Rakentajan opas päivitetty 10/2013
PERUSTIETOA SUUNNITTELUUN ENERGIAHUOLTO YLEISTÄ Pientalon laitehuone Asemakaavoitetulla alueella pientalossa tulee olla nk. tekninen laitehuone, johon sijoitetaan: lämmönmittauskeskus lämmönjakokeskus sähköpääkeskus vesimittari puhelinliitäntärasia antenniliitäntärasia Teknisen laitehuoneen tulee sijaita mahdollisuuksien mukaan kiinteistön kadun puoleisella sivulla. Tekninen laitehuone voi sijaita myös esim. lämmitetyssä varastossa tai autotallissa, mutta kyseisestä tilasta paloteknillisesti erotettuna. Tällöin tulee teknisille laitteille osoittaa sijoitustila, joka sijaitsee rakennuksen kadunpuoleisen ulkoseinän välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tulee huomioida sähköteknisen tilaluokituksen erityisvaatimukset. Teknisen laitehuoneen lattiapinta-ala tulee pientalossa olla vähintään 1,2 m x 2,1 m ja korkeus vähintään 2,2 m. Tällöin sähköpääkeskus tulee sijoittaa laitehuoneen ulko-oven viereiseen nurkkaan kuvan 3 mukaisesti. Muussa tapauksessa lattiapinta-ala tulee olla 1,5 m2 suurempi muiden laitteiden asentamista varten. Ulko-ovi tulee sijoittaa kuvan 3 mukaisesti. Tekniseen laitehuoneeseen tulee olla oma sisäänkäynti suoraan ulkoa ja teknisestä laitehuoneesta ei saa olla käyntiä muihin tiloihin. Oven lukko tulee sarjoittaa Lappeenrannan Energian kaukolämpöuraavainsarjaan, jossa ovat mukana sähkö, kaukolämpö, vesi ja Sonera. Tekninen laitehuone on varustettava vedenpoistomahdollisuudella (lattiakaivo) ja sähköpistorasialla. Laitehuone tulee olla jatkuvasti tuuletettavissa. Laiteasennusten helpottamiseksi suositellaan seinäpintoihin vaneriverhouksen asentamista kipsilevyverhouksen alle. Alueella, jossa em. teknistä laitehuonetta ei tarvita, tulee rakentajan varata sähkömittausta varten ns. mittauskeskustila. Rakentamiseen liittyvistä vesi-, sähkö- kaukolämpö ja maakaasuasioista (liityntä, tariffin valinta, sähkölämmitys jne.) antaa tietoja ja opastusta Lappeenrannan Energian asiakaspalvelu, Simolantie 18, puh 020 690 505.
Sähköliittymä Sähköliityntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoitaa asiakaspalvelu, puh. 020 690 505. Rakentajan tulee perustustöiden yhteydessä tehdä liittymiskaapeleille (sähkö, tele ja TV) kaapelikanaali tulevan pääkeskuksen alle tai putkitus kuvan 3 mukaisesti. Kaapeleiden läpivientiputket Ø 100 mm ja 2 x 50 mm + varaputket tulisi asentaa kadun puolella liittymisjohdon tulosuuntaan routaeristyksen ulkopuolelle. Rakentaja tai urakoitsija asentaa perustusten rakentamisen yhteydessä kuluttajamaadoituksen esim. kuvan 3 kohdan 5 mukaisella tai muulla standardien mukaisella tavalla. Maadoitusköysi kytketään maadoituskiskoon. Liittymisjohdot asennetaan Lappeenrannan Energiaverkkojen suunnitelmien mukaisesti. Liittyjän omalle tontilleen kaivaman kaapelikaivannon tulee olla n. 70 cm syvä ja kivetön. Kaapeleita asennettaessa kanaalin ja kaapelikaivannon tulee olla tyhjä ylimääräisestä rojusta. Rakentajan tulee varata kivetöntä täytemaata kaapeleiden suojaamiseksi. Kaapelit toivotaan asennettaviksi sulan maan aikaan. Mikäli kaapelin päässä on työmaakeskus, asennus on mahdollista tietyin edellytyksin. Lappeenrannan Energia hoitaa sopimuksen mukaan myös Soneran liittymiskaapeleiden asennuksen. Työmaasähkö Lappeenrannan Energialla on pientalorakentajille vuokrattavia mittarikaappeja rajoitettu määrä. Työmaa-aikaisesta sähköstä tulee tehdä kirjallinen sopimus, vähintään kaksi (2) viikkoa ennen tarvetta, asiakaspalvelussa, Simolantie 18. Uudisrakennusalueilla työmaakeskus kytketään kaapelijakokaappiin tai valmiiksi asennetun liittymiskaapelin päähän. Liittymäkaapeli voidaan kytkeä työmaakeskukseen vasta kun liittymis- ja rakentamissopimus on allekirjoitettuna. Sähköasennusten käyttöönotto Kiinteistö liitetään Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähköverkkoon vasta, kun urakoitsija toimittaa kytkentäpyynnön asiakaspalveluun. Kytkentäpyyntö tulee toimittaa vähintään kaksi (2) viikkoa ennen haluttua kytkentäaikaa. Urakoitsija toimittaa rakentajalle käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjan mittauksineen sekä loppupiirustukset käyttö- ja huolto-ohjeineen. Sähkölämmitys Asiakaspalvelusta saa opastusta sähkölämmityksen käytöstä.
