KRIS REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS nro2 2015 homeless academyn monitoimimies: Enemmän kuin potkupalloa Nuoret: Toiminnalla muutosta YOUNGSTERS Silta ryhmä: Mahdollisuus muutokseen Roti- hanke Asiakkaasta aktiivinen toimija Ari Huldén: Lehtijuttu muuttui kansainväliseksi toiminnaksi Uusi vankeuslaki: Tupakointikielto ja haalarit käyttöön TULEVAISUUS: TYÖTÄ RIKOKSETTOMAN HUOMISEN PUOLESTA KRIS- Tampereen hallitus vaihtui 1
2
REHELLISYYS PÄIHTEETTÖMYYS YHTEISVASTUULLISUUS TOVERUUS KRIS-Tampere on vuonna 2004 perustettu riippumaton yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on auttaa ja opastaa vankeudesta vapautuvia ja vielä vankilassa olevia muutoshaluisia ihmisiä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään. Sisällysluettelo 1/2015 VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Kirjoittajavieras: Toivoton tapaus 7 KRIS kasvo: Tom Tillman 9 KRIS nuoret 10-11 Haastattelussa: Ari Huli Huldén Homeless Academyn monitoimimies 12-14 Hopeapajalta 15 Lukijalta 17 Kuka? 18 Toimittajalta: Jaana Joensuu 19 Sarjakuva 22 ARTIKKELIT Haalarit laillistettiin vankiloissa 4-5 KRIS- Naisvankityö 6 Menneisyyden ymmärtäminen 7 Roti- hanke 8 Tyhy päivät 17 KRIS- basic 18 KRIS- vankilatyö 19 Miesten ja naisten ryhmä 20 Puistofutis aikataulu 21 Uuden hallituksen kokoonpano 21 Tuomion ilta 22 Kesäpäivät 22 KRIS- Ruotsi vierailu 22 Lehden toimitus Päätoimittaja Toimitus Sivuntaitto Painopaikka Jari Ihalainen Päivi Peltola, vt. päätoimittaja Jaana Joensuu, Keijo Laapas, Juha Heinonen ja krisiläiset Pasi Immonen Nekapaino Oy, Tampere Puh: (03) 3142 5500, nekapaino@nekapaino.fi Toimitus Aleksanterinkatu 29 B, 33100 Tampere Puh: 050-4353127, www.kris.fi Pääkirjoitus Laajan yleisön kerännyt ja keskustelua herättänyt YLE:n A2 Tuomioilta oli monin tavoin kiinnostavaa seurattavaa. Sen lisäksi, että KRIS oli edustettuna niin keskustelijoiden kuin yleisönkin osalta, tarjosi ohjelma mielenkiintoisen ikkunan ihmisten moninaisiin mielipiteisiin vankeusrangaistuksia koskien. Ohjelman lähtökohtana oli kansan oikeustajun ja Suomessa annettavien tuomioiden pituuksien kohtaamattomuus. Ohjelman ensimmäiset esimerkkitapaukset, seksuaalirikollisuus ja siitä annettavat rangaistukset, tekevät vaikeaksi ottaa askeleen taaksepäin ja pohtia asiaa yleisellä tasolla. Olen tuskin ainoa, jonka ensimmäinen reaktio oli tekojen ja tuomioiden kuulemisen jälkeen ihmetellä vähällä pääsemistä. Kansan oikeustaju, johon usein viitattiin, on kuitenkin vaikea asia. Kosto tai viha eivät ole tuomioiden perusteluna pitäviä, eikä tuomioiden pituus voi olla edes demokraattisessa valtiossa huutoäänestyksellä ratkaistava asia. Tästä seurasi ohjelmassa usein huomio, että nyt ei puhuta kostosta, vaan uhrin oikeuksista. Uhrin oikeuksiin ei mielestäni kuulu pelkästään se, että rikoksen tekijää rankaistaan, oli ankaruus sitten mikä tahansa. Erilaiset kriisiterapiamuodot, jälkiseuranta ja tarvittaessa toimintakyvyn palauttamiseen sekä omakuvan eheyttämiseen tähtäävät tukitoimet kuuluisivat mielestäni myös tähän kategoriaan, mutta niistä harvoin kuulee. Jos päätämme yhdessä että emme kosta, vaan varmistamme, että uhreja ei tule lisää, on mietittävä mitkä ovat niitä asioita, jonka avulla tämä toteutetaan. Nykytiedon mukaan rikoksia ei ehkäise tuomioden pituus, vaan varmuus kiinnijäämisestä (Wright, Valerie (2010). "Deterrence in Criminal Justice: Evaluating Certainty vs. Severity of Punishment"). Rikoksia ei tehdä kiinnijääminen tähtäimessä. Jos keskustelussa kuullun kaltaisia kohtaloita halutaan tulevaisuudessa ehkäistä, niin tuomioiden pituuksien uudelleenarvioinnin ohella olisi aiheellista pyrkiä yhteiskuntaan, jossa tekijä jää varmemmin kiinni. Raiskauksia tapahtuu aivan liikaa suhteessa niistä tehtyihin ilmoituksiin, joiden tekijöistä edelleen vain osa todetaan syyllisiksi. Suomessa, jossa rikoksista jäisi varmemmin kiinni olisi vähemmän ihmisiä, jotka joutuvat kokemaan sen, mitä Tuomioillassa omat tarinansa rohkeasti jakaneet naiset joutuivat käymään läpi. Aluksi voisimme yrittää rakentaa yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, jossa uhri otetaan aina vakavasti eikä tätä ei syytetä uhriksi joutumisestaan. Ja jossa uhri voi yhteisellä tuella muuttua selviytyjäksi.q EINO NUMMENMAA Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos lehti julkaisee tilaamatta lähetetyn materiaalin, katsotaan tekijän luopuneen materiaalin tekijänoikeuksista lehden hyväksi. Lehti ei vastaa mainontansa kolmannelle osapuolelle aiheutuneista vahingoista, vaan korvausvastuu kuuluu ilmoitusasiakkaalle. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisesta sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti pyrkii julkaisemaan kaikki hyväksytyt ilmoitukset määrättynä päivänä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä, kuten lakko tai asiakkaasta tai alihankkijasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasti vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen pois jäämisestä tai sen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Julkaisuvarauksena force majeure. Valmiiksi aineistoksi hyväksytään pdf- tai eps-tiedosto: Ilmoitukset oikean kokoisina ja eps- tai pdf-muotoisina. Ilmoitus CMYK-väreissä, muunna myös spottivärit ja duotone-kuvat CMYK-väreiksi Kuvien resoluutio 200dpi. 3
ajassa Uusi vankeuslaki: tupakointikielto ja haalarit käyttöön Haalarit laillistettiin vankiloissa z Vankeutta ja tutkintavankeutta koskevat säännökset täsmentyvät toukokuun alusta. Uudet säännökset koskevat erityisesti tarkkailuhaalareiden käyttöä, vangin yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle sekä vangin rajoitettua oikeutta sähköpostin ja internetin käyttöön suljetussa vankilassa. z Uusi laki tuli voimaan toukokuun alusta. Teksti Juha Heinonen 4 Uusi laki palautti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kertaalleen kieltämät tarkkailuhaalarit takaisin käyttöön Suomen vankiloissa. Uuden lain myötä vanki voidaan eristää ja pukea eristyksen ajaksi haalareihin, jos hänen epäillään kuljettavan kehossaan kiellettyjä aineita vankilaan. Haalarit sidotaan vangin ylle nippusiteillä nilkoista, ranteista ja kurkusta. Tarkkailuhaalarien käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä on puitu muun muassa Riihimäen käräjäoikeudessa 2007, jolloin Riihimäen vankilahenkilökunta myönsi muhittaneensa vankia viikon ajan haalareissa ulosteissa. Käräjäoikeuteen tapauksen vei syyttäjä Eeva-Liisa Olkinuora. Riihimäen käräjäoikeus katsoi rikoksen tapahtuneen, mutta vapautti tekijät rangaistusvastuusta ja perusteli päätöksen toteamalla toiminnan tarkoituksen olleen hyvä. Eduskunnan oikeusasiamies puuttui haalarikäytäntöön