Arctia Shipping ympäristön turvaajana
Parhaita jäänmurron palveluja TURVALLISESTI JÄISILLÄ MERILLÄ Arctia Shippingin päätehtävänä on varmistaa talven meriliikenteen sujuvuus, jotta suomalainen elinkeinoelämä ja kansalaiset voivat toimia arjessa ilman jääolosuhteiden aiheuttamia häiriöitä. Saavutimme kaikki meille asetetut palvelutavoitteet Itämerellä vuonna 2014. Lisäksi veimme menestyksekkäästi maailmalle suomalaista erikoisosaamista jäänmurtokauden ulkopuolella. Vuosi 2014 Vuosi 2014 lyhyesti...04 Toimitusjohtajan katsaus...05 Ajankohtaista 2014...06 Arctia Shipping lyhyesti Toimintaympäristö...09 Ydinviestit ja organisaatio...12 Yritysvastuu...14 Palvelualueet Jäänmurtopalvelut...19 Offshore-palvelut...22 Öljyntorjuntapalvelut...24 Satamajäänmurtopalvelut...26 Events-palvelut...28 Henkilöstö ja hallinto Arctia työnantajana...31 Hallitus...33 Johtoryhmä...34 Laivasto...35 Tilinpäätös 2014 Toimintakertomus...37 Tuloslaskelma...43 Tase...44 Rahoituslaskelma...46 Tilinpäätöksen liitetiedot...47 Tilintarkastuskertomus...56 02
01 Vuosi 2014 TULOSTASO SÄILYI HYVÄNÄ Arctian kaikkien liiketoiminta-alueiden tulos ja kassavirta olivat positiiviset. Yhtiön liikevaihto ja tulos laskivat hieman johtuen Itämeren helpohkosta jäätilanteesta sekä monitoimimurtajien kesärahtauksen lyhenemisestä. ARCTIA MUKANA MERENPOHJAN TUTKIMUKSISSA Monitoimimurtaja Fennica oli kesällä avustamassa seismisiä tutkimuksia Grönlannin koillispuolella. Alukset soveltuvat erinomaisesti myös tämänkaltaisiin operaatioihin. Onnistunut rahtaus olikin hyvä esimerkki Fennican ja Nordican monipuolisista käyttömahdollisuuksista. PALVELUTAVOITTEET SAAVUTETTIIN Itämeren jäätalvi oli leuto, mutta jäänmurtokausi Perämeren pohjukassa jatkui aina toukokuun puoliväliin saakka. Arctian kaikki konventionaaliset jäänmurtajat olivat mukana operoinnissa Sisua lukuun ottamatta. Jäänmurrolle asetetut palvelutavoitteet esim. odotusaikojen osalta saavutettiin. UUSI SATAMAMURTAJA PERÄMERENKAARELLE Ahto on ensimmäinen uusi suomalainen jäänmurtaja viiteentoista vuoteen. Öljyntorjuntalaitteistolla varustettava alus parantaa pohjoisten satamien toimintavarmuutta sekä onnettomuusvalmiutta.
Jäätalven myöhäisen alun vuoksi Arctia Shippingin jäänmurtajille kertyi vain 350 operointipäivää. Arctia Shippingin laivastoon saatiin uusi satamajäänmurtaja Ahto, joka on tehty pääosin kotimaisena työnä. Muun muassa Kanadan ja Islannin ulkoministerit kävivät tutustumassa jäänmurtoon Arctia Shippingin opastuksella. Panostusta esimiesvalmennukseen jatkettiin. Kauden tavoitteena oli parantaa laivojen ja konsernin johdon yhteistyötä. 2014 Fennica avusti loppukesän Grönlannin vesillä seismisessä tutkimuskartoituksessa. Alihankintaketjun vastuullisuuden varmistamiseksi kaikki laite- ja palvelutoimittajat saivat selkeän vastuuohjeistuksen. Yhtiön talous jatkoi vakaalla pohjalla ja alusinvestointeja pystyttiin jatkamaan hyvällä tasolla. Syyskuussa perustettu Arktinen talousneuvosto (AEC) valitsi yhdeksi varapuheenjohtajakseen Arctia Shippingin toimitusjohtajan Tero Vaurasteen. Henkilöstö Yhteensä Merihenkilöstö 261 230 267 311 236 254 Liikevaihto M 80 75 70 65 Liikevoitto M 50 40 30 20 Tilikauden tulos M 50 40 30 20 Bruttoinvestoinnit M 25 20 15 10 Sijoitetun pääoman tuotto % 2014 11,3 Maahenkilöstö 31 31 32 60 55 12 13 14 10 0 12 13 14 10 0 12 13 14 5 0 12 13 14 2013 12,5 2014 2013 2012 2014 61,3 2014 16,8 2014 12,9 2014 15,6 2013 2012 63,0 75,3 2013 2012 17,5 44,6 2013 2012 13,4 39,9 2013 2012 17,8 16,0 2012 32,3 04
Toimitusjohtajan katsaus SUOMEN TUKENA Yhtiön kaikkien liiketoimintojen tulos ja kassavirta olivat positiivisia ja tulostaso säilyi hyvänä lievästä liikevaihdon laskusta huolimatta. Aluskannan elinkaarta jatkettiin edelleen viisivuotisen investointiohjelman lähestyessä päätöstään. Uusi satamajäänmurtaja Ahto vastaanotettiin Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä ja alus astui palvelukseen Perämeren kaarelle. Vahvasti Itämerellä Palveluidemme loppukäyttäjien tarpeet ohjautuivat vaisun ulkomaankaupan kehityksen mukaisesti. Jäänmurtopalvelut keskittyivät Perämerelle ja Suomenlahden itäosaan talven leutouden vuoksi. Jäänmurron laadulliset palvelutavoitteet saavutettiin erinomaisesti kaikilla palvelualueilla. Itämeren