Hakaniemen kauppahallin väistötilat SÄHKÖTÖIDEN JÄRJESTELMÄKUVAUS

Hakaniemen kauppahallin väistötilat SÄHKÖTÖIDEN JÄRJESTELMÄKUVAUS Asiakirja nro 0001 Projekti n:o H08291.P000 Viimeisin muutos Laadittu 15.9.2016 Laatija MAL Tark./Hyv. TVo GRANLUND OY Matti Alakylmänen

1 Y YLEISTÄ... 2 S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT... 2 S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT... 2 S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ... 2 S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ... 3 S150 LÄPIVIENNIT... 3 Vesieristysten läpiviennit suunnitellaan yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa.... 4 S2 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET... 4 S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN... 4 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ... 4 S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU... 4 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 6 S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT... 7 S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 7 S251 SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 7 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 8 S5 UPS- JAKELUJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET... 9 S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT... 10 T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 11 T1 VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT... 11 T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 11 T140 PUHELINJÄRJESTELMÄ... 11 T2 TILAKOHTAISET KUVA- JA ÄÄNIJÄRJESTELMÄT... 12 T210 AV-JÄRJESTELMÄ... 12 T3 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT... 12 T340 AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ... 12 T5 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 12 T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 12 T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ... 12 T610 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ... 13 T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT... 14 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 14 T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 14

2 Y YLEISTÄ Työssä noudatetaan voimassa olevia alaa koskevia määräyksiä. Asennukset tehdään SFS 6000 standardin viimeisimmän painoksen mukaisesti. Toteuttaja laatii kaikki tarvittavat sähkösuunnitelmat ja hyväksyttää ne viranomaisilla. Talteen otettavat, purettavat kojeet ja laitteet toimitetaan tilaajan osoittamaan paikkaan. Tilaaja luetteloi tai merkitsee talteen otettavat laitteet ja kojeet. S S1 SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT Johtotiet suunnitellaan siten, että kaapeleita ja johtoja voidaan lisätä jälkeenpäin rikkomatta tai purkamatta rakenteita. Johtotiet ja niiden osat ovat tehdasvalmisteisia ja valmiiksi pintakäsiteltyjä ja asennusolosuhteisiin sopivia. Vahva- ja heikkovirtajärjestelmien kaapeleita varten asennetaan pääsääntöisesti erilliset pääjohtotiet. Mikäli vahva- ja heikkovirtajärjestelmien johtoja asennetaan samalle hyllylle, ne asennetaan hyllyn eri reunoille ja käytetään välilevyjä huomioiden SFS standardissa esitetyt etäisyysvaatimukset. Palonkestäviä johtojärjestelmiä varten asennetaan erilliset johtotiet muiden taloteknisten asennusten yläpuolelle. S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Kohteeseen suunnitellaan osaksi pääjohtoteitä kaapelihylly- ja tikasjärjestelmä. Alakattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa sekä asiakasalueiden ulkopuolelle jäävissä tiloissa käytetään tikasmallisia kaapelihyllyjä. Näkyviin jäävissä asiakastiloissa käytetään polttomaalattuja levyhyllyjä. Vahvavirta- ja telekaapeleille suunnitellaan erilliset runkohyllyt. Palonkestävien johtojärjestelmien kaapelihyllyt asennetaan välittömästi kattorakenteen alapuolelle muiden taloteknisten asennusten tai alakattorakenteiden yläpuolelle. Tavoitteena on, että muiden rakenteiden palotilanteessa mahdollisesti sortuessa, nämä johtotiet eivät vaurioidu. Palonkestävien johtojärjestelmien johtotiet suunnitellaan ja rakennetaan käyttäen palolaboratoriossa standardin EN 1363-1 mukaisesti hyväksytysti testattuja kaapelihyllyjä.