uudelleen sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ensin oli kieltänyt niiden käytön. Nyt kansallinen lainsäädäntö palauttaa haalarikäytännön osaksi rikosseuraamusmenettelyä. Lakiin on sisällytetty kohta, jossa todetaan, että tarkkailuvaatetusta käyttävä vanki tulee päästää viivytyksettä WC-tiloihin hänen sitä pyytäessä. Eristämistarkkailun enimmäisaika lyhenee nykyisestä 14 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Rajoitettu sähköpostin ja netin käyttö Matkapuhelimen, internetin ja sähköpostin käytöstä ja edellytyksistä sekä sähköisen viestinnän valvonnasta on uudistetuissa laeissa täsmälliset säännökset. Turvallisuusongelmien välttämiseksi ja estämiseksi sähköisen viestinnän käytön laajentamisessa edetään kuitenkin hallitusti. Jatkossa vangille voidaan antaa tärkeästä syystä lupa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei sähköpostin käyttämisestä aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle. Edellytyksenä on myös se, että viestin lähettäjästä ja vastaanottajasta pystytään riittävästi varmistumaan. Vangin oikeus käyttää valvotusti sähköpostia sisältyi jo 1.10.2006 voimaan tulleeseen lakiin, mutta oikeus ei koskaan toteutunut. Uuden lain mukaan vangille voidaan antaa lupa rajattuun internetin käyttöön, jos internetin käytöstä ei aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle. Luvan myöntäminen edellytyksenä on, että vangin pääseminen muille kuin luvanmukaisille sivuille voidaan estää. Sähköpostien lähettäminen tapahtuu vankilan palvelimen välityksellä ja sähköpostien valvonnassa sovelletaan kirjeenvaihdon valvontaa koskevia säännöksiä. Sähköisen viestinnän lupa evätään tutkintavangeilta, joille on määrätty pakkokeinolain mukainen yhteydenpitorajoitus. Tapaamiskäytäntöön täsmennyksiä Vangin tapaamista ja tapaamisten valvontaa koskevat säännökset uudistuvat kokonaisuudessaan. Suljettujen vankiloiden ja avolaitosten tapaamistiloista säännellään eri tavoin. Tapaamisen valvontaa koskevat säännökset täsmentyvät. Vangin ja alle 15-vuotiaan lapsen tapaamisolosuhteita parannetaan. Suljetuissa vankiloissa tulee olla soveltuvat tilat lapsen tapaamiseen. Tapaamisessa vangin ja lapsen välinen koskettaminen on sallittua. Lakiin tulee nyt myös uusi säännös alaikäisen tapaajan huoltajan suostumuksesta ja saattajasta. Vankien yhteydenpitomahdollisuuksia kauempana asuviin lähiomaisiin ja muihin läheisiin parannetaan siten, että vangille voidaan antaa mahdollisuus yhteydenpitoon videoyhteyden tai muun teknisen yhteyden välityksellä. Tutkintavankien mahdollisuudet päästä valvonnan alaisena vankilan ulkopuolelle hoitamaan välttämättömiä ja kiireellisiä asioitaan paranevat. Kurinpidon ja valvonnan sääntely tarkemmaksi Yksinäisyysrangaistuksen enimmäispituus lyhenee 14 vuorokaudesta 10 vuorokauteen. Eristämistarkkailua koskeva säännös on aiempaa täsmällisempi. Eristämistarkkailussa olevaa vankia, jota epäillään kehon sisäisestä huumausaineiden kuljet-
ajassa tamisesta, voidaan jatkossa valvoa myös valvontaan soveltuvaa vaatetusta eli ns. tarkkailuhaalaria käyttäen. Tarkkailuvaatetusta käyttävä vanki tulee viivytyksettä päästää WC-tiloihin, jos hän sitä pyytää. Eristämistarkkailun enimmäisaika lyhenee nykyisestä. Muutoksenhausta uudet säännökset Toukokuun alusta alkaen laki kieltää tupakoinnin vankien asuintiloissa. Kiellon edellytyksenä kuitenkin on, että vangille on järjestetty mahdollisuus tupakointiin muussa tilassa. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö päättää tupakoinnin kieltämisestä ja antaa tarkempia määräyksiä tupakoinnin järjestämisestä vankilan sisätiloissa. Täytäntöönpanot keskitetysti Riseen Toukokuun alusta vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvät tehtävät, kuten yhteydenottaminen tuomittuun ja vankilaan ilmoittautumismääräyksen toimittaminen keskitetään ulosotosta Rikosseuraamuslaitokselle. Muutos koskee yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista. Rikosseuraamuslaitos saa lisää harkintavaltaa sen päättämisessä, milloin tuomittu alkaa tuomiotaan suorittaa. Rikosseuraamuslaitos päättää jatkossa myös vankeusrangaistuksen suorittamisen lykkäämisestä riippumatta siitä, millä perusteella lykkäystä on anottu. Tähän asti Rikosseuraamuslaitos on päättänyt ainoastaan terveydellisestä syystä anotun lykkäyksen myöntämisestä.q Aiempia haalarikokemuksia RIIHIMÄEN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS Syyttäjä Eeva-Liisa Olkinuora luki silloiselle Riihimäen vankilan johtajalle Jaakko Kopralle haalarijupakasta. Tapausta puitiin Riihimäen käräjäoikeudessa, jonka jälkeen Kopra nimitettiin Länsi- Suomen aluevankilan johtajaksi. Syytteisiin vastasivat myös kaksi Riihimäen vankilan vankeinhoitovirkailijaa, joille syyttäjä haki sakkorangaistusta.q 15.6.2007 Riihimäen käräjäoikeus kumosi syytteet ja perusteli: -syytetyt eivät ole loukanneet vankien ihmisarvoa -haalarit ovat olleet asianmukaiset ja niitä on käytetty hyväksyttävässä tarkoituksessa -eristämisen aikana vangin tarkkailua ei ole toteutettu asianmukaisesti -haalareiden käyttö eristyksen aikana ei lisännyt vangin yksityisyyden rajoittamista, koska vanki pystyi esimerkiksi liikkumaan haalareissa -haalareiden käytöllä ei ole tarkoitettu nöyryyttää vankia tai kohdella häntä epäasiallisesti -vanki on joutunut joskus ulostamaan haalareihin, mutta häntä ei ole pakotettu siihen ja niin olisi voinut tapahtua muutoinkin.q 5
kohtaamisia Kalterien molemmilta puolilta KRIS Naisvankityö z Vankilatyö on kuulunut kymmenen vuotta toimineen KRIS Tampereen peruspilareihin alusta saakka. Rehellisyys ja rikoksettomuus kuuluvat KRIStoiminnan neljään perusperiaatteeseen. Vankilatyöhön kuuluu infojen pitäminen vankiloissa säännöllisesti, tukitapaamiset vangeille sekä lomatuet ja portilta haut. KRIS Tampereen vankilatyössä on tarkoitus tukea vapautuvaa vankia, joka haluaa päästä irti rikos- ja päihdekierteestä. Teksti Jaana Joensuu Vangeista puhuttaessa yleinen käsitys on se, että he ovat miehiä. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan koko Suomen keskivankiluku oli vuonna 2014 3097, joista naisia oli 239. Vaikka osuus on pieni, on naisvankityö aivan yhtä tarpeellinen kuin miehille suunnattukin. Viime vuosina naisista on tullut näkyvämpiä ja naisvankityö on kehittynyt yhä säännöllisemmäksi kuin aikaisemmin. KRIS:n naisvankityöntekijät ovat itse olleet vankilassa. Toiminta on ollut heidän tuomioaikoinaan vähäisempää kuin nykyään. Kuitenkin ne muistot, joita heillä on ollut KRIS- työstä vankilasta, ovat positiivisia. Aikaisemmin esimerkiksi Hämeenlinnan vankilassa ollut Nina ei saanut mistään KRIS-tietoutta. Esitteitä ei ollut tarjolla. Vasta Vanajalla hän oli päässyt ensimmäisen kerran infoon. Infot ja lomakäynnit Tampereen toimintakeskuksella saivat hänet ymmärtämään, että muutoksen on tapahduttava. Tukityö toimi niin, ettei sen tajunnut edes olevan tukityötä. Sai puhua mistä vaan ja tiesi, että toisessa päässä oleva ihminen kuunteli ja ymmärsi sinua ja halusi aidosti auttaa, kertoo Vanajalla käyvä Nina O. Tällä hetkellä KRIS Tampereelta käydään Vanajan vankilassa kerran kuussa ja Hämeenlinnassa keskimäärin 6-8 kertaa vuodessa. Vanajan käynteihin on suunnitelmissa lisätä toinen käynti kuukaudessa, jos vangeilla löytyy siihen halukkuutta. Pidin itse KRISin toimintaa tosi hyvänä, kun olin Vanajalla 2007. Se oli ainoa ulkopuolinen toiminta, johon pääsin. Naistenryhmä kokoontui kerran viikossa. Infoja oli silloin tällöin, 6 mutta ei ollut säännöllistä aikataulua. Kerran taiteilija tuli naistenryhmään ja saimme maalata sormiväreillä omat taulut, vastasi Jaana Å, joka käy Hämeenlinnassa ja Vanajalla. KRISin naisvankityötä tekee tällä hetkellä Tampereelta ja Helsingistä yhteensä neljä naista. Heillä kaikilla on oma vankilatausta ja kokemuksia KRISin toiminnasta jo kalterien toiselta puolelta. He näkevät naisvankityön tarpeellisena. Se näyttää, että muutos on mahdollinen, mutta halu pitää löytyä itsestä. Kaverit menevät vaihtoon ja usein myös asuinpaikkakunta. Vanha on jätettävä taakse ja varsinkin alussa, kun ei olla vielä niin sanotusti vahvoilla, se on kaikkein tärkeintä. En luottanut itseeni niin paljon, etten olisi lähtenyt vanhoille teille. Naisvankityö koetaan erittäin tarpeellisena työntekijöiden näkökulmasta. Vankina on hyvä nähdä terveen näköisiä naisia, jotka elävät raittiina ja irtautuneena rikoskierteestä. Työntekijöillä itsellään on tietoa vapautumiseen liittyvistä vaikeuksista ja he pystyvät tarjoamaan vertaistukea ja tietävät mistä puhutaan. Heistä on hienoa käydä vankilassa antamassa ihmisille vaihtoehtoja elämään ja kertomassa, kuinka hukkaan heitettyä aikaa vankilassa istuminen on. On hienoa, että saan olla mukana naisvankityössä. Kohtaan paljon samankaltaisia kohtaloita kuin omani ja on tuoreessa muistissa vielä vaikeudet, joita itse kohtasin vapautuessa. Sulla on antaa ihmisille vaihtoehtoja q
kohtaamisia Vangin kohtaaminen Toivoton tapaus? z Millainen on ehdotonta vankeusrangaistustaan suorittava henkilö? Vastaus riippuu vastaajasta ja ajankohdasta. Havainnot voivat olla hyvinkin erilaisia, eri näkökulmista ja eri olosuhteissa sama kohde näyttää erilaiselta. Erja Toivo Entä miten vanki itse määrittelee itsensä ja identiteettinsä? Niukkenevien resurssien ja kustannustehokkuuden ajassa mietitään yhä tarkemmin ja tarkemmin, mihin resurssit käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan. Vaikuttavuutta pohdittaessa eri palvelumuodoissa priorisoidaan kohteita: ketä kannattaa auttaa ja ketä ei. Mielestäni vastaus tähän kysymykseen vankien osalta on: jokaista. Jokainen vanki ansaitsee tulla arvostavasti kohdatuksi sekä autetuksi, jos avuntarvetta on. Tämä tulee ajan myötä paljon halvemmaksi kuin huomiotta jättäminen. Lisäksi se, että ainakin yritetään auttaa, on eettisesti oikein. Yhteiskunta kohdistaa kontrollia kaikkiin vankeihin, kuten kuuluukin toimivassa ja turvallisessa rangaistusjärjestelmässä. Yhteiskunnan viesti niille vangeille, joita ei tueta ollenkaan, on seuraavanlainen: Olette ulkopuolella ja toivottomia, joten pysykää jatkossakin siellä. Näin vankilasta vapautuva henkilö suurella todennäköisyydellä toimiikin vankilasta vapauduttuaan. Onko hänellä muita vaihtoehtoja? Eri asia on sitten se, että selvästi rikoskierteessä olevalle vangille on tarjottu apua, mutta hän kieltäytyy siitä, ja tämän prosessin jälkeen vapautuva ihminen kenties itse tietoisesti valitsee rikosten teon jatkamisen. Lisäksi osa vangeista pärjää omillaan, eivätkä he tarvitse auttamistoimia. Kokemusasiantuntijat mukaan vankien valmentajiksi Seuraava kysymys on, miten vankeja kohdataan, tuetaan, autetaan, ohjataan ja valmennetaan. Työmenetelmät tulee valita vangin tilanteen eli tarpeen sekä asennoitumisen mukaan. Ihmisten muutosmotivaatio ja -sitoutuneisuus vaihtelevat. Yhtenä ääripäänä on asenne 'en halua apua' ja toisena ääripäänä asenne 'teen kaikkeni tämän muutoksen eteen'. Jokainen vanki ansaitsee tulla kohdatuksi ihmisenä, vangin omasta asenteesta riippumatta. Iso osa kohtaamista ja tukea on muutosmotivaation herättely ja vahvistaminen. Oma kysymyksensä on annettavan tuen ja avun määrä. Kaikki vangit voitaisiin velvoittaa yksilöohjauskeskusteluihin (1-3 kertaa) esimerkiksi kerran puolessa vuodessa. Tämän jälkeen tuki jatkuisi niiden vankien kohdalla, jotka ottavat apua vastaan. Yksilöohjauksessa tukeen myönteisesti suhtautuvat vangit voitaisiin tarvittaessa ohjata ryhmävalmennukseen. Ryhmävalmennus voisi olla vankilan viranomaisten toteuttamaa, mutta vaikuttavuuden kannalta olisi olennaista, että valmennusta tekisivät myös siviilitoimijat. Valmentajina olisi hyödyllistä olla ammattilaisia sekä vertaistukihenkilöitä silloin, kun kokemusasiantuntijoiden osallistuminen on turvallisuusnäkökulmasta mahdollista. Myös vangin omaisten osallistuminen tukiprosessiin kannattaa, kun sekä vanki että vangin läheiset tätä itse vapaaehtoisesti haluavat. Vangin kohtaaminen ihmisenä Työskentelyotteen tulee olla ihmisen omaa vapautta ja vastuuta esille tuova, jotta sillä on vaikuttavuutta. Valinnan teoria on yksi tähän työhön sopiva viitekehys. Toinen vaikuttava viitekehys on restoratiivisuus, korjaavuuden näkökulma. Motivoivan haastattelun menetelmä on myös toimiva, samaten ratkaisukeskeinen työote. Erilaiset menetelmät täydentävät toisiaan, mutta asenne ratkaisee. Olennaista on myönteinen asennoituminen vankia kohtaan ja aito... asenne ratkaisee. kohtaaminen. Restoratiivisessa työskentelymallissa ja valinnan teoriaan pohjautuvissa menetelmissä yhteneväistä on muun muassa keskittyminen ihmissuhteiden parantamiseen. Vangit(kaan) eivät elä tyhjiössä, he ovat osa ihmisyhteisöjä, muurin molemmin puolin. Vankien elämänmuutosta tuetaan ensisijaisesti tarjoamalla vangeille tarttumapintoja ei-rikollisiin yhteisöihin. Lisäksi on järjestettävä selviytymisen perusedellytyksiä kuten asuminen ja toimeentulo. Restoratiivisuutta ja valinnan teoriaa yhdistää myös ajatus ihmisten omasta vastuusta ja ihmisten osallistamisesta sekä vahinkojen korjaamisesta ja hyvittämisestä (mitä vielä on tehtävissä); tähdätään siihen, että jokainen tekee itse omasta halustaan aiempaa toimivampia valintoja. Ihmisten välisten ristiriitojen ratkaisumalliksi molemmissa malleissa tarjotaan sovittelua. Vankiloissa tehdään vaikuttavaa kuntoutus- ja ohjaustyötä. Jotkut vangit jäävät kuitenkin edelleen työskentelyn ulkopuolelle. Avaintekijä työssä on aito vangin kohtaaminen ihmisenä. Tarjoamalla kaikille vangeille tukea aidosti ja systemaattisesti, säännöllisin väliajoin voidaan lieventää vankien epäluottamusta viranomaisia, ammattilaisia ja systeemiä kohtaan. Toivottomia tapauksia eli ihmisiä ei ole; joskus on kyllä toivottomia tilanteita, joihin pitää jonkun tulla mukaan ja luoda uutta toivoa.q 7
