Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset

Vapaaehtoinen paluuohjelma Seminaariraportti Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

2011 International Organization for Migration Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa -hankkeen raportti on tuotettu Euroopan Paluurahaston ja Maahanmuuttoviraston rahoituksen avulla. Tekijä on yksin vastuussa sisällöstä eivätkä esitetyt näkemykset välttämättä edusta Euroopan Komission kantaa. Euroopan unionin paluurahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Kannen kuva 2004 Rocio Sanz International Organization for Migration. Robeiro, entinen laittoman puolisotilaallisen järjestön taistelija kantaa chilejä. Robeiro on yksi IOM Columbian tulonlähdehankkeen 300 edunsaajasta.

Suomi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Seminaariohjelma 3 3. Yhteenveto 4 4. Esitykset 4 4.1 Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 4.3 IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA FINNSOM Health, IOM Helsinki 4.4 PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö 4.5 Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 5. Yhteenveto ja suositukset 9 Liitteet I Palaute II Esitykset

Suomi 2 1. Johdanto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM Helsingin hanke Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa käynnistyi vuoden 2010 alussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa pysyvä vapaaehtoisen paluun järjestelmä Suomeen, jonka puitteissa Suomessa oleskeleville siirtolaisille voidaan tarjota tukea vapaaehtoiseen paluuseen myös hankekauden loputtua. Kolmivuotisen hankkeen rahoittajina toimivat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Hankkeen aikana IOM toteuttaa useita eri hanketoimintoja, jotka tähtäävät viitekehyksen kehittämiseen vapaaehtoiselle paluulle. Viitekehyksen perustana on sekä kansallisella tasolla määritetyt parhaat käytännöt että IOM:n kansainvälinen kokemus. Vapaaehtoista paluuohjelmaa kehitetään kolmen hankejakson aikana: Ensimmäinen hankejakso: 1. tammikuuta 2010 14. helmikuuta 2011 Toinen hankejakso: 1. maaliskuuta 2011 31. joulukuuta 2011 (nykyinen) Kolmas hankejakso: 1. tammikuuta 2012 31. joulukuuta 2012 Hanke auttaa tukikelpoisia hakijoita tekemällä tarvittavat matkajärjestelyt ja myöntämällä tukea uudelleenintegraatiota varten. Hanke myös tukee ja vahvistaa eri paluutoimijoiden välistä yhteistyötä, joka on vapaaehtoisen paluun kannalta erityisen tärkeässä asemassa. Paluutoimijoiden kuten Suomen viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, Euroopan paluurahaston rahoittamien hankkeiden sekä muiden palaajien kanssa työskentelevien tahojen välinen koordinointi on välttämätöntä, jotta vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta voidaan tarjota sitä toivoville. Onnistuneen paluutoimijoiden välisen koordinoinnin lähtökohtana on puolestaan tietoisuuden kasvattaminen vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta. Seminaarit ovat yksi hanketoiminnoista, jotka ovat tärkeitä tiedon leviämisen kannalta. Samalla ne toimivat myös eri paluutoimijoiden kohtaamispaikkoina. Toisella hankejaksolla IOM toivoo saavansa kansalaisjärjestöjä mukaan toimintaan. Maahanmuuttajia edustavien järjestöjen esittämä palaute ja parannusehdotukset ovat arvokkaita hankkeen kehityksen kannalta. Tämän lisäksi ensimmäisen vuoden aikana tehtyjen kohderyhmäkartoitusten tulosten perusteella maahanmuuttajajärjestöillä on merkittävä rooli tiedotettaessa erityisesti pidempään maassa olleille henkilöille. Mukaanlukien seminaari, jota tämä raportti käsittelee, hankkeen aikana on järjestetty yhteensä kolme seminaaria. Kaksi ensimmäistä järjestettiin Maahanmuuttoviraston tiloissa Helsingin Kalasatamassa 19.-20.5.2010 ja 2.2.2011. Kolmas seminaari järjestettiin kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä 15.6.2011. Hankkeen ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin vapaaehtoista paluuta käytännön näkökulmasta käsin, ja seminaarin kohderyhmänä olivat sosiaalityöntekijät sekä muut paluutoimijat. Hankkeen toinen seminaari oli suunnattu erityisesti suurlähetystöjen edustajille sekä vastaanottokeskusten johtajille, mutta myös IOM:n muille hankekumppaneille ja muutoin vapaaehtoisesta paluusta kiinnostuneille toimijoille. Seminaari käsitteli vapaaehtoista paluuta pääasiallisesti kansainvälisessä kontekstissa. Kolmannessa seminaarissa, joka oli suunnattu maahanmuuttajajärjestöille, vapaaehtoista paluuta käsiteltiin yleisemmin, samalla tuoden esille eri kehitysmahdollisuuksia, joiden luomisessa järjestöt voivat olla mukana. Tässä raportissa esitellään seminaarissa pidetyt puheenvuorot, jotka löytyvät myös raportin liitteistä. Tämän lisäksi raportin lopussa käsitellään seminaarista annettua palautetta. IOM haluaa kiittää kaikkia seminaarin osallistujia, sekä Euroopan paluurahastoa ja Maahanmuuttovirastoa, jotka toimivat hankkeen rahoittajina.

