Strategia 2017 LUONNOS, SOTE Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen

Samankaltaiset tiedostot
Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)

TAVOITTEET TOIMENPITEET 2018 TOTEUTUMINEN

Strategia 2016 Soten toteuma

Strategia 2017 Strategia 2017 TILINPÄÄTÖSVAIHE Sivistystoimen toteutuma Yhdyskuntatoimen toteuma Yleishallinnon toteuma Soten toteuma

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Rovaniemen lapset ja perheet

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Kaupunkistrategian toteutuminen sosiaalija terveystoimialalla Juha Jolkkonen, toimialajohtaja valtuustoseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Kasvu, oppiminen, perheet

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Muutosagenttitoiminnan tulokset

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Palvelustrategia Helsingissä

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Johdatus teemaan. Ylilääkäri Arto Vehviläinen, STM. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Sosiaali- ja terveysryhmä

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Terveyden edistämisen ohjelma

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Transkriptio:

Strategia 2017 1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pidetään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumisessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan 2012 2016 (2020). 2. Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehitetään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lievennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011 2016. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus VUOSITAVOITE 92 % TAVOITTEET 2013-2016 TOIMENPITEET 2017 TOTEUTUMINEN 2.1. Tuetaan ikäihmisten omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä (sosiaalija terveystoimi, sivistystoimi). 2.2. Kotiin järjestettäviä palveluita kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tu- 2.1. ENNALTAEHKÄISEVÄT PALVELUT Vahvistetaan ja juurrutetaan terveyden edistämistä tukevia prosesseja, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja niiden tulosten hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa (sote, siv). 2.2. KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT Kotiin järjestettäviä palveluja kehite- 2.1. Ikäihmisten terveyttä edistetään tukemalla omahoitoa tarjoamalla itsenäisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja (omahoitopiste, fysioterapian omaharjoittelutunnit ja sähköiset palvelut) Juurrutetaan hyvinvointia edistävän toimintamallin kokonaisuus (seniorineuvola, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, sähköiset palvelut) ja vaikuttavuuden seuranta tarjoamalla läheisille hyvinvointia edistäviä terveyspalveluja (omaishoitajien terveystarkastukset) 2.2. Kotikuntoutuksen toimintamallin pilotointi ja juurruttaminen

kimuotoja. Esteettömyyden parantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.3. Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelukeskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpeisiin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.4. Kehitetään sukupolvien kohtaamista koskevia malleja (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). tään ja enemmän apua tarvitsevia varten kehitetään uusia välimuotoisia tukimuotoja. (Kotikuntoutuksen palvelukokonaisuus, terveyspalvelujen ja vanhuspalveluiden yhteistyönä ja kiinteässä yhteistyössä Espoon sairaalahankkeen kanssa) 2.3. YMPÄRIVUOROKAUTISET PALVELUT Villa Bredan palvelukeskuksen saneeraus- ja laajennushankkeen toteutus on käynnistynyt. Ennakoitu valmistuminen on kesällä 2018 Suunnitellaan Villa Bredan toiminnalliset prosessit yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 2.4. Sukupolvien kohtaamisen näkökulma on mukana Villa Bredan toiminnan suunnittelussa (kohta 2.3). 2.2. Osallistutaan pääkaupunkiseudun ikäihmisten kärkihankkeeseen 2017-19, jossa teemoina kuntouttavat sekä akuuttien tilanteiden toimintamallit kotihoidossa ja henkilöstön osallistuminen työn kehittämiseen. Soccan GeroMetro-verkosto koordinoi hanketta. 2.3.Toiminnallinen suunnittelu tehdyn projektisuunnitelman mukaan yhteistyökumppanien kanssa palvelumuotoilua ja Lean-ajattelua hyödyntäen (yhdeksän palvelukokonaisuutta) 2.4.Nuorten osallistuminen Villa Bredan suunnitteluun 3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen 4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä

5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioidaan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa vuosille 2011-2016. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI: Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet Alle 25 -vuotiaiden työttömyys laskee VUOSITAVOITE: 40 0 % (syyskuu 2016) 30 työtöntä alle 25-vuotiasta (3/2016) Perusopetuksen jälkeen jatkopaikka 100 % TAVOITTEET 2013-2016 TOIMENPITEET 2017 TOTEUTUMINEN 5.1. Otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat lapsia, perheitä ja vanhemmuutta Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja ja kehitetään lastensuojelutyötä. Vahvistetaan poikkihallinnollista työskentelyä asiakaslähtöisesti (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 5.1 ENNALTAEHKÄISEVÄT JA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Suunnitelma eri toimijoiden roolista ja konkreettisista tehtävistä ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa jalkautetaan (sote, siv, ykhdyskuntatoimi, yleishallinto). Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon auditointi toteutunut 20.5.2016. Toimintaa kehitetään suositusten mukaan. Vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluja. Palvelut järjestetään lapsija perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen jäsentäen ne matalan kynnyksen (ennaltaehkäisevät, kevyet) palveluihin, erityistason palveluihin (korjaavat) ja vaativiin palveluihin (raskaat 5.1 TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN: - toteutetaan Savuton Kauniainen ohjelmaa - Kaupungin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö vastaa seurannasta, koulutuksesta ja toiminnan koordinoinnista. - Edistetään liikkumista, terveellisiä elämäntapoja sekä ravintotottumuksia sekä tuetaan vastuunottoa omasta elämästä: jatketaan v. 2016 aloitetun mukaisesti 5.1. Lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon ja suun th käytäntöjen kehittäminen - Kuvataan asetuksen mukaiset tarkastukset - Jalkautetaan yhtenäiset ohjeistukset tarkastusten ajankohdista ja sisällöistä ja arvioidaan, tarkastusten toteumista ja työprosesseja - Suunnitellaan ja aloitetaan ryhmämuotoisten neuvolakäyntien

5.4. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytapoja, jotta nuorten palveluihin osallistumista ja palvelusta toiseen siirtymistä tehostetaan. 5.5. Tuetaan pakolaisten kotouttamista varmistamalla arjen sujuvuus palvelut). (sote, siv) 5.4. Sosiaali- ja terveystoimi on mukana sivistystoimen vetovastuulla toimivassa nuorisotakuuryhmässä. 5.5. Jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti kehitetään pakolaisten kotouttamisen asiakaslähtöistä prosessia, jossa yhteistyö ja kunkin toimijan rooli on määritetty (sote, siv). toteuttaminen varhaiskasvatuksen, neuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyönä. - Päivitetään kouluterveydenhoitajien tehtävänkuva 5.1. Muotoillaan ja kuvataan lapsiperhetyön kokonaisuus lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman mukaisesti: - matalan kynnyksen palvelut, joihin liittyen perhekeskusmalli (avoin perhetoiminta, neuvola, lapsiperheiden kotihoito, perheneuvola) - miten koulu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena (koulu- ja opiskeluterveydenhoito, koulupsykologit ja -kuraattorit). - Erityistason palvelut (lasten kuntoutus (laku)- verkosto, lastensuojelu, vammaispalvelut) - vaativat palvelut: yhteistyökumppanit ja yhteistyötapa 5.5. Vahvistetaan ja juurrutetaan monialaista poikkihallinnollista yhteistyötä hankkeessa, johon haetaan rahoitusta syksyllä 2016 Suunnitellaan ja toteutetaan turvapaikkapäätöksen ja kuntapaikan saaneiden kotouttaminen monialaisena poikkihallinnollisena yhteistyönä. (PeTy- työryhmä koordinoi). 5.6. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään huomioiden työvoimahallinnossa sekä työvoimapalveluja koskevassa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. 5.6. Työllisyyskoordinaattorin toimesta jatketaan pitkäaikaistyöttömien, pakolaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä. Jatketaan pitkäaikaistyöttömien terveydentilan ja työkyvyn kartoitusta. 5.6 Arvioidaan ja kehitetään työttömien terveystarkastuksen toteuttamistapaa. Jatketaan pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä ja työkokeiluja yhteistyössä toimialojen kanssa. Järjestetään pakolaisten kotouttamista tukevaa työharjoittelua kunnan omilla toimialoilla. Jatketaan vajaakuntoisten työllistämistä.