Kaukolämpöliittymä Lämpösopimus Kaukolämpöliityntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoidetaan asiakaspalvelussa, puh. 020 690 505. Kaukolämpöliityntä Rakentaja suorittaa talojohdon kaivu- ja täyttötyöt tontin rajalta tekniseen laitehuoneeseen saakka. Lappeenrannan Energiaverkot asentavat kaukolämpöputket kaivantoon ja laitehuoneeseen, sekä eristävät sisälle asennetut kaukolämpöputket, mittauskeskus mukaan lukien. Talojohtokaivannon saa peittää vasta kartoituksen jälkeen. Talojohdon asennuksia hoitaa Eero Toivola, puh. 040 037 5224. Kaukolämpölaitteiden asennustyöt Asennustyöt tulee teettää Lappeenrannan Energian hyväksymällä urakointiliikkeellä. Kaukolämpöasennusten käyttöönotto Ennen lämmöntoimituksen aloittamista kiinteistössä on oltava liittymismaksu maksettu suoritettu hyväksytty paine- ja käyttöönottotarkastus asennettu lämpömäärän mittauksen sähköistys lämpöjohtopumppu kytkettynä sähköverkkoon ja ulkolämpötilan tuntoelin asennettu Lämmöntoimituksen aloitus tapahtuu ainoastaan Lappeenrannan Energiaverkkojen toimesta. Rakentajan tulee vaatia putkiurakoitsijalta kaukolämpölaitteiden käytön opastusta ja säätöpöytäkirja. Energian mittaus Energian mittaukset tulee sijoittaa kaukolämmitetyillä ja maakaasun jakelualueilla SFS-standardin 4365 mukaisesti siten, että mittarit voidaan lukea ja tarkastaa menemättä varsinaisiin asuintiloihin, tällöin mittauksen sijoituspaikka on tekninen laitehuone. Muilla alueilla esim. tuulikaappi. Lappeenrannan Energiaverkot Oy: käyntiosoite Simolantie 18 postiosoite PL 191, 53101 Lappeenranta puhelin 0201 776 111
Maakaasuliittymä Sopimus Maakaasuliitäntää varten asiakas tekee liittymissopimuksen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa. Liittymissopimusta koskevia asioita hoidetaan teknisessä asiakaspalvelussa, 020 690 505. Kattilahuone Maakaasu tuodaan kuvan 4 mukaisesti asiakkaan kattilahuoneeseen (tekninen laitehuone). Kattilahuoneen osalta tulee huomioida seuraavat vaatimukset: kattilahuoneen tulee sijaita mahdollisuuksien mukaan kiinteistön kadunpuoleisella sivulla siten, että sisäänkäynti on ainoastaan ulkoa. Kattilahuoneesta mahdollisesti sisätiloihin johtavien ovien tulee olla palo-ovia. kattilahuoneen minimikoko on 8 m 3 (esim. 2,1 x 1,8 m2 ja sisäkorkeus vähintään 2,2 m tai 1,8 x 1,8 m 2 ja sisäkorkeus 2,5 m) (SFS 3179) pientalon kattilahuoneen osastointi riippuen kattilan tehosta Kattilan teho Osastointivaatimus Yli 25 kw Palamaton rakenne EI 60 Enintään 25 KW - kattilahuone kerroksessa EI 30 - kattilahuone kellarissa Palamaton rakenne EI 30 savuhormi tehdään vähintään 1 mm paksuisesta ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä joka eristetään vähintään 50 mm paksuisella kivivillalla (100 kg /m3, sintraantumislämpötila 900 astetta). Hormin ulkokuorena tulee olla vähintään 0,5 mm vahvuinen sinkitty pelti. Hormin ulkopinnan ja yli 30 mm paksuisen puun välisen etäisyyden tulee olla vähintään 100 mm. Hormin