nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 3/2009 Palloja langoille Nette vieraili Onkamossa Testissä lehtipuhaltimet
ASIAKASPALVELU TIEDOTTAA Asiakaspalvelun aukioloajat Asiakaspalvelu, Kirkkopuistikko 4:ssä on avoinna arkisin 8 16. Tämän lisäksi vastaamme asiakaspalvelun puhelinnumeroon (06) 324 5750 maanantaisin klo 17 saakka. Työmaakeskus SISÄLLYS Varo sähkölinjaa, lintu! 414 16 Ristikko hahmottuu ruutupaperille. Testissä lehtipuhaltimet Sinulla on mahdollisuus vuokrata väliaikainen työmaakeskus rakentamisen ajaksi. Työmaakeskuksessa on pistorasioita työkoneillesi. Tilapäisliittymä suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Työmaakeskustilaukset - www.vaasansahko.fi -ilmoituslomakkeet - Käymällä Kirkkopuistikko 4 (ark. 10-15.30) Tiedustelut (06) 324 5244 tai 324 5254 Muista tarkistaa saamasi kirje mittarinvaihdosta Etäluettavat mittarit vaihtaa Eltel Networks Oy, joka lähettää omakotitaloissa asuville asiakkaille kirjeen tulevasta mittarivaihdosta. Kerros- ja rivitaloissa tiedottaminen hoidetaan yleisellä tiedotteella esim. ilmoitustaululla. Jos mittari on talon sisällä eikä asentaja pääse vaihtamaan mittaria, kirjeessä ehdotetaan kahden tai kolmen tunnin aikajaksoa, jolloin mittari tullaan vaihtamaan. JOKAISEN ASIAKKAAN TULEE VAHVISTAA EHDOTETTU AIKA, jotta turhalta asentajan odottelulta vältyttäisiin. Kirjeessä on ohjeistettu, miten vahvistaminen tehdään ja miten ehdotettu aika voidaan vaihtaa. Jos mittarin sijaintipaikan tiedoissa tai osoitteessa on virheitä, ilmoitathan myös niistä. Mikäli mittarille on vapaa pääsy, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Mittareita vaihdetaan myös viikonloppuisin ette 3 4 8 11 12 14 16 18 19 20 Pääkirjoitus Palloja langoille Itäisin yritysasiakas EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola Äänetöntä menoa sähköskootterilla Tyhjien ruutujen miehet Nette-testi: lehtipuhaltimet Lyhyesti Ristikko Hyvä muistaa, jos sähkö katkeaa VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2009. Numero: 3/2009 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00-16.00 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Automaattiseen mittarinlukuun siirtyminen Automaattiseen mittarinlukuun siirtyminen Suomessa tapahtuu lähivuosien aikana siinä aikataulussa, mitä kukin jakeluverkkoyhtiö omalla alueellaan noudattaa. Vaasan Sähköverkko Oy:n alueella on yli 60 000 mittaria, joista elokuun loppuun mennessä yli puolet oli vaihdettu etäluettaviksi. Tällä hetkellä vaihtoprojekti etenee vauhdilla. Loput mittareista tullaan vaihtamaan ensi vuoden alkuun mennessä. Siirtyminen etäluettaviin sähkömittareihin näkyy tällä hetkellä työpaineena Vaasan Sähkön asiakaspalvelussa. Mittarin vaihdon yhteydessä vanha sähkömittari luetaan ja lukeman perusteella laskutetaan tasauslaskulla mittarinvaihtoon mennessä kulunut sähkö. Mittarinvaihdon jälkeen kaikki laskut perustuvat uuden mittarin lukemiin ja laskutetaan kulutuksen mukaisina. Siirtymävaiheen laskussa voi olla sekä vanhan mittarin loppulukemaan perustuvaa laskutusta että uuden mittarin kulutuslukemien mukaista laskutusta. Laskutusrytmiä ei mittaria vaihdettaessa muuteta. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin joka kolmas kuukausi laskun saanut saa myös jatkossa laskunsa joka kolmas kuukausi. Laskulla kuitenkin näytetään erikseen kaikkien kolmen kuukauden kulutustiedot. Lukemalaskuihin siirtyminen helpottaa oman sähkön käytön seuraamista ja laskun lukeminen helpottuu. Arviolaskutus, jota on vuosikymmeniä sähkölaskutuksessa käytetty, jää mittarinvaihdon yhteydessä kunkin sähkön käyttäjän osalta historiaan. Vaasan Sähkön asiakaspalveluun tulee tällä hetkellä valtava määrä yhteydenottoja, jotka koskevat mittarinvaihdon yhteydessä tapahtuvaa laskutusta. Erityisesti harvemmin luettujen mittareiden osalta siirtymävaiheen tasauslaskut ovat herättäneet kysymyksiä, joiden taustalla on varsin usein epäilys laskutuksen oikeellisuudesta. Epäselvyyksien tarkistamiseksi ja laskutusvirheiden välttämiseksi jokainen vanha mittari on poistamisen yhteydessä valokuvattu. Mittarin vaihtanut asentaja on uuden mittarin asentaessaan tallentanut aloituslukeman tietojärjestelmään. Aloituslukema on yleensä nolla, mutta mittarin käyttöönottotestausten vuoksi voi lukema olla muutakin. Joka tapauksessa sekä vanhan mittarin loppulukema että uuden mittarin aloituslukema ovat dokumentoituina tallessa, jotta laskutuksen oikeellisuus voidaan tarvittaessa jälkikäteen todentaa. Etäluentaan siirtymisen yhtenä tavoitteena on, että kukin asiakas pystyisi