Suomi 3 Ohjelma Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Yhteistyömahdollisuudet IOM Helsinki ja diasporayhdistykset Keskiviikko 15.6.2011 17.30-18.00 Saapuminen ja rekisteröinti, kahvi/voileipä 18.00-18.10 Avauspuheenvuoro 18.10-18.30 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki 18.30-18.50 IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Englanninkielinen esitys 15.6.2011 Kello 17.30-20.30 Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki 18.50-19.00 Kysymyksiä ja vastauksia 19.00-19.20 Kahvitauko 19.20-19.40 PEPP -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö 19.40-20.15 Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua 20.15-20.30 Loppusanat ja yhteenveto Tiedustelut ja ilmottautumiset voidaan osoittaa myös seuraaville henkilöille: IOM Helsinki Puh: 09 684 11 50 Fax: 09 684 11 510 mrfhelsinkiavr@iom assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi IOM Helsinki : Pirkko Väänänen sähköposti: pvaananen@iom.int Tuija Rissanen sähköposti: trissanen@iom.int Jacob Jørgensen sähköposti: jjorgensen@iom.int Cayan Fahim sähköposti: cfahim@iom.int Hisham Salim sähköposti: hsalim@iom.int EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

Suomi 4 3. Yhteenveto Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Helsingin toimisto järjesti maahanmuuttajajärjestöille iltaseminaarin 15.6.2011. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota yhdistyksille tietoa IOM:n toiminnasta, esitellä yhteistyömahdollisuuksia, edistää vuoropuhelua sekä keskustella tavoista, joilla IOM voisi huomioida yhdistykset hankkeiden suunnittelussa ja niiden toteutuksessa. Seminaari järjestettiin osana Maahanmuuttoviraston sekä Euroopan paluurahaston rahoittamaa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hanketta. Jotta osallistujat saisivat paremman kuvan muiden paluuhankkeiden välisistä yhteistyömuodoista, seminaarissa esiteltiin Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeen lisäksi IOM Helsingin MIDA FINNSOM Health -hanke sekä sisäasiainministeriön PEPP-hanke. Seminaarin paikaksi valittiin Helsingin keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus Caisa. Paikalle saapui valitettavasti vain viisi maahanmuuttajajärjestön edustajaa kutsutusta 153:sta. Pienestä lukumäärästä huolimatta kaikki seminaariin osallistuneet järjestöt olivat kiinnostuneita yhteistyöstä ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. 4. Esitykset 4.1 Avauspuheenvuoro Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa hankkeen projektikoordinaattori Jacob Jørgensen toivotti kaikki osallistujat tervetulleiksi seminaariin.

4.2 IOM:n Helsingin toimiston ja Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen esittely Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Suomi 5 Jacob Jørgensen esitteli ensin itsensä ja kertoi tehneensä töitä vapaaehtoisen paluun parissa sekä Tanskassa, Ruotsissa että Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Koska kaikille osallistujille Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ei ollut entuudestaan tuttu, Jørgensen aloitti esittelemällä lyhyesti järjestön toimintaa. IOM on maailmanlaajuinen, hallitustenvälinen järjestö, joka perustettiin 60 vuotta sitten. IOM:iin kuuluu tällä hetkellä 132 jäsenvaltiota sekä 97 tarkkailijajäsentä, jotka ovat sekä valtioita että järjestöjä. Työntekijöitä järjestössä on 7000. IOM:llä on yli 400 konttoria ympäri maailmaa (kesäkuu 2011). IOM:n lähtökohtana on, että inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu. IOM näkeekin siirtolaisuuden positiivisena voimavarana. Järjestö kuitenkin tiedostaa, että hallitsemattomaan siirtolaisuuteen liittyy monia epäkohtia, ja tekeekin tämän vuoksi töitä yhteistyökumppaneiden kanssa auttaakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa. IOM tarjoaa muun muassa asiantuntemustaan edistääkseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä siirtolaisten ihmisarvon kunnioittamista. IOM:n Helsingin toimisto perustettiin vuonna 1994, jolloin toimiston toimenkuva kattoi Pohjois- ja Baltianmaiden toimintojen hallinnoinnin. Toimisto on kansainvälinen; toimistolla työskentelee noin 25 työntekijää useasta eri maasta. IOM:n toiminta perustuu hankkeisiin, ja se hakee rahoitusta toimintoihinsa samalla tavalla kuin muut järjestöt. IOM:n Helsingin toimisto toteuttaa tällä hetkellä hankkeita sekä Suomessa, Ruotsissa että Tanskassa. Hankkeita on toteutettu monella eri osa-alueella. IOM vastaa kiintiöpakolaisten matkajärjestelyistä Pohjoismaihin suuntaaville pakolaisille. IOM on myös järjestänyt Suomeen saapuville ja jo Suomeen tulleille kiintiöpakolaisille kulttuuriorientaatiota siirtolaisille suunnattuja koulutuspalveluita jonka tarkoituksena on pienentää muutokseen liittyvää kulttuurishokkia. DIRECT-hanke on puolestaan työskennellyt uskonnollisten yhteisöjen kotoutumistyön kartoittamiseksi. Siirtolaisuuteen ja terveyteen liittyen IOM on tuottanut DVD:n, joka kertoo Suomeen tulleille henkilöille paikallisesta terveyspalvelujärjestelmästä. Siirtolaisuus ja kehitys on ollut IOM Helsingille jo pitkään tärkeä toiminnan osa-alue. Osa-alueen alle kuuluu myös seminaarissa esiteltävä MIDA FINNSOM Health hanke. Seminaarin pääaihe, vapaaehtoinen paluu, kuuluu IOM:n perustoimintoihin maailmaanlaajuisesti, ja vain harvalla IOM:n toimistolla ei ole lainkaan vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää toimintaa. Vapaaehtoinen paluu perustuu aina tiettyihin perusperiaatteisiin. Paluupäätösten tulee olla vapaaehtoisia ja päätökset tulee tehdä tietoisesti. Vapaaehtoiset paluut tapahtuvat ihmisarvoa kunnioittaen. IOM Helsinki on aiemmin toteuttanut useita paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmia Pohjoismaissa. Suomesta tehdyt hankkeet ovat suuntautuneet muun muassa entisen Jugoslavian alueelle. Tanskasta ja Ruotsista on toteutettu erityisesti hankkeita Afganistaniin ja Irakiin. Ruotsista on tämän lisäksi toteutettu myös vuonna 2005-2006 Somaliaan suuntautunut paluuhanke. Nyt käynnissä olevasta Suomeen kohdistetusta hankkeesta käytetään englanninkielistä lyhennelmää DAVRiF, joka tulee sanoista Developing Assisted Voluntary Return in Finland. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminnalle Suomessa. Hanketta rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Ensimmäinen hankejakso alkoi 1.1.2010 ja jakso loppui vuoden 2011 helmikuussa. Hankkeessa toteutettiin käytännön matkajärjestelyjä vapaaehtoisille palaajille ja maksettiin rahallista tukea uudelleenintegraatiota varten. Tämän jakson aikana hankkeeseen haki 450 henkilöä ja 303 henkilöä palasi kotimaahansa. Paluiden lisäksi vahvistettiin paluutoimijoiden yhteistyöverkostoja, sekä järjestettiin tiedotusta ja kehitettiin tiedotusmateriaalia kohderyhmille. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi seminaaria.

