Uudistuva teollisuus mahdollisuus kasvuun Kari Pasanen, pj. Rauman Kauppakamari Vuojoki 9.11.2016
Tänään Kauppakamarinäkökulma Uusiutuva teollisuus näkökulma Metsäteollisuus ja UPM Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2
Tänään Positiivisia uutisia ja kehitystä erityisesti Raumalla, - hyvää työtä kiitokset kaikille vaikuttaneille työn jatkuttava Yleinen talouskehitys ja tilanne opportunismi ei pelasta, tosiasiat tunnustettava välttämättömät (rakenne)muutokset tehtävä Satakunta on Suomen teollistunein maakunta onko myös jatkossa? Joni Hautojärven puheenvuoro Maakuntauudistus vaikutus elinkeinoelämän kannalta? Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3
Kauppakamarit - Prioriteetit Maakunta VT8 jatkoparannus Alueen vetovoima ja kilpailukyky Kansallisesti, mm. Päästökauppakompensaatiot & energiaveronpalautus Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky Kansallinen vetovoima Investoinnit kansallisen kilpailukyvyn ja vetovoiman sekä kasvun ja uusiutumisen mittari 13.9.2016 4
Globaali ympäristö ja megatrendit 6 UPM Internal
METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Resurssien niukkuus Kestävä kehitys Maailmantalouden painopiste siirtyy Ilmastonmuutos Digitalisaatio Biofore kasvua ja kilpailuetua Materiaali- ja energiatehokkuus Uusiutuvat ja kierrätettävät tuotteet Innovaatiot ja uudet liiketoiminnat UPM 7 UPM
UPM in transformation Business portfolio, sales 2003 integrated paper company 2008 towards marketdriven businesses 2015 six separate businesses 100 % 100 % 100 % 80 % 60 % Sold units 80 % 60 % Sold units 80 % 60 % Paper ENA Plywood Energy 40 % Paper Plywood 40 % Paper Plywood 40 % Paper Asia Raflatac 20 % Raflatac 20 % Raflatac 20 % Biorefining 0 % 2003 Sawmilling 0 % 2008 Sawmilling 0 % 2015 Other operations Sales EBIT *) Net debt Market cap Personnel EUR 9.8bn EUR 429m EUR 4.9bn EUR 7.9bn 34,500 EUR 9.5bn EUR 513m EUR 4.3bn EUR 4.7bn 25,000 EUR 10.1bn EUR 898m EUR 2.1bn EUR 9.2bn 19,600 8 UPM Public * ) excluding special items. EUR 265 million forest fair value increase in 2015 excluded for comparability
UPM tänään UPM Biorefining Sellu Puuviljelmät Biopolttoaineet Sahat Puunhankinta ja metsätalous UPM Energy Vesi-, ydin- ja lauhdevoima (ml. omistusosuudet energiayhtiöissä) Sähkön tuotanto ja sähkön fyysinen ja johdannaiskauppa UPM Raflatac Tarralaminaatit tuote- ja informaatioetiketöintiin UPM Paper Asia Hienopaperit Kiinassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella Tarramateriaalit globaalisti UPM Paper ENA Aikakaus- ja sanomalehtipaperit ja hienopaperit eri loppukäyttökohteisiin 9 UPM UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biocomposites UPM ProFi UPM Formi UPM Biochemicals Kemialliset rakenneaineet Ligniinituotteet Biofibrillit Biolääketieteen tuotteet Liikevaihto 2015: EUR 10,1 mrd. Henkilöstö: 19 600 Osakkeenomistajat: noin 86 000
Kasvuhankkeet käynnissä ja vaikuttavat myönteisesti tulokseen 2016 ja siitä eteenpäin Lappeenrannan biojalostamo 120 milj. litraa uusiutuvaa dieseliä Kymi sellutehtaan laajennus 170 000 t Kaukas sellutehtaan tehokkuuden parantaminen, paperi- ja selluliiketoiminnan eriytyminen toteutettu Kymi sellutehtaan laajennus 170 000 t Q1 2015 Toiminnassa ja ylösajovaiheessa Q2 2015 Q3 2015 Q4 2015 Q1 2016 Q2 2016 Q3 2016 Investoinnit 150 milj. euroa Q4 2016 Q1 2017 Q2 2017 Q3 2017 Q4 2017 UPM Raflatac 50 %:n laajennus Aasian ja Tyynenmeren alueella, 10 filmitarralaminaatin UPM kasvu Puolassa UPM Paper Asia Changshun uusi erikoispaperikone 360 000 t UPM Plywood Otepään vaneritehtaan laajennus 90 000 m 3 :iin