alueen yhteistyö sai uusia mahdollisuuksia, kun aiemman pohjoismaisen jäänmurron valtiosopimuksen lisäksi Suomen ja Venäjän välinen jäänmurron valtiosopimus valmistui. Liikennevirasto ilmoitti ottavansa Fennican ja Nordican jäänmurron sopimusoptiot käyttöön vuosille 2017 ja 2018. Polaarisen geoekonomian vuosi Polaarisen alueen kehityksen geoekonomiset tekijät värittivät markkinoita. Venäjän markkinan vaikeudet eskaloituivat valitettavan nopeasti. Asiakkaamme Alaskan operaatio oli keskeytyneenä sen ja viranomaisten välisen tilanteen johdosta. Öljyn hinta laski n. 60 70%. Nämä muutokset eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet yhtiön tilikauden taloudellisiin tuloksiin, jotka olivat hyvät edellä mainitusta kehityksestä huolimatta. Yhtiö pyrkii huolehtimaan liiketoiminnan edellytysten parantamisesta arktisilla alueilla yhteistyössä Arktisen Talousneuvoston kanssa. Työrauha saavutettiin Valtio-omistaja linjasi Arctia Shippingin tulevaisuutta loppuvuonna asettaen päätepisteen pitkään jatkuneelle Miten jäätä murretaan -keskustelulle. Yhtiö velvoitettiin parantamaan kalustonsa käyttöastetta sekä kilpailukykyään kaikilla liiketoiminta-alueilla. Päätehtävän, Itämeren jäänmurron hoitamisen jatkuvuus on turvattava uusimalla kalusto kokonaisuudessaan markkinaehtoisen rahoituksen instrumentein seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä toteutetaan kilpailukykyisellä Itämeren jäänmurrolla sekä kasvattamalla polaarista liiketoimintaa. Tulevaisuudennäkymät Polaarisen markkinan kehitys hidastuu kansainvälisen geoekonomisen tilanteen ja sen seurannaisvaikutusten vuoksi. Yhtiön sopimussalkku ja vuoden 2015 tulosodotukset ovat vakaat ja tilikaudesta odotetaan voitollista. Asiakkaiden operointipäätökset saattavat vaikuttaa tuloskehitykseen jossakin määrin. Tero Vauraste, toimitusjohtaja 05
14 Ajankohtaista Jäätalvi alkoi myöhään Fennica jäänhallinnassa Grönlannin koillispuolella Uusi jäänmurtaja Perämeren kaarelle Arktinen talousneuvosto elinkeinoelämän ääneksi Suomen jäänmurtokausi alkoi poikkeuksellisen myöhään, kun ensimmäinen jäänmurtaja lähti Katajanokalta kohti pohjoista vasta joulukuun puolivälissä. Kovat tuulet Perämerellä johtivat kuitenkin siihen, että avustustöitä riitti lopulta toukokuun puoliväliin saakka, jolloin talven viimeinen jäänmurtaja palasi kotisatamaansa Helsinkiin. Arctian jäänmurtajille kertyi operointipäiviä vain 350. Laivaston aluksista jäänmurrossa operoivat talven aikana Kontio, Otso, Urho ja Voima. Fennica ja Nordica sekä Sisu olivat valmiudessa, mutta eivät osallistuneet operatiiviseen jäänmurtoon. Alaskan operaation oltua tauolla, Fennica oli loppukesän Grönlannin vesillä. Edellisen kerran alus oli vastaavissa tehtävissä syksyllä 2011. Fennica mursi jäätä menestyksekkäästi seismisessä tutkimuskartoituksessa. Miehistönvaihdot suoritettiin Huippuvuorten kautta. Arctian jäänmurtolaivaston uusin tulokas sai elokuisessa kasteessaan Uudessakaupungissa nimen Ahto. Pitkälti kotimaisena työnä toteutetun aluksen omistaa Arctian ja Kemin sataman yhteisyritys Arctia Karhu Oy. Ahto parantaa merkittävästi Perämeren talvimerenkulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Noin 40 metriä pitkä Ahto avustaa kauppa-aluksia Perämeren kaarella Kemin ja Tornion satamissa. Alus soveltuu hyvin myös saattohinauksiin ja se on varustettu uudenaikaisilla öljyntorjuntalaitteistoilla. Kanadan Arktisen Neuvoston puheenjohtajuus huipentui syyskuussa uuden Arktisen talousneuvoston (AEC) perustamiseen. Siinä on mukana liike-elämän edustus kahdeksasta arktisesta maasta sekä tarkkailijat kuudesta alkuperäiskansoja edustavasta järjestöstä. Ensimmäisessä kokoontumisessaan neuvosto valitsi yhdeksi varapuheenjohtajakseen Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vaurasteen. Suomalaisten vahvuutena on arktiseen liiketoimintaan ja ympäristönsuojeluun liittyvä osaaminen sekä Suomen tuleva puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa 2017 2019. 06
