Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunki
Lukiokoulutuksen tarve ja verkko
Lukioverkko kaupunkiseudulla Lukiot Tampere, kunnalliset (7) Hatanpään lukio Tampereen teknillinen lukio Sammon keskuslukio Tammerkosken lukio Tampereen klassillinen lukio Tampereen lyseon lukio Tampereen aikuislukio Tampere, ei-kunnalliset (5) Kehyskunnat (6) Oriveden lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Nokian lukio Pirkkalan lukio Ylöjärven lukio Rakennus- ja muutoshankkeet Tampere Hatanpään lukion perusparannus 2009 Aikuislukion toiminta ja Messukylän lukio Sammon lukioon 2010 Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden yhdistäminen ja siirto Sampolaan Teknillinen lukio Tredun Hervannan toimipisteen yhteyteen 2014 Klassillisen lukion muutos- ja perusparannus 2015 Kehyskunnat Kangasalle uusi lukio v. 2012 Ylöjärvelle uusi lukio v. 2012 Tredun kanssa Lempäälään uusi lukio v. 2017 Tredun kanssa Pirkkala on päättänyt uuden lukion suunnittelusta. Valmistumisaika v. 2017 Nokia?
Lukioiden opiskelijamäärät Kunnallisten lukioiden keskimääräinen laskennallinen koko kaupunkiseudulla on ollut n. 370 (2012), 380 (2013) ja 400 (2014) oppilasta. 2012 2013 2014 Tampere, kunnalliset 3546 3468 3333 Tampere, muut 2018 2021 1851 Kangasala 384 391 397 Lempäälä 307 305 305 Nokia 358 335 373 Orivesi 126 126 153 Pirkkala 221 214 224 Ylöjärvi 354 367 403 Kaupunkiseutu yhteensä 7314 7227 7039 *Yksityisten järjestäjien opp. määrät 2014 kerätty kyselyllä. Steiner koulun luvuissa on suuri poikkeama: (135) 2014 kysely vs. 308 (2013) Treen lukioverkkoselvitys
Tampereen kaupungin lukiokoulutukseen Tampereen ulkopuolelta hakeutuvat Kunta 2011 2012 2013 Nokia 106 101 100 Ylöjärvi 189 170 164 Pirkkala 116 136 141 Lempäälä 95 111 126 Orivesi 10 12 13 Vesilahti 20 21 19 Kangasala 145 155 140 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tampere 2479 2453 2347 2236 2222 Tampereen ympäryskunnat 607 640 681 706 703 Muut 220 213 205 206 201 71% 23 % 6 % Tampereelta kehyskuntiin hakeutuneita on yhteensä alle 60, joista suurin osuus on Ylöjärvellä (25)
Koulutustarve ja ikäluokat Nuorten määrä lisääntyy vuoteen 2025 mennessä n. 2200:lla nuorella, eli noin 18 %:lla Keskimääräisellä laskennallisella seudun lukiokoolla (n. 400) lisäkapasiteettitarvetta on n. kolmen lukion verran vuoteen 2025 mennessä.
Lukumäärä 16-18-vuotiaiden kehitys kaupunkiseudulla* 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 Kangasala 1 057 1 022 1 046 1 055 1 088 1 109 1 170 1 270 Lempäälä 842 864 877 883 909 929 957 1 147 Nokia 1 116 1 110 1 141 1 170 1 153 1 174 1 208 1 453 Orivesi 340 332 301 294 305 306 313 340 Pirkkala 667 673 703 705 702 705 756 856 Vesilahti 184 202 199 199 202 213 223 226 Ylöjärvi 1 180 1 188 1 176 1 209 1 272 1 302 1 356 1 451 Tampere 6 500 6 600 6 650 6 800 6 800 6 800 6 850 7 400 *Tampereen lukioverkkotarkastelu 2014. Lähteet: Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennuste ja Tampereen kaupungin vuoden 2014 väestösuunnite
Koulutustarve kaupunkiseudulla kasvaa merkittävästi. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan lisää yli 2000 nuorelle, joista noin 1000 kohdentuu lukiokoulutukseen. Yhteistyöhankkeet Tredun kanssa parantavat toiminnallisia mahdollisuuksia koulutuksen ja esim. tukipalvelujen kehittämistyöhön Kehyskuntien uusien rakennusten ja kehittyvien olosuhteiden ennakoidaan lisäävän niiden vetovoimaa ja vähentävän hakeutumista Tampereelle
Tiivis talouskatsaus
3 500 000 Koulutuksen kustannukset 3 000 000 25 000 000 2 500 000 20 000 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 15 000 000 10 000 000 5 000 000 Tukipalvelujen kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä 0 0 Tampere Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.
Koulutuksen kustannukset/opiskelija 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Tukipalveluiden kustannukset Opetuksen kustannukset Kustannukset yhteensä Yhteiskustannuksiin on sisällytetty sis. pääoma ja kiinteistönhuoltokulut. Tukipalvelut käsittävät hallinnon ja ruokailun.