kondenssiveden poisto tulee huomioida. Vesikaton lappeella oleva hormi on varustettava yläpuolen lumiestein. maakaasuputki asennetaan ulkoseinän läpi omalla läpiviennillä. Liikennealueiden tai autokatosten läheisyydessä maakaasuputken maanpäällinen osa tulee varustaa törmäyssuojalla. Rakennukseen sisään johtava kaasuputki on maadoitettava. Rakennuksessa oleva metallinen kaasuputkiston runko-osa liitetään sähkönjakokeskuksen päämaadoituskiskoon tai vastaavaan. kattilahuone tulee varustaa ilmanvaihtoventtiilillä (2 kpl d = 125 mm ja korkeusero 1,7 m), jotka varmistavat poltinlaitteiden palamisilman saannin. Raitisilma tulee ottaa huoneen alaosasta ja poistoventtiili tulee sijoittaa huoneen yläosaan. Raitisilmaventtiili tulee sijoittaa siten, ettei vesimittarille aiheudu jäätymisvaaraa. sähköasennustöissä on noudatettava voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Rakennusteknisistä kysymyksistä saa lisätietoa rakennusvalvonnasta.
Maakaasuun liittyminen Lappeenrannan Energiaverkot toimittaa maakaasun talojohdon kaivu- ja täyttötöineen sekä maakaasun mittauskeskuksen. Maakaasusopimus on oltava allekirjoitettuna ennen talojohdon ja mittauskeskuksen tilausta. Talojohtoa ei saa peittää ennen kartoitusta. Talojohdon asennuksia hoitaa Matti Soljasalo, puh. 040 055 2226 Maakaasun toimitus voidaan aloittaa kun liittymismaksu on maksettu on toimitettu todistus että maakaasun käyttöputkiston työt on tehnyt hyväksytty asennusliike. Maakaasun toimitus aloitetaan ainoastaan Lappeenrannan Energiaverkkojen toimesta. Maakaasuun tekninen laitehuone Laitehuone osastoidaan rakennuksen muista tiloista. Ilmanvaihtokonetta ei tulisi sijoittaa laitehuoneeseen. Mikäli laite sijoitetaan, on se osastoitava laitehuoneesta. Keskuspölynimurin sijoittaminen edellyttää, että asuntoon johtava imuputki on varustettu putken ympärillä, seinäpinnassa olevalla palomansetilla. Oven lukitus sarjoitetaan Lappeenrannan Energian sarjaan. Maakaasun käyttölaitteiden asennustyöt Lappeenrannan Energian maakaasuputkistoon liitettäviä asiakkaan maakaasun käyttöputkistoja ja käyttölaitteita saa asentaa vain maakaasuasetuksen 1286/93, muutos KTM:n päätöksen 1200/95 mukaiset liikkeet, jotka ovat saaneet Turvatekniikan keskukselta hyväksytyn asennusliikkeen oikeudet. Varalämmitysjärjestelmä Mahdolliseksi varalämmitysjärjestelmäksi suosittelemme enintään 4,5 kw:n sähkövastuksen asentamista lämmityskattilalaitokseen. Varalämmitysjärjestelmän tehon tulee risteillä sähkökiukaan kanssa. Muut maakaasulaitteet Maakaasua voidaan hyvin käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin lämmitykseen (liesi, grilli, kiuas, yms.). Mikäli aiotte hankkia muita kuin lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden valmistukseen tarkoitettuja maakaasulaitteita, pyydämme Teitä ottamaan yhteyttä Lappeenrannan Energiaverkkoihin. Ennen maakaasulaitteiden hankkimista tulee asiakkaan varmistaa myyjältä, että laitteet ovat viranomaisten hyväksymiä.