14 Ajankohtaista Kanadan ja Islannin ulkoministerit jäänmurtajilla Koillisväylän naiskipparit kohtasivat Jäänmurtaja Urholle Paistinkääntäjien kilpi Nordica esillä Euroviisuissa Vuoden 2014 aikana jäänmurtoon kävi tutustumassa monia kansainvälisiä merkkihenkilöitä, ensimmäisenä Islannin ulkoministeri Gunnar Bragi Sveinsson seurueineen. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaan Kanadan ulkoministeri John Baird nähtiin jäänmurtajan komentosillalla kesäkuussa. Keskusteluissa olivat esillä suomalainen jäänmurto-osaaminen ja molempien maiden talouselämää kiinnostavat liiketoimintamahdollisuudet. Jäänmurtaja Fennicalla koettiin huhtikuussa ainutlaatuinen hetki, kun kaksi Koillisväylän purjehtinutta päällikkönaista kohtasivat. Fennican läpi Jäämeren Alaskasta Suomeen syksyllä 2013 kipparoinut Hanna Kujala sai vieraakseen Murmansk Shipping Companyn palveluksessa pitkän uran tehneen Ludmila Tibriajevan. Tibriajeva oli aikanaan ensimmäinen naispäällikkö Neuvostoliitossa ja televisiosta tuttu kuuluisuus. Hän toimi perämiehenä ja päällikkönä mm. kauppa-aluksilla, jotka kulkivat Venäjän pohjoisista satamista Japaniin. Suomen Chaine des Rotisseurs eli Paistinkääntäjät ry luovutti lokakuussa jäänmurtaja Urholle oikeuden käyttää kilpeään osoituksena keittiön korkeasta gastronomisesta tasosta. Samalla ilmoitettiin Rotisseurs-käätyjen tulevasta luovuttamisesta Arctian henkilökuntaan kuuluville keittiömestari Mikko Ervastille ja sommelieeri Juhani Luodolle. Kilpi ja käädyt ovat hieno tunnustus pitkäjänteisestä työstä ja Arctian taloushenkilöstön kouluttautumisesta. Tilauskäytössä oleva Urhon salonki liittyi samaan joukkoon, jossa on myös kymmenkunta helsinkiläistä huippuravintolaa. Noin sata miljoonaa eurooppalaista televisiokatsojaa sai todistaa Suomen olevan jäänmurtajien maa, kun Euroviisujen Suomen maapostikortti tehtiin monitoimimurtaja Nordicalla. Suomen edustaja Softengine-yhtye oli kuvauksissa monitoimimurtajalla helmikuun lopussa Inkoon edustalla. Maaesittely huipentui jäästä leikattuun ja Nordican helikopterikannelle rakennettuun Suomen lippuun. Softenginen Something Better pärjäsi mainiosti Kööpenhaminan Euroviisuissa. 11. sija on parasta sitten Lordin voiton. 07
02 Arctia Shipping lyhyesti AINUTLAATUINEN LAIVASTO Arctian aluksia ovat konventionaaliset jäänmurtajat Voima (rakennettu 1954/79), Urho (1975), Sisu (1976) ja Otso (1986). Kaikkialla maailman merillä operointikykyiset Fennica (1993) ja Nordica (1994) ovat ns. monitoimimurtajia. Kontio (1987) on maailman ainoa öljyntorjuntamurtaja ja Ahto (2014) uuden sukupolven satamajäänmurtaja. JÄÄNMURRON MAAILMANMESTARI Arctia Shipping on Suomen valtion kokonaan omistama erikoisvarustamo, joka tuottaa päätoimialoinaan jäänmurto-, jäänhallinta ja öljyntorjuntapalveluita sekä satamien avustuspalveluita. Yhtiön liikevaihto on runsaat 61 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 260 suomalaista.
Elinkeinoelämä ja teollisuus Toimintaympäristö JÄÄNMURTAJIEN YMPÄRILLÄ EI PELKKÄÄ JÄÄTÄ Arctian toimintaan valtion erikoisvarustamona ja alusten operointiin vaikuttavat arkielämässä useat eri tahot, joista keskeisimmät on kuvailtu tässä. Liikenneja viestintä ministeriö Suomen Tulli Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto Varustamot ja kauppa-alukset Arctian laivasto miehistöineen Kansainväliset säännökset esim. merenkulku, ympäristö Kansainväliset asiakkaat esim. energiayhtiöt Toimialan standardit Eduskunta VNK ja Valtion omistajaohjaus Eri valtioiden kansalliset säännöt ja ohjeet SUOMI 09
Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus on riippuvainen ympäri vuoden toimivista merikuljetuksista. Yksittäiset yhtiöt tilaavat merikuljetuksensa laivoja omistavilta ja operoivilta varustamoilta. Merikuljetusten hintaan vaikuttavat mm. markkinatilanne, matkan pituus, tarvittava laivakalusto ja matka-ajat. Talvisin merijää aiheuttaa lisäkustannuksia mm. jäihin soveltuvan laivakaluston, matka-ajan, polttoainekulutuksen ja väylämaksun muodoissa. Kauppa-alukset ja varustamot Suomeen liikennöivät kauppa-alukset käyttävät jäänmurtajan palveluita, jos jäätilanne ja merenkulkumääräykset sitä vaativat. Varustamot maksavat Suomen satamiin saapuvista aluksistaan ns. väylämaksua Suomen valtiolle. Väylämaksu määräytyy mm. laivan koon ja vuosittaisten käyntimäärien mukaan. Vuodeksi 2015 väylämaksu puolittui Suomen hallituksen haluttua kompensoida uuden rikkidirektiivin aiheuttamia kustannuksia varustamoille. Valtion omistajaohjaus Valtioneuvoston kanslia vastaa markkinaehtoisesti toimivien valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri valtioneuvoston kansliassa oli vuonna 2014 kehitysministeri. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto valmistelee ja toimeenpanee valtion omistajapolitiikkaa sekä ohjaa valtion omistamia yhtiöitä. Vuonna 2014 valtio-omistaja linjasi Arctia Shippingin tulevaisuutta kannanotolla, joka perustui valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteiseen valmisteluun. Liikenne- ja viestintäministeriö Eduskunnan hyväksymästä Suomen valtion budjetista, Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta, osoitetaan vuosittain määräraha talvimerenkulkuun. Tämä summa pitää sisällään mm. jäänmurtopalveluiden tilaamisen. Valtiolle rahaa kertyy mm. varustamojen maksamista väylämaksuista. Ministeriö ohjaa ja valvoo Liikenneviraston sekä Liikenteen turvallisuusviraston TraFin toimintaa ja seuraa näiden kehitystä. Liikennevirasto Liikennevirasto määrittää jäänmurron tavoiteltavan palvelutason ja määrittelee jäänmurtajatarpeen, jolla palvelutaso saavutetaan. Tämän perusteella järjestetään tarjouskilpailu jäänmurtajapalveluita tuottaville varustamoille. Sopimuksen alaiset jäänmurtajat ovat asiakkaan käytettävissä Suomen jäänmurtokaudella. Liikennevirasto asettaa jäätilanteen mukaiset talvimerenkulun rajoitukset meriliikenteelle. Liikennevirasto myös päättää milloin yksittäinen jäänmurtaja lähtee avustustehtäviin ja milloin se palaa kotisatamaansa. Liikennevirastolla on sopimuksia jäänmurtajien käytöstä useiden tahojen kanssa. Arctia Shipping Oy Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö omistaa ja operoi jäänmurtajia. Sen laivastoon kuuluu viisi konventionaalista jäänmurtajaa ja kaksi monitoimimurtajaa sekä yksi satamajäänmurtaja. Liikenneviraston ja Arctian välisen sopimuksen perusteella kaikki Arctian alukset tuottavat talvisin Itämeren jäänmurtopalveluita asiakkaalle. Monitoimimurtajia vuokrataan jäänhallinta- ja muihin töihin polaarisille alueille Suomen jäänmurtokauden ulkopuolisena aikana. Lisäksi jäänmurtaja Kontio toimii Euroopan Meriturvallisuusviraston öljyntorjunta-aluksena Itämerellä. Arctian alusten kaikki miehistöt on koulutettu myös öljyntorjuntaan. 10
Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikenteen turvallisuusvirasto on lain perustella alusturvallisuuden valvontaa suorittava viranomainen. Trafi valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä huolehtii mm. direktiivien mukaisista alustarkastuksista. Trafin tarkastajat tekevät myös mm. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) laatimien ISPS- ja ISM-säännöstöjen turvatarkastuksia. ISM-tarkastuksen voi tehdä myös luokituslaitos. Suomen Tulli Tulli kerää varustamoilta väylämaksua alusten Suomen satamissa käyntien perusteella. Väylämaksu vaihtelee mm. aluksen koon ja käyntimäärien mukaan. Väylämaksun tuottotavoite on perinteisesti määritetty rannikon kauppamerenkulun palvelujen (väylänpito, VTS, merenmittaus ja jäänmurto) tuottamisen kustannusten mukaan. Tulli tulouttaa kertyneet maksut valtiovarainministeriölle. Kansainväliset asiakkaat Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica pystyvät toimimaan moninaisissa tehtävissä vaativissa olosuhteissa maailman kaikilla merillä. Esim. kansainväliset energiayhtiöt ovat vuokranneet monitoimimurtajia jäänhallintaan ja moniin muihin tukitehtäviin Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella. Kansainväliset säännökset Kansainvälisillä merialueilla toimittaessa on otettava huomioon erilaisia toimintaa määrittäviä ja ohjaavia kansainvälisiä säännöstöjä mm. merenkulun ja ympäristön osalta. Kansainvälisen sääntelyn pohjana ovat YK:n alaisen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) yleissopimukset. Keskeisiä kansainvälisiä yleissopimuksia ovat meriturvallisuutta sääntelevä SOLAS (International Convention for the Safety of Life at Sea) sekä ympäristönsuojelua koskeva MARPOL (International Convention for the Prevention of Pollution From Ships). Eri valtioiden kansalliset säännöt ja ohjeet Eri valtioilla on omilla merialueillaan käytössä myös monia kansallisia määräyksiä, jotka on huomioitava alueilla työskennellessä. Esim. Yhdysvaltain ympäristöviraston (EPA) päästönormit aluksille, jotka työskentelevät arktisilla merialueilla. Toimialan standardit Monikansallisessa ympäristössä työskenneltäessä toimintaa määrittävät myös monesti yksittäisen toimialan, kuten esim. energiateollisuuden vaativat kansainväliset standardit. 11
