1 (11) Kuopion kaupunki HALLINTOSÄÄNTO 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltamisala Tässä hallintosäännössä määrätään Kuopion kaupungin hallintorakenteesta, johtamisjärjestelmästä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä talouden hoidosta. Hallintosäännön ohella kaupungin hallinnosta määrätään kaupunginvaltuuston hyväksymillä seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisesti: 1. kaupunginvaltuuston työjärjestys 2. kaupunginhallituksen johtosääntö 3. palvelualueiden johtosääntö 4. liikelaitosten johtosäännöt 5. muut kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosäännöt 2 luku Hallinnon yleinen rakenne 1 Kuntakonserni Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kuntakonsernilla tarkoitetaan niiden yhteisöjen kokonaisuutta, jotka on sisällytettävä kunnan konsernitaseeseen. Kuntakonserniin kuuluvat myös yhteisöt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa. Kunnan tytäryhteisöjä voivat olla yksityisoikeudellisten yhteisöjen lisäksi kuntayhtymät. Tytäryhteisöjen toiminnan valvontaa koskevat tehtävät määrätään johtosäännöllä. Omistajapolitiikka kaupunkikonsernissa jakaantuu omistajastrategiaan ja omistajaohjaukseen. Omistajastrategiassa määritellään mitä omistetaan ja omistajaohjauksessa se, miten ohjataan. Tämä kokonaisuus määritellään omistajapoliittisissa linjauksissa ja ohjeessa, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyy sekä hyvää hallintotapaa koskevissa ohjeissa, jotka hyväksyy kaupunginhallitus.
2 Kaupungin toimielinrakenne 3 Kaupunginvaltuusto 4 Kaupunginhallitus 5 Lautakunnat 6 Johtokunnat 2 (11) Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluvat valtuustolle, toimeenpano kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Tytäryhteisöjä koskevia säännöksiä sovelletaan myös kunnan määräysvaltaan kuuluviin säätiöihin. Omistajapolitiikkaa linjaavat Kuopion kaupungin omistajapoliittiset linjaukset, Kuopion kaupungin konserniohje ja Hyvä hallintotapa Kuopiokonsernissa -ohjeilla. Kuopion kaupungin toimielimiä ovat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat, johtokunnat ja muut johtosäännöllä määrätyt toimielimet. Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Kunnan päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt kuntalain tai erityislain nojalla toimivaltaansa muulle viranomaiselle. Kaupunginvaltuuston toiminnasta määrätään erillisellä valtuuston työjärjestyksellä. Kaupunginhallituksella on lainmukainen vastuu kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus toimii kaupunginjohtajan esimiehenä. Kaupunginhallituksen toimintaa koskevat määräykset ovat kaupunginhallituksen johtosäännössä. Lautakunnalla tarkoitetaan toimielintä, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena ja hoitaa niitä pysyväisluonteisia tehtäviä, joita valtuusto kunnan hallinto-organisaatiosta sekä toimivallan jaosta ja tehtävistä päättäessään on sille antanut. Lautakuntien toimintaa koskevat määräykset ovat lautakuntien johtosäännöissä. Tarkastuslautakunta ei ole kaupunginhallituksen alainen, vaan se esittää tarkastuskertomuksensa suoraan valtuustolle. Tarkastuslautakunnan toimintaa koskevat määräykset ovat tarkastussäännössä. Johtokunta on pääsääntöisesti erilaisten liikelaitosten toiminnasta vastaava toimielin. Johtokunta voidaan asettaa myös tietyn tehtävän hoitamista varten. Johtokunnan jäsenten valintaa koskeva valtuutus määritellään johtosäännössä. Kuopion kaupungilla on seuraavat kaupunginhallituksen alaisuudessa
toimimat johtokunnat: 3 (11) 1) Kuopion Energia liikelaitoksen johtokunta 2) Kuopion Vesi liikelaitoksen johtokunta 3) Kallaveden työterveys liikelaitoksen johtokunta 4) Kuopion Ateria liikelaitoksen johtokunta 5) Kuopion kaupungin kuntatekniikka liikelaitoksen johtokunta 6) tilahallinnon johtokunta Kaupungin liikelaitosten johtokuntia koskevat määräykset ovat liikelaitosten johtosäännöissä. Tilahallinnon johtokuntaa koskevat määräykset ovat tilahallinnon johtosäännössä. 7 Jaostot Kaupunginhallituksella on omistajaohjausjaosto, josta määrätään kaupunginhallituksen johtosäännössä. Kaupunkirakennelautakunnalla on tiejaosto sekä terveys- ja perusturvalautakunnalla on yksityisasioiden jaosto, joiden toiminnasta määrätään palvelualueiden johtosäännössä. 8 Palvelualueet 9 Palvelualueista vastaavat toimielimet Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös toimialaansa kuuluvat viranomaistehtävät. Palvelualueet on ryhmitelty toimielinten alaisuuteen asiakaspalvelua ohjaavilla ja asiakaslähtöistä toimintaa tukevilla organisointiperiaatteilla. Kuopion kaupungilla on kuusi palvelualuetta: vetovoimaisuuden palvelualue, kaupunkiympäristön palvelualue, hyvinvoinnin edistämisen palvelualue, kasvun ja oppimisen palvelualue, perusturvan palvelualue ja terveydenhuollon palvelualue. 1. kaupunginhallitus, joka johtaa vetovoimaisuuden palvelualuetta 2. kaupunkirakennelautakunta, joka johtaa kaupunkiympäristön palvelualuetta 3. ympäristölautakunta, joka vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä 4. alueellinen rakennuslautakunta, joka vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella yhteistoimintasopimuksen mukaisista rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä 5. alueellinen jätelautakunta, joka vastaa kaupunkiympäristön palvelualueella yhteistoimintasopimuksen mukaisista jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävistä
6. hyvinvoinnin edistämisen lautakunta, joka johtaa hyvinvoinnin edistämisen palvelualuetta 4 (11) 7. kasvun ja oppimisen lautakunta, joka johtaa kasvun ja oppimisen palvelualuetta 8. perusturva- ja terveyslautakunta, joka johtaa perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueita 10 Konsernipalvelu ja palvelualueen hallinto- ja tukipalvelu Konsernipalvelut ovat keskitetysti johdettuja ja osittain toiminnallisesti palvelualueille hajautettuja ohjaus-, tuki- ja valvontatoimintoja. Konsernipalvelua johtaa kaupunginjohtaja. Konsernipalvelun toimintaa koskevat määräykset ovat konsernipalvelun toimintasäännössä. Palvelualueella on vastuualueena hallinto- ja tukipalvelut, joiden järjestämisestä määrätään tarkemmin palvelualueen toimintasäännössä. 3 luku Johtamisjärjestelmä 1 Johtamisjärjestelmän kuvaus 2 Poliittinen johtamisjärjestelmä 3 Ammattijohtaminen ja henkilöstö Kunnan johtaminen jakaantuu poliittiseen johtamiseen ja ammattijohtamiseen. Kunnan hallinto perustuu luottamushenkilöiden määräävään asemaan. Poliittisen johtamisen järjestelmä on kuvattu edellä luvussa 2. Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin hallintoa, operatiivista toimintaa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa kaupunginhallituksen alaisena. Palvelualuejohtajat johtavat kaupunginjohtajan alaisena kaupungin kokonaisetu huomioiden palvelualueiden toimintaa. Asiakkuusjohtajat (vastuualuejohtajat) johtavat palvelualueilla heidän vastuullaan olevia toimintoja palvelualuejohtajan alaisuudessa. Kaupungin henkilöstö on joko virkasuhteessa tai työsuhteessa kaupunkiin. Tarkemmasta viranhaltija- ja työntekijäorganisaatiosta sekä toimivallasta määrätään johtosäännöillä ja toimintasäännöillä. 4 Johtoryhmät
5 (11) Johtamisen tukena on johtoryhmiä, joissa on henkilöstön edustus. Muilta osin kokoonpanosta päätetään erikseen. 4 luku Kokous- ja päätöksentekomenettely 1 Määräysten soveltaminen 2 Kokousaika ja -paikka 3 Kokouskutsu 4 Jatkokokous 5 Varajäsenen kutsuminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kaupungin toimielimissä. Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Toimielin päättää varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin toimielimen puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö sen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja niille, joilla on oikeus läsnäoloon, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen toimitetaan vähintään kolme päivää ennen kokousta, ellei toimielin ole toisin päättänyt. Asian käsittely voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 6 Kokouksen pitäminen
7 Kokouksen johtaminen 8 Tilapäinen puheenjohtaja 9 Läsnäolo- ja puheoikeudet 6 (11) Kokouksen avattuaan puheenjohtajan on todettava läsnäolijat. Lisäksi puheenjohtajan on todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli erityiset syyt sitä vaativat. Päätöksen tekemisessä on tällöinkin noudatettava mitä 11 :ssä on määrätty. Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Puheenjohtajan on lopetettava tai keskeytettävä kokous, jos syntyy sellainen epäjärjestys, jota hän ei voi hillitä. Kokousta tai määrätyn asian käsittelyä varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja, milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa. Kaupunginhallituksen kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä kaupunginjohtajalla, palvelualuejohtajilla, kaupunginsihteerillä ja II kaupunginsihteerillä sekä muilla kaupunginhallituksen määräämillä henkilöillä. Muiden toimielimien kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta määrätään toimielimen johtosäännössä, minkä lisäksi asianomainen toimielin voi erikseen päättää asiasta. Toimielimissä läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa 15 vuotta täyttäneelle henkilölle, silloin kun toimielin kutsuu kokoukseen nuorison edustajia. 10 Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä Kaupunginhallitus voi määrätä edustajansa muihin toimielimiin. Edustajaksi voidaan määrätä myös kaupunginhallituksen varajäsen tai kaupunginjohtaja. 11 Esittely