ajankohtaista Roti- hanke Asiakkaasta aktiivinen toimija rikosseuraamusalan työssä Merja Ansamaa Erikoissuunnittelija (Roti-hanke) Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos syntyi Rikosseuraamusviraston, Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltolaitoksen yhdistyessä vuonna 2010. Vaikka yhdistymisestä on jo viisi vuotta, on edelleen kuitenkin nähtävissä jakoa kahteen toimintakulttuuriin: vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen kulttuurit. Näiden olemassaoloa ruokkivat osaltaan myös käytössä olevat kaksi asiakastietojärjestelmää, toinen vankilassa ja toinen yhdyskuntaseuraamuksissa. Muutoksen tuulet puhaltavat kuitenkin Rikosseuraamuslaitoksessa - muutenkin kuin uhkana vankiloiden lakkauttamisesta ja työntekijöiden vähentämisestä - käynnissä on merkittävä toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke Roti. Uusi toimintamalli ja Roti-asiakastietojärjestelmä tulevat valmistuttuaan näkymään monin tavoin myös asiakkaiden/vankien arkipäivässä. Tässä artikkelissa käytetään kaikista tuomituista yhtenäisyyden vuoksi asiakas-sanaa. Roti-hankkeessa on kyse ennen kaikkea Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämisestä. KRISin lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa kerrottiin Milev Iliyanin opinnäytteen tuloksesta, jonka mukaan vapauttamissuunnitelma ei edelleenkään toimi maamme vankiloissa. Tässä on yksi konkreettinen epäkohta, johon muutoksella pyritään vaikuttamaan. Tutkimuksen kohderyhmänä oli ehdonalaisen vapauden valvonnassa olevia äskettäin vankilasta vapautuneita vankeja. He siis siirtyivät laitosseuraamuksesta yhdyskuntaseuraamukseen, vangeista asiakkaiksi. Vankilassa jokaisen tuomitun kanssa pyritään tekemään rangaistusajan suunnitelma ja vapautu- 8 misvaiheessa vapauttamissuunnitelma, ehdonalaisen vapauden valvontaan siirryttäessä yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehdään valvontasuunnitelma. Jokaisen suunnitelman tekeminen aloitetaan jollakin tavoin alusta, vaikka käytetäänkin olemassa olevia tietoja pohjana. Jokaisen suunnitelman tekee yleensä myös eri työntekijä. Työ siis tavallaan katkeaa seuraamuksesta toiseen siirryttäessä. Asiakkaan, jonka ongelmat ja tarpeet ovat usein kuitenkin samoja seuraamuksesta riippumatta, voi olla vaikea sitoutua aina uuteen suunnitelmaan. Rotissa ajatellaan asiakkuutta kokonaisuutena: on yksi asiakas (asiakkuus) ja asiakkaalla on yksi rangaistusaikaa ohjaava suunnitelma. Päämäärä on seuraamuksen alusta alkaen sen päättymisessä eli vapautumisvaiheessa. Järjestelmään määritellään jo tuomion suorittamisen alkaessa yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä hänen tavoitteensa ovat kussakin tuomion suorittamisen vaiheessa. Tavoitteita ja niiden saavuttamisen keinoja sitten arvioidaan ja tarkistetaan matkan aikana. Työskentelyn tulee siis pohjautua aina aiemmin tehdylle, jolloin kaikki työ pysyy samassa linjassa ja on johdonmukaista ja suunnitelmallista. Mutta työskentely velvoittaa myös asiakasta, jonka odotetaan olevan aktiivinen toimija omassa asiassaan. Hän on esimerkiksi oman rangaistusajan suunnitelmansa suunnittelija yhdessä työntekijän kanssa sekä suunnitelmansa valvoja ja toteuttaja. Jotta suunnitelma tuntuu omalta ja siihen voi sitoutua, asiakkaan tulee saada työskentelyn aikana vahva Järjestelmä itsessään ei kuitenkaan tee mitään... tunne osallistumisesta. Asiakaslähtöinen työskentelytapa ei ole suinkaan mikään uusi tapa toimia Rikosseuraamuslaitoksen asiakastyössä, mutta Rotin myötä se tulee tehostumaan. Rotiin ei esimerkiksi määritellä erinimisiä lomakkeita, joita työntekijän tulee laatia täyttääkseen velvoitteensa, vaan järjestelmään määritellään työ, jota työntekijän tulee asiakkaan kanssa tehdä. Yhdessä laaditut tavoitteet sitovat paitsi asiakasta myös työntekijää toimimaan suunnitellun mukaisesti. Rotin odotetaan vähentävän merkittävästi työntekijän järjestelmän käyttämiseen kuluvaa aikaa ja vapauttavan täten aikaa lähityölle, siis työlle, jota tehdään asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteensa parantamiseksi tulevaisuutta ajatellen. Työntekijän ei myöskään enää tarvitse muistaa kaikkea, mitä nykyisin pitää, koska järjestelmä muistuttaa ja huomauttaa asioista. Järjestelmä tunnistaa rajoja ja määräaikoja eikä anna tehdä päätöksiä, joiden edellytykset eivät ole täyttyneet. Järjestelmän ohjaavuus tuo siis mukanaan sekä asiakkaan että työntekijän kannalta oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta, ajantasaisuutta ja tiedon parempaa kulkemista. Järjestelmä itsessään ei kuitenkaan tee mitään se vain mahdollistaa suunnitelmallisemman, yhdessä tehtävän arkityön sujumisen seuraamuksesta riippumatta.q
Kaikki, mitä tarvitsen, on tässä ja nyt Ei pidä rajoittaa unelmia z Tom tuli KRIS- Tampereelle vuonna 2014 Silta-valmennuksen päihdekuntoutuksen jälkeen. Pitkään jatkunut päihde- ja rikoskierre vaihtui rehelliseen ja päihteettömään elämään. Teksti Jaana Joensuu Kiinnostus KRISiin lähti, ollessani päihdekuntoutusosastolla Saramäen vankilassa, kun Markku ja Jari tulivat käymään. Erityisesti vankilatyö iski silloin minuun. Jari kertoi omasta historiastaan ja se oli samanlainen kuin omani. Rehellisyys oli jotain ihan muuta kun mihin vankilassa oli tottunut ja se teki ison vaikutuksen. Puoli vuotta myöhemmin sama kaksikko tuli käymään ja silloin sanoin Jarille, että jonain päivänä tulen tekemään tuota samaa työtä ja lyötiin kättä päälle. Siitä homma lähti pyörimään. Pääsin Silta-valmennukseen kuntoutukseen ja siitä tulin KRISiin. Parasta tässä työssä on ehdottomasti vankilatyö, koska saa omalla kokemukajankohtaista Kuka olet? Olen Tom Tilli Tillman ja olen kuntouttavassa työtoiminnassa KRIS Tampereella. Kerro omasta taustastasi Minulla on pitkä rikos- ja päihdetausta, vankilassa on tullut oltua 8 vuotta yhteensä, kertalaisuuksia on noin 20 ja rikosrekisterikin on 15 sivua pitkä. Päihteitä olen käyttänyt yhteensä 30 vuotta, 26 vuotta amfetamiinia. Nyt olen ollut raittiina kaksi vuotta ja viisi kuukautta. Miksi tulit KRIS Tampereelle? sellaan auttaa toista, joka on vielä vankilassa. Mitä teet KRIS Tampereen toimintakeskuksella? Toimintakeskuksella vastaan siivouksesta ja auton huollosta. Osallistun myös tukitoimintaan ja käyn pitämässä infoja kouluissa yms. Päätoimisesti teen kuitenkin