Ydinviestit ja organisaatio JÄÄNMURRON MAAILMAN- MESTARI Vuosikymmenien saatossa kertynyt ammattitaito yhdistettynä huippuunsa hiottuun alustekniikkaan muodostaa suomalaisen erikoisosaamisen merellisissä jääolosuhteissa. Maailmanmestaruuden sinetöi tinkimätön turvallisuuskulttuuri. Arctia pitää huolta, että talvimeriliikenne Suomen satamiin sujuu häiriöittä Suomi on ainoa maa, jonka kaikki satamat jäätyvät Suomalaisella jäänmurrolla on 125 vuoden perinne Jäänmurto turvaa suomalaista hyvinvointia Arctia tukee kestävää kehitystä Arctian jäänmurtajat ovat osaltaan turvaamassa arktista toimintaa, ettei herkillä luontoalueilla satu onnettomuuksia Arktinen öljyntorjunta on osa Arctian erikoisosaamista Suomessa on paras tieto-taito turvalliseen toimintaan jääpeitteisillä merialueilla Suomalainen jäänmurto-osaaminen on myös arktinen vientituote Arctialla on maailmanluokan osaaminen jäänmurtajien operoimisessa Monitoimimurtajien ympärivuotinen käyttö tuo kustannustehokkuutta Arktinen operointi tuo uusia työpaikkoja 12
Arvot Visio OSAAVA Haluamme oppia uutta ja jaamme osaamistamme työtovereillemme. Osaaminen ja tavoitteisiin sitoutuminen ovat menestyksemme edellytys. PALVELEVA Yhteistyö asiakkaamme kanssa on toimintamme perusta. Haluamme, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä, ja heidän tarpeensa ohjaavat tekemistämme. Palvelemme aina asiakkaitamme hyvin ja olemme siitä ylpeitä. Me olemme johtava ja halutuin Itämeren jäänmurron sekä polaaristen aluspalveluiden kumppani. Missio Turvaamme Suomen talvimerenkulun tehokkaasti. Toimitamme merellisiä palvelukokonaisuuksia luotettavasti ja turvallisesti polaarialueilla. Turvallisuus on kaiken toiminnan kivijalka Tuottaessamme korkeatasoisia palveluita pyrimme kuitenkin toimimaan turvallisesti sekä maalla että merellä, pyrimme estämään työtapaturmat sekä ympäristöonnettomuudet. Tuemme työntekijöidemme fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Toimintamme ympäristövaikutukset huomioidaan kaikessa toiminnassamme. Arctia Shipping kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaa ja henkilökunnan tietoisuutta turvallisuusja ympäristökysymyksissä sekä kannustaa kaikkia työntekijöitä ennaltaehkäisevään ja vastuulliseen suhtautumiseen turvallisuuskysymyksissä. TEHOKAS Luomme hyvää työilmapiiriä arvostamalla omaa ja muiden työtä. Teemme työtämme ammattitaitoisesti ja turvallisesti sekä varmistamme omalla tehokkuudellamme toimintamme jatkuvuuden. Arctia Shippingin organisaatio 2014 Arctia Icebreaking Oy Markus Karjalainen liiketoimintajohtaja Arctia Shipping Oy Tero Vauraste toimitusjohtaja Arctia Offshore Oy Tero Vauraste liiketoimintajohtaja (oto.) Arctia Karhu Oy Markus Karjalainen toimitusjohtaja 13
Yritysvastuu VASTUULLISUUS TOIMINNAN KESKIÖSSÄ Yritysvastuu on keskeisellä sijalla Arctia-konsernin kaikessa toiminnassa. Toimitusjohtaja ja hallitus vastaavat siitä, että yritysvastuuasiat ovat osa konsernin johtamisjärjestelmää ja että yritysvastuuasioista sekä niihin liittyvien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti hallitukselle ja johtoryhmälle. Vuonna 2011 Arctia oli ensimmäinen suomalainen varustamo, joka julkaisi erillisen yritysvastuuraportin vuosikertomuksen yhteydessä. Yritysvastuuraporttiemme ohjenuorana on ollut valtio-omistajan linjaus, joka on julkaistu Valtioneuvoston kanslian periaatepäätöksessä vahvistettuna ohjeena. Aiemmista raporteistamme saadun palautteen perusteella olemme nyt ensimmäistä kertaa yhdistäneet vastuuraportoinnin läpi vuosikertomuksen kulkevaksi kantavaksi osaksi toiminnan kuvausta. Tavoitteena on kertoa yritysvastuun olevan todellakin osa liiketoimintaamme: kestävä kehitys ja ympäristön huomioiminen ovat keskiössä kaikessa toiminnassamme. Toimintaperiaatteet Arctian vahvuudet yritysvastuussa ovat sen ydintoiminnoissa. Jäänmurto on välttämätöntä Suomen teollisuudelle ja kaupalle ja siten koko Suomen taloudelle. Öljyntorjunnan hyvällä valmiudelle ja osaamisella olemme osaltamme turvaamassa