Suomi 6 Toinen hankejakso alkoi 1.3.2011. Vuoden loppuun asti kestävän hankejakson aikana paluujärjestelyjä jatketaan, joita suunnataan myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille. Ihmiskaupan uhrien paluut toteutetaan yhteistyössä Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa. Tiedotustoimia kehitetään, ja tiedotusta suunnataan erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille. Jakson aikana järjestetään myös kaksi seminaaria, joista tämä on ensimmäinen. Hanke on jo alusta lähtien tehnyt yhteistyötä muun muassa vastaanottokeskusten ja Suomen viranomaisten kanssa. Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto on tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista ajatellen, koska kehitteillä ei ole pelkästään IOM:n oma, vaan ihanteellisesti koko Suomen kattava, kansallinen paluuohjelma. Muun muassa järjestöjä pyritään aktivoimaan, jotta eri näkökulmia voitaisiin ottaa huomioon hanketta kehitettäessä. Järjestöt ovat yhteistyökumppaneina tärkeitä, koska he omaavat hyvät kontaktit mahdollisiin palaajiin, he pystyvät neuvomaan oman maansa kansalaisia ja he ovat viranomaisista riippumattomia. Järjestöillä on myös kattavaa paluumaan asiantuntemusta, ja ne voivat avustaa palaajia paluumaan verkostojensa avulla. Järjestöt voisivat puolestaan hyötyä hankkeesta saamalla näkyvyyttä IOM:n kautta ja osallistua esimerkiksi muiden hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jørgensen esitteli lopuksi hankkeen tuloksia tilastojen muodossa. IOM:n EU:n ulkopuolisiin maihin toteuttamat paluut ovat kasvaneet reilusti hankkeen myötä. Irak on ollut yksi suurimmista paluualueista, jossa suurin osa paluista on suuntautunut Pohjois-Irakiin. Venäjä on ollut toiseksi suurin paluualue. Myös Länsi-Afrikan maat ovat nousseet uusina paluualueina (paluutilastot esiteltynä raportin liitteessä II). Esitys herätti yleisön keskuudessa joitakin kysymyksiä. Haluttiin tietää, mikäli vapaaehtoiseen paluuseen hakevat henkilöt voivat pysyvä nimettöminä. Tähän Jørgensen vastasi, että vapaaehtoisia paluita ei voida toteuttaa ilman viranomaisten suostumusta, joten IOM:n avustamana ei ole mahdollista palata nimettömänä. IOM pyrkii kuitenkin aina kertomaan tästä avoimesti hakijoille, joten hakija voi tehdä tietoisen päätöksen paluusta. Myös palaajien taustoista esitettiin kysymyksiä. Hankkeeseen hakeneita pakolaisaseman omaavien henkilöiden osuus on suhteellisen pieni. Vaikka pakolasaseman omaavien osuus hakijoista on viime aikoina ollut nousussa, muodostavat he yhteensä vain noin 1-2 % kaikista palaajista. Pakolaisaseman omaavia henkilöitä neuvotaan aina puhumaan lakimiehensä kanssa ennen kuin he tekevät paluupäätöksen, koska oleskelulupa saatetaan peruuttaa ennen paluuta kotimaahan. Uudelleenintegraatiotuen suuruudet olivat myös kysymysten aiheena. Korvattavien matkojen lisäksi yleinen uudelleenintegraatiotuen suuruus vaihtelee 200 ja 1500 euron välillä, joista pakolaisaseman omaavat ovat oikeutettuja saamaan suurimman tukisumman. Muille kuin pakolaisaseman omaaville myönnettävän tukisumman suuruus määräytyy muun muassa paluumaan mukaisesti. Esimerkiksi Irak ja Afganistan on katsottu olevan haastavimpien joukkoon kuuluvia paluualueita, jonka vuoksi tukisumman suuruus on muita alueita korkeampi. Somaliaan sen sijaan ei voida tällä hetkellä toteuttaa paluita lainkaan. Myös paluuprosessin pituudesta esitettiin kysymyksiä. Paluiden järjestämiseen kuluva aika vaihtelee suuresti paluumaan ja hakijan tilanteen mukaan. Poikkeustapauksessa paluu on onnistuttu järjestämään kolmessa päivässä, mutta paluiden järjestämiseen kuluu keskimäärin noin kaksi viikkoa. Kysymykseen, joka koski avustamista paluumaan lentokentällä, Jørgensen vastasi, että pääsääntöisesti IOM:n henkilökunta on vastassa kohdemaiden lentokentillä. Vain harvoissa maissa ei ole IOM:n toimistoa, jolloin IOM ei pysty järjestämään avustusta maiden lentokentillä.

