Pakkausyhdistyksen edunvalvonta Jätelain pakkausasetuksen muutoksen vaikutukset pakkauksia koskevaan tuottajavastuuseen 7.11. 2013 Jon Sundén Oy Telpak Ab Suomen Pakkausyhdistyksen Hallituksen pj 1
Sisältö: Pakkauksen rooli toimitusketjussa Pakkausten tuottajavastuun laajenee Pakkausvero on mahdollinen uhka Pakkausyhdistyksen edunvalvontatoimikunta 2
PAKKAUKSEN ROOLI UNOHTUU 3
PAKKAUS SUOJAA TUOTETTA JA YMPÄRISTÖÄ Pakkaus on monessa mukana pakkaus suojaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta pakkaus helpottaa logistiikkaa pakkaus markkinoi tuotetta ja antaa siitä tietoja Pakkaukset käytön jälkeen uudelleenkäyttö pakkausmateriaalit voidaan joko kierrättää tai hyödyntää energiana Pakkausten tehokas käyttö niin vähän kuin mahdollista, mutta niin paljon kuin tarpeellista 4 Lähde: PYR
PAKKAUKSEN UUDELLEENKÄYTTÖ UUDELLEENKÄYTTÖ on pakkauksen käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Kun pakkausta ei enää voi käyttää uudelleen, siitä tulee pakkausjätettä. Pakkausjäte on hyötykäytettävä. 5 Lähde: PYR
PAKKAUSJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖ HYÖTYKÄYTTÖ ON pakkausjätteen hyödyntämistä joko materiaalina tai energiana. HYÖTYKÄYTTÖÄ EI OLE pakkausten toimittaminen keräyspisteeseen eikä pakkausten uudelleenkäyttö. Pakkausjäte käytetään uudelleen materiaalina joko pakkausten valmistamisessa tai uusien tuotteiden raaka-aineena. Pakkausjäte poltetaan ja saatu energia hyödynnetään. Kompostointi on kierrätystä. 6 Lähde: PYR
PAKKAUKSILLA VÄHENNETÄÄN MUUTA JÄTETTÄ Hyvä ratkaisu elintarvikejätteen estämiseksi! Roskiksiin pakkauksia, ei elintarvikkeita! Kokonaisjätemäärä 80 000 000 tonnia - yhdyskuntajäte 2 500 000 tonnia - pakkausjäte 650 000 tonnia - tästä hyödynnettiin n. 600 000 tonnia (2009) Hyödyntämättä n. 54 000 tonnia (2009) järjestelmän ulkopuolelta 50 100 000 tonnia (vapaamatkustajat, nettikauppa, alle 1 miljoonan liikevaihto) Jäteongelma? 7 Lähde: PYR
Pakkausten ympäristökuormitus Pakkausten ympäristövaikutus on varsin marginaalinen: Nykyisin 10 % kaatopaikkajätteestä Energiahyödyntäminen kasvaa 2016 kaatopaikkakielto orgaaniselle jätteelle Pakkauksen osuus on 2-5 % ympäristökuormituksesta koko elintarvikeketjussa (MTT) Ympäristökuorma kasvaa sekä alipakattaessa että ylipakattaessa Pakkaussuorite vähentynyt merkittävästi suhteessa bkt:hen 8
Lannoitteiden tuotanto Muut tuotantop, tuotanto Ostorehujen tuotanto Rehun tuotanto tilalla Karjanhoito, navetta Maidon keräilyajot Juusto valmistus Pakkausten tuotanto Jakelu&kauppa kg CO2-ekv. Emmental Sinileima juusto 1 000 kg myytyä pakkausta (a 350 g) kohden 7000 6000 Ilmastonmuutos N2O 5000 4000 CH4 CO2 3000 2000 1000 0 lähde: Juha-Matti Katajajuuri et al, MTT, Foodchain tutkimus) 9
PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU LAAJENEE 10
Jätelain aikajänne Lainsäädäntö Toimenpiteet EU:n pakkausdirektiivi 1994 1995 Vapaaehtoinen sopimus Pakkauslaki 1997 1997 PYR perustettu Tuottajayhteisöt perustettu Direktiivi uudet tavoitteet 2004 Tarkasteluvuosi 2008 2008 Direktiivin tavoitteet saavutettu Uusi kehysasetus Uusi jätelaki 2011 Asetukset 2013? Uudistuminen Laki täytäntöön 2014 2015 Vastaanottoverkoston rakentaminen Voimaan tulo 2016 11