tulevaisuudessa itse seuraamaan omaa kulutustaan joko internetistä tai laskun mukana tulevasta erittelystä. Tavoitteena on saada sähkön kulutus tuntitasolla sähkön käyttäjän tietoon. Suurin osa sähkön kulutuksen oikeellisuuteen liittyvistä puheluista jää tuolloin tarpeettomiksi. Mittarinvaihdon jälkeen kuluttajien kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Näin on siitäkin huolimatta, että sähkölämmitystaloissa sähkölasku nousee kylminä kuukausina moninkertaiseksi pudoten taas seuraavana kesänä lämmityssähkön vähenemisen myötä. Menossa oleva siirtymävaihe arviolaskutuksesta lukemalaskutukseen aiheuttaa paljon kysymyksiä ja tuntuu monimutkaiselta. Kuitenkin sähkön laskuttaminen kulutuksen mukaisena sekä yksinkertaistaa sähkölaskua että parantaa asiakkaan tietoisuutta omasta sähköenergian käytöstään. nette 3/2009 3
Palloja langoille Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Markku Torkko ja Magnus Nylund ruuvasivat paikoilleen parikymmentä palloa. 4 nette 3/2009
Linnut aiheuttavat sähkökatkoja, kun ne törmäilevät sähköjohtoihin. Oranssi pallo varoittaa lintuja vaarasta ja turvaa sähkönkulkua. Ihmisten on vaikea uskoa, että sähkökatko johtuisi linnusta, mutta niin se vain usein on, Vaasan Sähköverkon kunnossapitopäällikkö Petter Södergran huokaisee. Toisaalta hän ymmärtää epäilijöitä. Sähköjohdothan ovat keväisin ja syksyisin mustanaan lintuja. Silti sähköt toimivat normaalisti. Ei linnuista olekaan harmia, silloin kun ne istuvat nätisti yhdellä langalla. Ongelmia tulee, kun iso lintu koskettaa yhtä aikaa kahta sähköjohtoa. Linnulta lähtee törmäyksessä lähes aina henki, ja sähköt katkeavat noin puoleksi sekunniksi. Ennen tietokoneaikaa lyhyitä katkoja tuskin huomattiin. Koska katkoista ei ollut merkittävää harmia, ei niiden ehkäisemiseenkään kiinnitetty huomiota linjoja rakennettaessa. Tietokoneiden ja muun elektroniikan lisääntymisen takia lintujen aiheuttamien sähkökatkojen torjumisesta on tullut verkkoyhtiöiden arkipäivää. Muovisia palloja asennetaan erityisesti tunnetuille isojen lintujen lentoreiteille. Muuntamolle suojaa Peter Finne ja Mikael Långkvist tekevät töitä Bergön kalasatamassa. Muuntamon yläpuolelle on jo aikaisemmin asennettu riuku, jolla saalistaan tähyilevät petolinnut voivat istua aiheuttamatta vahinkoa. Miehet vaihtavat muuntamoon uudet ylijännitesuojat ja asentavat mustia eläinsuojia eristimiin. Lintujen vierailut eivät jatkossa haittaa. Muuntamon suojaaminen on periaatteessa yksinkertaista. Hankalaa on se, että sähköt on katkaistava työskentelyn ajaksi. Aikaa ja vaivaa pitää nähdä, että tieto sähkökatkosta saadaan asiakkaille. Jos sähköt ovat poissa pitkään, esimerkiksi tehtaille ja kaupoille on syötettävä sähköä väliaikaisesti generaattorilla. nette 3/2009 5
Sähkökatkoista ei päästä pallojenkaan avulla kokonaan eroon, mutta tutkimusten mukaan ne vähentävät törmäyksiä 30-60 prosenttia. Pallo on halkaisijaltaan parikymmentä senttiä. Petter Södergran kertoo Vaasan Sähköverkon parantavan sähkönlaatua monin eri tavoin. Sähköasemille ryhdyttiin vuoden 2008 lopussa asentamaan maasulun sammutuslaitteita. Nyt linjoille asennetaan verkkokatkaisijoita, joilla sähkökatko saadaan rajattua pienemmälle alueelle. Kun verkkoa uusitaan, ilmajohtoja pyritään korvaamaan maan alla kulkevilla kaapeleilla. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista tai tulee liian kalliiksi. Esimerkiksi täällä Bergössä maasto on niin kivistä, ettei kaapelointia voi ajatellakaan. Vaasan Sähköverkolla on noin 1 800 kilometriä suurjännitejohtoja. Kaapelointiaste on noin 20 prosenttia ja kasvaa koko ajan. Tutkittuja vaikutuksia Magnus Nylund ja Markku Torkko kiinnittävät yhdessä oransseja palloja ilmajohtoihin kalasatamaan johtavan tien varressa. Magnus harppoo tietä pitkin ja vetää maahan viivoja. Viivojen avulla Markku ja Magnus saavat pallot linjoille tasaisin välein. Pallo on halkaisijaltaan parikymmentä senttiä. Ylhäällä nostokorissa Markku ruuvaa pallon auki ja työntää johdon kulkemaan pallossa olevissa urissa. Lopuksi pallo kiristetään paikoilleen ruuvia kääntämällä. Joutsenperhe seurailee lähistöllä miesten puuhia. Petter Södergran kehottaa hankkimaan tietokoneen turvaksi tarvittaessa ups-laitteen, sillä lintujen aiheuttamista sähkökatkoista ei päästä pallojenkaan avulla kokonaan eroon. Tutkimusten mukaan ne kuitenkin vähentävät törmäyksiä 30 60 prosenttia. 6 nette 3/2009