Suomi 7 4.3 IOM ja yhteistyö diaspora-yhdistysten kanssa Juan Daniel Reyes, Hankekoordinaattori MIDA, IOM Helsinki Juan Daniel Reyes kertoi englanninkielisen esityksensä aluksi olevansa kiitollinen annetusta mahdollisuudesta esitellä MIDA FINNSOM Health-hanketta seminaarissa, ja mainitsi aiemmin työskennelleensä Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa-hankkeessa, ennen kuin siirtyi MIDA hankkeen koordinaattoriksi. IOM:n lähestymistavan mukaisesti siirtolaisuuden ja kehityksen välisiä siteitä tulisi oppia ymmärtämään, jotta näiden välisten positiivisten suhteiden määrä voitaisiin maksimoida. Sekä lähtö- että kohdemaat voivat hyötyä siirtolaisuudesta. IOM lähestyy aihetta periaatteella, jonka mukaan hyvin hallittuna siirtolaisuus voi hyödyttää siirtolaisia itseään ja samalla edistää maiden kehitystä sekä vaurastumista. IOM:n kehityshankkeita toteutetaan yhteistyössä siirtolais- ja diasporajärjestöjen kanssa, joiden tarkoituksena on mobilisoida siirtolaisten keskuudessa olevia henkilöstöresursseja, kuten tietotaitoa ja ammattikokemusta. Pätevien ja ammattitaitoisten, ulkomailla asuvien henkilöiden väliaikainen tai pysyvä paluu kotimaahan voi hyödyttää maan kansallista kehitystä. Myös ammattitaitoisen hankehenkilökunnan paluu kotimaahan voi olla tärkeää toipumis- tai uudelleenrakentamisprosessien kannalta kehitysmaissa, joiden talous on ylimenovaiheessa tai jotka toipuvat erinäisistä konflikteista. Return of Qualified Nationals (RQN) hankkeita, joiden tavoitteena on auttaa muokkaamaan taloudellisia ja sosiaalisia puitteita lähtömaassa, alettiin toteuttaa jo 1970-luvulla Latinalaisessa Amerikassa. MIDA (Migration for development in Africa) on yhteisnimitys Afrikkaan suuntautuville eri RQNtyyppisille kehitysprojekteille, ja toiminta-alue käynnistettiin vuonna 2001. MIDA -hankkeiden tarkoituksena on kasvattaa Afrikan maiden valmiuksia mobilisoimalla diasporan resursseja. Ohjelma kehitettiin IOM:n vuosikymmenten RQN-kokemuksten pohjalta. Ohjelmaa toteutetaan yli 30 maassa, ja se on saanut Afrikan unionin hyväksynnän. Suomessa ensimmäinen MIDA-hanke toteutettiin vuosina 2008-2009, joka oli MIDA FINNSOM Health-hankketta edeltävä vaihe. MIDA -hankkeen ensimmäisestä vaiheesta saatu palaute on ollut positiivista, samalla kun kävi ilmi, että Somalimaassa ja Puntmaassa oli suuri tarve tämän tyyppiselle hankkeelle. Alueet ovat kärsineet sodasta, jonka johdosta moni terveydenhuollon ammattilainen on lähtenyt maasta. MIDA FINNSOM Health-hanke alkoi toukokuussa 2011, ja sen tarkoituksena on kasvattaa Somalimaan ja Puntmaan terveydenhuollon valmiuksia väliaikaisten somalitaustaisten terveydenhuoltohenkilökunnan ja suomalaisten asiantuntijoiden paluiden kautta. Hanke pyrkii myös edistämään Suomen ja Somalian välistä yhteistyökumppanuutta. Hankkeeseen voivat hakea esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt, laborantit, röntgenteknikot ja -insinöörit, fysioterapeutit ja ortopedian erikoisosaajat. Edellä mainittujen lisäksi myös henkilöstöhallinnon osaajat, IT-asiantuntijat, kehitys- ja yhteistyöasiantuntijat sekä opetusohjelmien kehittäjät voivat hakea hankkeeseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen lääkäriliiton, Suomen sairaanhoitajaliiton, SOMHELP:in, Lääkäreiden sosiaalinen vastuu-järjestön sekä Suomen Somaliaverkoston kanssa. Juan Daniel Reyes kehotti lopuksi kiinnostuneita kuuntelijoita vierailemaan hankkeen kotisivuilla, jossa voi myös jättää hakemuksen hankkeeseen: www.iom.fi/midafinnsom