12 Esteellisyyden toteaminen 7 (11) Kaupungin toimielimissä asiat päätetään toimielimen sisäistä järjestelyä ja luottamushenkilöiden valintaa lukuun ottamatta esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Esittelijä määrätään toimielimen johtosäännössä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 13 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjanpitäjänä toimii toimielimen tehtävään määräämä henkilö. Pöytäkirjanpitäjä kirjoittaa pöytäkirjan puheenjohtajan johdolla. Sen allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Se tarkastetaan ja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi kullakin kerralla tehtävään valittua jäsentä. Pöytäkirjaan merkitään: Järjestäytymistietoina; toimielimen nimi, kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka, saapuvilla olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä, kokouskutsun laillisuus ja kokouksen päätösvaltaisuus. Asian käsittelytietoina; asiaotsikko, selostus asiasta, päätösehdotus, esteellisyys, asian salassapito tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, äänestykset, äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys, sekä äänestyksen tulos, vaalit, vaalitapa ja vaalin tulos, päätöksen toteaminen, eriävä mielipide. Päätökseen liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa
8 (11) on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 14 Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi 15 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Alemman viranomaisen päättämän asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, sen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja kukin erikseen. Sama oikeus ottamiseen on henkilöstöjohtajalla niiden viranhaltijapäätösten osalta, jotka koskevat palvelussuhteeseen ottamista tai palvelusuhteen ehtoja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Asian ottamisesta johtokunnan alaisen viranomaisen tekemästä päätöksestä voi päättää johtokunta, sen puheenjohtaja tai johtokunnan esittelijä. Kaupungin viranomaisen on kuuden päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai viranhaltijapäätöksen allekirjoittamisesta ilmoitettava kaupunginhallitukselle, lautakunnalle tai johtokunnalle niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäviksi. Palvelussuhteeseen ottamista koskeva päätös on kuuden päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava henkilöstöjohtajalle. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään oikaisuvaatimusajan kuluessa. Päätös voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jos asian luonne tai kiireellisyys sitä vaatii. 5 luku Talous
1 Talousarvion täytäntöönpano 9 (11) Valtuusto hyväksyy talousarviossa toiminnalliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä henkilöstö- ja investointiohjelmat. 2 Talousarvion muutokset 3 Pysyvien vastaavien myynti 4 Poistosuunnitelman hyväksyminen 5 Avustukset ja takaukset Kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta seuraa tulosalueen ja tulosyksiköiden talousarvion sekä tulos- ja palvelutavoitteiden toteutumista. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Pysyvien vastaavien myynnistä määrätään kaupunginhallituksen johtosäännön 1 luvun 5 :n 24 kohdassa. Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymien suunnitelmanpoistojen perusteiden pohjalta kaupunginhallitus hyväksyy hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kaupunginhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Toimielinten on vuosittain vaadittava toimintakertomus ja tilinpäätös sellaisilta yhteisöiltä, joita kaupunki on avustanut tai joiden sitoumuksia kaupunki on taannut yli 10.000 eurolla. 6 Sisäinen valvonta Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa on johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.
10 (11) Toimielimet ja johtavat viranhaltijat vastaavat toiminnan sisäisestä valvonnasta kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 7 Tilivelvollisuus Tilivelvolliset viranhaltijat määritellään talousarvion yhteydessä. 6 luku Muut määräykset 1 Tiedottaminen 2 Sähköinen viestinvälitys 3 Asiakirjojen allekirjoittaminen 4 Salassapitomerkintä 5 Asiakirjojen lunastus 6 Tarkastussääntö Kaupungin tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka antaa tarvittaessa yleisohjeita kaupungin tiedottamisesta. Toimielimen esittelijä vastaa päätösten tiedottamisesta. Kaupunginhallituksen päätösten tiedottamisesta vastaa viestintäjohtaja. Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa. Kaupungin puolesta tehtävien sopimusten, sitoumusten ja asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään asianomaisissa johtosäännöissä. Salassa pidettävään asiakirjaan, joka annetaan asianomaiselle, on tehtävä salassapitomerkintä. Kaupunginhallitus määrää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kaupungille lunastusmaksua. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä. 7 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2011 lukien ja samalla kumotaan 14.5.2007 hyväksytty hallintosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
11 (11) Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.10.2010 Muutettu 16.3.2011 kansliatoimenpitein vastaamaan kaupunginhallituksen 14.3.2011 päätöstä, jolla henkilöstöpäällikön virkanimike muutettiin henkilöstöjohtajaksi; pykälät 14 ja 15.