vankilatyötä, joka on eniten lähellä sydäntäni ja odotan jo innolla, että pääsen marraskuussa kivitaloihin. Mitä raittius on tuonut elämääsi? Se on tuonut minulle kokonaan uuden elämän, josta pystyn nauttimaan aidosti. Olin asunnoton lähes 10 vuotta ja nyt minulla on oma koti. Pahinta entisessä elämässäni on ollut se, että olin niin paljon poissa, kun lapset olivat pieniä ja silloinkin, kun... elämä on ihmisen parasta aikaa... olin paikalla, en kuitenkaan ollut läsnä. Nyt asiat ovat toisin. Minulla on lapsiini sellaiset välit, jotka tyydyttävät molempia. Lapset kävivät tapaamassa minua vankilassa, mutta silloin en voinut kertoa mitä olen tehnyt. Nykyään pystymme jo vitsailemaankin asioille ja välimme ovat avoimet ja rehelliset. Oma raittiuteni on saanut tyttäreni kiinnostumaan lähihoitajan työstä ja hän on tällä hetkellä työkokeilussa vertaistukijärjestössä. Raittiuden myötä minulle on mahdollistunut monia muitakin asioita kuten interferonihoito, moottoripyörä, tukiverkostoja, harrastuksia ja uusia ystäviä. Asiat virastoihin ovat kunnossa, tuomioita ei enää ole tulossa ja sain hiljattain B-ajokortin ja seuraavaksi moottoripyöräkortin. Mikään näistä asioista ei olisi onnistunut, jos olisin sekaisin. Kuten Matti Nykänen joskus sanoi, elämä on ihmisen parasta aikaa ja se on totta. Miten KRIS Tampere on ollut tukena siinä? KRIS on mahdollistanut sen, että pysyn poissa rikoksenteosta ja päihteistä. Jokainen päivä täällä on päivä poissa pahanteosta. Vertaistuki on todella aliarvostettu siihen nähden, miten iso merkitys sillä on. Täällä ollaan ihmisiä ihmiselle ja voisin sanoa, että jokainen vastaa puhelimeensa, jos soitan keskellä yötä. He tietävät, että apua tarvitaan heti eikä seuraavana päivänä. Saan tehdä työtä, josta tykkään. Aina kun kalenteriin on merkitty vankilakäynti, sitä odottaa innolla jo monta viikkoa etukäteen. Onhan se vähän outoa, että joskus halusi vain pois sieltä ja nyt on innoissaan menossa sinne. KRIS on vertaansa vailla oleva tuki, joka mahdollistaa minulle harrastukset, ystävät ja kaiken mitä tarvitsen. Oikeastaan voisi sanoa, että koko elämä pyörii KRISin ympärillä enkä muuta tarvitsekaan. Vaikka minä lähtisin KRISistä, se ei lähde ikinä minusta. Tämä työ on myös opettanut minulle paljon suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä, jota en olisi muuten oppinut. Talon sisäiset koulutukset ovat mahtavia, koska ne tehdään ihmisläheisesti. Terveisiä vielä vankilassa oleville tai muille? Ensimmäisenä haluan lähettää Saramäen päihdeosaston henkilökunnalle terveisiä ja erityisesti Tomille ison kiitoksen. Vielä vankilassa oleville veljille haluan sanoa sen, että muutos on oikeasti mahdollinen, kun siihen lähtee sydämestään mukaan. Ei pidä asettaa rajoja unelmille vain siksi, ettei usko pystyvänsä. Kaikki on mahdollista. Päihdekuntouksia haluaisin kritisoida sen verran, että kahden viikon kuntoutusjaksosta ei ole mitään hyötyä ihmiselle. Siinä ajassa ei ehdi tulla edes vieroitusoireita. Säästöä tulisi pidemmällä tähtäimellä enemmän, jos päihdekuntoutuksia pidennettäisiin ja ihminen oikeasti kuntoutettaisiin. Korvaushoito ei myöskään ole omasta mielestäni ratkaisu mihinkään ja sen näen itse joka päivä.q 9
nuoret Viikko-ohjelma toimii tukena toiminnassa Toiminnalla muutosta z KRIS-Nuorilla on ollut toiminnantäyteinen kevät. Mukaan on mahtunut leiriä, erilaisia turnauksia ja toiminnan kehittämistä yhteisesti. Kesäleiri on jo suunnitteilla samoin kuin yhteistyökuviot toisen yhdistyksen kanssa. Teksti Jaana Joensuu YOUNGST tampere Ainutlaatuisia kokemuksia rinteessä KRIS- Tampereen nuoret olivat talvileirillä 2.- 4.2.2015 Himoksella yhdessä KRIS- Helsingin nuorten sekä YAD (Youth Against Drugs)- nuorten kanssa, jotka tulivat Tampereelta ja Jyväskylästä. Nuoria oli yhteensä 19 ja osallistujille leiri majoituksineen ja lippuineen oli ilmainen. Nuorille reissu oli ainutlaatuinen kokemus. Joillekin laskettelu oli täysin uusi kokemus, toisilla edellisestä kerrasta oli kymmenenkin vuotta. Leirin pääasiallinen tarkoitus oli yhdessä tekeminen ja hauskanpito. Samalla se mahdollisti monelle nuorelle reissun, johon ei muuten välttämättä olisi mahdollisuutta. Myös ruoanlaitto ja 10 siivous toteutettiin yhteisvastuullisesti. Itselle se oli uskomaton ja ainutlaatuinen kokemus huolimatta siitä, etten osannut lasketella. Tein sen silti, koska kaikki muutkin tekivät. Pelotti ja jännitti ja välillä jopa nolotti. Mutta siitä huolimatta reissu oli mahtava ja nautin niin laskemisesta kuin kaatumisestakin. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen oli se juttu itsellä. Lisäksi sain uusia tuttavuuksia niin Jyväskylästä kuin Helsingistäkin. kertoo Joni nuorten puolelta. Toiminnan kehittämistä demokraattisesti Nuorten vastaava Keijo Laapas kokeili Tulevaisuusverstas- nimistä menetelmää, jota käytettiin kehittämään nuorten toimintaa demokraattisesti. Keskeistä tässä menetelmässä on jokaisen äänen kuuleminen tarkkaan ohjeistetun prosessin kautta. Verstas-menetelmä on hiljaisten ja arkojen keskustelijoiden kannalta hyvä, sillä mielipiteen ilmaiseminen ei vaadi puhumista vaan sen voi kaikessa rauhassa kirjoittaa. Tulevaisuusverstaasta nousseet kehittämisideat otettiin käyttöön heti. Ideoista nousi esiin asiakkaiden vastaanotto ja nuorten toiminnan lisääminen sekä virkistystoiminnan vähyys. Nuoret päättivät yhdessä, että toimintakeskukselle hankitaan tikkataulu ja lautapelejä, joita voi pelata viikko-ohjelman ohessa. Nuoret haluaisivat myös pitää toimintakeskusta perjantaisin pidempään auki ja järjestää kävijöille teemailtoja. Hyvä tapa hiljaisillekin ihmisille saada äänensä kuuluviin. On hienoa, että suunnitellaan toimintaa rakenteen kautta eikä vaan niin, että kaikki huutaa yhteen ääneen. Ihmiset saivat itse miettiä ilman, että joku pääsee heti kommentoimaan. Työ tehtiin ryhmissä eivätkä ryhmät kommentoineet toisilleen. kertoo Eino Tuki jatkuu vankilassakin. Nuorisovankityötä toteutetaan tällä hetkellä Kylmäkosken ja Vilppulan vankiloissa yksilö- ja ryhmätapaamisten muodossa. Erona niin sanottuun aikuisvankityöhön on ainoastaan se, että ikäraja on 15-29, kuten nuorten toiminnassa muutenkin. Muuten siinä on samat tukimuodot, kuten portilta haku ja lomatuki. Se myös mahdollistaa KRIS- vertaistuen jatkumon, vaikka nuori joutuisi vankilaan. Heitä tavataan vankilassa ja vapautumisen jälkeen he ovat tervetulleita takaisin toimintaan. Nuorisovankityön tavoitteena on saada vuonna 2015 edes yksi nuori koevapauteen. Keijo toteaa loppuun, että nuoret pystyvät parhaiten tukemaan nuoria. Yhteistyötä nuorisotyön hyväksi 10.- 12.6 KRIS-Tampereen nuoret toteuttavat yhdessä Walter ry:n kanssa yhteisen kolmiosaisen projektin.
