Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015
Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu ja kasvava kulutus ovat johtaneet globaaliin kestävyyskriisiin, jonka keskeisiä osia ovat luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos. Kestävyyskriisin torjumiseen on ryhdyttävä pikaisesti, sillä kriisin syventyessä katoaa pohja kaikelta muulta taloudelta, hyvinvoinnilta ja turvallisuudelta. Sivu 2 16.1.2015
Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee aikaisemmin Maailman ylikulutuspäivänä ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Loppuvuosi eletään velaksi. Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Sivu 3 16.1.2015
Planeettarajat Johan Rockström ja Will Steffen (Nature 2009) Tunnistetaan planeetan vakautta säätelevät ympäristön prosessit ja määritellään niille kestävyyden rajat. Luonnon monimuotoisuuden kato, ilmastomuutos ja typen kierto ovat prossesseja, joissa kestävyyden raja on ylitetty ja sillä on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, ruoan- ja energiantuotantoon ja veden saatavuuteen. Sivu 4 16.1.2015
Kiertotalous Kiertotaloudessa jätettä ei synny, vaan ylijäämämateriaalit ovat raakaainetta. Tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, tuotteita korvataan palveluilla Energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluja omistamisen sijaan. Sivu 5 16.1.2015
Edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Luonnonvarojen niukkuus nostaa tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentää niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa suojautumaan tältä kehitykseltä. Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen ennakoivasti, saavuttavat suurimmat taloudelliset hyödyt. Nämä maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä lisäämään omavaraisuuttaan raakaaineiden suhteen. Sivu 6 16.1.2015
Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätyksen edistäminen on tärkeä osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksellä - vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja turvataan ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntäen turvallisia ja korkealaatuisia kierrätysravinteita. - suojellaan Itämerta ja vesistöjä sekä maaperää. - säästetään lannoitteiden valmistuksessa tarvittavaa energiaa ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. - voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla on nyt kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Sivu 7 16.1.2015
Tiedon lisääminen Kokonaiskuva eri sektorien tuottamista ravinne- ja energiamääristä puuttuu. Biomassa-atlas vastaa vain osaan kysymyksistä. Tuontilannoitteiden ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön tilastoinnissa on puutteita. Peltomaan fosforivarantojen seuraaminen on haasteellista. Pitäisi pystyä läpinäkyvästi ja luotettavasti osoittamaan, että muutosta saadaan aikaan. Orgaanisten haitta-aineiden ja niiden yhteis- ja mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. Sivu 8 16.1.2015
Peltomaan kasvukunnon merkitys Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän sadon ja mahdollistaa ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen ja kierrättämisen. Ojitus toimivaksi. Kalkitus sopivan ph:n saavuttamiseksi Maan eloperäisen aineksen määrän lisääminen. Sivu 9 16.1.2015
Tuotantoeläinten ruokinta Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. Korvaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea. Sivu 10 16.1.2015
Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf Sivu 11 16.1.2015
Sivu 12 16.1.2015 Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf
Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyö Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen lanta- ja rehuyhteistyön kehittäminen. Lantaurakoinnin kehittäminen tilaajan ja urakoitsijan näkökulmasta. Lannan hyödyntämisosaamisen kehittäminen erityisesti kasvinviljelytiloilla. Sivu 13 16.1.2015
Lannan käsittelymenetelmät Lannan käsittelymenetelmien kehittäminen ja toteutus eri vaiheissa. Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi Sivu 14 16.1.2015
Puhdistamoliete Nykyiset puhdistamolieteperäiset lannoitevalmisteet ovat maaperälle hyviä, koska sisältävät orgaanista ainesta. Metallit ja taudinaiheuttajat eivät enää ongelma. Orgaanisia haitta-aineita tutkittu paljon, mutta kaikkia ympäristövaikutuksia ei tunneta. Lietteiden prosessointiin uutta käsittelyteknologiaa, joka tuhoaisi haitta-aineet, mutta ottaisi ainakin fosforin talteen käyttökelpoisessa muodossa. Sivu 15 16.1.2015
Kierrätyslannoitteiden valmistus Lannoitevalmistesektori on vaativa ala, joka vaatii paljon tietoa, osaamista ja ymmärrystä toimijoilta. Kierrätysravinteen käyttö täytyy saada kustannushyötysuhteeltaan samalle tasolle kuin keinolannoitteiden. Markkinat kierrätysravinteille ja lannoitteille kehittymättömät. Lisää panoksia tuotteistukseen, jotta saadaan aikaan tasalaatuisia, kustannustehokkaita, ei haitta-aineita sisältäviä sekä helppokäyttöisiä tuotteita. Sivu 16 16.1.2015
Kuluttajat Kuluttajien kiinnostuksen ja tietoisuuden lisääminen. Kehitetään sekä hiili- ja vesijalanjäljen lisäksi myös ravinnejalanjälki. Kierrätysravinteilla tuotetun ruoan suosiminen kuten luomu. Ruokahävikin minimointi. Kuva Tarja Haaranen Sivu 17 16.1.2015
Kiitos! Tarja.haaranen@luke.fi Kiitos! tarja.haaranen@luke.fi Sivu 18 16.1.2015