3 Kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkein niiltä osin kun hyllyjä asennetaan pystyyn tai poikittain. Muilla alueilla, asennettaessa tieto- ja sähköjärjestelmien johtoja samalle hyllylle, ne asennetaan hyllyn eri reunoille ja käytetään välilevyjä. Ryhmäkeskusten yläpuolelle asennetaan tikashyllyt kaapeleiden kiinnitystä varten. ATK-kaappien taakse ja yläpuolelle asennetaan tikashyllyt. Korroosiolle alttiissa tiloissa käytetään alumiinirakenteisia kaapelihyllyjä. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Johtokanavia asennetaan esim. seiniin ja kalusteisiin tms. paikkoihin johtoteiksi ja asennusalustoiksi. Kauppahallissa myymäläpisteiden ja lattiaputkituksien välille asennetaan johtokanavajärjestelmä kaapeleiden johtotieksi. Myymäläpisteiden varustelun periaate on esitetty arkkitehdin konseptisuunnitelmissa. S130 LATTIAKANAVAT JA -PUTKITUKSET Kohteeseen suunnitellaan osaksi pääjohtoteitä lattiakanavat ja -putkitukset. Vahvavirta- ja telekaapeleille suunnitellaan erilliset putkitukset ja lattiakanavissa erilliset kaapeliosastot. S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ Rakennuksessa käytetään johtoreitteinä ja valaisinasennusalustoina valaisinripustuskiskoja, jotka ovat samaa materiaalia ja samalla tavalla pintakäsiteltyjä kuin kyseisten tilojen kaapelihyllyt. Kiskoina käytetään normaalisti teräsrakenteisia malleja kevyen kuormituksen kiskoja. Korroosiolle alttiissa tiloissa käytetään alumiinirakenteisia kiskoja. S150 LÄPIVIENNIT Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia vastaavaksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta.

4 Kaikki kaapelireittien paloaluerajojen läpiviennit suljetaan hyväksytyillä palokatkoilla. Kaapelihyllyt ja -tikkaat katkaistaan läpivientien kohdalta. Vesieristysten läpiviennit suunnitellaan yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. S2 S21 S211 SÄHKÖNJAKELU JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN SÄHKÖLIITTYMÄ Rakennus liitetään Helen Sähköverkot Oy:n pienjänniteverkkoon. Rakennuksen pääkeskukselle asennetaan 3 kpl AXMK 4x185 syöttökaapeleita. Jatkosuunnittelun yhteydessä toteuttaja varmistaa lopullisen liittymätehon ja syöttökaapeleiden määrän. S22 S222 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ Rakennuksen sähköverkko toteutetaan TN-S -järjestelmän mukaisena (5- johdinjärjestelmä). Sähköpääkeskustilaan sijoitetaan pääkeskus PK, kompensointiparisto ja päämaadoituskisko. S2222 Sähköpääkeskus Rakennukseen asennetaan pääkeskus. Pääkeskus PK sijoitetaan pääkeskushuoneeseen. Alustavasti pääkeskuksen nimellisvirta I N = 600 A. Tyypiltään pääkeskus on IP 30 kennokeskus. Rakennuksen jakeluverkko suojataan pääkeskukseen asennettavilla yhdistelmäsuojilla, jotka toimivat sekä salamasuojina että ylijännitesuojina. Suojat varustetaan vikaantumisesta indikoivilla potentiaalivapailla hälytyskoskettimilla. Pääkeskuksen kanteen asennetaan analysaattori jännitteen (400/230V), virran ja sähkön laadun seuraamiseksi. Pääkeskuksen kanteen asennetaan 3-vaihepistorasiat, 32A ja 16A. Nousujohtojen ylivirtasuojina käytetään kytkinvarokkeita. S2223 Maadoitukset Maadoitukset rakennetaan TN-S -järjestelmän mukaisina.