6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestinnässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edelleen. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI VUOSITAVOITE: TAVOITTEET 2013-2016 TOIMENPITEET 2016 TOTEUTUMINEN 7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedellytyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it -strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa. MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Käyttötalous tasapainoon, tulojen ja menojen suhde. VUOSITAVOITE: Vuosikate riittää kattamaan suunnitelmapoistot. Sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen Sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden laskee 11 päivään (12 pv. v. 2014). Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden vuonna 2015 keskim. 10,3. TAVOITTEET 2013-2016 TOIMENPITEET 2017 TOTEUTUMINEN 7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyte-

tään nykyisellä tasolla. Kaupungin investoinnit sopeutetaan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen. 7.2. Palvelutuotannon tuottavuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suoritteilla ja tunnusluvuilla. 7.2. Seurataan kaupungin palvelutuotannon tunnuslukuja/suoritetavoitteita ja verrataan miten tuottavuus kehittyy (taloushallinto). Työnjakoa ja sisäisiä palveluprosesseja kehitetään vastaamaan nykyisiä toimintaympäristön ja lainsäädännön vaatimuksia 7.2. Raportoinnin ja päätöksenteon tuen kehittäminen ml. asiakassegmentointi ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistaminen. Erillisten palveluketjujen ja vastuuhoitajamallin tarpeen arviointi. 7.2. Arvioidaan vastaanoton päivystystoiminnassa tehtyä työnjaon uudelleenjärjestelyä, potilaan hoitoketjua ja hoidon tarpeen arviointia. V.2017 työnjakoa kehitetään äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa. 7.2. Kehitetään terveysaseman toiminnan tunnuslukuja yhteistyössä PKS-kuntien kanssa: Kohteiksi valittu asiakastyytyväisyys (Happy- OrNot) ja lääkäripalvelujen saatavuus (T3-aika) 7.2. Hoidon vaikuttavuuden arvioinnin tehostaminen: v. 2017 diabetespotilaiden hoitotasapainon arviointi ja hoitosuunnitelman päivittäminen 7.3. Sosiaali- ja terveyden huollon potilastietojärjestelmää uudistetaan ja toiminta- prosesseja kehitetään osallistumalla seudulliseen APOTTI -hankkeeseen. 7.3. Osallistutaan Apotti -hankkeeseen (sote, yleishallinto/it). 7.3. Apotin toiminnalliseen ja tekniseen suunnitteluun osallistuu kaksi Apotti asiantuntijaa 40 % työpanoksella, joiden lisäksi ITCasiantuntija, erityisasiantuntija (10-20 %) ja hankepäällikkö (20-30 %) Omaa potilastietojärjestelmää kehitetään maltillisesti niin, että se tukee myös Apotin käyttöönottoa. 7.4. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Käytetään palvelumuotoilua. 7.4. Asiakaslähtöisten menetelmien avulla vahvistetaan asiakkaan kuulemista ja roolia palvelujen suunnittelussa (sote). 7.4. Jatketaan sähköisen asioinnin ja palvelujen käyttöönottoa harkitusti. Tuetaan asiak- 7.4. Digitalisten palveluiden käyttöä terveydenhuollossa tuetaan tiedottamalla ja palvelumuotoilun keinoin. Oppilaitosyhteistyön kautta (Laurea YAMK) selvitetään asiakasnäkökulmaa palveluiden kehittämiseen ja henkilöstön sitouttamisen keinoja.

kaan omatoimisuutta ja otetaan sähköiset palvelut käyttöön. 7.4. Käynnistetään MediNet- investoinnin myötä terveyspalvelujen digiloikka, jonka myötä potilaan oma suora sähköinen asiointi lisääntyy hallitusti (ajanvarausten hallinta, lääkitys, sähköiset lomakkeet, omaseuranta, hoidon tarpeen arviointi porrastetusti ja priorisoiden). 7.5. Hallinnon keventämistä ja virtaviivaistamista tavoitellaan uuden kuntalain soveltamiseen valmistautumisessa (yleishallinto). 7.6. Kaupungin eri tasoilla osallistutaan metropolialuetta ja pääkaupunkiseutua koskevaan yhteistyöhön ja seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelua kuntaa suuremman itsehallintoalueen pohjalta. 7.6 Seudullisen yhteistyön valmistelua tehdään hallituksen sote palvelujen aluejakoa, rahoitusta, järjestämistä ja tuottamista koskevista linjauksista lähtien. 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työkulttuuria. Koulutuksen ja valmennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tulokselliseen työkulttuuriin. Henkilöstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kehitetään tuloksellisuuden arviointia ja toimivia prosesseja hyvän johtamisen sekä tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi (yleishallinto).

7.8. Kaupunki kehittää suunnitelmallisesti valmistelun avoimuutta ja ennakoivaa viestintää avoimen hallinnon sitoumuksen pohjalta ja kuntalain velvoitteiden mukaisesti yhdistämällä sähköistä viestintää perinteisiin viestintätapoihin (yleishallinto). 7.9. Sivistystoimen organisaatiota ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivistystoimi). 8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy.