KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2009 vp Heinolan alueen vakava työttömyystilanne Eduskunnan puhemiehelle Metsäyhtiö UPM aikoo sulkea Heinolan vaneritehtaan ja sahan. Supistukset uhkaavat viedä kaupungista lähes kolmesataa työpaikkaa. Heinolan seutu on ollut hankalassa asemassa jo entuudestaan. Heinolan työttömyysaste on jo nyt Päijät- Hämeen suurin. TE-keskuksen syyskuun tilastojen mukaan työttömyys oli 15,5 prosenttia, ja nyt sen arvioidaan nousevan jopa 20 prosenttiin. Työpaikkamenetyksiä on koettu huomattavan paljon jo aiemmin. Heinolassa UPM on ollut kaupungin jälkeen toiseksi suurin työnantaja. Työpaikkojen menetys aiheuttaa inhimillistä hätää ja talousvaikeuksia irtisanotuille ja heidän perheilleen. Samalla vaikeutuu myös koko kunnan tilanne, kun talous heikkenee verotulojen romahtaessa ja sitä kautta vaarantuvat peruspalveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Samaan aikaan palvelutarpeet, kuten toimeentulotuen menot, kasvavat. Myös yksityissektorin tilanteeseen vaikuttaa asiakaskunnan heikentyvä taloudellinen tilanne. On tärkeää, että Heinolan seutu on nimetty äkillisten rakennemuutosten alueeksi, mikä mahdollistaa erityistuet työllisyyden edistämiseen sekä yrityksille. Elinkeinoministeri on myös luvannut tuelle jatkoa UPM:n viimeisimmän uutisen jälkeen. Jatkoa on luvattu kuitenkin ilmeisesti vain vuodeksi, vaikka tarve Heinolan vakava tilanne huomioon ottaen on varmasti pidempi. Äkillisten rakennemuutosalueiden tuella ei ole Heinolassa toistaiseksi saatu luotua korvaavia työpaikkoja odotusta vastaavasti. Myös tähän asiaan tulisi pureutua. Tulisikin löytää entistä tehokkaampia keinoja työllisyyden edistämiseksi. Tässä tarvitaan valtiolta erityistoimia, tehostettuja toimia Heinolan seudun hyväksi. On tarkasteltava, voitaisiinko tukiprosentteja nostaa tai muuten vauhdittaa korvaavien työpaikkojen syntyä esim. innovaatioita ja osaamista vahvistamalla. Heinolassa on ollut rakennemuutostyöryhmä ratkomassa vaikeaa tilannetta. Yhteistyössä tämän ja mm. paikallisen elinkeinoelämän, koulutuksen tarjoajien, työntekijäjärjestöjen ja työvoimahallinnon kanssa olisi etsittävä keinoja tilanteen helpottamiseksi. Tehtaiden sulkemisesta informoitiin työntekijöitä varsin myöhään. Ensin asiasta informoitiin maan hallitusta, sitten Heinolan kaupunkia ja vasta iltapäivällä oli työntekijöiden informaatiotilaisuus. Vaikuttaisikin siltä, että informoinnissa olisi tehostamisen tarvetta. Työntekijöiden tulisi saada ensimmäisenä tieto heitä koskevista ratkaisuista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta Heinolan vakavasta tilanteesta sekä ongelmista, jotka liittyvät äkillisen rakennemuutoksen tuen toimivuuteen ja kestoon alueella ja aikooko hallitus löytää entistä tehokkaampaa apua alueelle, että korvaavia työpaikkoja saadaan luotua? Versio 2.0
Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2009 Satu Taiveaho /sd Timo Heinonen /kok Matti Kauppila /vas Jouko Skinnari /sd Tarja Filatov /sd Kalle Jokinen /kok 2
Ministerin vastaus KK 924/2009 vp Satu Taiveaho /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Satu Taiveahon /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 924/2009 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa mainitusta Heinolan vakavasta tilanteesta sekä ongelmista, jotka liittyvät äkillisen rakennemuutoksen tuen toimivuuteen ja kestoon alueella ja aikooko hallitus löytää entistä tehokkaampaa apua alueelle, että korvaavia työpaikkoja saadaan luotua? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on hyvin tietoinen Heinolan seutukunnan vakavasta tilanteesta, joka aiheutui UPM Oyj:n vaneritehtaan ja sahan sulkemispäätöksen vuoksi. Aikaisempien työpaikkamenetysten lisäksi nyt alueelta katoaa lähes 300 työpaikkaa. Hallitus on päättänyt ryhtyä erillistoimenpiteisiin korvaavien työpaikkojen luomiseksi Heinolaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ja UPM valmistelevat yhteistä kehittämishanketta, jossa selvitetään edellytyksiä uuden metsäteollisuuden tuotannon tai uuden teollisen rakenteen löytämiseksi Heinolaan. Hankkeeseen rekrytoidaan korkean tason liiketoimintaosaamista, ja siinä selvitetään mahdollisuudet ja vaihtoehdot hyödyntää alueen infrastruktuuria ja osaamista muuhun yritystoimintaan. Lisäksi hallitus on sopinut UPM:n kanssa, että yritys toteuttaa työstä työhön -tyyppiset henkilöstön asemaa turvaavat toimenpiteet kuin aiemmilla äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja panostaa uuden yritystoiminnan edistämiseen vastaavalla tavalla kuin Kajaanissa. Kokemukset äkillisen rakennemuutoksen hoidosta eri alueilla ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin korvaavien työpaikkojen saamiseksi päästään silloin, kun eri tahot toimivat saumattomassa yhteistyössä. Heinolassa yhteistyö eri tahojen kesken ei valitettavasti ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, eikä korvaavia työpaikkoja synnyttäviä hankkeita ole saatu odotetusti liikkeelle. Myönteistä on kuitenkin se, että Heinolan yrittäjät ovat aktivoituneet ja ovat vauhdittamassa työllistävien hankkeiden käynnistämistä. Äkillisten rakennemuutosongelmien alueiden nimeäminen perustuu alueiden kehittämislain (602/2002) 9 :n 1 momentin nojalla annettuun valtioneuvoston päätökseen (20.12.2007) valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Sen mukaisesti äkillisten rakennemuutosten hoidon mallia kehitetään edelleen. Erilaiset toimet talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta arvaamattomien häiriöiden lieventämiseksi yhteen sovitetaan Rakennemuutokseen reagointi -työryhmässä, joka on asetettu hallituskaudeksi. Työryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön eri osastot ja yksiköt sekä valtiovarainministeriö. Äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeämisessä tarkastellaan useita kriteereitä, jotka Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä on valmistellut ja jotka on käsitelty hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmässä. Arviointikriteereinä ovat: 1) toteutuvien työpaikkamenetysten kokonaismäärä yrityksessä ja koko tuotantoketjussa tai -klusterissa yhteensä sekä arvio seutukunnalla työttömäksi jäävistä; 3
Ministerin vastaus 2) toteutuvien työpaikkavähennysten vaikutus seutukunnan työllisyys- ja työttömyysasteeseen; 3) seutukunnan tuotanto- ja elinkeinorakenteen yksi- tai monipuolisuuden mahdollisuudet tarjota uusia työpaikkoja; 4) arvio rakennemuutosongelman kestosta sekä 5) muut mahdolliset ongelman erityispiirteet ja vaikutukset. Heinolan seutukunta (Heinola, Hartola, Sysmä) nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi joulukuussa 2008 vuosiksi 2009 2010, koska alueella oli useissa mekaanisen puunjalostuksen yrityksissä irtisanottu yhteensä noin 200 henkilöä. Lähtökohtaisesti äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeäminen tehdään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, jona aikana on tarkoitus nopeasti ja tehokkaasti puuttua tilanteeseen luomalla alueelle uusia työpaikkoja ja estää työttömyyden syntyminen. Tarkoitus siis on, että jatkoaikoja ei ilman erityistä syytä myönnetä. Tällainen syy on esim. uusi samalle seudulle kohdistuva merkittävä työpaikkamenetys. Aikaisemmin vuoden jatkoaikapäätöksen ovat saaneet esim. Kouvolan ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnat, joihin kohdistui uusia mittavia metsäteollisuuden irtisanomisia. Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä on esittänyt hallitukselle, että UPM:n vaneritehtaan ja sahan sulkemispäätöksen vuoksi Heinolan määräaikaa äkillisen rakennemuutoksen alueena jatkettaisiin tässä vaiheessa vuodella vuoden 2011 loppuun asti. Päätös asiasta tehdään lähiaikoina. Heinolan tilannetta seurataan kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriössä tarkasti, ja nimeämisen jatkamista on mahdollista harkita uudelleen vuonna 2011. UPM Oyj on pörssiyhtiö, joiden tiedottamisvelvollisuudesta on säädetty arvopaperimarkkinalain (495/1989) 7 :ssä. Tieto UPM:n rakennejärjestelyistä vaneri- ja sahaliiketoiminnassa tuli julki pörssitiedotteella 3.11.2009 klo 9.30. Rakennemuutokseen reagointi työryhmä esitti tilannekuvan hallitusryhmien puheenjohtajille myöhemmin samana aamuna. Muunlainen eri tahojen ennakkoinformointi olisi arvopaperimarkkinalain vastaista. Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2009 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 4
Ministerns svar KK 924/2009 vp Satu Taiveaho /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 924/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Satu Taiveaho /sd m.fl.: Är regeringen medveten om den allvarliga situation i Heinola som nämns i motiveringen samt om de problem som är förenade med funktionen och varaktigheten av stödet för områden med akuta strukturomvandlingsproblem i den ovan nämnda regionens fall och ämnar regeringen finna något mer effektivt sätt att hjälpa regionen så att ersättande arbetsplatser kan skapas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen är väl medveten om den allvarliga situation i Heinola ekonomiska region som beror på UPM Abp:s beslut att stänga fanerfabriken och sågverket. Utöver de arbetsplatser som redan tidigare har förlorats försvinner det nu nästan 300 ytterligare arbetsplatser från regionen. Regeringen har beslutat vidta särskilda åtgärder för att skapa ersättande arbetsplatser i Heinola. Arbets- och näringsministeriet och UPM förbereder ett gemensamt utvecklingsprojekt som går ut på att utreda förutsättningarna att finna ny skogsindustriproduktion eller att skapa en ny industriell struktur i Heinola. Till projektet rekryteras personer med avancerad affärsverksamhetskompetens, och projektets syfte är att utreda möjligheter och alternativa sätt att utnyttja infrastrukturen och kunnandet i regionen till annan affärsverksamhet. Regeringen har dessutom kommit överens med UPM om att företaget för att trygga personalens ställning vidtar åtgärder av samma typ som programmet Työstä työhön, vilket genomförts i de regioner som tidigare förklarats som områden med akuta strukturomvandlingsproblem, och satsar på främjandet av ny företagsverksamhet på samma sätt som skett i Kajana. Erfarenheterna av skötseln av akuta strukturomvandlingsproblem i olika regioner har visat att bästa resultat med tanke på skapandet av ersättande arbetsplatser kan nås om olika parter samarbetar intensivt. I fallet Heinola har dock samarbetet mellan olika parter tyvärr inte fungerat på bästa möjliga sätt, och projekt som skulle skapa ersättande arbetsplatser har inte kunnat fås i gång på det sätt som förväntades. Positivt är dock att företagarna i Heinola har blivit mer aktiva och är med att ge ny fart åt projekt som skapar sysselsättning. Klassificeringen av regioner som områden med akuta strukturomvandlingsproblem baserar sig på statsrådets beslut (20.12.2007) om de rikstäckande målen för regionutvecklingen som utfärdats med stöd av 9 1 mom. i regionutvecklingslagen (602/2002). Enligt beslutet ska modellen för lösande av de problem som en plötslig strukturomvandling medför utvecklas vidare. De åtgärder av olika slag som vidtas för att lindra sådana oförutsedda störningar som förändringarna i den ekonomiska strukturen orsakar sysselsättningen och produktionen ska samordnas av den arbetsgrupp med uppdrag att reagera på strukturomvandlingar som har tillsatts för den pågående regeringsperioden. I arbetsgruppen ingår företrädare för de olika avdelningarna och enheterna vid arbets- och näringsministeriet samt finansministeriet. 5