5 Rakennukselle asennetaan oma maadoituselektrodi, joka liitetään rakennettavaan päämaadoituskiskoon. Maadoitusjärjestelmään liitetään johtavat putkistot, IV- kanavat, kaapelihyllyt, johtokanavat, puhaltimien taajuusmuuttajat, puhelinmaadoitukset sekä muut mahdolliset tietojärjestelmien maadoitukset. S2224 Loistehon kompensointilaitteet Kiinteistön loisteteho kompensoidaan pääkeskushuoneen sijoittavalla estokeloilla varustetulla kompensointiparistolla (automaattisesti säätyvä), jossa on harmonisten yliaaltojen suodatus, kompensaattoripariston nimellisteho on lähtökohtaisesti 175 kvar. Jatkosuunnittelun yhteydessä toteuttaja varmistaa lopullisen nimellistehon. Loistelamppuvalaisimet varustetaan kompensoinnin huomioivin elektronisin liitäntälaittein ja muut purkauslamppuvalaisimet varustetaan valaisinkohtaisella kompensoinnilla (tehokerroin pf = 0,9). S2227 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät Pääkeskukselta PK jakeluna toteutetaan ns. normaalijakelu (valaistus ja pistorasiat) jakokeskuksille sekä sähkötoimiset laitteet ja laitteistot (IV- laitteet ja keittiöja kylmälaitteet jne.). Pääkaapelit mitoitetaan kuormitusvirran, jännitteen aleneman ja selektiivisyyden perusteella. Sallittu jännitteen alenema pääjohtojen osalta on <1,5 %. Kaapelityyppeinä käytetään halogeenivapaita 5- johdinkaapeleita. MMJ ja MCMK poikkipinnoilla 6-16 mm² ja AMCMK poikkipinnoilla 35 240 mm². Palonkestävissä asennuksissa käytetään ao. asennuksia koskevien määräysten mukaisia palonkestäviä ja halogeenivapaita kaapeleita ja asennustapoja. S2228 Sähkön jakokeskukset Tiloihin sijoitetaan jakokeskuksia siten, että sähkönjakelun etäisyydet pysyvät kohtuullisina mahdollistaen samalla toimivan suojauksen sekä riittävät jännitetasot. Halliosan jakokeskukset sijoitetaan kuhunkin myymälälohkoon seinäpintaan asentamalla ja ovilaitteella varustettuna. Keskukset maalautetaan arkkitehdin määräämään värisävyyn. Muiden tilojen jakokeskukset asennetaan niille varattuihin sähkökeskuskomeroihin tai teknisiin tiloihin. Sähkökeskuskomeroihin asennettavat keskukset ovat rakenteeltaan kuivan tilan kehikkokeskuksia. Keskusten lukumäärä suunnitellaan tilanjakosuunnitelmien mukaisesti.

Jakokeskuksissa johtosuojina käytetään johdonsuoja-automaatteja 25 A:n lähtöihin asti ja yli 25 A:n lähdöissä käytetään kytkinvarokkeita. Keskuksiin suunnitellaan varalähtöjä n. 15 20 % riippuen keskuksen koosta. LVI laitekeskuksissa johtosuojina alle 25 A:n lähdöissä käytetään tulppavarokkeita. Isoimmissa lähdöissä käytetään kytkinvarokkeita. IVJ konehuoneisiin asennettavat keskukset ovat IP 34 suojattuja kotelokeskuksia. Keskuksien pääkytkimet ovat 4 -napaisia. Jakokeskukset varustetaan 3x16 A ja 1x16 A keskuspistorasioilla (asennus kanteen). Keskuksien päävirtapiirit sekä ohjaus- ja hälytysjohtojen liitäntä tehdään riviliittimiä käyttäen. Kiinteistövalvonnan riviliittimet asennetaan omaan keskusosaan. Ohjaus- ja hälytysjohtojen riviliittimiä asennetaan 20 % varaliittimiksi. Keskuslähtöjen sisäinen johdotus tehdään varokealustojen, ei sulakkeiden nimellisvirran mukaan. Jakokeskuksien rakenne toteutetaan siten, että kiinteistön valaistus - kuormitukset voidaan tarvittaessa mitata helposti sähköenergian seuraamiseksi. Asiakastilojen ulkopuolelle asennetaan erillinen valaistusohjauskeskus, jolla ohjataan koko rakennuksen valaistusta. Savunpoiston ohjauskeskus sijoitetaan palokunnan hyökkäystielle. Jakokeskuksien rakenne toteutetaan siten, että kiinteistön valaistus - kuormitukset voidaan tarvittaessa mitata helposti sähköenergian seuraamiseksi. 6 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien kiinteistön laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. Laitteiden ja laitteistojen sähköistys toteutetaan ja asennetaan laitteiden kaapeloinnit sekä tarvittavat oheis- ja apulaitteet (mm. pistorasiat, liitäntä- ja jakorasiat, käynnistimet ja turvakytkimet). Voimaryhmäjohdot mitoitetaan käyttäjältä ja muilta suunnittelijoilta saatavien laite- ja tehotietojen perusteella (keittiölaitteet, LVI- laitteet ym.) Voimaryhmäjohtoja asennetaan mm. seuraaville laitteille: LVIJ-laitteet Automaattiovet Voimaryhmäjohtoina käytetään yleensä MMJ -kaapeleita ja ne asennetaan pääosin kaapelihyllyille. Taajuusmuuttajakäyttöisten laitteiden voimaryhmäjohtoina käytetään konsentrisella suojajohdolla varustettuja kaapelityyppejä (EMCsuojaus).