merialueiden herkkää luontoa. Öljyntorjunnan osaamista olemme kuvanneet omana lukunaan tässä raportissa. Arctian alusten operoidessa arktisilla alueilla voidaan ainutlaatuisena etuna pitää alusten teknistä kykenevyyttä sekä yhtiön hyvin koulutettua ja runsaasti jääkokemusta omaavaa henkilökuntaa. Yhtiön strategiassa määritellään liiketoiminnan pitkän aikavälin tavoitteet ja suuntalinjat. Strategiaa päivitetään säännöllisesti. Strategian linjausten mukaisesti määritellään tarvittavat toimenpiteet ja seurattavat mittaristot, joilla tavoitteisiin päästään. Liiketoiminnoille ja hallinnon yksiköille määritellään omat tavoitteet ja mittaristot, jotka tukevat strategiaa. Strategian tavoitteiden ja niiden perusteella asetettujen toimenpiteiden etenemistä seurataan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Ohjeistus Arctian arvot ovat niitä periaatteita, joita yhtiö toteuttaa kaikessa toiminnassaan ja johtamisessaan. Arvot Lisäksi päivittäisen työn tukena on koko joukko toimintaa ohjaavia ohjeita ja yhtiöpolitiikkoja. Näistä tärkeimpiä ovat: Eettinen ohje Turvallisuuspolitiikka Ympäristöpolitiikka Tasa-arvosuunnitelma Arctia Shipping Oy otti käyttöön johdon tulospalkkiojärjestelmän tilikaudella 2012, ja sama järjestelmä oli voimassa myös 2014. Palkkiojärjestelmä 14
Toimintaympäristö ja sidosryhmät SIDOSRYHMÄ ODOTUKSET Jäänmurto tai ice management on käytännössä operatiivista toimintaa, jossa jää pilkotaan voimalla ja aluksen teknisillä ominaisuuksilla. Jäänmurron ympärille levittäytyvä toimintaympäristö on kuitenkin monimutkaisempi kokonaisuus, jonka hahmottaminen voi olla haastavaa jopa sidosryhmillemme. Olemmekin kuvanneet toimintaympäristömme keskeisimmät toimijat ja heidän roolinsa sivuilla 8 9. Arctia-konsernin tärkeimmät sidosryhmät ovat kansainväliset ja kotimaiset asiakkaat, meri- ja energiaklusterin toimijat, liikennealan viranomaiset sekä omistaja. Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua organisaation eri tasoilla. Kuluneen kauden aikana olemme erityisesti panostaneet kotimaan jäänmurron toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Yhteydenpitoa on tiivistetty Arctian, Liikenneviraston, ruotsalaisten jäänmurtajien, Liikenteen turvallisuusviraston, teollisuuden, satamien, VTS-keskusten, luotsien sekä muiden merenkulun toimijoiden kanssa. Omistaja Suorat asiakkaat Loppuasiakkaat Oma henkilöstö Muut sidosryhmät Liikennevirasto / LVM Öljy- ja energialan toimijat Offshore-rakennusalan yhtiöt Euroopan Merenkulun turvallisuusvirasto (EMSA) Hinaus ja meripelastustoiminnan asiakkaat Kemin ja Tornion satamat Ice Advisorsin asiakkaat Eventsin asiakkaat Suomen vienti ja tuonti Teollisuus Varustamot Maahenkilöstö Merihenkilöstö Talviliikenteen toimijat Veeteede Amet (EMA) Investointikykyisyys, jäänmurron laatutavoitteissa pysyminen Palvelukuvausten ja sopimusten mukaiset laadukkaat palvelut, vastuullinen toiminta, kustannustehokkaat hinnat Nopeaa, luotettavaa ja laadukasta palvelua Vakavaraisuus, pitkäjänteinen ja hyvä henkilöstöpolitiikka Tiedonkulku, yhteistyö, oman palvelutason pitäminen Sjöfartsverket Rosmorport Venäjän liikenneministeriö Finnpilot VTS Alueelliset toimijat Satamat Kunnat Alueellisen toiminnan ymmärtäminen, yhteistyö, oman palvelutason pitäminen, kehittäminen 15
Taloudellinen vastuu SIDOSRYHMÄ Hinauksen toimijat Öljyntorjunta ja ympäristöasiat Merenkulun viranomaiset, kansainväliset järjestöt Arktiset toimijat Muut sidosryhmät Kemin Satama Ympäristöministeriö SYKE Lamor Arctia Shipping - konsernin tehtävänä on tuottaa jäänmurtopalveluita tehokkaasti ja kannattavasti going concern -periaatteella. Arctian jäänmurtajat varmistavat suomalaisen viennin ja tuonnin talvikaudella ja takaavat taloudelliset edellytykset myös pohjoisille satamille. Yhtiön koko aluskapasiteetti oli vuonna 2014 olemassa olevien sopimusten mukaisessa käytössä. Asiakkaiden keskimääräinen odotusaika jäänmurtokaudella on palvelutoiminnan kannalta keskeisin mittari. Tärkeimmät taloudelliset mittarit, joita yhtiössä seurataan ovat liikevaihto, liikevoitto, käyttökate ja kassavirta. Muita seurattavia mittareita ovat tapaturmataajuus,sairauspoissaolot ja off-hire-päivät. Yhtiön on oltava riittävän vakavarainen, jotta aluskantaan liittyvät investoinnit voidaan toteuttaa. Aluskannan keski-ikä on noin 30 vuotta, ja investoinnit tulevat euromääräisesti kasvamaan, jotta aluskanta saadaan pidettyä hyvässä kunnossa. Bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2014 noin 16 M ja investointien taso tullee pysymään samalla tasolla lähivuodet. Merkittävin investointi vuoden 2014 aikana oli uuden satamajäänmurtajan hankinta. Konsernissa verosuunnittelua tehdään välittömässä verotuksessa lainsäädännön puitteissa. Koska kaikki konsernin yhtiöt ovat suomalaisia, periaatteena on, että tytäryhtiöiden veromäärä minimoidaan ja verojen maksu allokoidaan emoyhtiöön. Tätä varten on tehty mahdollisuuksien mukaan suunnitelman mukaisten poistojen ylittäviä poistoja ja käytetty konserniavustuksia. Välillisissä veroissa tilitykset tehdään verottajan ohjeita noudattaen. Liikenteen turvallisuusvirasto IMO IMCA HELCOM Ulkoministeriö Arctic Council Arktinen Talousneuvosto (AEC) Ilmatieteenlaitos Non-commercial usage of the northern Sea route passage Suomen Arktinen Seura Toimittajat, kouluttajat, tutkijat Telakat Tavaran- ja palveluntoimittajat Ammattiliitot Merenkulkuoppilaitokset Merenkulun tutkimuslaitokset Luokituslaitokset Vakuutusyhtiöt Rahoittajat, pankit ODOTUKSET Tiedonkulku, yhteistyö, kehittäminen Tiedonkulku, yhteistyö, kehittäminen Vastuullisuus, tiedonkulku, yhteistyö, kehittäminen Vakavaraisuus, vastuullisuus, tiedonkulku, yhteistyö, kehittäminen Vakavaraisuus, vastuullisuus, tiedonkulku, yhteistyö, kehittäminen 16
Vuonna 2014 maksetut verot ja veroluonteiset maksut, Suomi 2014 2013 Tilikaudelta maksettavat välittömät verot, M Tuloverot 3,1 2,3 Työnantajamaksut 0,4 1,7 Kiinteistöverot 0,01 0,00 Tilikaudelta tilitettävät verot, M Palkkaverot 4,7 5,5 Lähdeverot 0,0 0,01 Arvonlisäverot, myynnit 1,3 1,2 Arvonlisäverot, hankinnat 2,8 2,9 Muut verot 0,1 0,1 Liikevaihto maittain eriteltynä, M 61,3 63,0 Tulos ennen veroja maittain eriteltynä, M 16,1 16,7 Henkilöstö maittain eriteltynä 261 267 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut TALOUDELLISET PÄÄOMAVIRRAT, M (31.12.) 2014 2013 2012 Henkilöstökulut (sis. eläke- ja muut henkilösivukulut) 18,9 21,3 24,9 Omistajille maksetut osingot 0,0 0,0 0,0 Investoinnit 15,6 17,7 16,9 Liikevaihdon jakautuminen, M Suomi 34,7 35,1 32,4 Muut EU-maat 0,7 0,8 8,2 EU:n ulkopuoliset maat 25,9 27,1 34,7 Hankintojen jakautuminen, M Tavarantoimittajille 3,1 2,7 3,0 Palveluntoimittajille 5,2 5,1 6,2 Konserni maksoi Varustamoliikelaitoksen perustamisen yhteydessä nostetun velan Valtionkonttorille takaisin vuonna 2012. Hankintojen jakautuminen perustuu kirjanpidon mukaiseen jaotteluun. Yleishyödylliset tuet ja sponsorointi 2014 2013 2012 Lapset ja nuoret 1000 - - Tiede, tutkimus ja koulutus 8240 8520 7 500 Kulttuuri - - - Liikunta ja urheilu - - 2500 Poliittiset tuet - - - Kansalais- ja ympäristöjärjestöt 200 200 - Vuonna 2013 tehdyn periaatepäätöksen mukaan Arctia Shipping Oy ei tue tai sponsoroi lainkaan urheilua eikä tee urheiluun liittyviä yhteistyösopimuksia. Arctia Shipping Oy ei tue poliittisesti tai uskonnollisesti sitoutuneita tahoja. 17
Palvelualueet ÖLJYNTORJUNTAPALVELUT Jäänmurtaja Kontio on varusteltu öljyntorjuntaalukseksi, jossa on suuri tankkitila kerätylle öljylle ja useampia keräysjärjestelmiä. Kontio on Euroopan Meriturvallisuusviraston päivystysalus. Arctia on kiinnostunut varustamaan myös muut jäänmurtajansa öljyntorjunta-aluksiksi. ITÄMEREN JÄÄNMURTO Jääpeitteen laajuus ja olosuhteet Itämerellä vaihtelevat vuosittain. Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä tarvitsevat talvellakin säännöllisen ja varman meriliikenteen. Arctian jäänmurtajat avustavat kauppa-aluksia monipuolisesti varmistaen kaikin tavoin talviliikenteen sujuvuuden. SATAMAJÄÄNMURTO Arctia tarjoaa satamien jäänmurtopalveluita Perämeren kaarella. Kalustona on uuden sukupolven suunnittelua edustava jäänmurtaja Ahto sekä satamahinaajat Ulla ja Jääsalo. Ahton varustukseen kuuluvat myös nykyaikaiset öljynkeräyslaitteistot. OFFSHORE-PALVELUT Toiminta perustuu monitoimimurtajien käyttöön Suomen jäänmurtokauden ulkopuolella. Fennica ja Nordica soveltuvat mitä moninaisimpiin merellä tapahtuviin vaativiin operaatioihin niin jäisissä olosuhteissa kuin avomerelläkin.