nuoret STERS KRIS- Tampere Nuoret talvileirillä Himoksella yhdessä KRIS- Helsingin nuorten ja YAD:n kanssa. Walter ry on yhdistys, jonka osana voimaannuttavaa tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta Suomessa erityisesti lasten ja nuorten parissa. Walter pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan ihmisten arvomaailmaan: edistämään piirtämistä, maalamista tai graffitin tekemistä, toisena osana ennalta valitusta aiheesta rap-biisin nauhoittamista studiolla ja kolmantena osana tanssi (streetdance, hiphop). Kaikki toiminta dokumentoidaan samalla ja KRIS- Nuoret seinäkiipeilemässä KRIS-nuorten toiminnasta tehdään esittelyvideo ammattikuvaajan avulla. Jokainen osa on ammattilaisen ohjaama. muiden kunnioittamista, ymmärtämistä, välittämistä ja vastuun ottamista. Projektin tarkoituksena on yhteistyön avulla todistaa kaupungille, että nuorisotyölle on tarvetta. Projektin sisältöön kuuluu yhtenä Elämäntarinoita ja liikuntaa Nuorten tilat aukeavat kello 10 joka arkipäivä. Aamut aloitetaan kello 10. 15 alkavalla aamukokouksella, johon ovat tervetulleita kaikki. Seuraava ohjelma alkaa kello 13 ja aamupäivä onkin varattu asiakkaiden kanssa ole- miselle ja töiden tekemiselle. Maanantaina on vaihtuvaa liikuntaa, joka tarjoaa sekä liikuntaa että kokemuksia, joita muuten ei välttämättä saisi kuten seinäkiipeily. Tiistaisin pidetään nuorten ryhmä, jossa on erilaisia aiheita. Siinä on katsottu muun muassa dokumenttia, käyty tutustumassa yhteistyökumppaneihin ja vierailijoita on käynyt pitämässä ryhmää. Keskiviikkona nuoret pitävät KRIS Basicin ja torstaina ohjelmassa on keskusteluryhmä. Keskusteluryhmän aiheena oli alkuvuodesta elämäntarinat. Jokainen työntekijä sai omalla vuorollaan kertoa, miten hänen elämänsä on mennyt ja mistä hän on siihen pisteeseen tullut. Teeman tarkoituksena oli, että työntekijät oppisivat tuntemaan toisensa paremmin ja yhdessä toimiminen parantuisi sen kautta. Muina teemoina ovat olleet muun muassa hyvinvointi, viha, riippuvuudet sekä musiikki ja tunteet. Ryhmä on kaikille avoin. Torstai- iltaisin on ollut myös futsal-vuoro Spiral-hallilla kausiluonteisesti. Viikko päätetään perjantaina henkilökunnan palaveriin, jossa läpikäydään mennyttä viikkoa ja suunnitellaan tulevaa ja käydään muita vastaan tulleita asioita yhdessä läpi.q KRIS- Nuorten viikko-ohjelma 11
haastattelu Ei pelkkää potkupalloa Yhteistyöllä kansainvälisille areenoille Mexico City 2012 12
z Idea lähti lehtijutusta. Se muuttui toiminnaksi ja toiminta kansainväliseksi toiminnaksi. Näin kertoo Homeless Academyn toiminnasta monitoimiottelija Ari Huldén. Teksti Jaana Joensuu Kuka olet, ja mikä mies? ARI: -Olen Ari Huli Huldén ja toimin Homeless Academyssä ruohonjuuritason monitoimimiehenä. Itselläni on pitkä päihdehistoria. Raitistuin 40-vuotiaana ja menin silloin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen palvelukeskukseen Helsingissä, joka oli tarkoitettu syrjäytyneille HIV-positiivisille huumeidenkäyttäjille. Ranska 2011 Puola 2013 Homeless Academy ry. (Asunnottomien Akatemia), mistä on kysymys? ARI: -Homeless Academyn tarkoituksena on tuottaa ja kehittää matalan kynnyksen futistoimintaa päihde- ja rikostaustaisille, mielenterveyskuntoutujille tai muille vaikeassa elämäntapamuutoksessa oleville, esimerkiksi maahanmuuttajille Suomessa, sekä vastata asunnottomien maajoukkuetoiminnasta. Liittyykö taustasi ja Akatemia toisiinsa? Miten? ARI: -Pelasin itse lapsena futista ennen ongelmien alkamista ja sillä on ollut aina oma sija sydämessäni. Oman toipumiseni alkuvaiheessa halusin alkaa pelailemaan vertaisteni kanssa. Aloitin Helsingissä toipuvien kanssa pelailun ilman mitään taustajärjestöä. Aloin tehdä vapaaehtoistyötä Suojatie ry:ssä ja pystyin liittämään harrastetoiminnan osaksi yhdistyksen muuta toimintaa vuonna 2004. Idea lehtijutusta Mistä syntyi idea perustaa asunnottomien jalkajoukkue? ARI: -Diakonissalaitoksen kulttuurituottaja Anssi Pirttineva sai idean nähtyään Tukholmassa asunnottomien lehden julkaisussa tarinan Ruotsin joukkueen maalivahdista. Pirttineva kuuli minusta ja otti minuun yhteyttä ja ryhdyimme tuumasta toimeen vuonna 2005. Kimmokkeena toimi se, että Pirttineva tuottaa kulttuuria matalalla kynnyksellä ja hänellä on kiekkotaustaa ja minulla oli valmis joukkue, joka vastasi kriteereiden vaatimuksia kodittomien joukkueeksi. Maurizio Partesi saatiin mukaan alusta alkaen. Akatemian konkreettinen toiminta? ARI: -Homeless Academy järjestää 3-4 kansallista turnausta vuodessa ympäri Suomea ja koordinoi ja tukee aluetoimijoita. Lisäksi se vastaa täysin maajoukkuetoiminnasta, anoo yhdistykselle toimintaan tarvittavat varat sekä raportoi toiminnastaan ja tuen käytöstä Opetusja kulttuuriministeriölle ja Palloliitolle. haastattelu Entä toiminnan tavoitteet? ARI: -Akatemian tavoitteina ovat toiminnan ylläpitäminen ja mahdollinen kehittäminen kansallisella ja maajoukkuetasolla ja säilyttää ja pyrkiä luomaan uusia yhteistyötahoja erinäisiin työllistymispalveluihin. Millä tavoin toiminta konkreettisesti palvelee osallistujien ahdinkoa? ARI: -Liikunnan kautta tapahtuva sosiaalinen vahvistaminen eettisten periaatteiden pohjalta tarjoaa mahdollisuuden liittymiseen ja sitoutumiseen matalalla kynnyksellä. Osallistuminen antaa näkökulman, että voi kuulua johonkin. Monelle kunnia-asiana on päästä edustamaan omaa maataan eletystä elämästä huolimatta. Kaikki tapahtuu leikin kautta eikä kilpailun. Kansainvälistä toimintaa Homeless Academy ry. on vuonna 2009 perustettu asunnottomien ja päihdekuntoutujien sosiaalisen ja toiminnallisen kuntoutuksen menetelmiä kehittämään perustettu yhdistys. Olet toiminut alusta pitäen mukana kodittomien jalkapalloilussa. Miten konkreettista toiminnalla on saavutettu? ARI: -Rahoituspohja on kasvanut konkreettisesti ja on saatu vakaat rahoituskanavat. Toiminta on laajentunut kansallisella tasolla. Erilaisille järjestöille ja seuroille tehtävä talkootyö on kasvanut ja sitä kautta tuottanut mahdollisuuksia yhteiskuntaan integroitumiseen työllistämispalvelujen kautta. Miten KRIS Tampere liittyy Homeless Academyyn? ARI: -Akatemia on tehnyt yhteistyötä KRIS Tampereen kanssa vuodesta 2009 ja se on alusta alkaen ollut aktiivinen yhteistyöjärjestö. KRIS-Tampere koordinoi Pirkanmaan asunnottomien jalkapallotoimintaa ja kehittää sitä. KRISin kautta järjestyy harjoitusvuorot ja pelipaidat muille yhdistyksille.q Jatkuu seuraavalla sivulla 13