Pakkausten tuottajavastuu laajenee Tuottajavastuulliset yritykset ovat velvollisia huolehtimaan, että kansalaisten ulottuvilla on käytöstä poistettujen pakkausten vastaanottoverkosto. Osittainen tuottajavastuu muuttuu täydeksi tuottajavastuuksi Tuottajavastuussa ovat pakkaavat ja pakattuja tuotteita maahantuovat yritykset, joiden liikevaihto on yli miljoona euroa. EU-tavoitteiden mukaiset hyötykäyttövelvoitteet on nykyisin saavutettu kustannustehokkaasti keräämällä elinkeinotoiminnassa syntyvää pakkausjätettä YM:n valmistelemassa muutoksessa jätelakiin säädettäisiin kuluttajapakkausten vastaanoton siirtymäajasta ja tuottajien yhteistyöstä kuntien kanssa. YM:n valmistelema uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus määrittelisi mm. tuottajilta vaaditun kuluttajapakkausten vastaanottopaikkojen verkoston tiheyden ja kiristäisi kierrätysvaatimuksia. 12 Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
Tuottajien rooli tulevaisuudessa Tuottajilla on ensisijainen oikeus pakkausten jätehuollon järjestämiseen Tuottajilla ei velvollisuutta kiinteistökohtaiseen keräykseen Muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia järjestelmiä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa Muut toimijat saavat tarjota uudelleenkäyttöön liittyviä palveluja Lähde: Tuomo Aunola, Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon neuvonta- ja viestintäpäivät 6. 7.11.2013 13
Pakkausten tuottajavastuu ja sen seuraukset Vanha jätelaki Osittainen tuottajavastuu Pääpaino teollisissa pakkauksissa Tänä päivänä kerätään noin 10 M euroa hyötykäyttömaksua PYR kautta Uusi jätelaki Täysi tuottajavastuu Lisälasku kuluttajapakkauskeräyksestä tulee olemaan suuruusluokkaa 30 50 M euroa tuottajille Huonontaa tuottajien kilpailukykyä (nettikauppa, vapaamatkustajat) Perusteettomat kierrätysvaatimukset suhteessa EU Direktiiviin Ei todennäköisesti pienennä kuntien jätehuoltokustannuksia? 14
Kuluttajapakkausten vastaanottoverkoston laajuus 1. Ympäristöministeriön esityksessä on yhä tarpeettoman paljon vastaanottopisteitä. 2. Jätelaki: Pakkausten kierrättämisen tulee olla vaivatonta ja maksutonta kuluttajalle. Nykyinen verkosto (kuntien ja tuottajien ylläpitämät pisteet) Ympäristöministeriön esitys tuottajien pisteiksi Kuluttajapakkausten vastaanotto alkaisi YM:n esityksen mukaan 1.1.2016 (jätelaissa nyt 1.5.2014). 15 Tuottajien esitys tuottajien pisteiksi Lasi 4 300 2 000* 1 000 Metalli 4 200 2 000* 1 000 Kartonki ja pahvi 2 000/450 2 000* 1 000 Muovi 290 500** 300 * Vähintään 1 piste / 500 asukkaan taajama ** Vähintään 1 piste / 10 000 asukkaan taajama Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
Hyvä palvelutaso on saavutettavissa kohtuukustannuksilla Oikein sijoitetuilla keräyspisteillä saavutetaan hyvä palvelutaso ja saadaan talteen riittävästi käytöstä poistettuja pakkauksia kohtuullisilla kustannuksilla YM:n esitys (2000 ja 500) Tuottajien esitys (1000 ja 300) Palveluaste, % 90 88 koko väestö Kustannukset, 26,9 22,7 M Saanto, 1000t 85 84 Esillä olleiden vaihtoehtojen välillä on suuret erot kustannuksissa ja ympäristövaikutuksissa, vaikka palvelutasossa, tavoitettavuudessa ja kerättävän materiaalin määrässä ei ole oleellista eroa. Järjestelmän kustannukset ovat merkittävät Suomen elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle. 16 Lähde: Ramboll 9/2013 Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
