Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Samankaltaiset tiedostot
Maamerkit-barometri 2011 Tulokset

Maamerkit-barometri 2011 Tulokset: Maaseudun merkitykset ja tulevaisuuskuvat Eeva Hellström Julkaisuvapaa klo 12.00

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Yksilölliset merkitykset ja globaalit ratkaisut haastavat uuteen maaseutuajatteluun

Maaseutubarometri 2014

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Envi Grow Park seminaari; Biotalouden vahvat Maamerkit Eero Kokkonen/Maamerkit-ohjelma

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

Workshop Palveluiden ideointi ja kehittäminen Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA. Ohjelma. Luovuuden ainekset. Odotukset.

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Maaseutuakatemia 2014

Vaalan kuntastrategia 2030

Maisema on, työ puuttuu. Riitta Nieminen-Sundell

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

ALUEELLINEN VETOVOIMA

VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella ?

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Kulttuuriperintöbarometri 2017

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Tietoa lukijoista 2018

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

KIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi

Kuva: Lapland Material Bank - Juha-Kauppinen. Kansainvälisten osaajien profilointi- ja segmentointitutkimus / Saksa

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

VESANTO KYSELY VESANNON TULEVAISUUDESTA

Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja

Media- alan uusi strategia

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

tripod research ethos elämä 2011 LOHAS

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

FSD2927. Maaseutubarometri 2013: kansalaiset. Koodikirja

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Green Care Finland ry Mahdollisuus asiakaslähtöisempään palveluun

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Turvallisuus osana hyvinvointia

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Suomalaisten huolena asumisen kustannukset, maaseudun kehitys, sotepalvelut ja turvattomuus

Tulevaisuuden uimaseura.

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Transkriptio:

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström

MAAseudun MERKITykset

Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4. Hyvä elämä, muuttoaikeet ja monipaikkaisuus 5. Yhteenveto havainnoista Uusia MaaMerkkejä 18.5.2011 Imuilmiö (tapahtuma) Maisema on, työ puuttuu (julkaisu) Brändää provinssi (valokuvakilpailu)

Hyvinvoinnin alueelliset erot Miten tietyn alueen asukkaat voivat? Millainen merkitys eri paikoilla on suomalaisten hyvässä elämässä? Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi Asuinpaikasta riippumaton koettu hyvinvointi 24.3.2010 4

Maamerkit-barometri 1. Mielikuvat a) Mikä on maaseutua b) Mielikuvat maaseudusta 2. Yksilölliset merkitykset ja hyvä elämä a) Maaseutu ja identiteetti b) Maaseudun yksilölliset merkitykset c) Maaseutu hyvässä elämässä d) Maaseutu ja monipaikkaisuus 3. Maaseutu ja tulevaisuus a) Maaseutu toiveissa ja uskomuksissa b) Maaseutu ja liiketoiminta c) Mitä tehdä maaseudulle? Kohderyhmät: 15 vuotta täyttäneet suomalaiset Päättäjät Yritykset Media Maaseutuasiantuntijat Vastaajamäärä: 1620 (suomalaisten kohderyhmä) Tiedonkeruu: 9.2.-14.2.2011 Kysymysten suunnittelu: Sitra & MTT taloustutkimuslaitos Kyselyn toteutus: Taloustutkimus Oy 17.5.2011 5

Hyvän elämän kysymykset Miten tärkeä tämä asia on sinulle? 1 = Ei lainkaan tärkeä 2 = Ei kovin tärkeä 3 = Melko tärkeä 4 = Tärkeä 5 = Erittäin tärkeä Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? 1 = Toteutuu erittäin huonosti 2 = Toteutuu huonosti 3 = Toteutuu kohtalaisesti 4 = Toteutuu hyvin 5 = Toteutuu erittäin hyvin PERUSASIAT Terveys ja turvallisuus Oikeudenmukaisuus ja vapaus TYÖ JA ARKI Mielekäs työ ja tekeminen Sujuva ja stressitön arki FYYSINEN YMPÄRISTÖ Luonnonläheisyys Palvelut ja infrastruktuuri Virikkeet ja harrastusmahdollisuudet MENESTYS. VS MERKITYS Hyvä toimeentulo ja arvostuksen saaminen Elämän syvemmät merkitykset Vastaajina 1620 suomalaista helmikuussa 2011 17.5.2011 6 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Suomalaiset ja hyvä elämä