Suomi 8 4.4 Positiivinen Erityiskohtelu Paluumuutto Prosessissa -hanke ja yhteistyö yhdistysten kanssa (PEPP) Nexhat Beqiri, Hankekoordinaattori PEPP, Sisäasiainministeriö Nexhat Beqiri aloitti puheenvuoronsa kiittämällä paikalle saapuneita järjestöjen edustajia. Hän kertoi, että ennen vuotta 2009 Suomesta oli toteutettu vapaaehtoisia paluita vain vähän, vaikka Paluurahasto huomioi vapaaehtoisen paluun vuonna 2007. Vieläkään varsinaista järjestelmää ei ole olemassa, vaan sitä ollaan kehittämässä IOM:n toimesta. Nexhat Beqiri toi ilmi, että julkisessa keskustelussa posiitiivinen erityiskohtelu on virheellisesti ymmärretty yhdenvertaisuuden vastakohtana, vaikka sillä nimenomaan pyritään aikaansaamaan tasavertaista kohtelua ja tavoittamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Koska myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden paluita tapahtuu kotimaihin, on tärkeää luoda positiivisen erityiskohtelun paluumalli. PEPP-hanke kaavailtiin kolmevuotiseksi, ja se päättyy 30.6.2011. Hankkeen tulokset on tarkoitus liittää osaksi vapaaehtoista paluujärjestelmää. Hankkeen tavoitteina on ollut edistää tiedotusta ja vahvistaa järjestöjen roolia paluuprosesseissa. Paluiden määrä ei ole ollut tärkeässä asemassa, sen sijaan hanke on kiinnittänyt huomiota laadullisiin seikkoihin. Ensimmäisen hankejakson aikana PEPP-hankkeessa tuettiin myös haavoittuviin ryhmiin kuulumattomia henkilöitä. Jakson aikana selvitettiin, mitä paluuhankkeita on toteutettu, sekä määriteltiin hyviä käytäntöjä. Jakson aikana järjestettiin myös kaksi työpajaa, joista yksi pidettiin Turussa ja toinen Tampereella. Kohderyhminä olivat pakolaisjärjestöt sekä viranomaiset. Jakson aikana tuotettiin myös kirja, joka kuvaa Suomessa olleita hyviä paluukäytäntöjä. Ensimmäisen ja toisen hankekauden aikana PEPP hankkeen avulla palasi 39 henkilöä, joista 4 saapui kunnista ja loput vastaanottokeskuksista. Uudelleenintegraatiotukea myönnettiin hyödykkeinä. Tuen suuruus vaihteli 1000-2000 euron välillä henkilöä kohden. Hankkeessa arvioitiin, että haavoittuviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tulee saada lisää tukea heidän erityisen asemansa vuoksi. Hankkeessa koulutettiin pakolaisjärjestön edustajia, jotta he pystyivät antamaan totuudenmukaista tietoa paluumaan tilanteesta sekä kertomaan paluuprosessista. Vastaanottokeskuksissa järjestettiin kuusi tilaisuutta, joissa vastaanottokeskuksissa asuvat henkilöt pystyivät tuomaan esille paluuseen liittyviä kysymyksiä. Hanke edisti myös kansalaisjärjestöjen yhteistyötä paluumaissa, jolla katsottiin olevan demokratian edistämisen kannalta positiivinen vaikutus. Vuonna 2009 hanke suoritti opintomatkan Pohjois-Irakiin, jossa hanketyöntekijät tapasivat alueella toimivia järjestöjä. Ajatuksena oli myös löytää järjestöjä, jotka pystyisivät tekemään jälkiseurantaa palanneiden henkilöiden osalta. Viimeisen hankejakson aikana on järjestetty kaksi työpajaa, joiden tähtäimenä oli kouluttaa järjestöjä tekemään hankehakemuksia uudelleenintegraation tukemiseksi paluumaassa. Kolmannessa vaiheessa on myös luotu haavoittuvuuden tunnusmerkistö haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen helpottamiseksi. Beqiri toi puheenvuorossaan myös esille, että uudelleenintegraatiotuen tasoja määriteltäessä pyrittiin välttämään vaikutelmaa, jossa ihmisiä ostettaisiin ulos maasta, eikä tämän vuoksi suurempaa integraatiotuen määrää suositeltu PEPP-hankkeessa. Kumppanuus järjestöjen kanssa koettiin tärkeäksi, sillä he edustivat hankkeen kohderyhmää ja voivat tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan. Edellytyksenä toimivalle yhteistyökumppanuudelle on, että kumppanuus on huomioitu hankkeen tavoitteissa, ja että järjestöjä pystytään tavoittamaan esimerkiksi eri kattojärjestöjen ja sähköpostilistojen välityksellä. Järjestöt tulee myös pystyä vakuuttamaan, budjetissa tulee huomioida matka ym. kulut sekä pääkaupunkikeskeisestä ajattelutavasta on irtauduttava. Myös järjestöille järjestettävien tilaisuuksien ajankohdan valitseminen on yksi huomoitava seikka. Tilaisuuksista tulee tiedottaa ajoissa, ja niitä voidaan järjestää esimerkiksi viikonloppuisin.

