Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. marraskuuta 2015 (OR. en) 13440/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto SPORT 49 EDUC 280 JEUN 92 CULT 65 SOC 615 EMPL 405 MIGR 57 Ed. asiak. nro: 13290/15 SPORT 45 EDUC 277 JEUN 89 CULT 62 SOC 609 EMPL 400 MIGR 56 Asia: Liikuntaharrastuksen kasvatukselliset mahdollisuudet: auttaa vähäosaisia nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa Periaatekeskustelu [Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) Puheenjohtajavaltio on laatinut urheilutyöryhmää kuultuaan liitteenä olevan tausta-asiakirjan 23. ja 24. marraskuuta 2015 kokoontuvan neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) istunnossa asiakohdan aiheesta käytävän periaatekeskustelun pohjaksi. Neuvostossa käytävän keskustelun valmistelemiseksi puheenjohtajavaltio on koonnut jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä ja aikoo jakaa koosteen saamastaan aineistosta kaikille valtuuskunnille hyvissä ajoin ennen neuvoston istuntoa. Tämän ansiosta jäsenvaltiot voivat keskittyä keskustelun aikana synergian tunnistamiseen sekä eurooppalaiseen yhteistyöhön. 13440/15 ip/pm/mh 1 DG E - 1C FI
LIITE Liikuntaharrastuksen kasvatukselliset mahdollisuudet: auttaa vähäosaisia nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa Johdanto Yli 120 miljoonaa ihmistä EU:n alueella eli 25 prosenttia EU:n väestöstä oli rekisteröity vuonna 2013 köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhan alaisiksi 1. Lisäksi Eurooppa 2020 -strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamien ihmisten määrän vähentäminen. Tämä koskee erityisesti naisia, lapsia, yksinhuoltajatalouksia ja nuoria, sillä lähes kolmannes nuorista miehistä ja naisista kärsii köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä 2. Tässä yhteydessä on määritelty kohderyhmä 'vähäosaiset nuoret'. Sillä tarkoitetaan nuoria, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka ovat sosiaalisesti eristettyjä ja haavoittuvia. Koska 81 prosenttia niistä 689 000 henkilöstä, jotka ovat virallisesti hakeneet turvapaikkaa EUmaista tämän vuoden elokuun loppuun mennessä, oli alle 35-vuotiaita 3 ja koska EU:n ulkopuolella syntyneitä nuoria uhkaa useammin köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen (49,3 %) kuin ulkomaalaistaustaisia EU:ssa syntyneitä nuoria (32,2 %) 4, nuorten maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on yksi EU:n keskeisistä haasteista lähivuosina. 1 2 3 4 Eurostatin lehdistötiedote 168/2014, 4. marraskuuta 2014. EU-28, Eurostat, 2012. http://ec.europa.eu/eurostat/web/asylum-and-managed-migration/data/database http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/migration_integration_statistics_- _at_risk_of_poverty_and_social_exclusion 13440/15 ip/pm/mh 2
Koska urheilun tehtävä voi olla myös aidosti kasvatuksellinen ja se voi edistää sosiaalisia yhteyksiä, sitä ei pidetä ainoastaan hauskana, terveellisenä ja hyödyllisenä toimintana, vaan myös merkittävänä osana yhteiskuntaan sopeuttamiseen tähtääviä toimintapolitiikkoja. Urheilutoiminta voi todella luoda yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden tunnetta sekä tukea osaltaan osaamista 5 ja itsensä kehittämistä perinteisten instituutioiden, kuten koulun, työn tai perheen, ohella. Yksityisillä toimijoilla, muun muassa urheiluseuroilla ja -yhdistyksillä, saattaa olla tässä mielessä keskeinen rooli, koska ne ovat tärkein yksityisten järjestöjen ryhmä Euroopassa (yli 700 000 järjestöä vuonna 2009) 6 ja ne suhtautuvat yleensä myönteisesti nuoriin jäseniin (22 % 15 24-vuotiaita) 7. Valtaosa eurooppalaisista (81 %) pitää lisäksi urheilua olennaisena osatekijänä EU:n