Peter Finne ja Mikael Långkvist asensivat lintusuojat muuntamolle Bergön kalasatamassa. Birdlife: Hyvällä asialla Teemu Lehtiniemi, Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja, kertoo voimalinjojen koituvan etenkin suurikokoisten lintujen kohtaloksi. Rengaslöytöjen perusteella törmäys voimalinjoihin on ylivoimaisesti tärkein kuolinsyy esimerkiksi kansallislintumme laulujoutsenen kohdalla. Myös rengastettuja pöllöjä törmäilee usein johtoihin kohtalokkain seurauksin. Lehtiniemen mielestä sähköyhtiöt ovat hyvällä asialla asentaessaan lintusuojauksia. Oma suosituksemme kuitenkin on, että jollakin aikavälillä pyrittäisiin maakaapelointiin, vaikka se on kalliimpaa. Lehtiniemi suosittelee maakaapelointia etenkin seuduille, joihin kerääntyy paljon suurikokoisia lintuja. Vaasan Sähköverkon kunnossapitopäällikkö Petter Södergran toivookin ihmisten ilmoittavan Vaasan Sähköverkolle alueista, joissa sähköverkkojen aiheuttamia lintukuolemia tapahtuu paljon, jolloin tämäkin asia voidaan huomioida sähköverkon kunnossapidon ja uudistamisen suunnittelussa. Teemu Lehtiniemi, suojelu- ja tutkimusjohtaja BirdLife Suomi on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. BirdLife Suomi on osa BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. Katso lisää osoitteesta www.birdlife.fi nette 3/2009 7
Itäisin yritysasiakas löytyi Onkamosta Teksti ja kuvat Hannu Rintala 8 nette 3/2009
Nette on käynyt vuosien varrella tapaamassa pohjoisinta ja eteläisintä sähkökaupan asiakasta. Tällä kertaa vuorossa on itäisin yritysasiakas, Suur-Onkamon Loma Ky. Onkamo sijaitsee Tohmajärven kunnassa, jonka keskustasta on 20 kilometriä Niiralan rajanylityspaikkaan. Lähimpään kaupunkiin, Kiteelle, on saman verran, Joensuuhun 55 kilometriä ja Venäjän puolelle Sortavalaan 80 kilometriä. Vaasasta Tohmajärvelle matka kestikin jo kokonaisen työpäivän. Onkamon kylän pinta-ala on 170 neliökilometriä, ja vakituisia asukkaita 500. Entiset onkamolaiset palaavat kesäksi kotikonnuilleen, ja kasvanut kesämökkiasutus täyttää kesällä Onkamon ihmisistä. Kylä mainitaan ruotsalaista perua olevassa veroluettelossa jo 1500-luvun loppupuolella. Ensimmäiset asukkaat olivat ortodokseja, jotka Venäjän ja Ruotsin välisen Ruptuurisodan (1656 1658) seurauksena pakenivat Venäjälle, ja tilalle muutti talonpoikia Savosta. Kylän kukoistuksen aika oli sotien jälkeen, kun Onkamon alueella oli neljä kansakoulua ja kauppojakin oli viisi. Nykyään kauppa-auto käy kylällä kerran viikossa tiistaisin. Onkamon lapset saavat käydä oman kylän koulua kuudesluokkalaisiksi asti. Koulussa on kolme opettajaa. Yläluokat käydään Tohmajärven kirkonkylässä. mökkikaupoista, hän tuli juttusille, ja kauppasi Leeville koulua Suur-Onkamon rannalta. Samoihin aikoihin kuulin yrittäjästä, joka oli lopettanut matkailuyrityksen, ja kun minulla oli nyt iso koulu ja rantatontti, sain mielestäni loistavan idean: perustan mökkikylän. Yhtiö perustettiin vuonna 1982. Rannat raivattiin ja rakennettiin neljä karjalaistyylistä hirsihuvilaa. Leevin lapsuudenhaave omasta rantasaunasta täyttyi viisi vuotta sitten. Yli 20 vuotta siihen meni. Aluksi saunoimme samassa saunassa kuin asiakkaat, ja usein pääsimme löylyihin vasta yöllä, kun asiakkaat nukkuivat, Leevi nauraa. Kielitaito tarttui kylässä Tohmajärvellä ei voi olla kuulematta Venäjän kieltä, sillä kolmisen prosenttia kuntalaisista puhuu äidinkielenään venäjää. Kauppojen pihoissa on suurin piirtein yhtä paljon venäläisin ja suomalaisin rekisterikilvin varustettuja autoja. Turismi Venäjältä alkoi 1990-luvun alkuvuosina ja kasvoi, kun Niiralan rajanylityspaikka avattiin 1995. Alkuaikoina venäläiset tulivat vanhoilla Ladoilla, ja joskus piti säälistä antaa heille ilmainen yösija. Nykyään venäläiset tulevat hienoilla autoilla ja maksavat niin isoilla seteleillä, joita en ollut ennen nähnytkään, Leevi kertoo. Suur-Onkamon lomakylä syntyi Leevi Karvisen lapsuudenhaaveesta: omasta rantasaunasta. Suurin osa asiakkaista on kuitenkin suomalaisia. Venäläisten osuus on noin 40 prosenttia, ja kävijöitä tulee muistakin maista. Tohmajärven liikuntasihteerin hommissa liikuin paljon Venäjällä, ja sain kielen tehokurssin, kun asuin pari viikkoa perheessä, joka ei osannut muuta kuin venäjää. Iltakurssit ja venäjänkieliset tietokoneohjelmat ovat parantaneet kielitaitoa, ja nykyään venäläisturistit saavat lomakylässä palvelua kokonaan äidinkielellään. Yrittäjäksi sattumalta Pirkko ja Leevi Karvisen Suur-Onkamon lomakylä syntyi lapsuudenhaaveesta. Kävin lapsena isän kanssa muutaman kerran sedän rantasaunassa, ja päätin, että tällä pojalla on joskus ihan oma rantasauna, Leevi kertoo kahvipöydässä. Mökin etsiminen vei monta vuotta, ja sopiva ehdokas löytyi viimein naapurikunnasta. Mutta kun Tohmajärven kunnanjohtaja kuuli Lomakylän hiekkarannat ovat loivat ja lapsiystävälliset. nette 3/2009 9