Suomi 9 4.5 Loppusanat ja yhteenveto Jacob Jørgensen, Hankekoordinattori AVRR, IOM Helsinki Koska aika oli käynyt vähiin, Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - hankkeen koordinaattori Jacob Jørgensen tiivisti lopuksi yhteen päivän puheenvuorot. Jørgensen kertoi, että seminaarin tarkoitus oli esitellä ja keskustella eri yhteistyömahdollisuuksista järjestöjen kanssa. Kaikki seminaarin viralliset puheenvuorot toivat tämän asian esille vähän eri tavalla. Jørgensen toivoi, että seminaarissa aloitettu keskustelu voisi jatkua myös tämän päivän jälkeen, esimerkiksi IOM:n ja järjestöjen kahdenkeskeisissa kokouksissa. Lopussa Jørgensen kiitti järjestöjen edustajia osallistumisesta seminaariin ja vilkkaasta keskustelusta. 5. Yhteenveto ja suositukset Seminaarissa käsiteltiin yhteistyötä eri näkökulmista ja korostettiin maahanmuuttajayhdistysten roolia tiedonlevittämisen kannalta. Vaikka seminaariosallistujien lukumäärä jäi tavoitteiden alle, oli kaikki seminaariin osallistuneet tahot innokkaita tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan paluuprosessien kehittämiseen. Seminaari antoi osallistujille tilaisuuden esittää kysymyksiä ja ehdotuksia paikan päällä, sekä IOM:lle puolestaan vastata näihin. Kerätyn palautteen perusteella seminaariin osallistuneet toivoivat, että seminaareja järjestettäisiin lisää, ja että maahanmuuttajia aktivoitaisiin tiedotettaessa IOM:n toiminnasta. Seminaarin päivämäärää suunnitellessa pyrittiin ottamaan huomioon, että järjestöjen edustajat saattavat olla päivätöissä, eivätkä sen vuoksi pääse osallistumaan päiväsaikaan järjestettäviin seminaareihin. Näytti kuitenkin siltä, että seminaarin ajoittuminen kesäkuulle rajoitti osallistujien määrää.

Suomi 10 Liite I Palaute Osallistuneista viidestä järjestöstä neljä täytti palautelomakkeen. Vapaaehtoisen paluun käsite oli jo entuudestaan tuttu kaikille vastanneille. Kolme vastannutta oli tuntenut termin kauemmin, kun taas yhdelle vastanneista käsite oli tullut tunnetuksi vasta puolen vuoden sisällä. Tietolähteinä olivat toimineet palaajille suunnatut esitteet, sähköpostitiedotteet, henkilökohtaiset kontaktit sekä IOM:n henkilökunnan että Suomen viranomaisten kanssa, järjestön sisäinen tiedotus sekä tiedotus Euroopan komission kautta. Seminaari vastasi kaikkien vastanneiden odotuksia. Saatujen perustelujen mukaan yksityiskohtaisempi tieto sekä vapaaehtoisesta paluusta että IOM:n toiminnasta olivat toivottuja. Myös kontaktien luominen järjestön ja IOM:n välille oli yksi toteutuneista odotuksista. Kaikkien vastanneiden mukaan heidän edustamansa organisaatiot saivat hyödyllistä ja uutta tietoa IOM:n toiminnasta. Saatua tietoa pidettiin hyödyllisenä, koska järjestöjen asiakaskunnan katsottiin hyötyvän hankkeesta, ja järjestöt voivat levittää tietoa vapaaehtoisesta paluusta tietoa tarvitseville. Mahdollisina uusina yhteistyömuotoina pidettiin siirtolaisten aktivoimista tiedotustoimissa sekä uusien seminaarien järjestämisessä. Muina ehdotuksina esitettiin seminaarin järjestämistä päiväsaikaan.