Ministerns svar Vid övervägande av huruvida en region ska förklaras som ett område med akuta strukturomvandlingsproblem bedöms fallet i ljuset av flera kriterier som den ovan nämnda arbetsgruppen med uppdrag att reagera på strukturomvandlingar har utarbetat och som har behandlats i ministerarbetsgruppen för förvaltning och regional utveckling. Kriterierna är följande: 1) det faktiska totala antalet arbetstillfällen som går förlorade vid ett företag och längs hela produktionskedjan eller inom klustret sammanlagt samt en uppskattning av hur många personer inom den ekonomiska regionen som kommer att bli utan arbete, 2) hur de faktiska förlusterna av arbetstillfällen inverkar på sysselsättnings- och arbetslöshetsgraden inom regionen, 3) huruvida regionens produktions- och näringsstruktur är ensidig eller diversifierad och vilka möjligheter den har att erbjuda nya arbetstillfällen, 4) en uppskattning av hur långvarigt strukturomvandlingsproblemet är samt 5) eventuella andra särdrag och effekter som problemet har. Heinola ekonomiska region (Heinola, Hartola, Sysmä) har blivit förklarad som ett område med plötsliga strukturomvandlingsproblem för åren 2009 2010 i december 2008, eftersom sammanlagt ca 200 personer i regionen då hade blivit uppsagda från flera företag inom den mekaniska träförädlingsindustrin. I princip sker utnämningen av regioner till områden med akuta strukturomvandlingsproblem för två år i sänder under vilka man snabbt och effektivt ska ta tag i problemen genom att skapa nya arbetsplatser inom regionen och förebygga arbetslöshet. Målet är med andra ord att någon förlängning av statusen inte beviljas utan särskilda skäl. Ett sådant skäl kan vara t.ex. en ny betydande förlust av arbetsplatser som drabbar samma region. Tidigare har det fattats beslut om förlängning av statusen med ett år för t.ex. Kouvola och Södra Birkalands ekonomiska regioner som drabbats av nya omfattande uppsägningar inom skogsindustrin. Arbetsgruppen med uppdrag att reagera på strukturomvandlingar har föreslagit regeringen att Heinolas status som ett område med akuta strukturomvandlingsproblem i detta skede ska förlängas med ett år fram till utgången av 2011 på grund av UPM:s beslut att stänga fanerfabriken och sågverket. Beslutet om detta kommer att fattas inom kort. Situationen i Heinola följs dock noggrant vid arbets- och näringsministeriet, och år 2011 är det möjligt att på nytt överväga huruvida Heinolas status som ett område med akuta strukturomvandlingsproblem skulle kunna förlängas ytterligare. UPM Abp är ett börsbolag. Bestämmelser om börsbolags informationsskyldighet finns i 7 i värdepappersmarknadslagen (495/1989). Informationen om UPM:s strukturarrangemang inom faner- och sågaffärsverksamheten offentliggjordes genom ett börsmeddelande den 3 november 2009 kl. 9.30. Arbetsgruppen med uppdrag att reagera på strukturomvandlingar gav en lägesrapport till regeringsgruppernas ordförande senare under samma förmiddag. Om parterna gavs förhandsinformation av annat slag skulle det strida mot värdepappersmarknadslagen. Helsingfors den 1 december 2009 Näringsminister Mauri Pekkarinen 6