ajankohtaista... Jatkuu edelliseltä aukeamalta Maalivahtina Itsenäisyyden aukiolla. Jesse oli pelaamassa maalivahtina vuonna 2012 Homeless Academyn järjestämässä HWC ( Homeless World Cup) turnauksessa Mexico Cityssä. Kisat pidettiin Itsenäisyyden aukiolla ja mukana oli 56 joukkuetta eri puolilta maailmaa. Suomen joukkueeseen tuli pelaajia Helsingistä ja Tampereella ja heitä oli yhteensä 8. Tavoiteltua Reilun pelin palkintoa ei sinä vuonna tullut, mutta Suomi sai ensimmäisen pokaalinsa, joka oli INSP (International newspapers) Cupista Ruotsia vastaan. Suomi voitti 9-2. Itselle se oli todella hieno kokemus. Joukkueita tuli ympäri maailmaa ja vaikka kulttuureita oli erilaisia, kaikki tulivat samalta viivalta ja heillä oli sama tavoite. Sain paljon uusia ystäviä kisan kautta. Vapaa-aikaa ei juurikaan ehtinyt olla, pelin jälkeen oli tunti aikaa laittaa itsensä edustuskuntoon. Mutta ehdimme silti nähdä muun muassa pyramideja ja jalkapallomuseon. q Homeless Academy ry Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Suomen asunnottomien jalkapallon maajoukkuetoimintaa Suomi on osallistunut HWC-turnaukseen vuodesta 2006 lähtien Homeless Academy ry:n toiminta voidaan jakaa kansalliseen toimintaan, HWC Team Finland-toimintaan ja Akatemia toimintaan Kunkin maan HWC-joukkue kootaan joka vuosi uusista pelaajista Säännöt ja pelaajakriteerit löytyvät Homelessin nettisivuiltaq Reilut naiset voittoon Tärkeintä eivät ole taidot z Naisten puistofutisjoukkue perustettiin vuonna 2013. Idea lähti siitä, että osa naisista oli käynyt jo aiemmin miesten treeneissä ja peleissä ja KRIS:n puolelta ehdotettiin, että naiset perustaisivat oman joukkueen. Noora alkoi kokoamaan tyttöjä kasaan ja innokkaita potkijoita löytyi. KRIS-naiset päättivät juuri ensimmäisen kauden futsalia omana joukkueenaan. Alkanut puistofutiskausi on järjestyksessä toinen. Homeless Academy ry:n järjestämässä Valentine s day tournamentissa 1.3 naiset voittivat Reilun pelin palkinnon, joka on kisan arvostetuin palkinto. Syyskuussa KRIS-naiset lähtevät edustamaan Suomea joukkueena Amsterdamiin HWC:n MM-kisoihin. KRIS- naiset ovat myös historian ensimmäinen naisten joukkue Suomesta näissä kisoissa. Heinäkuussa he osallistuvat Homelessin SM-kisoihin Tampereella. Kaikkiin palloilujoukkueisiin (street soccer, futsal, puistofutis) kaivataan lisää naisia. Lopullista päätöstä ei kuitenkaan Voitokas Naisten puistofutisjoukkue reilun pelin palkinnon saaja 14 tarvitse tehdä kokeilematta, vaan voi tulla vaikka treeneihin mukaan ja päättää sitten. Treenit ovat kerran viikossa ja puistofutispelit ovat kerran viikossa. Treeneille ei ole kiinteää päivää, vaan puistofutispelit määrittävät päivän. Naisissa pelaava Nina O haluaa painottaa, että tärkeintä eivät ole taidot, vaan halu yhdessä tekemiseen ja porukkaan kuulumiseen hyvässä hengessä. Kaikki otetaan mukaan. Jos olet kiinnostunut pelaamaan naisissa, ilmoittaudu KRIS- Tampereen toimintakeskuksella Nina O:lle tai sähköpostitse nina.o.kris@gmail.com.q
ajankohtaista Hopeinen haaste Hopeapaja on osa kokonaisvaltaista muutosta KRIS:n oma leima z KRIS Tampereen tiloissa toimiva hopeapaja on tarkoitettu kuntouttavassa työtoiminnassa oleville sekä vankilasta vapautuville ja koevapaudessa oleville henkilöille.. Teksti Jaana Joensuu Pajalle ei tulla suoraan vaan ensin mennään toimintakeskukselle. Siellä tarkoituksena on liittyä porukkaan ja opetella yleisiä toimintakeskuksen käytäntöjä ja sitten vasta mennä pajalle. On tärkeää muistaa, että paja ei ole KRIS:stä erillinen yksikkö vaan toimii sen osana. Pajalla olevat noudattavat samoja periaatteita (päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus) kuin kaikki KRISin toiminnassa olevat. Itsehoitoryhmissä käyminen on myös erittäin suotavaa. Pajalla opiskellaan hopeakorujen suunnittelua ja valmistamista sekä muun muassa työhön kuuluvaa lainsäädäntöä ja korujen piirtämistä. Alun perin ajatuksena on ollut, että pajan oppilaat sitoutuisivat vähintään vuodeksi toimintaan ja sinä aikana heille tulisi löytää opiskelu- tai työpaikka. On syytä kuitenkin painottaa, että kaikista ei tule seppää syystä tai toisesta ja onkin mahdollista, että pitää etsiä toinen suunta. Tähän asti pajalla on tehty pieniä tilaustöitä ja korjauksia. Tulevaisuudessa on tarkoituksena lähteä tutustumaan alan yrittäjiin ja oppilaitoksiin. Sen tarkoituksena on myös tukea mahdollisesti tulevaa koulutuspaikan hakua. Tampereen vuosittain järjestettävät kädentaitomessut houkuttavat myös. Kokeilunhalu sai lähtemään mukaan Pajalla työskentelevä Salla ehti olla- KRIS Tampereen toimintakeskuksella puoli vuotta ennen hopeapajalle siirtymistä. Lähtökohta pajan toimintaan oli täysi nolla, eli korunvalmistus oli aivan uusi haaste. Olen oppinut tekemään sormuksen alusta loppuun saakka ja punomaan kuningasketjua. Olen myös oppinut piirtämään esityskuvan, joka on valokuvamainen kuva korusta, josta käy ilmi esimerkiksi materiaalit ja tekniikat, jota korun valmistuksessa on käytetty. Salla oli kuullut pajan toiminnasta toimintakeskuksen puolella ja oli kiinnostunut siitä. Kun kysyttiin, haluaako hän mukaan, vastaus oli myönteinen. Kokeilunhalu sai lähtemään mukaan. Halusin haastetta elämään. Vaikka paja on iso osa kokonaisvaltaista elämänmuutosta, ei hän haluaisi olla pelkkä pajalainen. Ehdin kiinnittymään KRISiin ensimmäisen puolen vuoden aikana ja siirtyessäni pajalle koin olevani krisiläinen, jonka työnkuvaan hopeapaja kuuluu. Vankilassa KRISistä kiinnostunut Juha on myös pajalla oppimassa. Heti vapauduttuaan hän tuli mukaan vapaaehtoisena KRISiin ja pääsi olemaan mukana pajan rakennustöissä. Alun alkaen lähdin mukaan KRISin toimintaan, jotta saisin päiviini tekemistä ja vertaistukea päihteettömään elämään. Uuden oppiminen houkuttaa Juhalla oli ennestään kokemusta koruntekemisestä. Vankilassa hän oli tehnyt erilaisia ketjuja ja mahdollisuus kehittää sitä taitoa houkutti. Kultasepän opissa siihen oli hyvät mahdollisuudet. Pajalla olen saanut opetella muun muassa juottamista, joka oli täysin uusi taito. Sormuksen tekoakin olen päässyt kokeilemaan ja paljon muutakin. Sen lisäksi Juha on tehnyt korjaustöitä ja tukipakettiin kuuluvaa rannekorua. Paras asia pajalla on hyvä porukka. Se on yksi tärkeimmistä asioista missä tahansa työyhteisössä, että tullaan keskenään toimeen eikä puhuta toisesta selän takana. Ryhmissä käymisen mahdollisuus on iso osa toipumista samoin kuin pajalla käytävät keskustelut. Täällä olen saanut oppia paljon uusia asioita. Yksi isoimmista asioista on se, että ei haittaa vaikka epäonnistuu. Sitten yritetään uudestaan, kertoo Juha lopuksi hymyillen.q Korjaus lehden 1/2015 artikkeliin: Hopeapajalla ei vielä työskentele koevapaudessa olevaa henkilöä, kuten edellisessä lehdessä oli mainittu. 15