UPM business portfolio today* ) UPM PLYWOOD Plywood, veneer #1 in Europe UPM PAPER ENA Graphic papers Leading in Europe Growth drivers: Private consumption Sustainability Population growth Urbanisation Retail, e-commerce Construction and transportation UPM PAPER ASIA Labelling materials, fine papers Label papers: #1 globally Office papers: #1 in China UPM BIOREFINING Pulp Biofuels Timber # 6 globally UPM RAFLATAC Self-adhesive label materials #2 globally UPM ENERGY Electricity #2 in Finland 11 UPM Public * ) by EBITDA
Olemassa oleva kilpailukykyinen liiketoiminta mahdollistaa uuden luonnin Nykyiset liiketoiminnat & osaamiset Uusi metsäteollisuus Uusi tieto ja teknologiat & Uudet liiketoiminnat UPM
Jalostusarvo Biotalouspolitiikan on pitkäjänteisesti kannustettava kasvuun ja kansantaloudelliseen kokonaishyötyyn Puunkäytön lisäys tuo työtä vientiä/ vientituloja verotuloja ja uusiutuvaa energiaa Innovaatiot ja tutkimus luovat uutta liiketoimintaa uutta osaamista korkeampaa jalostusastetta ja uusiutuvaa energiaa Biofibrillit Biokemikaalit Liikenteenbiopolttoaineet Tarralaminaatit, biokomposiitit Tarralaminaati sahatavarat, t ja biokomposiitit Sellu, paperi, vaneri, lämpö ja sähkö Puun käytön ja jalostusasteen kasvun lisäpotentiaali 13 UPM Internal Puun ja biomassan hankinta
METSÄTEOLLISUUDEN POSITIO ON UNIIKKI PUURAAKA-AINEEN PROSESSOINTI osaaminen & infrastruktuuri PUURAAKA-AINEEN HALLINTA osaaminen & infrastruktuuri TEOLLISET PUUNJALOSTUS INTEGRAATIT osaaminen & infrastruktuuri UPM
UPM on kehittänyt ja kehittää uusia liiketoimintoja Biopolttoaineet uusiutuvaa dieseliä, joka soveltuu kaikkiin dieselmoottoreihin Biokemikaalit uusiutuvia korvaavia vaihtoehtoja öljypohjaisille kemikaaleille Biokomposiitit korvaamaan öljypohjaisia raaka-aineita mm. muottipuristuksessa Vireille laitetut patenttihakemukset 400 350 300 250 200 150 100 50 0 15 UPM
Muuttuva Suomi - Olemassa olevasta (vienti-)teollisuudesta kannattaa pitää huolta 16 Internal
Kauppakamarit Prioriteetit Maakunta VT8 jatkoparannus Alueen vetovoima ja kilpailukyky Kansallisesti Päästökauppakompensaatiot & energiaveronpalautus Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky Kannattavuus ja kasvu (kyky investoida) Investoinnit teollisuuteen konkreettinen kilpailukyvyn mittari Lisäksi: Maakuntauudistus Muut vetovoimatekijät - Satakunta - kansallinen kilpailukyky 13.9.2016 1 7
(Vienti)-teollisuuden toiminnalla on suuret kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen Esimerkki UPM:: UPM on eniten arvonlisää Suomeen tuottava yritys Suora arvonlisä 1,5 mrd Lisäksi puunhankinta, korjuu- ja kuljetusketju tuottaa 2,6mrd kerrannaisvaikutukset talouteen Maksetut yhteisöverot 131M /v ja palkat yli 400 M /v Puunostot 850 M /v UPM OP Nordea Finland Nokia Metsä Group Stora Enso Yrityksen itsenä tuottama arvonlisä Ostojen kautta syntyvien vaikutusten tuottama arvonlisä 1507 2577 Toimitusketjussa on 10 000 tavaran- ja palvelun tuottajaa UPM:n verojalanjälki Suomessa n. 500 M /v Neste Kesko Elisa Supercell Teollisuuden kerrannaisvaikutukset 1-2x suora arvonlisä. Yksi teollinen työpaikka = 3-4 työpaikkaa arvoketjussa 0 1000 2000 3000 4000 5000 LÄHDE: ETLA 18 UPM
UPM Suomessa 27 tuotantolaitosta Henkilöstöä n. 7500 Maksetut palkat yli 400 milj. euroa/a Puunostot 850 milj. euroa/a Yli 20 000 kauppaa 1 000 puukuormaa päivässä Yhteisöverot 131 milj. euroa/a Investoinnit n. 438 milj. euroa/a Maksetut osingot n.130 milj. euroa/a n. 86 000 osakkeenomistajaa 12 % meritse tapahtuvasta viennistä 10 000 suomalaista tavara- ja palvelutoimittajaa UPM 19 UPM Harjavalta, Äetsä, Tyrvää Pietarsaari Pori Rauma Korkeakoski Tampere Valkeakoski Jämsänkoski Kaipola Vuohijärvi Lahti Helsinki Jyväskylä Pellosniemi Kuusankoski Katerma, Kallioinen Joensuu Savonlinna Lappeenranta Voikkaa, Kuusankoski, Keltti Kaltimo