7 Savunpoistojärjestelmissä käytetään FRHF palonkestävää kaapelointia. Keittiölaitteet ja mahdolliset minikeittiöt asennetaan laiteluetteloiden ja erillisten piirustusten mukaisesti. Sähkötöihin sisällytetään laitteiden liittäminen sähköverkkoon. Käyttäjien toiminnasta johtuvat sähköistystarpeet eivät sisälly toimitukseen. S24 S241 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT PISTORASIAT Pistorasiat johdotetaan omiin 16 A:n ryhmiin 2,5 mm² johdinpoikkipinnalla. Asennuskojeet ovat valkoisia vakiosarjan kalusteita (iskunkestäviä). Siivousta varten asennetaan pistorasiat käytäville n. 15 m:n välein. Ryhmäjohdot mitoitetaan 75 % kuormalle lopullisesta liitäntätehosta laskettuna. Sallittu jännitteen alenema ryhmäjohtojen osalta on 1,5 %. Myyntipisteiden pistorasiavarustelu, 3 kpl 2-osaisia maadoitettuja pistorasioita, toteutetaan arkkitehdin laatimien konseptisuunnitelmien mukaisesti. Sisääntuloauloihin asennetaan ohjattuja pistorasioita jouluvalaistusta varten. Pistorasioiden ohjaus tapahtuu valaistusohjauskeskuksesta. S25 S251 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT SISÄVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Rakennukseen asennetaan yleisvalaistus, jolla pyritään hyvään työvalaistukseen ja viihtyisään ympäristöön ja energiatehokkuuteen. Lisäksi myymälätilan ikkunaseinille asennetaan säädettävä yöajan erillisvalaistus. Valonlähteiden toteutusperiaate (esim. LED vs. loisteputki) selvitetään ja hyväksytään jatkosuunnittelun yhteydessä. Valaisimien valinnassa noudatetaan seuraavia perusteita: valaisimien huollon toteutus (valolähteen polttoikä ja valaisimien sijoitus) tilaluokat valolähteiden energiataloudellisuus valaistuksen tasaisuus hyvä häikäisysuojaus Valaistustasojen mitoituksissa noudatetaan sisävalaistusstandardin SFS-EN 12464-1 valaistustason suosituksia huomioituna alla olevat tekstit.