Valtion- ja kunnan osuudet/opiskelija 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Kunnan osuus/opiskelija Valtionosuus/opiskelija 3000 2000 1000 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seudun kaikki kunnat sijoittavat rahaa lukiokoulutukseen valtionosuuden lisäksi. Pienin osuus oppilasta kohden on Pirkkalassa ja suurin Ylöjärvellä.
Havaintoja Opetuksen kustannuksissa on jonkin verran eroja Eroavaisuuksia kuntien välillä kunnan sijoittaman ns. oman rahan määrässä aiheuttavat erityisesti kiinteistö- ja pääomakulut Tukipalveluissa pieniä eroavaisuuksia esimerkiksi ruokailukustannuksissa Pääosin erot syntyvät kiinteistöihin liittyvistä kustannuksista Kustannuseroissa näkyy myös kunnan mahdolliset panostukset laajempaan opetukseen
Tietoja lukioiden toiminnasta ja opetuksesta
Lukiokoulutuskysely 2015 yhteenveto Tampereen kaupunkiseutu toteutti lukiokoulutuskyselyn lukiokoulutusta järjestäville jäsenkunnilleen 2015 Kysymysten perusta oli sama kuin OKM:n suunnittelema kysely toisen asteen koulutuksen järjestämislupia hakeville Tavoitteena selvittää seudullista tilannekuvaa lukuja syvemmältä Aihepiirit: Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset lukiokoulutuksen järjestämiseen Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa Kuvaus pysyvistä yhteistyökäytänteistä työelämän tai muiden keskeisten sidosryhmien ja yhteisöjen kanssa Tarjottavat vieraat kielet Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus/seurantatavat Opetushenkilöstön kuvaus ja keskeiset tiedot
Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti, opetusteknologiaa lisätään laajasti koko kaupunkiseudun tasolla Kasvava väestömäärä tukee palveluiden järjestämistä Edellytykset ovat vahvat: Kasvava väestöpohja, kehittyvä ja laajeneva elinkeinoelämä
Yhteistyömuodot alueen muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa ja yhteistyö esimerkiksi työelämän kanssa Tredu yhteistyö usein hyvää ja systemaattista helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämän kanssa ei ole pysyviä yhteistyökäytänteitä Työssä oppimisen kurssi yhdessä Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa.
Tarjottavat vieraat kielet Kaikilla lukioilla laaja perustarjotin kieliä (EN, SA, RA, VE ym.) Ryhmien muodostumisessa eroja, voitaisiinko yhteistyöllä saada muodostumaan esim. pitkän ranskan ryhmiä? Yhteistyöopetuksella myös harvinaisempia kieliä (esim. Orivedellä kiinan kieli) Verkko-opetuksessa yhteistyöpotentiaalia erityisesti harvinaisemmissa kielissä
Koulutuksen järjestämiseen tarkoitetut tilat ja välineet Lukiokoulutusta pidetään arvossa kaikki kunnat panostavat kiinteistöihin ja oppimisympäristöihin Uusi tiloja suunnitteilla tai rakenteilla mm. Pirkkalaan ja Lempäälään, Ylöjärvellä ja Kangasalla varsin rakennukset Tampereella aktiivista peruskorjaustoimintaa Erityisesti tietotekninen kehitys luonut modernisointitarpeita, joihin on vastattu kaikissa kunnissa
Lukiokoulutuksessa hyödynnettävät laadun,- vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaus- ja seurantatavat sekä opetushenkilöstö Kaikilla lukioilla aktiivista toiminnan seurantaa, mikä kuitenkin on hyvin eri tasoista Käytettävissä menetelmissä merkittäviä eroja ja erilaisia kuntakohtaisia tapoja (BSC, kyselyt, työsuunnitelmat, rehtorin osallistuminen opetustunneille, tulospalkkaus jne.) Opetushenkilöstö kaikissa kunnissa pätevää ja motivoitunutta Opetushenkilöstön osaamista kehitetään seudullisesti
Keskeiset johtopäätökset kokonaisuudesta
Yhdistäviä positiivisia tekijöitä Kaupunkiseudun lukiokoulutusta järjestävät kunnat ovat vahvoja, kaikki tärkeät edellytykset täyttäviä järjestäjiä Oppimisympäristöjä kehitetään ja modernisoidaan voimakkaasti Tredu-yhteistyö on usein hyvää ja systemaattista kuntien on helppo neuvotella yhteisen kumppanin kanssa Yhteistyötä on seudullisen osaamisen kehittämisen, joidenkin verkkokurssien, kansainvälistymisen sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteistyön muodossa Opetushenkilöstö pätevää ja motivoitunutta, osaamisen kehittäminen seudullisessa hallinnassa
Esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista Lukioilla on huomattavia eroja esimerkiksi yhteistyökäytännöissä työelämän ja korkeakoulujen kanssa, osalla lukioista tämä on systemaattista, toisilla varsin ohutta Työelämäyhteistyössä kehittämismahdollisuus, nykyisellään kunnat huomattavan eri tasoilla yhteistyössä Tarjottavissa kielissä on eroavaisuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia Laadun ja vaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä yhteisiä kehittämismahdollisuuksia, tällä hetkellä seurantatavat eroavat merkittävästi Opiskelija- ja oppilashuollon yhteistyökäytännöt
Kiitos!