Yli 20-henkisen joukon mukana oli myös oma kokki. Hän on kuvassa kolmas vasemmalta. Moskovassa on noin 11 miljoonaa asukasta, joten arvostamme Onkamon rauhaa, kertovat moskovalaiset Danila Knokhlov ja Mihael Nikolajev. Kalastamaan Suomeen Haastattelupäivänä elokuun puolivälissä lomakylässä oli täyttä. Yhdessä mökissä oli suomalainen perhe, kaikissa muissa oli vieraita Moskovasta. Danila Knokhlov ja Mihael Nikolajev olivat viettäneet kaksi viikkoa Onkamossa. Mukana on kaksi venettä, perämoottorit ja hirvittävä määrä muuta tavaraa. Ensi vuonna emme raahaa näin paljon mukanamme, sillä täällä on kaikki mitä lomalla tarvitsemme, miettivät pakkauspuuhissa olleet Mihael ja Danila. Moskovan yliopistosta aikoinaan alkanut ystävyys toi kuusi perhettä lomailemaan Suomeen. Yli 20-henkisen joukon mukana oli myös oma kokki. Moskovalaiset olivat kuulleet Suur- Onkamosta tuttavaperheeltään. Danila ja Mihael ovat vierailleet Suomessa yli 20 kertaa eri vuodenaikoina. Meillä ei varsinaista lomakuukautta, sillä meidän mielestä levätä voi koska vain. Tulemme ensi kesänä uudelleen, sillä täällä on oikeaa luontoa ja rauhaa, niitä arvostamme. Haluamme kalastaa, marjastaa ja sienestää ja näihin Onkamo on mainio paikka. Neten vierailupäivänä venäläiset pakkasivat kotimatkaa varten. 10 nette 3/2009
Syksyn vieras: EPV Energia Oy:n toimitusjohtaja Rami Vuola: Vuoden 2050 sähkön tuotantomuodot ovat jo tiedossa Teksti Rami Vuola Kuva Rita Lukkarinen EPV Energia Oy on sähkön ja lämmön tuotantoon ja hankintaan erikoistunut suomalainen voimayhtiö. - panostaa päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnistänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat. - hankki vuonna 2008 omistajilleen noin 1 200 000 MWh lämpöä ja noin 4 000 000 MWh sähköä. - Konsernin liikevaihto oli 166,4 miljoonaa euroa vuonna 2008. - Vaasan Sähkö on 40,90 prosentin osuudella EPV Energian suurin omistaja. Lähde: EPV Energia Oy:n vuosikertomus 2008 EPV Energian tähtäimessä on jo vuoden 2050 sähköntuotanto, sillä tavoitteena on tuottaa tuolloin yli puolet asiakkaille toimitettavasta sähköstä Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitoksissa. Tuulella ja kotimaisella bioenergialla tuotetun sähkön osuudeksi kaavaillaan neljännestä. Investoinnit kohdistuvat siten seuraavilla vuosikymmenillä ydin- ja tuulivoimaan sekä biopolttoaineiden käytön lisäämiseen. EPV Energia, jonka osuus Suomen sähkön toimituksista on noin viisi prosenttia, vastaa haasteisiin kolmen tukijalan avulla. Ydinvoiman osuutta sähkön hankinnassa aiotaan edelleen kasvattaa. Bioenergiaohjelmaa vahvistaa osakkuus Vapo Oy:ssä ja lisäksi tuulivoimaprojektit etenevät eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Päästöttömiin sähkön tuotantomuotoihin siirtyjänä EPV on Suomen kärkijoukossa. Strategiansa mukaan EPV:n tavoitteena on asteittain korvata hiilen käyttöä omistamillaan voimalaitoksilla. Kattilassa poltettavat fossiiliset polttoaineet vaihtuvat asteittain kotimaiseksi biopolttoaineeksi. Käytettävissä on kolme vaihtoehtoa. Joko vanhan tilalle rakennetaan tyystin uusi laitos, vanhaa kattilaa uusitaan tai muutos tehdään kaasuttimen avulla. Koska uusi laitos maksaa kymmenen kertaa enemmän kuin kaasuttimeen investoiminen, aiotaan muun muassa EPV Energian ja Pohjolan Voiman yhdessä omistamaan Vaskiluodon voimalaitokseen asentaa kaasutin, jonka avulla kotimaisen biopolttoaineen osuus voidaan nostaa ensi vaiheessa pariin kymmeneen prosenttiin ja lopulta jopa puoleen. Tämä lisäisi merkittävästi energiaomavaraisuuttamme ja loisi merkittävästi uusia työpaikkoja polttoainehuollon kautta. Ydinvoima ja tuulivoima Olkiluodosta on virrannut EPV:n kautta yritysten ja yksityisten kuluttajien käyttöön ydinsähköä 141 megawatin tehon verran, mikä vastaa yli sadan tuhannen ihmisen vuotuista sähkönkäyttöä. Kun Olkiluodon 3. yksikkö käynnistyy, kasvaa ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä yli kaksinkertaiseksi, 300 megawattiin. Kaikki EPV:n osakkaat luottavat Teollisuuden Voiman kokemukseen osallistumalla Olkiluodon 4. voimalaitoksen hankeprojektiin. Teollisuuden Voima on monesta syystä askeleen edellä muita hakijoita myös 2000-luvun ydinvoimalaitosprojektin tuntijana, sillä Teollisuuden Voima on saanut Olkiluodon kolmannen voimalaitoksen projektista kokemusta, joka muilta puuttuu. Poliittista päätöstä tehtäessä on otettava huomioon vuosikymmenten kokemus ja valmis infrastruktuuri aina käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen asti. Ydinvoiman rinnalla kehitettävän tuulisähkön tuotannolla on rajoituksensa. Uusia voimaloita voidaan pystyttää vain rajallinen määrä, sillä otollisista paikoista on puutetta. EPV on mukana tuulivoiman hyödyntämisessä myös siksi, että tuulisähkön tuotantokustannukset pienenevät vuosi vuodelta tekniikan kehityksen myötä. Yhtiön tuulivoimaohjelma on kokonaisuudessaan jo lähes 1 500 megawattia. Ydin- ja tuulivoimalla on yhteisiä piirteitä, vaikka niiden kapasiteetin käyttöaste on tyystin erilainen. Kummatkin ovat erittäin suuria pääomia vaativia. Lisäksi ydin- ja tuulisähkön hintataso on ennakkoon arvioitavissa. Bioenergian hinta sen sijaan elää fossiilisten polttoaineiden maailman markkinoiden mukaan. nette 3/2009 11
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Äänetöntä menoa sähköskootterilla 12 nette 3/2009
Kannettava laturi kulkee istuimen alla tai sen voi jättää kotiin, kuten tässä on tehty. Sähköskootterin moottori on takapyörän sisällä. Akut ovat joko silikoni- tai litium-akkuja. Akut latautuvat noin kolmessa tunnissa. Virta päälle, kaasua ja menoksi. Keltainen skootteri rullaa liikkeelle ilman pärinää ja bensiinin katkua. Hiljaisen ja hajuttoman sähköskootterin ominaisuuksia testaa komisario Markku Mäntymaa. Hänellä on itsellään kaksi kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa: marjapuuronvärinen Vespa vuosimallia 1974 ja vauhdikkaampaan menoon Yamaha-moottoripyörä. Nykyaikaiset skootterit ovat Mäntymaalle uutta. Sähköskootteria hän ei ole ajanut koskaan, ja bensiinikäyttöiseenkin hän tutustuu vain päivää ennen testiä lainaamalla naapurin skootteria. Linnunlaulua kypärän läpi Liikkeellelähtö sähköskootterin kanssa on helppoa. Ei tarvitse kuin panna virta päälle ja kääntää kaasua. Sitten ollaan jo menossa. Jos lähtöön haluaa enemmän potkua, sitä antaa Boost-kytkin: se lisää tehoja minuutin ajaksi. Olipa kiva ajella. Tämän kanssa voi oikein fiilistellä ja kuunnella lintujen laulua, sen minkä nyt kypärän läpi kuulee, Mäntymaa antaa ensikommentit kierrettyään muutaman kierroksen karting-radalla. On oudon mukavaa liikkua äänettömästi. Iso rengas, vakaampi pyörä Testiskootteri on isokokoinen. Mäntymaa pitää kokoa hyvänä kaltaiselleen isolle äijälle. Hiukan alle 170-senttisen toimittajan jalatkin ylettyvät maahan, mutta lyhyemmästä ajajasta skootteri voi tuntua liian isolta. Se on tärkeä turvallisuustekijä, että molemmat jalat ylettyvät kunnolla maahan. Ei riitä, että tasapainoilee vain toisen varassa, Mäntymaa huomauttaa. Isot, 13-tuumaiset renkaat saavat kiitosta Mäntymaalta. Mitä pienemmät pyörät, sitä epävakaampi pyörä. Edullisia ajokilometrejä Sähköskootteri on melko kallis ostos. Tage Nordlundin maahantuomat saksalaiset e-maxskootterit maksavat noin kolme tonnia. Mutta ajaminen tulee halvaksi. Myyntiesite lupaa, että 20 sentillä pääsee sata kilometriä. Skootterissa on neljä akkua, joiden lataaminen kestää kolmisen tuntia. Täyteen ladatuilla akuilla ajaa noin 50 kilometriä, mutta matka riippuu kuljettajan painosta, ajettavasta tiestä ja ajotavasta. Palkki kojetaulussa näyttää akkujen varaustilan: virran vähetessä pykälät vähenevät, aivan samoin kuin matkapuhelimissa. Akut myös ladataan samalla tavoin kuin matkapuhelin: pannaan vain laturin pistoke seinään. Skootteri ei sammu tien päälle yllättäen: kun virtaa riittää enää kuudelle kilometrille, vauhti putoaa automaattisesti 25 kilometriin tunnissa. Skootterin huippunopeus on sallitut 45 kilometriä tunnissa. Kypärä tiukasti kiinni Mäntymaa istui jokunen vuosi sitten tutkijalautakunnassa, joka tutki kaikki Pohjanmaalla kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Mäntymaan mieleen on jäänyt erityisesti yksi mopoilija. Henkilöautoa päin ajanut kuljettaja olisi saattanut pelastua, jos hän olisi malttanut kiristää kypärän hihnan. Kypärässä ei saa olla kasvunvaraa, sitä ei saa pitää takaraivolla ja hihnan pitää olla tiukasti kiinni, Mäntymaa kertaa turvallisen ajon perusteita. Liikenteessä ei kannata liikkua Minä olen oikeassa asenteella. Henki säilyy parhaiten, kun on koko ajan valmis jarruttamaan ja väistämään, tuli toinen sitten oikealta tai vasemmalta. Se on sitä ennakoivaa ajotapaa, Mäntymaa sanoo ja kertoo liikennevahinkojen johtuvan useimmiten kuljettajan havainnointivirheestä. nette 3/2009 13
Nette-ristikko syntyy näissä päissä: Alf Simberg, Erkki Vuokila ja Reima Mäkinen. Ristikon laatija tarvitsee vain ruutupaperia, lyijykynän, kumin ja sopivan työvireen. Teksti Anne Kytölä Kuvat Jenni-Justiina Niemi Tyhjien ruutujen miehet Kolmen sepän patsas Helsingissä on oiva tapaamispaikka kolmelle sanasepolle, ristikoiden laatijoille, joiden aivoissa askarrellaan arvoituksia Netenkin lukijoille. 14 nette 3/2009