Myyntipaikkojen valaistus toteutetaan työolosuhteet huomioiden, joustavana, siirrettävänä ja käännettävänä. Myyntipaikkojen valaisimet, 4 kpl, kiinnitetään myyntipaikan rakenteisiin. Valaisimet suunnataan yhdessä, kauppiaan ohjeiden mukaisesti. Seuraavassa on esitetty erilaisten tilojen valaistustasoarvoja. Arvoissa on huomioitu jo valonalenemakerroin (0,8), ts. valaistustasojen uusarvot ovat esitettyjä arvoja korkeammat. Tilojen valaistus ja valaistustasot toteutetaan seuraavasti: Myyntipaikat työpöytätasot, työstöalueet 500 lx muualla 300 lx Yleisötilat käytävät 300 lx muualla 200-300 lx Muut tilat käytävät: valaistustaso 200 lx toimistotilat: valaistustaso 500lx henkilökuntatilat: valaistustaso 300lx tekniset tilat: valaistustaso 300lx Kaikki loiste- ja TC -lamppuvalaisimet varustetaan kompensoinnin huomioivin elektronisin liitäntälaittein. LED- valonlähteiden, loisteputkien, pienoisloisteputkien ja purkauslamppujen värilämpötilana käytetään 4000 K lamppuja, värintoistoindeksi Ra > 85. Valaistuksen ohjaukset (käytävät, ym. yleiset tilat) liitetään rakennusautomaatiotai muuhun valaistusohjausjärjestelmään. Varastojen ja sosiaalitilojen valaistusta ohjataan paikallisten IR tunnistimien avulla. Yleisten tilojen valaistusta ohjataan automaatio- ja /tai valvontajärjestelmän kautta aikaohjauksina. Valaistusryhmissä käytetään pääsääntöisesti 10 A:n 1-vaiheryhmiä 1,5 mm² johdinpoikkipinnalla. Suurissa tiloissa käytetään 3-vaiheryhmiä 1,5 tai 2,5 mm² johdinpoikkipinnalla. Kaikki valaistusratkaisut varmistetaan koevalaistus- ja mallitilakatselmuksissa, jossa päätetään kunkin osa-alueen valaistustavasta. 8 S252 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Ulkovalaistuksella pyritään varmistamaan turvallinen liikkuminen rakennuksen ympäristössä pimeän aikana ja varmistamaan kameravalvonnan toiminta ympäri vuorokauden.

9 Ulkoalueiden valaisimien valinnassa noudatetaan seuraavia perusteita: valaisinhuollon toteutus tilaluokat arkkitehtoniset vaatimukset valonlähteiden energiataloudellisuus Ulkovalaistuksen ohjaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Ulkotiloissa seinissä, valaisinpylväissä ja pollarivalaisimissa valonlähteenä käytetään pääsääntöisesti led lamppuja. Alueen valaistavia kohteita ovat tavaran vastaanotto, kulkuluiskat sekä sisääntulokatokset. Rakennuksen alueelta puretaan torialueen nykyiset valaisinpylväät jotka toteuttaja ottaa talteen ja varastoi. Valaisinpylväät on oltava palautettavissa käyttöön rakennuksen purkamisen tai siirron jälkeen. S261 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Rakennuksen lämmityksen toteutustapa on auki, se toteutetaan kaukolämmöllä tai sähköllä. Toteuttaja on velvollinen selvittämään, kumpi vaihtoehto on edullisempi huomioiden rakennuksen lyhyt elinkaari, 2 vuotta. Rakennuksen lämmityksen ja jäähdytyksen toteutustavat on esitetty LVIAK- järjestelmäkuvauksessa. Rakennuksen luiskien, sisäänkäyntien ja ovien kynnysten sekä muiden tarpeellisten alueiden lämmitys toteutetaan sähköisillä sulanapitojärjestelmillä. Ko. sulanapitojärjestelmiä ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä, ulkoilman lämpötilaan perustuen. S5 S51 UPS- JAKELUJÄRJESTELMÄ JA SIIHEN LIITETYT KUORMITUKSET UPS- JAKELUN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA LAITTEISTOT Rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmien (mm. kameravalvonta, rikosilmoitus, kulunvalvonta) varmennus toteutetaan järjestelmäkohtaisilla akustoilla, toimintaaika 72 h.

10 S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT Rakennukseen asennetaan turvavalaistusjärjestelmä mahdollistamaan henkilöiden turvallinen poistuminen rakennuksesta sähkökatkotilanteissa sekä varmistamaan, että sammutus- ja turvavälineet ovat paikannettavissa ja käytettävissä. Turvavalaistus koostuu poistumisreitti- ja poistumisvalaistuksesta. Turvavalaistusjärjestelmä rakennetaan standardien SFS-EN 50171, SFS-EN 50172 ja EN-1838 sekä voimassa olevan sisäasiainministeriön ohjeen asettamat vaatimukset täyttäväksi. Turvavalaistusjärjestelmä toteutetaan itsetestaavana valaisinkohtaisella akkuvarmennuksella toteutettuna järjestelmänä. Opaste- ja turvavalaisimet toteutetaan LED-valaisimilla. Järjestelmän toiminta-aika on 1 tunti. Jatkosuunnittelun yhteydessä tarkistetaan toiminta-aika pelastusviranomaisen ohjeistuksen mukaan. Suunnittelussa noudatetaan: sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeita tätä kohdetta varten annettuja erityisohjeita (paloviranomainen)

