Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma

Millainen on vanhuskeskeinen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi

Kertausta: Puhuin viime kerralla vanhuksen näkökulmasta Siitä miten totunnaistuneet rutiinit mahdollistavat arjesta selviytymisen ja että palveluiden tulisi tukea jatkuvuutta Ihmissuhteiden tärkeydestä ja jatkuvuudesta Elämänhistorian aikana syntyneistä voimavaroista ja selviytymiskeinoista ja niiden jatkuvuudesta Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

VANHUSKESKEISYYDESSÄ KOROSTUU VANHUKSEN YKSILÖLLISYYS jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas ihminen määrittelee itse mistä hänen hyvinvointinsa ja mielekäs elämänsä koostuu jokaisella on omat tarpeensa, toiveensa, osaamisensa, odotuksensa, asioille annetut merkitykset, persoona, elämäntilanne, sos. verkosto ihminen tulkitsee aina asioita oman elämänhistoriansa, elämäntilanteensa ja kokemustensa kautta tavoitteita ei voi asettaa ulkoapäin vaan yhdessä vanhuksen kanssa tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa keskustelu, dialogi

Heikko asiakaslähtöisyys johtaa ikääntyneen heikkoon sitoutumiseen kuntoutuksen tavoitteista. Jos iäkäs ei koe kuntoutuksen tavoitteita omikseen, hän ei voi sitoutua niihin pitkällä tähtäimellä. Passiivisena objektina oleminen korostaa sivustakatsojan roolia ja on ristiriidassa kuntoutuksen perusolettamuksen kanssa. Lähde: Pitkälä ym. 2007 4 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Vanhuskeskeisyys (huom. ei asiakaskeskeisyys, koska asiakkuus vain osa elämää) huomio ikääntyvän pätevyyteen ja osaamiseen käytettävissä olevat selviytymiskeinot ja kyvyt tavoitteena löytää keinoja, joita vanhus on tottunut käyttämään selviytyäkseen vanhuksen omaksumien rutiinien jatkaminen, taitojen ylläpitäminen vanhuksen sosiaalisten suhteiden ylläpito, mukaanottaminen 5 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Korostetaan ikääntyvän omaa määrittelyä ja hänen antamiaan merkityksiä asioille Kohtaaminen ja keskustelu tärkeitä Sosiaalinen tila, jossa vanhus on toimija ei tiedontuottaja, Muutosten huomioiminen Puheesta tekoihin 6 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Pohtikaa työyhteisössänne mitä vanhuskeskeisyyden toteuttaminen omassa työssänne on konkreettisesti nyt ja miten sitä voisi kehittää! Mitä hyötyä, mitä esteitä sen toteuttamiselle on? 7 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Kokonaisvaltainen käsitys vanhuksesta? fyysinen psyykkinen sosiaalinen Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Vanhuksen tarpeista lähteminen vrt. nykyiset vanhukset tulevaisuuden vanhukset: ITSENSÄ TOTEUTTAMISEN TARPEET FYYSISET TARPEET ESTEETTISET JA ÄLYLLISET TARPEET ARVOSTUKSEN TARPEET LÄHEISYYDEN, RAKKAUDEN TARPEET TURVALLISU UDEN TARPEET 9 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi FYYSISET TARPEET

Tarpeisiin vastaaminen Julkisen sektorin muuta palvelut Läheiset VANHUKSEN TARPEET VANHUS- TYÖN PALVELUT Oikein kohdennetut vanhuspalvelut 3. sektori Yksityisen sektorin palvelut 10 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Fyysinen ja sosiokulttuurinen ympäristö elämän tilanne yhteiskunta paikallisuus tilanne 11 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Liiallinen ongelmien yksilöllistäminen vai ongelmien syiden hakeminen fyysisestä ja sosiokulttuurisesta kontekstista: Vanhukselta kysytään jotain ja hän ei vastaa: onko ongelma vanhuksessa (hän ei kykene, osaa vastata) vai onko ongelma ympäristössä (hän on tottunut siiihen ettei häneltä kysytä, tai jos hän vastaa niin kukaan ei reagoi) Vanhus ryskyttää terveyskeskuksessa sängyn laitaa: onko ongelma vanhuksessa (annetaan siis lääkettä) vai onko ongelma ympäristössä, joka ei tarjoa virikkeitä eikä ihmisten seuraa? 12 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Kumpaakin näkökulmaa tarvitaan Osaako, kykeneekö ja haluaako vanhus JA mahdollistaako fyysinen ja sosiokulttuurinen ympäristö vanhuksen toiminnan Jos tulkitsee asiat yksilöllisesti, asiakkaasta lähteviksi ei huomaa oman toimintansa tai ympäristön vaikutuksia Oman toiminnan seurausten reflektointi: miten vanhustyön toimintakäytännöt vaikuttavat vanhuksen toimijuuteen Ks. esim. Jyrkämä 2008 13 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Toimintakäytäntöjen vaikutus vanhukseen: alistumisen kehä: Vanhuus nähdään negatiivisena, menetyksinä Vanhus alkaa toimia siten kuin odotetaan Lähiverkosto/ammattiihmiset alkaa holhota ja päättää vanhuksen asioista Opittu avuttomuus 14

Osallisuus voimaannuttaa, sitouttaa ja lisää vaikuttamisen ja toimimisen halua Vanhus kokee pystyvänsä itse tekemään asioita Vanhuus nähdään positiivisena ja vanhus nähdään kykenevänä toimimaan itse Lähiverkosto/ammattiihmiset tukevat vanhuksen voimavaroja ja omatoimisuutta Vanhus itse toimii ja päättää asioistaan 15

Minkälainen käsitys vanhuksesta sinun ja työyhteisösi toiminnan taustalla on? Miten se näkyy toimintakäytännöissänne? Onko puheissanne eri käsitys ja käytännön toiminnassa eri käsitys? Esim. puhutte asiakaslähtöisyydestä, osallisuudesta ja kumppanuudesta, mutta käytännössä teillä on niin kiire ettette kerkeä jutella vanhuksen kanssa?? 16 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Eri ammattilaisten tekemä käsikirjoitus (suunnitelma) vanhuksen hyvinvoinnin tukemiseksi vrt. Engeström VANHUS ERI AMMATTILAISTEN TOIMENPITEIDEN KOHTEENA 17 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Vanhus itse oman elämänsä käsikirjoittajana: VANHUS OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTINA MONIALAINEN ASIAKASPROSESSI, JOKA TUKEE VANHUKSEN MÄÄRITTELEMÄÄ HYVÄÄ ELÄMÄÄ YKSITYI- NEN SEKTORI 3. SEKTORI SOSIAALI- NEN VERKOS- TO TERVEY- DEN- HUOLTO SOSIAA- LIHUOLT O MUUT JULKISET PALVELUT 18 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Vanhuksen elämänlaadussa on kyse samoista asioista kuin muillakin ihmisillä asuminen (lämpö, mukavuus, turvallisuus, henkilökohtainen tila, estettisyys, säännöt, asuinympäristö) sosio-ekonominen status (tulot, koulutus, ammatti, omistaminen, asuminen, elintaso, ravinto) henkilökohtainen autonomia (valinnan mahdollisuus, päätöksenteko, valvonta, yksityisyys) fyysinen ja psyykkinen terveys (fyysinen terveys, toimintakyky, riippuvuus) 19 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