Palautelomake Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa - 15.6.2011 Järjestöseminaari Kiitos, että osallistuit seminaariin. Seminaari on osa Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessahanketta, jota rahoittavat Maahanmuuttovirasto sekä Euroopan paluurahasto. Olisimme kiitollisia, mikäli täytätte oheisen palautelomakkeen. Saamamme palaute on tärkeää ohjelman kehittämistä ajatellen. Lomakkeen voi palauttaa IOM:n henkilökunnalle seminaarin päätyttyä. Lomakkeen voi myös toimittaa postitse tai sähköpostitse jälkikäteen. Palautteen voi antaa nimettömänä, mutta mikäli toivot meidän olevan yhteydessä teihin jälkikäteen palautteenne / ehdotustenne pohjalta, pyydämme teitä jättämään yhteystietonne lomakkeen kohtaan 6. 1. Edustamasi organisaatio Kansalaisjärjestö Viranomainen Muu: 2. Oliko termi Vapaaehtoinen paluu teille tuttu ennen seminaaria? Kyllä Jossain määrin Ei Jos vastasit kysymykseen ei, voit siirtyä kohtaan 5. 3. Kuinka kauan termi on ollut teille tuttu: 0-1 kuukautta 1-6 kuukautta 6-12 kuukautta 1-3 vuotta Kauemmin 15.6.2011 Kello 17.30-20.30 Kulttuurikeskus Caisa Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsinki 4. Mitä kautta termi on teille tuttu (voit valita monta vaihtoehtoa)? IOM:n palaajille suunnattu, monikielinen esite Hankkeen yleinen esite (taitettu A4) Hankkeessa tuotettu muu materiaali (kynät, lehtiöt, julisteet ym.) Hankkeen www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Sähköpostitiedotteet muut www-sivut (vapaaehtoinenpaluu.fi) Artikkelit / uutiset medioissa Henkilökohtaisien kontaktien kautta (IOM työntekijä) Henkilökohtaisien kontaktien kautta (Viranomaiset, sosiaalityöntekijä) Edustamani järjestön / organisaation kautta Muu: IOM Helsinki Puh: 09 684 11 50 Fax: 09 684 11 510 mrfhelsinkiavr@iom.int assistedvoluntaryreturn.fi vapaaehtoinenpaluu.fi lomake jatkuu seuraavalla sivulla EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

5. Vastasiko seminaari odotuksia? Kyllä Jossain määrin Ei Millä tavoin? 6. Saitko järjestösi / organisaatiosi kannalta hyödyllistä uutta tietoa IOM:n toiminnasta? Kyllä Jossain määrin Ei Mitä ja miten järjestösi voi hyödyntää tietoja? 7. Haluaisin ehdottaa seuraavia yhteistyömuotoja IOM:lle (mikäli toivot IOM:n ottavan yhteyttä pyydämme teitä jättämään yhteystiedot) 8. Parannusehdotuksia ja muuta palautetta hankkeen vetäjille/seminaarin järjestäjille Kiitos! Palautelomakkeen voi toimittaa seminaarin henkilökunnalle tai postittamaan osoitteella IOM Helsinki Sähköposti: mrfhelsinkiavr@iom.int PL 851 Fax: 09-684 11511 00101 Helsinki Tel. 09-684 1150 Finland vapaaehtoinenpaluu.fi / assistedvoluntaryreturn.fi EU Return Fund Euroopan Paluurahasto

Liite II Sisältö TULOKSET / PALUUTILASTOT KANSAINVÄLINEN SIIRTOLAISUUSJÄRJESTÖ - IOM 11. Paluut 2003-2010 12. Hankkeen paluut maittain IOM:n ja hankkeen esittely IOM maailmaassa ja Suomessa IOM:n toiminnat AVR hankkeita DAVRiF HANKE IOM Helsingin yhteistyöseminaari järjestöille Hankkeen jaksot ja toiminnat Yhteistyökumppanit Järjestöjen rooli? 15. kesäkuuta 2011 Jacob T. Jørgensen Hankekoordinaatori Esittäjä on yksin vastuussa tämän esityksen sisällöstä, joka ei välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. 1 Euroopan Paluurahasto osallistuu hankkeen rahoitukseen. 2 Euroopan paluurahasto (RF) Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö - IOM Maailmanlaajuinen järjestö Hallitusten välinen järjestö (Intergovernmental) Perustettu 1951 60-vuotisjuhla 2011 132 jäsenvaltiota 97 tarkkailijaa Yli 400 konttoria ympäri maailmaa Yli 7000 työntekijää 4 Suomi / English

IOM:n toimistot Yli 400 konttoria ympäri maailmaa IOM Helsinki Perustettu aluetoimistona 1994 Pohjoismaat, Baltian maat Noin 25 työntekijää Hankkeita Suomessa, Ruotsissa, (Tanskassa) Yritysmuoto: Ulkomainen yhteisö Kaikki IOM:n toiminnat hankekohtaisia / toteutetaan hankkeissa Suomi / English IOM:n periaatteet Inhimillinen ja hallittu siirtolaisuus on sekä siirtolaisten että yhteiskunnan etu IOM työskentelee yhteistyökumppaneidensa kanssa: Auttakseen käytännön järjestelyissä siirtolaisuuden hallinnassa Tarjotakseen asiantuntemustaan siirtolaisuudesta Kannustakseen siirtolaisuuden tuomaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä Edistäkseen siirtolaisten ihmisarvoa sekä hyvinvoinnin ylläpitoa 5 6 IOM Helsingin toiminnat Kulttuuriorientaatio Kotoutuminen (DIRECT) Siirtolaisuus ja terveys: Terve tulevaisuus Siirtolaisuus ja kehitys: MIDA Health (Somalia), Quests Mida Myös vastaavat ohjelmat muihin maihin, muun muassa Afganistaniin (RQA) Ihmiskaupan vastainen työ Kiintiöpakolaisten matkajärjestelyt ja tuki Vapaaehtoinen paluu 7 8