11 T T1 T130 TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT VIESTINTÄ- JA TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ Rakennukseen tuodaan kuitu talokaapeli ja varaputkitukset vetolankoineen eri operaattorien linjoja varten valmiiksi. Rakennukseen asennetaan CAT6 A, luokka E A -standardin vaatimukset täyttävä yleiskaapelointijärjestelmä, kaapelin rakenne parisuojattu (U/FTP), kaistanleveys 500 MHz. Yleiskaapelointijärjestelmään liitetään puhelin- ja atk-pisteet. Ns. siamilaisia kaapeleita ei käytetä. Rakennuksen pääjakamo asennetaan teletekniseen huoneeseen. Jokaiseen myymälään asennetaan lähtökohtaisesti yksi 2-osainen RJ-45 piste kaapeloituna talojakamosta. Muut tilat varustetaan tarvittavalla määrällä RJ-45 pisteitä. Yleiskaapeloinnin liitinrasiana on RJ-45 (suojattu). Valokuitukaapelit päätetään päätepaneeleiden LC duplex liittimiin hitsaamalla ja häntäkuituja käyttäen. Kaikki kuidut päätetään. Aktiivilaitteet (serverit, reitittimet, kytkimet jne.) ja ristikytkentäkaapelit ovat käyttäjän hankinnassa. Ristikytkentäkaapelit eivät kuulu urakkaan. Kiinteistö ja käyttäjät hankkivat itse internet-palvelujensa tilaamisen kytkentöineen. Valvonta-alakeskuksille (VAK) kaapeloidaan Ethernet- pisteet. Kiinteistön langattomalle WLAN- verkolle tehdään omat pisteet käytäville. Verkko laitteineen on käyttäjän hankinnassa. Työpisteiksi asennettuja vapaita avoimen verkon pisteitä voi käyttää ko. verkon rakentamiseen. Sisäänkäynteihin kaapeloidaan Ethernet- pisteet mahdollista informaatiokäyttöä varten. T140 PUHELINJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan yleiskaapelointijärjestelmään integroitu puhelinkaapelointijärjestelmä. Kaikki puhelinjärjestelmän laitteet (puhelinvaihde, -kojeet, ristikytkentäjohdot jne.) ovat käyttäjän hankinnassa.

12 T2 T210 TILAKOHTAISET KUVA- JA ÄÄNIJÄRJESTELMÄT AV-JÄRJESTELMÄ Mahdolliset AV-järjestelmät ovat kokonaisuudessaan käyttäjien erillishankinnassa. Varaudutaan ainoastaan pääjohtotein. T3 T340 MERKINANTO- JA KUTSUJÄRJESTELMÄT AVUNPYYNTÖJÄRJESTELMÄ Kiinteistön Inva-WC:t varustetaan hälytys- / avunpyyntöjärjestelmällä. Hälytykset johdetaan huoltomiesten valvomotilaan ja rakennusautomaatiojärjestelmään. T5 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään turvallisuusjärjestelmien toteutusperiaate (väyläjärjestelmä vs. tähtimäinen järjestelmä). Turvallisuustekniikka ja turvajärjestelmät integroidaan yhtenäiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ Rakennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Kulunvalvontajärjestelmään liitetään kiinteistön ulko-ovet. Reitit kauppiaiden varasto- ja huoltotiloihin suojataan kulunvalvonnalla. Ovet varustetaan sähkölukoilla ILOQ- järjestelmää varten. Kulunvalvonnan keskittimet sijoitetaan erilliseen teletekniseen huoneeseen. Kulunvalvontajärjestelmän kaapelointi, laitteet (ILOQ) ja käyttöönotto asennuksineen kuuluu toteuttajan urakkaan. T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan osoitteellinen murtoilmaisujärjestelmä, mikä toimii ns. kuorisuojausperiaatteella. Rakennuksen ikkunalliset tilat suojataan lasirikkoilmaisimilla (ikkunat alle 4 m). Murtoilmaisujärjestelmän keskittimet sijoitetaan erilliseen teletekniseen huoneeseen. Käytäville asennetaan IR-tutkia. Käyttöpäätteitä sijoitetaan pääkulkureiteille. Murtoilmaisujärjestelmän kaapelointi, laitteet ja käyttöönotto asennuksineen kuuluu toteuttajan urakkaan.