Erkki Vuokilan nimi lienee tuttu kaikille ristikoiden ratkojille. Tämä visaisten vihjeiden mies laatii myös Nette-lehden suomenkieliset ristikot. Ruotsinkielistä älyvoimistelua tarjoaa Alf Simberg, ja kuvat molempien töihin piirtää graafikko Reima Mäkinen. Ratkojista laatijoiksi Erkki ja Alf innostuivat ristikoista jo lapsina. Alfin isoäiti ja Erkin isä viihtyivät ristikoiden parissa, ja into tarttui. Pian ratkominen ei enää riittänyt, vaan piti piirtää omia ristikoita. Erkki ja Alf julkaisivat kumpikin ensimmäisen ristikkonsa 13-vuotiaina. Siitä se sitten lähti aika nopeasti, vaikka ei ristikoiden laatimista osannut aluksi ammattina ajatella, Erkki kertoo. Hän opiskeli metsänhoitajaksi, mutta perusti heti valmistuttuaan 1986 ristikoita, kryptoja ja muita sana-arvoituksia laativan yrityksen. Sanaris on perheyritys. Ristikoiden parissa työskentelevät Erkin lisäksi myös Eeva-vaimo ja Sakari-poika ja muutama muukin sukulainen. Erkin isä oli mukana yrityksessä kuolemaansa asti, vuoteen 2000. Yritys työllistää lisäksi neljä vakituista työntekijää ja noin 30 avustajaa. Alf on ammatiltaan artesaanipiirtäjä, ja hän piirtää kuvat moniin ristikoihinsa itse. Taiteellisuus kulkee suvussa: Alfin isoisän isä oli Hugo Simberg. Suomalaisia ristikoita ruotsiksi Erkki laati aluksi itse myös ruotsinkieliset ristikot. Olin todella helpottunut, kun löysin Alfin. Alf on muuten todennäköisesti ainoa ihminen maailmassa, joka laatii ruotsinkielisiä ristikoita suomalaisin säännöin, Erkki kertoo. Suomessa ristikkojen sanat ovat yleensä vähintään nelikirjaimisia; Ruotsissa jo yksi kirjain voi olla sana. Naapurissa ristikoiden reunat voivat myös liehua, eli sanojen ei tarvitse alkaa laidoilla samasta kohtaa, toisin kuin esimerkiksi Nette-ristikossa. Lyijykynä ja kumi Erkki ja Alf hahmottelevat molemmat ristikkonsa ruutupaperille lyijykynällä. Erkki löytää etenkin kesällä parhaan työvireen taivasalla. Pyyhekumi on välttämätön, vaikka ammattilainen näkee nopeasti, mihin kohtaan ruudukkoa voi sijoittaa vihjeitä ja minkä pituisia sanoja kokonaisuus sulattaa. Mitä pitempiä sanoja, sitä parempi, mutta sekään ei ole hyvä, jos yhden hyvän sanan takia joutuu käyttämään kolmea huonoa sanaa, Erkki huomauttaa. Ristikon laatijan mielestä hyvä sana ei ole liian helppo eikä liian vaikea. Jos järjestettäisiin katugallup, huonoa sanaa ei tuntisi monikaan, hyvän taas tuntisi valtaosa, Erkki määrittelee. Uudet sanat kelpaavat Erkin ja Alfin ristikoihin, sitten kun ne löytyvät uusimmista kielioppaista. Ristikko kiinnostaa Neten lukijat pitävät ristikosta. Päätoimittaja Hannu Rintala kertoo saavansa aina lehden ilmestyttyä satoja ristikkovastauksia. Lukijapalautteessa ristikko saa pääasiassa pelkkiä ruusuja. Hannu Rintala kuvaa kaikkien ristikoiden pääkuvat. Ne kertovat useimmiten Vaasan Sähkö konsernin työntekijöiden työstä. Erkki ja Alf ryhtyvät hieromaan älynystyröitään, kun kuva saapuu sähköpostissa. Sanojen suunnittelu on ristikonteon mystisin ja hauskin vaihe. Hyvässä vireessä se sujuu nopeasti. Erkki esimerkiksi on tehnyt joskus leikkimielisissä kilpailuissa ristikon tunnissa. Koko prosessi kestää silti päiviä, sillä sanojen jälkeen laaditaan vihjeet, tarkastetaan, piirretään, tarkastetaan uudelleen, piirretään puhtaaksi. Erkin yrityksestä lähtee joka arkipäivä kymmenkunta valmista työtä asiakkaille. Erkki Vuokila julkaisi ensimmäisen ristikkonsa 13-vuotiaana. Reima tulee mukaan Nette-ristikon tekoon, kun Erkin ja Alfin sanat ja niiden vihjeet ovat valmiina. Hän kuvittaa vihjeet oman tulkintansa ja näkemyksensä mukaan. Kuvat ovat vielä tulkinnanvaraisempia kuin sanat, Reima huomauttaa. Hän piirtää kuvat tietokoneella, 1990-luvun ohjelmilla, koska ne ovat hänen mielestään edelleen parhaita. Niissä on kaikki tarpeellinen, mutta ei mitään ylimääräistä. Erkki saattaa joutua etsimään Nette-ristikolle väliaikaisesti uuden piirtäjän, sillä myös sarjakuvia tekevä ja niiden piirtämistä opettava Reima lähti elokuun lopussa pariksi vuodeksi Nairobiin nauttimaan Afrikan valosta. Ennen lähtöä mieheltä ehti ilmestyä Mangan värit, japanilaisen sarjakuvan värittämisen opas. Sen tekemiseen tarvittiin kaksi vuotta ja kolme matkaa Japaniin. nette 3/2009 15