ilmaistu tyytyväisyys elämään (tyytyväisyys, tunnetasapaino. psyykkinen hyvinvointi) positiivinen minäkuva sosiaalinen integraatio (sosiaaliset suhteet, perhesuhteet, sosiaaliset roolit, kansalaisuus) tarkoituksenmukainen toiminta (päivittäiset toiminnot, virkistys, työ, harrastukset) 20 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Mitä ajatuksia teillä heräsi siitä, että vanhus olisi oman elämänsä käsikirjoittaja ja palvelut tukisivat häntä elämään sellaista elämää kuin hän haluaisi elää? 21 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI 2013 Palvelusuunnitelman on tuettava iäkkään henkilön palvelujen kokonaisuuden hallintaa, tavoitteellista kuntoutumista ja osallisuutta. Palvelusuunnitelman on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on kirjattava suunnitelmaan. Arviointi on toteutettava vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja hänen omia näkemyksiään kunnioittaen. 22 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Palvelutarpeiden selvittämisessä huomio on kiinnitettävä niin nykyisiin kuin ennakoitaviin tarpeisiin, erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: toimintakyvyn palauttamisen, ylläpitämisen ja edistämisen sekä kuntoutumisen mahdollisuuksiin, iäkkään henkilön tarpeeseen ja mahdollisuuksiin ylläpitää sosiaalisia verkostojaan, asiakas-/potilasturvallisuuteen, kuten vaaratapahtumien tunnistamiseen, turvalliseen lääkehoitoon, ravitsemukseen ja suun terveyteen, mahdollisten hoitoon ja huolenpitoon osallistuvien omaisten/läheisten tarpeisiin ja voimavaroihin 23 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Hyvään palvelusuunnitelmaan sisältyy: iäkkäälle henkilölle suunniteltujen palvelujen laatu ja määrä iäkkään henkilön ja ammattihenkilöiden yhdessä asettamat tavoitteet joihin palvelujen ja muiden tukitoimien avulla pyritään, selkeät vastuut eri toimijoille, ml. iäkkään henkilön oma ja hänen omaistensa ja läheistensä toiminta, 24 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

suunnitelma ennakoitujen riskien varalle: toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen, omaisen sairastuminen tms., suunnitelman toteutumisen seurantaa ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot (määrävälein, vähintään puolivuosittain ja aina, kun asiakkaan tilassa tapahtuu olennaisia muutoksia). 25 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Miten voitte toteuttaa vanhuskeskeistä ja kokonaisvaltaista hoito- ja palvelusuunnitelmaa työssänne? Miten voitte vahvistaa vanhuksen osallisuutta palvelutarpeen arvioinnissa? Miten vanhuksen omat tarpeet ja toiveet näkyvät suunnitelmassa? Miten vanhuksen osallisuutta tavoitteiden asettamiseen voi vahvistaa? Mikä on vanhuksen vastuu tavoitteiden toteuttamisessa? Sitoutuuko vanhus suunnitelmaan? 26 maarit.kairala@tokem.fi

Miten vanhukset osallisuus vaikuttaa, kun päätetään palveluista? Entä, jos ei ole sellaisia palveluita joita vanhus tarvitsee tai palveluita pitää hankkia vanhustyön ulkopuolelta? Miten perheenjäsenet osallistetaan palvelusuunnitelman tekemiseen? Miten omaiset voivat tukea vanhusta tavoitteiden saavuttamisessa tai 3. sektori tai tukihenkilö? 27 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Miten hoito- ja palvelusuunnitelmaa pitäisi muuttaa siten, että siinä näkyisi vanhuskeskeisyys ja kokonaisvaltainen vanhuksen tukeminen? Tehtävä seuraavaksi kerraksi: Tehkää yhdessä seuraavaksi kerraksi hoito- ja palvelusuunnitelma? Tarkastellaan niitä yhdessä. Lähettäkää Anittalle suunnitelmat n. 2 päivää ennen tapaamistamme 29.10. Sopikaa nyt miten etenette kunnassanne? 28 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi

Halutessaan diojen lähteitä voi kysyä minulta Olen käyttänyt lähteenä myös vielä julkaisematonta väitöskirjaani. Kiitos teille kaikille 29 Maarit Kairala maarit.kairala@ulapland.fi