13 T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan IP-pohjainen värillinen kameravalvontajärjestelmä. Järjestelmä tehdään osana yleiskaapelointijärjestelmää. Kaapelointi päätetään omiin paneeleihinsa pääjakamossa. Sisätiloissa kameroita sijoitetaan sisäänkäyntien yhteyteen, yleisökäytäville ja auloihin. Ulkoalueelle asennetaan kameroita pääovien ja lastaustilojen valvontaa varten. Valvontamonitorit ja -tietokone sijoitetaan myöhemmin sovittavaan paikkaan. Valvonta tulee olla mahdollista myös Web-Client pohjaisena, jolloin valvontaa voidaan suorittaa esim. vartiointiliikkeen valvomosta. Videovalvontajärjestelmän kaapelointi kuuluu toteuttajan urakkaan. Laitteet ja käyttöönoton toteuttaja tarjoaa optiona. T6 T610 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan analoginen ja osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä viranomaismääräysten mukaisessa laajuudessa. Viranomaismääräysten mukaan suojattaviin tiloihin asennetaan pääosin savuilmaisimet. Käytäville asennetaan hälyttimet ja palopainikkeet määräysten mukaisesti. Mahdollisia palo-ovia ohjataan paloilmoitinjärjestelmällä. Paloilmoitinkeskus sijoitetaan teletekniseen tilaan ja palokunnan käyttölaite hyökkäystien sisäänkäyntiin. Paloilmoitinjärjestelmä liitetään kulunvalvontajärjestelmään. Paloilmoitin ohjaa poistumisreittien KV- ovia, mikäli poistumissuunta on lukitusta vasten eikä oviympäristössä ole riko lasi painiketta tai muuta vastaavaa ratkaisua. T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ Kiinteistöön asennetaan palosuojelujärjestelmä, jolla ohjataan rakennuksen savunpoistoluukkuja, -puhaltimia ja -peltejä. Järjestelmän suunnittelussa ja asennuksessa noudatetaan Sisäasiainministeriön ja paikallisen pelastuslaitoksen ohjeita. Savunpoiston ohjauskeskus SPOK sijoitetaan samaan tilaan paloilmoittimen

14 palokuntapaneelin kanssa (palokunnan hyökkäystielle). Savunpoistokeskus SPK sijoitetaan pääkeskushuoneeseen. Järjestelmän kaapelointi tehdään palonkestävillä kaapeleilla. Järjestelmä asennetaan omalle johtotielle. Sijoitus päällekkäisissä hyllyasennuksissa ylimmäiseksi. Savunpoistokeskuksen syöttö otetaan pääkeskukselta ennen pääkatkaisijaa.. Kiinteistön savunpoistojärjestelmän sähköistyksessä huomioidaan Pelastuslaitoksen varavoimasyöttömahdollisuus. T8 T810 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ Kiinteistön LVI- laitteistojen ja -järjestelmien säätöä ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusautomaatiojärjestelmän valvomotila sijoitetaan omaan erilliseen tilaansa yhdessä kohteen käyttöpiirustusten kanssa. Rakennusautomaatiojärjestelmä integroidaan valaistusohjausjärjestelmään. Järjestelmien ja laitteistojen toiminta on esitetty LVI- ja RAU - järjestelmäkuvauksissa. T840 SÄHKÖENERGIAN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Rakennus varustetaan energiamittausjärjestelmällä siten, että kiinteistön ja kunkin vuokralaisen energiankäyttö saadaan mitattua ja käyttökustannukset kohdistettua kullekin käyttäjälle aiheuttamisperiaatteen ja vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Kukin vuokralainen tekee oman sähkönostosopimuksen energialaitoksen kanssa. Kylmiöiden energiankulutus mitataan joko erillisinä (yksittäiskylmiöt) tai ryhmänä, jolloin energiakulutus jaetaan neliöpohjaisesti vuokralaisille. Toteutustapa päätetään jatkosuunnittelun yhteydessä.