Kukaan RAVERAn työntekijöistä kootusta testiryhmästä ei ole käyttänyt aikaisemmin sähköllä toimivaa lehtipuhallinta. Johan Stenillä on kokemusta polttomoottorilla toimivasta laitteesta, mutta Tarja Vehkamäki-Nokka ja Stefan Holm tarttuvat lehtipuhaltimeen ensi kertaa elämässään. Lehtipuhallin on laite, jonka käyttö jakaa mielipiteitä. Suomen Luonto -lehden lukijat valitsivat sen vuonna 2000 Vuoden turhakkeeksi. Monet kaupungit ovat kieltäneet käyttämästä lehtipuhallinta keväisin katuhiekan poistoon, koska ilmaan nouseva pöly huonontaa ilmanlaatua. Monien mielestä lehtipuhallin on kuitenkin näppärä pihan siistijä. Lehtipuhallin on haravaa parempi työkalu esimerkiksi sorapintojen ja kivikkoryhmien puhdistamiseen. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tarja Vehkamäki-Nokka, Johan Sten ja Stefan Holm siivosivat syksyn ensi lehdet. Lehdille kyytiä Syksyn ensimmäiset lehdet saivat kyytiä, kun Nette testasi lehtipuhaltimia. Puhallin myös imee Nykyaikaisissa lehtipuhaltimissa on usein myös imutoiminto. Niin myös kaikissa testilaitteissa. Testattavina ovat Black & Decker GW 2600, Einhell Royal REL 2500 E ja Park DT-2400 GB. Imutoiminto on tarkoitettu lehtien puhdistamiseen esimerkiksi asfaltilta tai betonipinnalta. Imurilla ei saa imeä oksia, kiviä eikä mitään muutakaan kovaa. Testaajat imuroivat autokatokseen lennähtäneet lehdet. Valmista tulee kaikilla laitteilla, mutta Black & Deckeriä testaajat pitävät liiankin tehokkaana. Parkissa ja Royalissa on rullat, jotka pyörivät maata vasten ja helpottavat imurointia. Black & Deckeristä rullat puuttuvat, ja laitetta on kannateltava ilmassa. Laite on ainakin minulle liian raskas, ja käyttökytkin on hankala. Se ei liu u helposti, vaan vaatii voimaa, Tarja arvostelee. Testaajien mielestä on huono asia, että Black & Deckerissä on eri putket puhallusta ja imurointia varten. Vaihtamiseen menee aikaa, vaikka osien kiinnitys ei ole vaikeaa. Imurointi nostaa autokatokseen ikävästi pölyä, mutta se on testiryhmän oma vika. Kukaan ei ole lukenut riittävän tarkasti käyttöohjeita, joissa neuvotaan kostuttamaan imuroitava alue ennen imurointia. Kaikki puhaltimet silppuavat lehdet, ja pussin tyhjennys on vaivatonta. Parkin ja Royalin pusseissa on vetoketju, joten pussin voi tyhjentää irrottamatta sitä laitteesta. Black & Deckerissä ei ole vetoketjua, mutta pussin irrotus ja kiinnitys on helpompaa kuin muissa. Pussi kannattaa tyhjentää usein, sillä imuteho heikkenee pussin täyttyessä. 16 nette 3/2009
Lehtipuhaltimissa on usein myös imuri ja silppuri, joka pilkkoo lehdet. Portaaton säätö miellyttää Royalin puhallusnopeutta ja imukapasiteettia voi säätää portaattomasti elektronisen kierrosnopeussäätimen avulla. Ominaisuus saa testaajilta kiitosta. Laitteen käyttö on kaikkien mielestä helppoa ja mukavaa. Tarjan mielestä Royal on parhaimman näköinen, ja hän valitsisi sen, jos aikoisi ostaa lehtipuhaltimen. Sorapihan ja laatoituksen puhdistukseen voisin tätä käyttää, mutta nurmikolla käytän mieluummin haravaa. Johan ja Stefan pitävät enemmän Black & Deckeristä. Oranssinpunainen väri on heidän Testiryhmästä lehtipuhallin sopi sorapinnalle paremmin kuin harava. mielestään hyvä, ja muotoilukin miellyttää. Lehdet puhaltaisin Black & Deckerillä, mutta jos haluaisin imuroida, ostaisin Royalin, Stefan sanoo. Testi ei saa Johania innostumaan lehtipuhaltimista. Harava on parempi, varsinkin kun vaimo käyttää sitä. Park on testaajien mielestä toiminnoiltaan hyvä laite, mutta kukaan ei valitse sitä suosikikseen ulkonäön takia. Raadin mielestä laite on rumanvärinen ja paksu putki tekee laitteesta kömpelön näköisen. Käytä ulkotöissä 2,5 mm² jatkojohtoa. Älä käytä sateella Lehtipuhaltimien sähköjohdoissa ei ole eroa, mutta Black & Deckerin johto on tukevimmin kiinni laitteessa. Royalin käyttöohjeessa kehotetaan käyttämään vähintään 1,5 mm² jatkojohtoa, mutta testiryhmä suosittelee sähköturvallisuuden takia 2,5 mm² johtoa. Sähköllä toimivaa puhallinta ei saa kastella eikä sitä saa käyttää sateella. Jos käyttää kelalla olevaa jatkojohtoa, johto on vedettävä kokonaan ulos kelalta, jotta johto ei kuumene, testiryhmä neuvoo. Sulakekoon on oltava 16 ampeeria. Tekniset tiedot Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Pisteet Merkki ja malli Black & Decker GW 2600 Einhell Royal REL 2500 E Park DT-2400 GB Hinta 99 Starkki 55 Prisma 39 Starkki (tarjous) Ottoteho 2600 W 2500 W 2400 W Puhallusnopeus 210-290 km/h 250 km/h 270 km/h Keräyspussi 35 l 45 l 40 l Paino 6 kg 4 kg 5,5 kg Rullat imuputken päässä Ei On On Pussissa vetoketju Ei On On Ääni - ilmoitettu (ääniteho) 105 101 103 Ääni - mitattu (puhallus/imu) 90-91 87-88 88-90 Ulkonäkö 3 3 2 Käytön helppous 3 5 4 Puhallus betonilla 4 4 4 Puhallus nurmikolla 4 3 3 Puhallus soralla 3 4 3 Imu betonilla 3 4 3 Pussin tyhjennys 5 4 4 TESTITULOS 3,5 4 3 Hinnat elokuussa 2009 nette 3/2009 17