Jäänmurtopalvelut Jäänmurtopalvelut VAIN SISU JÄI LAITURIIN Leudon jäätalven huippu saavutettiin jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Merenkurkun pohjukkaan pakkautuneet ahtojäät vaativat kuitenkin jäänmurtoavustusta aina toukokuun toiselle viikolle saakka. Jäänmurron palvelutavoitteet saavutettiin. Toimiva jäänmurto on yhteispeliä Arctia Icebreaking Oy:n kaikki konventionaaliset jäänmurtajat Sisua lukuun ottamatta, olivat avustamassa talviliikennettä Suomenlahdella, Merenkurkussa ja Perämerellä. Jäänmurtokausi alkoi 13.12.2013 ja loppui 14.5.2014. Operointipäiviä kertyi kaudella yhteensä 350 (579). Liikennerajoitusten aikaisia aluskäyntejä oli jäänmurtokaudella kaikkiaan 6 518 (13 484). Aluskäyntimäärien lasku johtui leudosta talvesta, jolloin liikennerajoitukset olivat kestoltaan huomattavasti edellisvuotta lyhyempiä. Kauppa-alusten liikennöinti kaikissa sääolosuhteissa on Suomen ulkomaankaupalle elintärkeää. Arctia toimii tiiviissä yhteistyössä Liikenneviraston, ruotsalaisten jäänmurtajien, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, teollisuuden, satamien, VTS-keskusten, luotsien sekä muiden merenkulun toimijoiden kanssa. Toimiva yhteistyö takaa ihmisten ja tavaroiden ja liikkuvuuden mahdollisimman viiveettömästi talven ankaruudesta riippumatta. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia liikkuu meritse ja meidän tehtävä on osaltamme varmistaa, että teollisuuden raakaaineet, komponentit ja valmiit tuotteet ovat ajallaan tuotannossa tai asiakkailla ja etteivät elintarvikkeet tai muut hyödykkeet lopu kauppojen hyllyiltä. Liikevaihto M 27 26 25 24 23 13 14 Liikevoitto M 6 5 4 3 2 2014 24,3 2013 25,2 13 14 2014 5,0 2013 4,9 19
Jäänmurtopalvelut Jouni Vainio, jääasiantuntija Ilmatieteen laitos Jäätalvi 2013 2014 oli leuto Talven laajimman jäätilanteen mukaan luokiteltuna jäätalvi 2013 2014 oli leuto. Helmikuun 7. päivänä, kolmisen viikkoa keskimääräistä aikaisemmin, saavutettiin jäätalven laajin tilanne, jolloin jäätä esiintyi 100 000 km² alueella. Marraskuun lopulla sää kylmeni ja Perämeren pohjoisimpiin lahden pohjukoihin alkoi muodostua uutta jäätä, mutta Suomenlahden perukka oli vielä täysin jäätön. Ajankohtaan nähden jäätilanne oli tavanomainen. Kylmänä jatkuva sää sai jään määrän lisääntymään ja ensimmäinen suomalainen jäänmurtaja lähti Itsenäisyyspäivän jälkeen pohjoiseen tavanomaiseen aikaan. Tämän jälkeen sää lauhtui, tuuli kääntyi eteläiseksi ja sää alkoi lämmetä jään määrä ei enää lisääntynyt. Joulukuu 2013 oli koko maassa selvästi tavanomaista lauhempi. Lauhan sään etelänpuoleiset tuulet pakkasivat Perämeren vähät jäät tiiviiksi kentäksi Perämeren koillisnurkkaan. Joulukuun puolivälissä alkanut leuto sääjakso jatkui tammikuussa. Kuukauden ensimmäisen kolmanneksen lopulla sää vihdoin kylmeni ja loppuosa tammikuuta oli tavanomaista kylmempi. Merialueilla kylmä sää sai jäätymisen alkamaan ja jäällisen alueen laajuus kasvoi nopeasti. Vaikka tammikuun hyytävän kylmät säät saivat jään määrän lisääntymään nopeasti Itämerellä, niin jäät olivat ajankohtaan nähden ohuempia. Perämeren pohjukassa jäät olivat puolimetrisiä, mutta muualla Suomen rannikkoalueilla jäät olivat noin 15 cm paksua. Helmikuun alussa pakkanen jatkui ja helmikuun 7. päivänä saavutettiin jäätalven 2013 2014 huippukohta. Tällöin jäätä esiintyi 100 000 km² alueella. Tämän jälkeen pakkaset lauhtuivat ja jään paksuuden kasvu hidastui. Helmikuu oli Suomea ympäröivillä merialueilla epätavallisen lauha kuukauden keskilämpötila oli neljästä kahdeksaan astetta vertailukautta korkeampi. Maaliskuun alkaessa jääkentät olivat tiiviisti pakkautuneet Perämeren pohjoisosaan ja Suomenlahden koillisnurkkaan. Vastaavanlainen vähäjäinen maaliskuun alku on aiemmin koettu vuosina 1992 ja 2008. Maaliskuu oli poikkeuksellisen lauha kahdella ensimmäisellä viikolla ja jälleen viimeisellä viikolla, mutta kolmannella viikolla oli tavanomaista kylmempää. Suomea ympäröivillä merialueilla kuukauden keskilämpötila oli kolmesta lähes viiteen astetta keskiarvoja korkeampi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Maaliskuun päättyessä jäätä oli epätavallisen vähän. Tavanomaista lauhempaa maaliskuuta seurasi keskimääräistä lämpimämpi huhtikuu. Merialueilla huhtikuu oli runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Huhtikuussa jäät sulivat melko tasaisesti, mutta hitaasti. Huhtikuun lopussa Perämeren pohjukassa oli 30 60 cm paksua kiintojäätä ja kiintojään ulkopuolella Kemin ja Oulun edustoilla 15 60 cm paksua ahtautunutta hyvin tiheää ajojäätä. Perämerta lukuun ottamatta muut merialueet olivat jäättömiä. Toukokuu alkoi tavanomaista viileämpänä ja Perämeren jäät sulivat hitaasti. Silti viimeiset jäät sulivat ja Itämeri oli jäätön toukokuun 14. päivänä, lähes kaksi viikkoa keskimääräistä aiemmin. 20