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? Perusasiat Arki ja työ Fyysinen ympäristö Menestys vs merkitys Tärkeys Top-5 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3. Elämän oikeudenmukaisuus 4. Turvallisuuden tunne 5. Mielekäs työ Tärkeys Bottom-5 1. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä 4. Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus 5. Hyvät harrastusmahdollisuudet 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä Toteutuminen Top-5 1. Mahdollisuus nauttia luonnosta 2. Palvelujen helppo saatavuus 3. Hyvät harrastusmahdollisuudet 4. Infrastruktuurin toimivuus 5. Turvallisuuden tunne Toteutuminen Bottom-5 1. Stressitön arkielämä 2. Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa 3. Hyvä taloudellinen toimeentulo 4. Elämällä on itseä suurempi tarkoitus 5. Elämän oikeudenmukaisuus 17.5.2011 8 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Fyysinen ympäristö 4 3,5 Merkitys ja menestys Työ ja arki Terveys ja turvallisuus Vapaus ja oikeudenmukaisuus 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS 17.5.2011 9 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 Terveys ja turva Vapaus ja oikeus 4 3,5 Turvallisuuden tunne Elämässä on vapautta Elämän oikeudenmukaisuus Fyysinen ja henkinen terveys 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS 17.5.2011 10 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 3,5 Työ ja arki Arjen ja sen muutosten ennakoitavuus Itsensä toteuttaminen Osaaminen ja taidot Mielekäs työ Stressitön arki Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS 17.5.2011 11 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Fyysinen ympäristö Hyvät harrastusmahdollisuudet Palvelujen helppo saatavuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Infrastruktuurin toimivuus 3,5 Virikkeitä ja vaihtelua tarjoava elinympäristö 3 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS 17.5.2011 12 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien tärkeys ja toteutuminen Miten tärkeä tämä asia on sinulle? Kuinka hyvin tämä asia toteutuu kohdallasi tällä hetkellä? TOTEUTUMINEN 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 4,5 4 Menestys ja merkitys 3,5 3 Elämällä on itseä suurempi tarkoitus Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa Hyvä taloudellinen toimeentulo 3 3,5 4 4,5 5 TÄRKEYS 17.5.2011 13 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Havaintojen yhteenveto Suomalaiset ovat tyytyväisiä fyysiseen elinympäristöönsä, eivät elämänsä sisältöön Stressittömän arjen koetaan kaikista hyvän elämän tekijöistä toteutuvan kaikkein heikoimmin. Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen koetaan tärkeimmäksi hyvän elämän elementiksi, heti terveyden jälkeen Oikeudenmukaisuus on myös yksi tärkeimmistä hyvän elämän elementeistä, mutta myös yksi huonommin toteutuvista. Suomalaiset kokevat työn mielekkyyden paremmaksi kuin taloudellisen toimeentulonsa Kestävä elämäntapa ja elämän itseä suurempi merkitys eivät ole suomalaisille erityisen tärkeitä. Niiden arvioidaan myös toteutuvan useimpia muita asioita heikommin. 17.5.2011 14

Asuinpaikka ja hyvä elämä

Terveys ja turva, vapaus ja oikeus - tärkeitä kaikille Hyvän elämän perusasiat terveys ja turva, vapaus ja oikeus - ovat kaikille erittäin tärkeitä asuinpaikasta riippumatta. Toteutumisessa ei ole suuria eroja eri alueiden välillä - Turvallisuus toteutuu kaikkialla hyvin - Oikeudenmukaisuus toteutuu kaikkialla heikosti Maaseudulla elämän perusasioiden toteutuminen on kuitenkin hivenen lähempänä asioiden koettua tärkeyttä kuin kaupungissa 17.5.2011 16

Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttaville mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen on tärkeää 4,5 4 Hyvää työtä ja arkea arvostetaan asuinpaikasta riippumatta Kaupunkimaisempaan ympäristöön Aion täysin varmasti muuttaa Maaseutumaisempaan ympäristöön Mahdollisuus vaikuttaa arjen sujumiseen Toteutuminen Tärkeys 3,5 2,5 3 3,5 4 4,5 5 3 2,5 2 Mielekäs työ Tärkeys Toteutuminen Stressitön arki Hyvä arki ja työ karttavat keskustoja - Arkielämä koetaan sitä stressaavammaksi mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan - Isojen kaupunkien keskustoissa asuvat kokevat työnsä vähemmän mielekkääksi kuin muut 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 17.5.2011 17 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Luonto ja palvelut ikuinen vastapari? Palvelut ja luonto eivät Virikkeitä ja Tärkeys harrastuksia ja toteutuminen tarjoava ympäristö asu samassa paikassa vastaavat toisiaan Ison kaupungin keskustassa Palvelujen Ison kaupungin ja luonnon laidalla arvostus riippuu asuinpaikasta Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella - Luonnonläheisyys, palvelut ja infrastruktuuri toteutuvat siellä missä niitä pidetään tärkeänä Luonnonläheisyys toteutuu kaupungissa paremmin kuin palvelut ja infrastruktuuri maaseudulla Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Ison kaupungin keskustassa Ison kaupungin laidalla Pikkukaupungissa Palvelujen saatavuus ja infran toimivuus Mahdollisuus nauttia luonnosta Toteutuminen Tärkeys Avainhaaste: Palvelujen uusien toteutustapojen kehittäminen Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 3 3,5 4 4,5 5 = Toteutuu 5 erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 17.5.2011 18 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys Hyvä taloudellinen toimeentulo - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu paremmin maaseudulla Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä - Tärkeämpi kaupungissa - Toteutuu yhtä hyvin Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa - Yhtä tärkeä - Toteutuu paremmin maaseudulla Itseään suurempi elämän tarkoitus - Tärkeämpi maaseudulla - Toteutuu paremmin maaseudulla 17.5.2011 19