LYHYESTI Sähköenergian 7 %:n alennus jatkuu 31.12.2009 saakka Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten energiahintoihin on tehty 1.4. keskimäärin 7 %:n hinnanalennus. Alennetut hinnat ovat voimassa 31.12.2009 saakka. Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake). Alennus ei koske perusmaksuja. Sähköenergian normaalihinnat snt/kwh Sähköenergian hinnat snt/kwh 1.4. - 31.12.2009 Yleissähkö 5,65 5,25 Yösähkö päiväenergia 5,57 5,18 yöenergia 4,65 4,32 Kausisähkö talvipäivä 6,22 5,78 muu aika 4,75 4,41 Yli puolella sähköverkon asiakkaista etäluettava mittari Energiaa johtamiseenkin Vaasan seudulla on vahva energia-alan yritysten klusteri, johon tärkeänä osana liittyy alan korkeatasoinen koulutus. Vaasan yliopisto käynnistää yhteistyössä Aberdeen Business Schoolin kanssa kansainvälisen, energia-alan ammattilaisille suunnatun, yritysten johtamisen koulutusohjelman. Energy Business MBA on työn ohessa suoritettava, kaksi- ja puolivuotinen, englanninkielinen MBAohjelma. Koulutus kehittää energia-alan yrityksissä toimivien ammattilaisten liiketoimintaosaamista ja keskittyy asiakkaillekin tärkeiden johtamistaitojen ja prosessien kehittämiseen. Jos toimit energia-alaan sidoksissa olevassa yrityksessä, Energy Business MBA tarjoaa energiset eväät omalle urakehityksellesi ja yrityksesi menestymiselle. Haku tammikuussa alkavaan Energy Business MBA-ohjelmaan on jo käynnissä. Lisätietoja verkossa: www.uwasa.fi/ebmba. Uusia mittareita on asennettu Vaasassa, Laihialla, Mustasaaressa sekä saaristossa syyskuun alkuun mennessä yhteensä 34 500 kpl. Asennukset ovat parhaillaan menossa Sundomissa, Sulvalla ja Petolahdessa. Gerbyn, Raippaluodon ja Köklotin saaristokohteissa asennukset saadaan valmiiksi lokakuun puoliväliin mennessä. Vuoden 2010 alkuun mennessä vaihdetaan yhteensä noin 60 000 mittaria. Alustava asennusaikataulu ja kartta asennusalueista on kotisivuilla www.vaasansahko.fi Nette etsii perhettä juttusarjaan Tuntuuko sinusta, että perheesi sähkölasku on tavanomaista korkeampi? Epäiletkö, että energiaa karkaa teille tietymättömille? Toivotko tulevaisuudessa pienempiä sähkölaskuja? Anna meidän auttaa! Ilmoita perheesi Neten sähkösyöppöjahtiin. Tutkimme, mistä kiikastaa. Ehkä suurin sähkösyöppö löytyykin perhealbumin kuvista. Mittaamme ja kartoitamme mahdolliset ongelmakohdat ja annamme vinkkejä energiatehokkaan elämän aloittamiseksi. Vuoden kuluttua tarkastelemme, miten kävi. Syntyikö säästöä elämänlaadusta tinkimättä? Mukaan päästäksesi lähetä meille vapaamuotoinen kirje, jossa esittelet lyhyesti perheesi ja pohdit mahdollisia syitä suurelle sähkönkulutuksellenne. Lähetä hakemuksesi Neten sähkösyöppöjahtiin ennen 31.10.2009 sähköpostitse osoitteella: hannu.rintala@vaasansahko.fi tai postitse: Vaasan Sähkö Oy, Hannu Rintala, PL 26, 65101 Vaasa. 18 nette 3/2009
Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 30.10.2009 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Eero Paananen, Vaasa Tapio Manu, Laihia Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/2009 19
Hyvä muistaa, jos sähkö katkeaa! Tarkista, onko koko talo pimeänä. Jos naapuristossakin on pimeää, soita vikailmoitusnumeroon. Jos valot palavat naapurissa, tarkista sulakkeet. Laita taskulamput ja muut varusteeet sellaiseen paikkaan, että löydät ne helposti myös pimeässä. Älä avaa pakastinta. Avaamaton pakastin kestää sulamatta vuorokauden. Hyvin eristetty, täysi säiliöpakastin pitää ruoat jäässä jopa kaksi vuorokautta. Jääkaapissa ruoka pysyy kylmänä pari tuntia sen jälkeen, kun sähköt ovat katkenneet. Muista, että myös veden tulo lakkaa sähkön katkettua joko saman tien tai lähituntien aikana. Vessan voi vetää vain kerran, jos veden tulo on lakannut. Voit kuitenkin huuhdella vessanpöntön kaatamalla sinne vähintään puoli ämpärillistä vettä. Tähän kelpaa myös sulatettu lumi tai sadevesi. Tiedäthän, että kaikki lämmitystavat paitsi takka ja muut tulisijat tarvitsevat sähköä. Pientaloissa esimerkiksi kattilat ja polttimet sekä vesi- ja ilmakiertopumput käyvät sähköllä. Sitä tarvitaan myös maalämpöjärjestelmissä. Jopa kaukolämpö edellyttää sähköä. Suurin osa kaupoista sulkee ovensa sähkökatkon alettua. Radio pystyy välittämään tietoa ja viranomaisten ohjeita myös sähkökatkoksen aikana. Voit kuunnella radiolähetyksiä pattereilla toimivasta radiosta ja autoradiosta. Radio kuuluu lisäksi monissa matkapuhelimissa ja kannettavissa musiikkilaitteissa.