KUVA 1. Pientalon kaukolämmön talojohdon sijoitus
KUVA 2. Kaukolämpöjohdon sijainti 200 mm seinän sisäpinnasta
KUVA 3. Pientalon pääkeskus maks. 3 x 63 A sisätiloissa LIITTYMISJOHDON SUOJAPUTKEN JA MAADOITUSJOHDON SIJOITUS PIENTALOISSA 1. Liittymiskaapelin suojaputki vähintään 100 mm (lujuusluokka 4). Suojaputki ulottuu routasuojauksen ulkopuolelle (EI SAA OLLA SALAOJAPUTKEA) 2. Suojaputki (esim. JAPP 50) 3. Betoniraudoituksen liittäminen maadoitukseen 4. Maadoitusjohtimen suojaputki JM 20 5. Maadoituselektrodi 16 mm 2 Cu, 20 m lenkkinä rakennuksen perustuksessa tai niiden ympäri tai 20 m liittymiskaapeliojassa 6. Puhelin- ja antenniputkitus JM 50
KUVA 4. Maakaasun laitehuone
VESI- JA VIEMÄRILIITTYMÄ Kiinteistö on liitettävä vesijohto-, jätevesiviemäri- sekä hulevesiviemäriverkostoihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Vesi- ja viemärijohtoverkkoon liittyminen Rakennuslupa Rakennuslupahakemukseen tulee liittää Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n lausunto ko. kiinteistön mahdollisuuksista liittyä kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin. Lausunnon voi noutaa Asiakaspalvelukeskus Winkkistä, Villimiehenkatu 1, puh. 05 616 2220 ma-pe klo 8-16.00. Veden mittaus Rakennuksen tilajärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös vesimittarin vaatima tilantarve. Laitehuoneen tai tilan, johon vesimittari sijoitetaan, tulee rajoittua rakennuksen kadunpuoleiseen osaan. Vesimittarin sijoitus on esitetty kuvassa 2. Liittymissopimus Veden tontille saantia varten on tehtävä kirjallinen liittymissopimus Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n kanssa asiakaspalvelussa, Simolantie 18. Vesi- ja viemärijohtosuunnitelmat Tontille tulee laatia vesi- ja viemärijohto sekä hulevesiviemärisuunnitelmat. Ennakkotiedot suunnittelua varten saa ennakkolausuntona rakennuslupa-asiakirjojen liitteenä Sami Väisäseltä. Tontille tulee laatia asianmukaiset pinta- ja kuivatusvesien suunnitelmat. Em. vedet tulee johtaa huleveden tonttiliittymäjohdon kautta kaupungin hulevesiverkostoon mikäli mahdollista. Liittymissopimuksen liitteeksi tarvitaan kaksi sarjaa em. suunnitelmia. Talojohto- ja kiinteistön vesi- ja viemärijohtotyöt Talojohdon (vesi) ja vesimittarin asennustyöt suorittaa Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Talojohdon asennus ja vesimittari on tilattavissa liittymissopimuksen tekemisen jälkeen teknisestä asiakaspalvelusta puh. 020 690 505 valinta 3. Lappeenrannan Verkonrakennus Oy ei kuitenkaan asenna mittaria ennen sopimuksen tekemistä. Tarkastukset Lappeenrannan Vesi Oy ei suorita asennustarkastuksia 1.1.2009 jälkeen myönnettyjen rakennuslupien osalta. Kiinteistön kvv-vastuuhenkilö tekee käyttövesijärjestelmän asennustyön edellyttämän painekokeen ja laatii siitä tarkastuspöytäkirjan, joka toimitetaan lopputarkastuksen yhteydessä rakennusvalvontaan lupa-asiakirjojen liitteeksi. Vastaava työnjohtaja on vastuussa siitä, että painekoe suoritetaan.