Taloudellinen lisäponnistus ei lisää merkittävästi saantoa ERO 250 lisäkeräyspisteen jälkeen: 1.000 keräyspistettä 2 % -yksikköä palveluasteessa, % koko väestöstä (YM 90 % vs. TY 88 %) 1.000 tn/a saanto (YM 85.000 tn/a vs. TY 84.000 tn/a) 4.200.000,00 /a kustannuksia (YM 26,9 M /a vs. TY 22,7 M /a = 18,5 % lisää kuluja/a) 17 Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
Tuottajien esityksen perustelut Tuottajien esitys takaa riittävän tiheän verkoston Hyvä palvelutaso, kun vastaanottopaikkojen sijainti on hyvin suunniteltu, toimintamalli yhdenmukaistetaan ja tiedotus toimii Keräyslogistiikan ympäristövaikutusten minimoiminen Vapaamatkustajaongelman välttäminen Kustannustehokkuus ja kestävä kehitys Nykyisen järjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistaminen (saavutetaan EU:n tavoitteet) ja jatkuva kehittäminen Kuluttajien mahdollisuus kierrättää käytöstä poistettuja pakkauksia turvataan jatkossakin 18 Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
Pakkausalan tuottajavaltuuskunnan kokoonpano Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL): toimitusjohtaja Hannu Kottonen, HKScan Oyj, toimitusjohtaja Pekka Tiainen, Oy Sinebrychoff Ab ja toimitusjohtaja Heikki Juutinen, ETL Kaupan Liitto: Global Product Stewardship, Nordic MDO Leader Ursula Rytömaa, Procter & Gamble Kemianteollisuus ry: Toimitusjohtaja Antti Korpiniemi, Berner Oy Metsäteollisuus ry: toimitusjohtaja Sari Rämö, DS Smith Packaging Finland Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy: toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen Päivittäistavarakauppa ry (PTY): johtaja Vesa Kyllönen SOK, toimitusjohtaja Jorma Rauhala Ruokakesko ja toimitusjohtaja Kari Luoto, PTY Suomen Pakkausyhdistys ry: toimitusjohtaja Roger Bagge 19 Lähde: Pakkausalan tuottajavaltuuskunta työ- ja elinkeinoministeriössä 31.10.2013
PAKKAUSVERO ON MAHDOLLINEN UHKA 20
Pakkausverokeskustelun historiikkia Veroa sovellettu 2001 alkaen Tanskassa Eri verojärjestelmiä löytyy 15 EU-maassa Suomi mukaan lukien Kassiveroa sovellettu Irlannissa 2002 alkaen SDP ottanut veroasian esille Eduskunnassa 2008 SDP:n Lakialoite 96/2010 tehty SDP:n osalta: viitataan Tanskan malliin, laskelman mukaan kerättäisiin 134 M Kirjattu hallitusohjelmaan 2011: Ei toteutettu tähän saakka 21
Pakkausveron taloudellinen vaikutus pakkauksilla on nyt jo hyötykäyttömaksut uuden jätelain myötä hyötykäyttömaksut kohoavat merkittävästi kohoavat maksut vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn kokonaiskustannus yhteiskunnalle kohoaa järjestelmien myötä uuden jätelain aiheuttamaa kustannusten nousun määrää yrityskohtaisesti vaikea arvioida vero toisi vielä uuden epävarmuustekijän lisää Aiheuttaa kerrannaisvaikutuksen pakkausten hintoihin 22
PAKKAUSYHDISTYKSEN EDUNVALVONTATOIMIKUNTA 23
Pakkausyhdistyksen edunvalvoontatoimikunta Perustettu 2013 Tavoitteena ohjata edunvalvontaa alan kannalta Kokoonpano: Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Logistiikkayritysten liitto Edunvalvontajohtaja Riitta Brandt, Valio Ympäristöjohtaja Juhani Ilmola, SOK Strategiajohtaja Jalliina Järvinen, HKScan, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Tapani Sievänen, Mepak Toimituspäällikkö Tuomas Iissalo, Pakkaus-lehti Johtaja Risto Laiho, SPY Toimitusjohtaja Roger Bagge, SPY, sihteeri 24
KIITOS! Jon Sundén 040-7465794 jon.sunden@telpak.fi 25