Hyvän elämän elementtien tärkeysjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Luonnon kohtaaminen 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä arki 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä arki 4. Luonnon kohtaaminen 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä toimeentulo ja arvostus 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Hyvä toimeentulo ja arvostus 4. Hyvä arki 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Oikeudenmukaisuus 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Luonnon kohtaaminen 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 1. Fyysinen ja henkinen terveys 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Mielekäs työ ja tekeminen 4. Hyvä toimeentulo ja arvostus 5. Hyvä arki 6. Palvelut ja infrastruktuuri 7. Luonnon kohtaaminen 8. Oikeudenmukaisuus 9. Merkityksellinen elämä 10.Virikkeet ja harrastukset 17.5.2011 20 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Hyvän elämän elementtien toteutumisjärjestys eri asuinpaikoissa Maaseudulla taajamassa Maaseudulla haja-asutusalueella Pikkukaupungissa Ison kaupungin laidalla Ison kaupungin keskustassa 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Mielekäs työ ja tekeminen 5. Hyvä arki 6. Virikkeet ja harrastukset 7. Palvelut ja infrastruktuuri 8. Merkityksellinen elämä 9. Oikeudenmukaisuus 10.Hyvä toimeentulo ja arvostus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Vapaus ja turvallisuus 3. Fyysinen ja henkinen terveys 4. Palvelut ja infrastruktuuri 5. Mielekäs työ ja tekeminen 6. Hyvä arki 7. Virikkeet ja harrastukset 8. Merkityksellinen elämä 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10. Oikeudenmukaisuus 1. Luonnon kohtaaminen 2. Palvelut ja infrastruktuuri 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Luonnon kohtaaminen 3. Virikkeet ja harrastukset 4. Fyysinen ja henkinen terveys 5. Vapaus ja turvallisuus 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Hyvä arki 8. Hyvä toimeentulo ja arvostus 9. Oikeudenmukaisuus 10.Merkityksellinen elämä 1. Palvelut ja infrastruktuuri 2. Virikkeet ja harrastukset 3. Luonnon kohtaaminen 4. Vapaus ja turvallisuus 5. Fyysinen ja henkinen terveys 6. Mielekäs työ ja tekeminen 7. Oikeudenmukaisuus 8. Hyvä arki 9. Hyvä toimeentulo ja arvostus 10.Merkityksellinen elämä 17.5.2011 21 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Maaseutusuhde parantaa elämää Toteutuu hyvin 4,5 4,0 (Fyysisiä puitteita lukuun ottamatta) Mikään hyvän elämän elementti ei - toteudu keskimääräistä huonommin niillä, joilla on jokin suhde maaseutuun - toteudu keskimääräistä paremmin niillä, joiden elämässä maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia 3,5 Toteutuu kohtalaisesti 3,0 Asuminen maaseudulla Suomalaiset keskimäärin Henkistä merkitystä vaikka ei käy Ei erityistä roolia 2,5 Fyysiset puitteet Muut hyvän elämän elementit 17.5.2011 22 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Havaintojen yhteenveto Palvelut ja infrastruktuuri keskeisin hyvinvointia erottavat tekijä vai onko? - Toteutuminen vastaa tärkeyttä Stressitön arki ja mielekäs työ karttavat keskustoja Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta - Kaikki muut hyvän elämän elementit toteutuvat maaseudulla yhtä hyvin tai paremmin kuin kaupungissa - Vähäinenkin maaseutusuhde parantaa hyvän elämän kokemusta Maaseutu on elämäntapa ja arvokysymys 17.5.2011 23

Hyvä elämä, muuttoaikomukset ja monipaikkaisuus

Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Aiotko lähitulevaisuudessa (10 v sisällä) muuttaa? Maaseutumaisempaan ympäristöön 4 8 27 29 32 Täysin varmasti muuttaa Melko varmasti muuttaa Mahdollisesti Kaupunkimaisempaan ympäristöön 3 8 26 31 32 Melko varmasti ei muuta Täysin varmasti ei muuta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 17.5.2011 25 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Ketä muuttajat ovat? 25 20 15 Aion lähitulevaisuudessa melko varmasti tai täysin varmasti muuttaa... Maaseutumaisempaan ympäristöön Kaupunkimaisempaan ympäristöön Maaseutumaisempaan - 25-44-vuotiaat - Pienituloiset - Perussuomalaisten ja kannattajat 10 5 Kaupunkimaisempaan - Eläkeläiset - Hyvätuloiset - Kokoomuksen kannattajat 0 Kumpaankin suuntaan - Nuoret - Kaupungissa asuvat - Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat 17.5.2011 26