MAASEUTUALUEEN VESIHUOLTO Veden hankinta Maaseudun kiinteistöjen vesihuollosta vastaavat kiinteistöt itse joko kiinteistökohtaisesti tai yhteisjärjestelyin. Kaivoja on pääasiassa kahta tyyppiä, rengaskaivot ja porakaivot. Edelliseen suodattuu lähinnä moreenista, sorasta tai hiekasta pohjavettä, jälkimmäiseen taas kallioperän huokosista. Muita kaivotyyppejä ovat mm. putkikaivot, lähdekaivot ja kivirengaskaivot. Suomalaisella kaivovedellä on tiettyjä ongelmia aiheuttavia erityispiirteitä. Vesi on yleensä hapanta ja pehmeää. Lisäksi kaivovedelle on paikoitellen tyypillistä korkeat rauta-, mangaani-, nitraatti-, kloridisekä fluoridipitoisuudet. Lisäksi porakaivoissa saattaa olla korkeat radonpitoisuudet. Kaivoveden laatuun vaikuttavat kaivon paikan valinta ja oikein rakennettu ja huollettu kaivo. Oikein rakennetussa kaivossa on riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelle ulottuva kaivorakenne, kunnollinen penger, hyvä renkaiden liitosten tiiviys, läpivientien tiiviys, ehjä kansi sekä tuuletusputki. Kaivoon liittyvä pohjaveden muodostumisalue on tavallisesti kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu maaperäolosuhteista riippuen jopa satojen metrien päähän. Tällä alueella ei saa olla pohjavettä likaavia toimintoja, joita ovat esimerkiksi: eläinsuojat sekä lannan ja tuorerehun säiliöt lietelannan, virtsan, kuivaamattoman puhdistamolietteen sekä saostuskaivolietteen levitys väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö jätehuoltoon liittyvät haitalliset toiminnot väärin toteutettu jätevesien imeytys tai muu jätevesien maaperään pääsy turkistarhat ja muut teolliset eläintenkasvatusta harjoittavat laitokset nestemäisten polttoaineiden ja voiteluaineiden varastointi ja käsittely teiden suolaus ja vaarallisten aineiden kuljetukset Lisätiedot: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi terveystarkastaja Maija Ripatti, puh. 05 616 4391 Terveystarkastaja Maritta Valtonen, puh. 040 522 9375 Ohjeita vedenhankintaan löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta www.ymparisto.fi vesivarojen käyttö/vesihuolto.
Jätevesien käsittely Suunnitelma jätevesijärjestelmästä Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Suunnitelman tulee täyttää talousjätevesiasetuksen (542/2003) liitteen 1 kohdassa 2 A esitetyt yleiset vaatimukset ja kohdassa 2 C esitetyt mitoitusvaatimukset. Lisäksi tulee ottaa huomioon paikalliset ympäristönsuojelumääräykset. Jätevesien johtaminen maahan tai vesistöön on kielletty tai rajoitettu I- tai II-luokan pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Vesikäymälän astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen jätevedet tulee koota umpikaivoon. Muut pesuvedet voidaan johtaa 2-osastoisen saostuskaivon kautta tiivispohjaisen maasuodattimen tai pienpuhdistamon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Ranta-alueilla jätevesien johtaminen ojaan tai vesistöön on kielletty. Jätevesien puhdistusmenetelmät Kiinteistö tulee liittää vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesihuoltolain mukaisesti. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta myöntää ympäristöjohtaja, jos vesihuoltolain 11 :n perusteet ovat olemassa. Suunnittelutarvealueella tulee vesihuolto järjestää ensisijaisesti yhteisjärjestelyin. Alueilla, joilla on tiivistä rakentamista rakentajan tulee selvittää myös vesiosuuskunnan perustamismahdollisuus. Jos vesiosuuskunta on jo perustettu, kiinteistön tulee varautua liittymään tähän verkostoon. Talousjätevedet on käsiteltävä parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa noudattaen asetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisia puhdistusvaatimuksia. Jätevedet tulee johtaa asianmukaisesti vähintään kolmeosastoisen saostuskaivon kautta maapuhdistamoon, joka voi olla jäteveden maahan imeyttämö tai maasuodattamo (RT 66-10873). Tämä riittää ns. lievennetyn puhdistusvaatimustason alueilla eli B-alueilla. A-alueilla (osayleiskaava-alue, suunnittelutarvealue, ranta-alue) tulee lisäksi fosforinpoistoa tehostaa esim. asentamalla fosforinpoistosuodatinkaivo maasuodattimen jälkeen, lisäämällä biotiittikerros maasuodattimeen, asentamalla kemikaalin annostelulaite rakennukseen tai asentamalla erillinen kemikaalin annostelukaivo. Kiinteistön jätevedet voidaan puhdistaa myös muulla puhdistusteholtaan vastaavalla tavalla tai pienpuhdistamolla. SYKE ylläpitää puhdistamotiedostoa: www.ymparisto.fi/hajajatevesi