eri kulttuurien välisen vuoropuhelun kehittämisessä 8. Kaikki nämä väittämät kertovat niistä valtavista odotuksista, joita kohdistuu urheilun mahdollisuuksiin edistää eri kulttuuritaustaisten vähäosaisten nuorten integroitumista. Henkilösuhde- ja johtamistaitojen kehittäminen Urheilutoiminta voidaan suunnitella siten, että sen avulla luodaan tilaisuuksia myönteiseen vertaisvuorovaikutukseen ja menestyksekkäisiin kokemuksiin yhteisöön integroitumisesta. Nämä kokemukset ovat olennaisen tärkeitä sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille, koska he asuvat sosiaalisessa ympäristössä, jossa tällaisia tilaisuuksia on vähän ottaen huomioon, että perinteisillä sosiaalistavilla rakenteilla, kuten kouluilla ja perheellä, saattaa olla vähemmän tärkeä rooli. Reilun pelin käsite pitää sisällään useita perustavia arvoja paitsi urheilun myös jokapäiväisen elämän kannalta: joukkuehenki, reilu kilpailu sekä kirjoitettujen ja kirjoittamattomien sääntöjen, esimerkiksi tasa-arvon, rehellisyyden, solidaarisuuden ja suvaitsevaisuuden, kunnioittaminen ovat reilun pelin rakennuspalikoita ja koettavissa ja opittavissa urheilun avulla. 5 6 7 8 Neuvoston päätelmät ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa, 18. ja 19. toukokuuta 2015. Urheilua koskeva selvitys Helsingissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle (KOM(1999) 644 lopull., 10.12.1999). Eurobarometri-tutkimus nro 412, 2014, "Urheilu ja liikunta" (Kohta 2.2 "Seuran jäsenyys"). Eurobarometri-tutkimus nro 213, 2004, "Euroopan unionin kansalaiset ja urheilu" (Kohta 3.2 "Urheilu integroitumisen ja tasa-arvon edistäjänä"). 13440/15 ip/pm/mh 3
Samalla liikunta auttaa nuoria kehittämään tehokkaita johtamistaitoja. Monissa urheilulajeissa, erityisesti joukkueurheilussa, voidaan johtamiskoulutusohjelmien avulla tunnistaa mahdolliset johtajat ja johtajaominaisuudet, sillä nämä taidot ovat olennaisia, jotta joukkue voittaisi. Kokemuksella näistä hyvin toimivista yhteistyörakenteista on lisäksi edullinen vaikutus nuorten urheilijoiden yhteisölliseen elämään, ja siten se edistää merkittävästi vähäosaisten nuorten integroitumista. Yhteistyö ja joustavuus ovat taitoja, joista on tullut yhä tärkeämpiä nykyajan elämässä ja työssä. Itsetunnon ja itsehillinnän kehittäminen Urheilun avulla nuoret voivat kehittää monia merkittäviä henkilökohtaisia taitoja, jotka edistävät persoonallisuuden kehitystä ja jotka auttavat myöhemmin hoitamaan vastuullisia tehtäviä omassa yhteisössä. Sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville nuorille on usein tyypillistä huono itsetunto ja itseluottamus, mikä usein johtaa huonoihin sosiaalisiin ja elämäntapavalintoihin. Asiantuntijoiden mukaan hyvä itsetunto on päätekijä, joka määrittää ennalta jokaisen lapsen menestymistä ihmisenä. Itseluottamus kasvaa, kun opimme hyväksymään keitä me olemme näkemällä puutteemme ja silti päättämällä pitää itsestämme. Tässä mielessä urheilutoiminta tuo henkilön vahvuudet ja heikkoudet selvästi esiin, lisää tietoisuutta omista ominaisuuksista ja auttaa löytämään sopivan paikan joukkueessa. Elämänrytmin kiihtyminen ja nopeatempoinen yhteiskunta johtavat lisäksi keskittymisjaksojen lyhentymiseen, minkä vuoksi yksilöiden on vaikea keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kyky pitää yllä keskittyneisyyttä ja määrätietoisuutta monivaiheisen toiminnan saattamiseksi päätökseen huolimatta eri vaiheissa kohdatuista vaikeuksista voidaan määritellä henkiseksi vahvuudeksi. Se tarkoittaa, että kykenee vastustamaan välitöntä mielihyvää ja hetkellistä nautintoa saadakseen pitkällä aikavälillä tyydytystä siitä, että saavuttaa merkityksellisempiä päämääriä. Urheilu on erinomainen keino parantaa itsehillintää, koska siinä ihmisiä koulutetaan asettamaan tavoitteita ja hillitsemään mielijohteitaan ja tunteitaan. Myös henkistä vahvuutta, joka kehittyy rikottaessa urheilussa omia rajoja, voidaan hyödyntää jokapäiväisessä elämässä. 13440/15 ip/pm/mh 4
Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen monikulttuurisissa yhteiskunnissa Koska urheilutoiminnalla on mahdollisuus yhdistää sosiaaliselta ja kulttuuritaustaltaan erilaisia ihmisiä, se tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa siltoja saamalla tällaiset ihmiset osallistumaan toimiin yhteisen aktiivisen kansalaisuuden merkeissä. Tässä mielessä urheilutoiminnassa ja - koulutuksessa ei saisi keskittyä vain ydinlajeihin, vaan myös siihen, että nuoret saataisiin jo nuorena osallistumaan aktiivisesti urheilutoiminnan organisointiin ja johtamiseen. Tällä tavoin nuoret voivat oppia tukemaan urheiluyhdistysten toimintaa ja ottamaan vastuuta yhteisönsä hyvinvoinnista. Lopuksi Olemme huomanneet, että urheilu voi motivoida eri kulttuuritaustaisia nuoria ja auttaa heitä kehittämään taitoja, jotka ovat olennaisia heidän sosiaalisen integroimisensa kannalta. Urheilu vaikuttaa myös koulumenestystä parantavasti ja valmistaa osaltaan nuoria työelämään. Tämä potentiaali on erityisen tärkeää, kun vähäosaisia nuoria, erityisesti maahanmuuttajia, autetaan löytämään paikkansa yhteiskunnassa, koska heidän kohdallaan sosiaalisen syrjäytymisen uhka on suurin. Urheilu ei kuitenkaan edistä automaattisesti myönteisiä arvoja tai tue sosiaalista integroitumista. Jotta urheilun avulla voitaisiin kehittää näitä mahdollisuuksia, kaikkien sidosryhmien, muun muassa yksityisten yhdistysten tai julkisten laitosten, aktiivinen sitoutuminen ja valmius toimia ovat olennaisen tärkeitä. 13440/15 ip/pm/mh 5
Ministerien keskustelu Puheenjohtajavaltio haluaa kartoittaa edelleen tarvittavia poliittisia toimia, joilla vahvistetaan urheilun potentiaalia edistää vähäosaisten nuorten, muun muassa maahanmuuttajien, integroitumista. Ministereitä pyydetään tässä yhteydessä pohtimaan seuraavia kysymyksiä: 1. Tunnetaanko urheilun kasvatuksellista potentiaalia erityisesti vähäosaisten nuorten, muun muassa maahanmuuttajien, osalta riittävästi? 2. Miten hallitukset voivat tukea sekä julkisten että yksityisten yhteisöjen aktiivista sitoutumista urheilun potentiaalin vahvistamiseen vähäosaisten nuorten ja maahanmuuttajien sosiaalisen integroitumisen edistämiseksi? Ottaen huomioon jäsenvaltioiden aiemmin toimittamat tiedot parhaista käytännöistä, mitä tarvittavaa synergiaa on aiheellista tunnistaa monialaisessa yhteistyössä, jotta urheilun vaikutus sosiaaliseen integroitumiseen voitaisiin maksimoida? Vuorovaikutteisen ja sujuvan keskustelun herättämiseksi puheenjohtajavaltio on kutsunut kaksi tunnettua ulkopuolista alustajaa: Edwin Moses (USADAn 9 johtokunnan puheenjohtaja), joka esittää näkemyksensä tästä aiheesta; Richard Allicock (Projektipäällikkö, Tottenham Hotspurs FC) Ministerien olisi pidettävä puheenvuoronsa ottaen huomioon sekä edellä esitetyt kysymykset että vierailevien puhujien esitykset. Ministereitä rohkaistaan käymään vapaata keskustelua alustajan kanssa ilman paperia esittäen kysymyksiä tai huomautuksia. Puheenjohtaja pyytää myös ulkopuolisia puhujia reagoimaan keskusteluun ja ministerien esiin tuomiin näkökohtiin. 9 Yhdysvaltain antidopingtoimisto (USADA) 13440/15 ip/pm/mh 6
Jotta kaikki ministerit voisivat osallistua, puheenvuorot saavat kestää enintään kaksi minuuttia. Puheenjohtaja pyrkii siihen, että jokainen ministeri saisi keskustelusta joitakin käytännön ideoita esitettäväksi kotimaassaan. 13440/15 ip/pm/mh 7