ajankohtaista SILTA-ryhmä: Tärkeintä on tarjota muutoksen mahdollisuus Menneen ymmärtämyksestä tulevan suunnitteluun z Silta-Valmennusyhdistyksen Vangin oppimispolku -hankkeessa on kehitetty SILTA-ryhmä, jonka päämääränä on motivoida vankeja elämäntavan muutokseen ja tavalliseen elämään. SILTA-ryhmiä toteutetaan Kylmäkosken vankilassa. Teksti Erja Toivo Useat siviilitoimijat osallistuvat nykyään vankien kuntoutukseen jo vankeusaikana, vankiloissa. Työ täydentää Rikosseuraamuslaitoksen työtä. Rikosseuraamuslaitos tekee yhteistyötä julkisen palvelujärjestelmän kanssa sekä useiden järjestöjen kanssa. SILTA-ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa, kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Vankila valitsee vangit ryhmään (4-8 vankia / ryhmä). Ryhmää ohjaa työpari, vertaistukihenkilö ja ammattiauttaja. Tällaisella ryhmätoiminnalla on vaikuttavuutta, yksilön, lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan kannalta. Vangille ryhmä tarjoaa rakentavan tuulahduksen siviilistä. Vertaistukihenkilö tuo omalla esimerkillään todeksi elämänmuutoksen. Vanki voi peilata omaa tilannettaan ja kokemuksiaan vertaistukihenkilön elämäntarinaan ja näkemyksiin. Lisäksi vanki saa tietoa realistisesti elämästä vankilan ulkopuolella ja haasteista sekä tukimahdollisuuksista. Moni vanki hyötyy eri- 16 tyisesti juuri vertaistuesta, sillä sille ollaan usein vastaanottavaisempia kuin viranomaisten avulle ja tuelle. Taustalla on usein huonoja kokemuksia viranomaisten kanssa toimimisesta ja kielteisiä uskomuksia ja asenteita viranomaisia kohtaan. Lähiyhteisöjen näkökulmasta vankien elämäntilanteen koheneminen lisää vangin läheisten hyvinvointia. Vankien puolisot ja lapset ja sukulaiset kantavat usein huolta vangin pärjäämisestä vapautumisen jälkeen. Tavoitteena elämänasenteen muutos Moni vanki tarvitsee tukea päästäkseen alkuun siviilielämässä. Iso haaste vapautuvalle vangille elämänmuutostyössä ovat ihmissuhteet, luopuminen rikoksia tekevistä ja / tai päihteitä käyttävistä ystävistä, kavereista ja tutuista. Pulmana usein on, mistä useita vuosia vankilassa ollut ihminen löytää uusia, toimiva ihmissuhteita. Vertaistukihenkilötoiminta on yksi hyvä ratkaisu tähän ongelmaan. Jotkut vangit ovat eläneet pääosin tavallista elämää, ja rikosprosessi on poikkeus heidän elämänkulussaan. Tällöin tuen tarpeet ovat elämäntavan osalta vähäisemmät kuin vangeilla, jotka ovat olleet vankilassa useamman kerran. Yhteiskunnan kannalta vankien ohjaus, kuntoutus ja vapauteen valmennus voivat vähentää uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta sekä kaikkien ihmisten hyvinvointia. Olennaista työskentelyssä vankien kanssa on tarjota vangeille todellisia mahdollisuuksia elämäntavan muutokseen, vankeusaikana ja vankilasta vapautumisen jälkeen. Kuntoutuksen ja tuen pitäisi olla jatkuvaa niin pitkään kuin kukin ihminen tarvitsee apua ja tukea. Toiminnan pitää olla yksilöllistä ja kannustavaa. Jos toiminta on katkonaista ja vaillinaista tai liian tasapäistävää, vaikuttavuus on päinvastainen kuin on haluttu. Vangit turhautuvat ja yhteiskuntavastainen elämäntapa vahvistuu. Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa SILTA-ryhmätoiminnan teoreettisena taustana on vahvasti valinnan teoria sekä korjaavuuden (restoratiivisuuden) näkökulma. Suunnataan tulevaan ja tehdään se, mitä on tehtävissä. Jotkin asiat voidaan vielä korjata tai hyvittää. Jokainen rakentaa oman elämänsä pitkälti omilla valinnoillaan, ja jokainen kantaa vastuun valinnoistaan ja valintojensa seurauksista. Ryhmätoiminta on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa. Joku vanki voi ryhmässä muuttaa tulevia suunnitelmiaan, ja haitat vähenevät. Joku toinen vanki voi saada ryhmässä enemmän ymmärrystä menneen elämänsä suhteen. Vankilassa toteutettavassa ryhmätoiminnassa on mukana paljon jännitteitä ja haasteita. Ryhmien ohjaajien vastuulla on pitää ryhmän työskentely riittävän turvallisena ja oikeaan suuntaan vievänä kaikkien ryhmään osallistuvien ihmisten kannalta.q
ajankohtaista Vangin näkökulma. Vertaistukityö vankiloissa lisää toiminnan: kiinnostavuutta kannustavuutta tasavertaisuutta uskottavuutta ja näiden kautta vaikuttavuutta. Ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta: KRIS-Tampere ry tarjoaa vertaistukea vangeille. KRIS-Tampereen vertaistukihenkilöt ohjaavat ryhmiä vankiloissa, muiden muassa Silta-Valmennusyhdistys ry:n työntekijöiden kanssa. KRIS-Tampere ry:n vertaistukihenkilöt toteuttavat vankiloissa myös yksilötapaamisia, ja tuki voi jatkua vangille koevapausaikana ja vapautumisen jälkeen. Kaikenlaisen valmentavan ryhmätoiminnan perusidea on mahdollistaa kokemusten jakaminen ja vertaistuki. Ryhmässä jaetaan tietoa ja kukin poimi tietoja omaan käyttöönsä. Ryhmän jäsenet voivat kannustaa toisiaan. lvertaistukihenkilö ryhmän ohjaajana lisää tasa-arvoisuutta ryhmään osallistuvien näkökulmasta, monesti myös ryhmätoiminnan uskottavuutta. Vertaistukihenkilön läsnäolo kannustaa vankeja osallistumaan keskusteluun, he voivat kokea tulevansa ymmärretyksi paremmin kuin asioidessaan pelkästään ammattilaisten kanssa. Haasteena ryhmien ohjaamisessa ohjaajilla on pitää ryhmän toiminta rakentavana; tehdään sitä mitä piti, eikä jotain muuta. Pahimmillaan ryhmä lannistaa jäseniään, ja vankilassa toteutettavassa ryhmässä rikosmyönteiset ajatukset ryhmään osallistuvilla vangeilla vahvistuvat.q Erja Toivo toimii oppimisvalmentajana Silta-Valmennusyhdistys ry:ssä ja Vangin oppimispolku hankkeen vetäjänä. lukijalta Avaruusapinointia armon vuonna jotain!!? Leipä joka on maailmalla niin pieninä murusina, puristettujen tomaattitölkkejen alta.. ei tänäänkään töitä, samaa vanhaa rataa, kuin sputnik putosin muistojeni kehästä Laiha laika koira, sekä avaruuden apina, tähtien takana makaa huomisen tuuli, Joita taivaan takoja.. ryppyisissä käsissän heiluttaa.. Vapisen huomiseen tarjottimella niitä muruja, joita kadun varpusetkin kaihtavat, saatanan ääni.. syön sanani enkä tule täyteen, haaveiden hiekkakakku: on kovin keveä.. Rikkineulotut haaveet.. haihtuvat auringon verhoista pois.. eikä tähtisumun keskellä kuulu, edes avaruuden hiljaista kohinaa.. Teksti Veli Mäxä Mäkinen TYHY-päivän tunnelmia KRIS- Tampereen väki vietti Työyhteisön hyvinvointipäivää vappuaattona 30.4 Luhtaanrannan leirikeskuksella. Vaikka aurinko näyttäytyi vasta loppusiivousten aikaan ja aamupalasämpylät olivat jäässä, se ei haitannut yhteishenkeä. Yhteensä työntekijöitä oli paikalla 26. Leikkimieliset kisailut saivat kilpailuhenkisyyden heräämään, samoin kuin vanha pöytäjalkapallopelikin. Ruoaksi paistettiin makkaraa ja muutama taisi uskaltautua jopa järveen.q Teksti Jaana Joensuu Vertaistukityö vankiloissa lisää toiminnan asiantuntevuutta ja laatua, ja tätäkin kautta vaikuttavuutta. Ainoastaan toinen elämäntapansa rikollisesta ei-rikolliseksi muuttanut voi tietää todella, miten tämä tapahtuu ja miltä tämä tuntuu. 17