Miten maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? TÄRKEYS Mahdollisuus nauttia luonnosta (+0,49) Itsensä toteuttaminen (+0,30) Stressitön arkielämä (+0,28) Elämässä on vapautta (+0,28) Oma osaaminen ja taidot (+0,26) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,19) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,17) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (+0,16) Infrastruktuurin toimivuus (-0,28) Palvelujen helppo saatavuus (-0,46) Nykyistä maaseutumaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat jo nyt elämässään hyvää arkea, tekemisen mielekkyyttä ja kestävää elämäntapaa TOTEUTUMINEN Itsensä toteuttaminen (+0,23) Arkielämän ja sen muutosten ennakoitavuus (+0,18) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (+0,15) Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä 17.5.2011 27 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Miten kaupunkimaisempaan ympäristöön muuttavat eroavat suomalaisista keskimäärin? Nykyistä kaupunkimaisempaan ympäristöön lähitulevaisuudessa täysin varmasti muuttavat - pitävät elämän merkityksellistä sisältöä tärkeämpänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeinä kuin muut suomalaiset - kokevat monien elämän sisältöä kuvaavien asioiden toteutuvan elämässään huonommin kuin muut suomalaiset - mielekäs tekeminen ja hyvä arki - vapaus ja arvostuksen saaminen - elämän syvempi merkitys Suluissa oleva luku on saatu vähentämällä muuttajien kokemusta vastaava arvo suomalaisten keskimääräisestä arvosta, kun skaalana on käytetty: 1 = Toteutuu erittäin huonosti / Ei lainkaan tärkeä 2 = Toteutuu huonosti / Ei kovin tärkeä 3 = Toteutuu kohtalaisesti / Melko tärkeä 4 = Toteutuu hyvin / Tärkeä 5 = Toteutuu erittäin hyvin / Erittäin tärkeä TÄRKEYS Palvelujen helppo saatavuus (+0,44) Infrastruktuurin toimivuus (+0,33) Hyvä taloudellinen toimeentulo (+0,30) Hyvät harrastusmahdollisuudet (+0,24) Mielekäs työ (+0,16) Turvallisuuden tunne (-0,15) Elämän oikeudenmukaisuus (-0,24) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,46) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,47) Mahdollisuus vaikuttaa arkielämän sujumiseen (-0,64) Mahdollisuus nauttia luonnosta (-0,68) TOTEUTUMINEN Oma osaaminen ja taidot (+0,15) Elämässä on vapautta (-0,17) Itsensä toteuttaminen (-0,19) Arvostuksen saaminen toisilta ihmisiltä (-0,2) Stressitön arkielämä (-0,21) Mielekäs työ (-0,34) Kestävän kehityksen mukainen elämäntapa (-0,36) Elämällä on itseä suurempi tarkoitus (-0,61) 17.5.2011 28 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vastaavat hyvän elämän kaipuuseen Monipaikkaisuus ilmiönä TYÖ: Suomalaisista työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä ASUMINEN: 10-20 % suomalaisista asuu monipaikkaisesti VAPAA-AIKA: Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään. IDENTITEETTI: Suomalaisista yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen Kaksoisidentiteetti on yleisempää kaupungissa - Määrällisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten isoissa kaupungeissa - Suhteellisesti kaksoisidentiteetin omaavia on eniten pikkukaupungeissa Kaupunkilainen; 39 % Ei kumpikaan; 1 % Maalainen; 22 % Sekä-että; 38 % Kolme neljästä asuu kaupungissa 17.5.2011 29

Kaksoisidentiteetti on aktiivinen identiteetti Kaksoisidentiteetin omaavat kokevat identiteettinsä melko tärkeäksi - Mitä enemmän identiteetissä on maalaisia piirteitä, sitä tärkeämmäksi oma maalais- /kaupunkilais-identiteetti koetaan Kaupungissa asuvat omaksuvat maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin päinvastoin. - Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksi identiteettiään - Maaseudulla asuvista joka kolmannes sisällyttää kaupungin osaksi identiteettiään Identiteetti: Kaupunkilainen Sekä-että Maalainen Kaupungissa asuvien kytkös maaseutuun Omistus Toiminta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Toiminta maaseudulla kuuluu olennaisesti kaupungissa asuvien kaksoisidentiteettiin Kaksoisidentiteetti ei kuitenkaan edellytä omistusta tai toimintaa maaseudulla - Puolella kaupungissa asuvista maalaisista ei ole merkittävää omistusta tai toimintaa maaseudulla - Joka kolmannella pelkäksi kaupunkilaiseksi itsensä kokevalla on omistuksia maaseudulla 17.5.2011 30 Lähde: Maamerkit-barometri 2011, Sitra