Jätevesijärjestelmä on mitoitettava huoneistoalan mukaan; 30 m 2 vastaa 1 asukasta ja aina vähintään viidelle. Jätevesijärjestelmän suunnitelman ja sen sisällön sekä jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeiden vaatimukset ovat em. asetuksen liitteinä. Maapuhdistamon suunnitelman tulee perustua riittäviin maastomittauksiin ja maaperätutkimuksiin sekä selvitykseen pinta- ja pohjavesienolosuhteista. Jätevesien maapuhdistamon laitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa ohjeellisia suojaetäisyyksiä: KOHDE ETÄISYYS (m) Talousvesikaivo, joka sijaitsee jv:n käsittelyn yläpuolella tiivis maaperä 20-30 m maaperän kaltevuudesta riippuen karkea maaperä 30-50 m Talousvesikaivoon, joka sijaitsee jv:n käsittelyn alapuolella Savi 30-50 m Hiekka 30-150 m Soramoreeni 50-200 m Vesistö Tontin raja, tie Oja Pohjaveden pintaan maahan imeytyksessä jakokerroksen alapinnasta maasuodattimen alapinnasta 30 m 5 m 10 m 1 m 0,25 m Jos em. etäisyydet eivät täyty: Wc-jätevedet on koottava umpikaivoon ja pesuvedet on johdettava 2-osastoisen saostuskaivon kautta em. maaperäkäsittelyyn, jonka mitoituksesta voi vähentää 25 %. Ympärivuotiseen käyttöön tulevan painevesijärjestelmässä olevan loma-asunnon pesuvesille tulee olla kaksiosastoinen saostuskaivo ja maaperäkäsittely. Vapaa-ajan rakennusten tai talousrakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, käsittelyn vähimmäisvaatimus on yksiosastoinen saostuskaivo ja maahan imeytys. Saunan pesuvesille tulee olla imeytyskaivo. Jätevesijärjestelmälle on oltava ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet.
Puhdistuslaitteistojen huolto Saostuskaivot tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Vain harmaita jätevesiä käsittelevät saostuskaivot tyhjennetään kerran vuodessa. Kaivojen tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Rakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkastus on suoritettava vähintään kerran 10 vuodessa. Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen ajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu. Kirjanpito tulee pyydettäessä antaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muuta Vesikäymälälle vaihtoehtoja löytyy mm. Työtehoseuran Kompostikäymäläoppaasta. Lisätiedot: Terveystarkastaja Eeva-Leena Neuvonen Pohjolankatu 14 puh. 05 616 4385 tai 040-510 0259 LIITTEET: imeytyskenttä, maasuodatin
LIITTYMIS- YM. MAKSUT Rakennukseen liittyvistä maksuista, luvista ja liittymistä (verkostot, kaapelit, tontin ajoliittymät yms.) tulevat erilliset laskut maksettaviksi. Kokonaispinta-alaltaan n. 200 m² ja tilavuudeltaan n. 500 m³ olevassa pientalossa maksut ovat suuruusluokaltaan seuraavanlaisia: Kiinteistönmuodostamismaksu (omakotitontti) 729 Rakennuslupa + rak.sijainnin merkitseminen ja sijaintikatselmus 1000 vesi ja viemärit 3798 Kaukolämpö 2600 Maakaasu 2500 Kaava-alueella: Sähkö Voimassa olevan hinnaston mukaan Hinnasto löytyy asiakaspalvelusta ja www.lappeenrannanenergia.fi sivuilta Vahvistettuun taksaan perustuvat maksut eivät sisällä ALV:tä. LAUSUNNOT Lupaan liittyvien suunnitelmien sijainti- ja rakennustiedot sekä katu-, sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu-, vesi- ja viemäriliittymät tarkistetaan teknisen toimen lausuntokierroksella. Uusi tieliittymä kaava-alueen ulkopuolella (kts. kohta 5.7).
PIENTALO-OPPAAN YHTEYSTIEDOT Liittymissopimuksen tekeminen ja työn tilaus Asiakaspalvelu 020 690 505 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY, Simolantie 18 Sähköliittymä Liittymätiedot, lausunnot ja työmaasähköliittymät Asiakaspalvelu 020 690 505 Neuvonta Asiakaspalvelu 020 690 505 Kaukolämpöliittymä Rakennuslupalausunto Asiakaspalvelu 020 690 505 Talojohdon asennus Toivola Eero, verkostomestari 040 037 5224 Maakaasuliittymä Rakennuslupalausunto Asiakaspalvelu 020 690 505 Myynti ja neuvonta Asiakaspalvelu 020 690 505 Talojohdon asennus Soljasalo Matti, verkostomestari 040 055 2226 Vesi- ja viemäriliittymät Rakennuslupalausunto Winkki 05 616 2220 Villimiehenkatu 1 winkki@lappeenranta.fi Myynti ja neuvonta Asiakaspalvelu 020 690 505 Kaapelinäytöt Lappeenrannan Energiaverkot Oy 020 177 6360