Vapaaehtoinen paluu (AVR) AVR-hankkeet AVR AVRR (Assisted Voluntary Return and Reintegration) IOM Helsingillä ollut monta paluu- ja uudelleenintegraatio-ohjelmaa Pohjoismaissa: Perussäännöt Palaajan vapaaehtoisuus Palaajan tietoinen päätös Tasavertaisuus/järjestelmällisyys Ihmisarvon kunnioitus Kustannustehokkuus Suomessa Erilaiset ohjelmat mm. entiseen Jugoslaviaan Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen (2010-2012) Tanskassa Irak, Afganistan, ihmiskaupan uhrit, yksintulleet alaikäiset Ruotsissa Irak, Afganistan, Somalia, rahallista tukea palaajille eri maihin 9 10 DAVRiF -hanke DAVRiF -hanke 2010-2012 Vapaaehtoisen paluuohjelman kehittäminen Suomessa Developing Assisted Voluntary Return in Finland (DAVRiF) Hankkeen rahoittajina toimii Euroopan paluurahasto sekä Maahanmuuttovirasto (Migri) Migri myös hankkeen pääkumppani Photo: Diego Samora Robeiro IOM 2009 Robeiro, an ex-combatant from an illegal paramilitary group in Colombia, carries the harvested chili peppers. Robeiro is one of 300 beneficiaries of an income generation project implemented by IOM Colombia. Päätavoite: Luoda pysyvät viitekehykset vapaaehtoisen paluun toiminalle Suomessa Suomi / English 12

Ensimmäinen hankejakso 1. tammikuuta 2010 28. helmikuuta 2011 Käytännön matkajärjestelyt vapaaehtoisille palaajille ja rahakannustimet uudelleenintegraatiota varten 450 hakemusta, 303 paluuta Yhteistyöverkostojen vahvistaminen Tiedotusta ja materiaaleja palaajille ja paluutoimijoille Kaksi seminaaria: 19.-20. toukokuuta 2010 2. helmikuuta 2011 Yhteistyökumppanit Tämänhetkiset yhteistyökumppanit muun muassa vastaanottokeskukset ja viranomaiset Mahdollisimman laaja yhteistyöverkosto tärkeä hankkeen jatkuvaa kehittämistä ja toteuttamista varten Kumpanuutta kehitetään ja laajennetaan kaikissa hankejaksoissa Suomi / English Toinen hankejakso 1. maaliskuuta 2011 31. joulukuuta 2011 (nykyinen) Paluujärjestelyt jatkuvat, myös haavoittuvassa asemassa oleville palaajille Ihmiskaupan uhrien paluut yhteistyössä uuden hankekumppanin Joutsenon VOK:n kanssa Tiedotusta jatketaan ja kehitetään, erityisesti palaajille ja maahanmuuttajayhdistyksille Kaksi seminaaria josta tämä ensimmänen 13 14 Järjestökumppanit? Hyvät yhteydet mahdollisille palaajille Viranomaisista riippumattomia Paluumaiden asiantuntemus Omat verkostot Suomessa ja paluumaassa Voivat tarvittaessa neuvoa oman maan kansalaisia / mahdollisia palaajia Voivat osallistua esimerkiksi paluumaahankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen Voivat avustaa palaajia Suomesta omien paluumaaverkostojen avulla Saada näkyvyyttä IOM:n kautta Jne. 15 16

Suomi / English Verkostojen tärkeys Saapuneet hakemukset hakijan paikkakunnan mukaan 450 hakemusta ensimmäisen hankejakson aikana Osoittaa tiedon hankkeesta levinneen hyvin (kartta kesäkuulta 2011) Paluut 2003-2010 Tulokset / paluutilastot 17 18 Paluut 1.1.2010-28.2.2011 / 1.3.2011-13.6.2011 Irak Venäjän federaatio Serbia Kosovo UNSC 1244 Afganistan Nigeria Ghana Turkki Intia Sri Lanka Valko-Venäjä Palestiinan alue Makedonia Kroatia BiH Iran Armenia Kamerun Tansania Syyria Moldova Gambia Egypti Ukraina Sierra Leone Pakistan Kirgisia Etiopia Kuuba DR Kongo Georgia Bangladesh 3 2 4 2 4 2 1 1 1 2 2 2 2 1 1 0 1 1 0 1 0 1 1 0 1 1 1 10 10 9 7 7 5 4 5 6 7 7 7 3 22 1 26 6 45 50 5 2 69 10 4 15 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 20

Kysymyksiä? Photo: Nick Danziger IOM 2009 One of Sierra Leone's many war widows. She's no longer just a statistic. Registered for reparations assistance, she has now received a grant which has allowed her to buy basic cooking utensils. Kiitos Jacob Jörgensen, Hankekoordinaattori jjorgensen@iom.int / 09-684 11529 / 050 414 0391 Pirkko Väänänen, Tiedottaja pvaananen@iom.int / 09-684 11559 / 050 467 4094 Essi Syrjäkari, Avustava koordinaattori esyrjakari@iom.int / 09-684 11531 / 046 616 8358 Hisham Salim, Hankeassistentti hsalim@iom.int / 09-684 11 550 Tuija Rissanen, Harjoittelija trissanen@iom.int / 09-684 11522 Suomi / English 22