Havaintojen yhteenveto Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Maalla piilee hyvä elämä - palveluja ja infrastruktuuria lukuun ottamatta Arvot ohjaavat muuttosuuntaa - Maalta haetaan merkityksellistä elämää - Fyysisiä puitteita arvostavat muuttavat kaupungin suuntaan Kaksoisidentiteetti ja monipaikkaisuus vahvistuvat, kun kaupungissa asuvat hakevat itselleen hyvän elämän aineksia myös maaseudulta Maamerkit-ohjelma: MITEN MAASEUTU VOISI VASTATA HYVÄN ELÄMÄN KYSYNTÄÄN? 17.5.2011 31

Uudet MaaMerkit

IMUILMIÖ -tapahtuma 18.5 IMUILMIÖ on lähienergiaa, kestävää hyvinvointimatkailua, palvelumuotoilua ja ihmislähtöistä vihreää taloutta. Se on käsityksiä hyvästä elämästä ja kestävistä ratkaisuista. IMUILMIÖ on tapahtuma ja kokeilu, joka innostaa avoimeen dialogiin. Se on ymmärrystä huomisen tarpeista ja uusista tavoista, joilla voimme vastata ilmastonmuutoksen ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Imuilmiössä herätellään keskustelua suomalaisten hyvän elämän ja menestyksen eväistä tulevaisuuden toimintaympäristössä. Lähdemme liikkeelle ihmisten huomion kohteista. Etsimme luovia ratkaisuja ja yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja. Luomme katseen maaseutuun - sekä aineellisiin että aineettomiin luonnonvaroihin. 17.5.2011 33

Maisema on, työ puuttuu Riitta Nieminen-Sundell SISÄLLYS 1. Maaseutu on heikko signaali 2. Kysyntä luo optimismia 3. Yksilöllistä kulutusta ja hyvinvointia 4. Globaaleja ratkaisuja läheltä 5. Hyvinvointia koko Suomelle Nuoriso katsoo maaseutua jo sillä silmällä Kaupungistuminen on saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa Hyvää ja aitoa, mutta syrjässä maailmanmenosta Työhön liittyvä monipaikkaisuus lisääntyy ja vihreä paikallistalous voimistuu Kuluttajat ovat kiinnostuneita maaseudusta uudella tavalla Palvelumuotoilu on avuksi, kun käännetään maaseudun vahvuuksia menestystarinoiksi Maaseutu antaa elämänhallinnan ja onnen tunteen Maaseudulla toimivat yritykset voivat palkata etätekijöitä myös kaupungeista 17.5.2011 34

Millaista kysyntää suomalaiset kohdistavat maaseutuun? Miten maaseutu voi vastata globaaleihin haasteisiin? Miltä näyttää maaseutu 2020? www.brandaaprovinssi.fi 17.5.2011 35

Maamerkit Fokusalueet: Keinovalikoima: Selvitykset STRATEGISET INTEGROIVAT PROSESSIT Strategiatyö, maankäyttö, verkostot, innovaatioprosessit Tiedustelu ja strategiaprosessit Pilotit ja kokeilut MAASEUTU MERKITYS- YHTEISKUNNASSA Uudistuvasta yksilöllisestä kysynnästä palveluksi Maaseudun merkitykset ja mielikuvat selvitykset Viestintä ja jalkauttaminen Maaseutuympäristön tuotteistaminen VIHREÄN TALOUDEN LÄHIRATKAISUT Paikallisia liiketoimintaratkaisuja globaaleihin haasteisiin Lähiruoan liiketoimintamallit Lähienergian palveluratkaisut Lähimatkailu Biotalouden lähiratkaisut Viestintä ja verkostotyö Liiketoiminnan kehittäminen Pääomasijoitus Toimintatapa: Riippumattomuus Kansallinen relevanssi Oppiva ohjelma, fokusointi Hankkeiden yhteiskehittely Verkottuminen 17.5.2011 36

Kiitos! Lisätietoa: www.sitra.fi/maamerkit