Tasavertaiset kilpailuedellytykset - Päästökauppakompensaatio on kansainvälisessä käytössä Päästökauppakompensaatio kohdistuu paperiliiketoimintaan ja sen kustannuskilpailukykyyn UPM:n paperitehtaat Suomessa kilpailevat Saksan, Ranskan ja UK:n tehtaiden kanssa, jotka ovat täysimääräisen kompensaation piirissä Noin kolmannes UPM:n paperikoneista on Suomessa Yhteiskunnan johdonmukaisilla toimilla on merkitystä suomalaisten tehtaiden menestykseen Kompensaatio käytössä 20 UPM Kompensaatio ei käytössä
Onko sähkö Suomessa halpaa? Reality check: Päätöksiä tehdessä tulisi katsoa tulevaan. Sähkön forward eli tuleva hinta on pörssissä tälläkin hetkellä kalliimpaa Suomessa kilpailijamaihin verrattuna Lähde: Pöyry UPM 21
Metsäteollisuuden viennin arvon kehitys 1970-luvulta 14 Mrd. EUR 12? 10 8 6 4 2 UPM
ESIMERKKI ÄÄNEKOSKI: MONIEN BIOTUOTTEIDEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA KASVAA Vihreällä biotuotteet, joista toteutuspäätös tehty Uusia biopolttoaineita kuoresta ja metsähakkeesta KUORI PUUPURU TÄRPÄTTI JA MÄNTYÖLJY Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi HAJUKAASUT Rikkihappoa ja metanolia hajukaasuista tehtaan omaan käyttöön KUITUPUU LIGNIINI Uusia biotuotteita ligniinistä LIETTEET Biokaasua lietteistä liikenteen ja teollisuuden polttoaineeksi SELLU PUHDISTETTU VESI SAKAT JA TUHKAT Lannoitteita ja maanrakennus-materiaalia tuhkasta SELLUN JATKOJALOSTUS GLAUBERSUOLA BIOENERGIA: SÄHKÖ, PROSESSIHÖYRY KAUKOLÄMPÖ Uusia tekstiilikuituja sellusta Biokomposiitteja sellusta Lähde: Metsä Group 10.10.2016 23
Kilpailukykyinen toimintaympäristö syntyy johdonmukaisilla päätöksillä Logistiikka Metsäteollisuuden logistiikan kilpailukykyä mahdollista parantaa merkittävästi Infra tehokkaaseen käyttöön Energia ja ilmasto Ilmastopolitiikan huomioitava kv. kilpailukyky Biopolttoainepolitiikan oltava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista UPM BIOFORE Biotalous Kilpailukyky Kestävyys Metsäpolitiikka Puun tarjontaa on kasvatettava edistämällä aktiivista metsänomistajuutta Työelämä Työehdot tukemaan joustavuutta ja tarvelähtöisyyttä Laittomat työmarkkinahäiriöt poistettava Oppisopimusjärjestelmää kehitettävä Ympäristö ja vastuullisuus Resurssitehokkuus nähtävä luonnollisena osana liiketoimintaa ilman lisäsääntelyä Lupamenettelyt tehokkaiksi ja johdonmukaisiksi Tutkimus ja innovaatiot Julkisen rahoituksen painopistettä tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen Biotalouden teknologiatuki ulotettava läpi kehitysvaiheiden 24 UPM Lähde: kilpailukyky.upm.fi
Globaali ympäristö ja megatrendit 25 UPM Internal
MUTTA: Suomen talous ei kasva, ellei yritysten investointeja saada vahvaan kasvuun - tuotanto, automaatio, digitaalisuus, robotiikka - henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys 10.11.2016 Teknologiateollisuus 26
Kiina on johtava myös investoinneissa, USA ajanut Euroopan ohi Kemianteollisuuden investoinnit alueittain, muutos kymmenessä vuodessa Ei sisällä lääketeollisuutta, EU 28 Source: Cefic 10.10.2016 27
Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti 7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008 Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 10.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 28
Yritysten investoinnit Suomessa on saatava vahvaan kasvuun, nykytilanne on riittämätön 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e Ruotsi Alankomaat USA Saksa Sveitsi Suomi 10.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook 29
Suomen tavara- ja palveluvienti polkee paikallaan jo kuudetta vuotta 10.11.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 30
METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT KASVUSSA 1 200 Milj. euroa Paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Ennuste 1 000 800 600 400 200 HUOM. Investoinnit ml. investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä henkisiin omaisuustuotteisiin 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e Vuosi 10.10.2016 31
ROOLEISTA Kansallisesti (valtio, kunnat, järjestöt, yritykset yms.), mm. Kilpailukyinen ja ennustettava toimintaympäristö yrityksille Koulutus ja perustutkimus Infrastruktuuri Rahoitus Toimivat työmarkkinat ja työehtosopimukset Teollisuus/yritykset, mm. Kannattava toiminta kehityksen ja kasvun perusedellytys Tutkimus & innovaatiot - kilpailuetu Tuottavuus, laatu, palvelukyky Markkinointi & myynti Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 2
YHTEENVETO Teollisuus uudistuu kansallisista kilpailukykytekijöistä pidettävä huolta tasavertaiset kilpailuedellytykset, mm. - päästökauppakompensaatiot ja energiaverotus kyky ja halu investoida Yleinen talouskehitys ja tilanne opportunismi ei pelasta tosiasiat tunnustettava välttämättömät (rakenne)muutokset tehtävä Maakuntauudistus Elinkeinoelämä mukaan valmisteluun Satakunta on Suomen teollistunein maakunta onko myös jatkossa? Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 3
KIITOS!
Päästökaupan tuettava teollisuuden kilpailukykyä ja säilymistä EU:ssa Yleistilanne Komission esitys oli kohtuullinen, joskaan ei täydellinen Käsittely EU:n parlamentissa kesken ITRE äänestää 13.10., ENVI puolestaan 12.12. ja täysistunto 2017 alkupuolella Neuvoston kanta vielä avoinna ja merkkejä käsittelyn venymisestä on, voi mennä jopa Viron puheenjohtajuuskaudelle 2017 loppupuoliskolle. Erityisesti Saksan näkemys on vielä muodostumatta Kilpailukykyä tukeva päästökauppa syntyisi, jos se Lineaarista korjauskerrointa (LRF) ei tiukenneta -> komission esittämä 2.2 % on linjassa EU:n ilmastotavoitteen kanssa Maksuttomien päästöoikeuksien määrärajoitus (43%) laskevasta määrästä poistetaan -> Riittävä allokaatio mahdollistettava tehtaille ja uudelle tuotannolle Ns. Tiered approach ei toteudu -> Jako kahteen hiilivuotoluokkaan on hyvä (100 % ja 30 %). Ottaisi huomioon globaalin kilpailun -> Harmonisoitu kompensaatio EU-tasolla 10.10.2016 35
VATT JA ENERGIAVEROTUS MITÄ HE VÄITTÄVÄT? Oletus: Tilastot kertovat Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta huojennettiin 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi Palautukset 10 200 M VÄITTEET: Palautusjärjestelmästä mittava energiaintensiivisen tuotannon verotuki Palautusjärjestelmä ei ole parantanut kilpailukykyä Valtio menettää vuosittain 200 M verotuloja saamatta rahoille vastinetta Veronpalautukset poistavat kannustimet etsiä vähäpäästöisempiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta Miksi ihmeessä tutkijat eivät olleet yhteydessä teollisuuteen/todellisuuteen? Teollisuus maksaa veroja ja se on tuki? 10.10.2016 36
Energiaveron palautuksesta VATT - TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDISTA LÄHDE: PÖYRY VATT tutkimuksessa todetaan, että tuloksista ei voi varsinaisesti päätellä syy-seuraus-suhdetta. Silti VATT:n väärä johtopäätös: veronpalautus voidaan poistaa ilman kilpailukykyvaikutuksia VATT on tutkinut puutteellisesti vain yrityksien kannattavuuden historiaa Yrityksen kannattavuus ei ole riittävä mittari Kannattavuus ei takaa tuotannon pitämistä Suomessa, jos kilpailijamaa tuottaa edullisemmin Tutkimus ei huomio kunnolla, että tuotannon sijoittumisen määrää tuotantoyksiköiden keskinäinen kilpailuasema, jota tarkasteltaessa huomioidaan kaikki kustannuskomponentit Historiallisella analyysillä on mahdotonta todeta veronpalautuksen merkitystä, sillä tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat monet muut satunnaiset tekijä ja muutokset kuten esimerkiksi kuljetukset, henkilöstökustannukset jne 10.10.2016 37