Green care Green care meillä ja muualla Hoivaa ja voimaa keskisuomalaisesta luonnosta 9.2.2012 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi
2020 2020 2010 toimijoiden 2010 Perhekodit maaseudulla, luontoavusteiset menetelmät laitoksissa, luontoaiheiset leirikoulut 2005 GC käsitteen 2005 1900 Parantolat, hoitolaitokset maaseudun rauhassa Palvelujen tuotteistaminen, koulutuksen kehittäminen Yhdistyksen perustaminen, verkottuminen Tutkimus- ja kehittämishankkeet esittely GC -konseptin kehitys (niche) GC toiminta tunnustettu ja tuettu vaihtoehto so-te palvelujen järjestämisessä ja yksityisillä hyvinvointimarkkinoilla GC-toimintajärjestelmät (regime) 1900 GCn varhaisvaiheet (novelties)
Mitä green care on? Tuotemerkki? Julkinen vai yksityinen palvelu? Hyvinvointipalvelu? Ekososiaalinen sosiaalityö? Sosiaalinen innovaatio? Idea? Paradigma?
Mitä green care on? Luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalvelujen tuottamisessa Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A., Kirveennummi, A. 2011. Green care -toiminta sosiaalisena innovaationa suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. (kesäkuu)
Luonto ja luontoavusteiset menetelmät green care toiminnan ytimenä Luontoavusteisia menetelmiä Hoivamaatalous Ympäristökasvatus Ekoterapia Puutarhanhoito Eläinavusteiset interventiot Hoivametsätalous (metsätöiden tekeminen, luonnontuotteiden keräily Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ratsastusterapia Soini et al. 2011
Vaikuttavuuden elementit ja ehdot Ammatillisuus Yhteisö Toiminta Vastuullisuus Luonto Tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys Soini et al. 2011
Toimiala Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous, matkailu Asiakasryhmät Mielenterveyskuntoutujat, lastensuojelun asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikaistyöttömät Luontoavusteiset menetelmät hoiva, hoito ja kasvatuspalveluissa Tavoite Parantava, kuntouttava, kasvattava Organisointi Julkinen, yksityinen, yksityinen/sosiaalinen yritys, yhdistys, osuuskunta, yhteiskunnallinen yritys Konteksti Puutarha, maatila, metsä, erämaaluonto, sisätilat Soini et al. 2011
G r e e n c a r e Vihreä hoiva - - korjaava luontoavusteinen hoito, hoiva-, kuntoutustoiminta; varhainen puuttuminen -toiminnassa korostuvat menetelmällisyys,suunnite l-mallisuus, tavoitteellisuus -asiakkaat ensisijaisesti julkisen sektorin kautta Vihreä voima - voimaannuttava ja ennaltaehkäisevä luontoavusteinen toiminta, ympäristökasvatus - omaehtoinen palveluun hakeutuminen - asiakkaat yksityiseltä ja julkiselta sektorilta Vihreä virkistys -Omaehtoinen virkistäytyminen /puuhastelu luonnossa ja luonnosta - Asiakkaat yksityiseltä sektorilta
Green care palvelumalleja
Vihreä hoiva Terapia ja kuntoutus Asiakkaan diagnoosiin perustuva kuntouttaminen ja toimintakyvyn palauttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Menetelmät: ratsastusterapia, puutarhaterapia,. eläinavusteinen toimintaterapia, sos. pedagoginen hevostoiminta, seikkailukasvatus.... Rahoitus: Kunnan sosiaalitoimi, KELA, asiakkaat itse Haasteet: GC-osaamisen kartuttaminen, rahoitusmallit. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa Toiskan tallilla
Vihreä hoiva ja voima Päivätoiminta Päivätoiminnan järjestäminen vaikeavammaisille on kuntien lakisääteinen velvollisuus Osa kunnista järjestää päivätoimintaa myös ikäihmisille Suomessa yksityisen päivätoiminnan. osuus vielä vähäinen Tavoite: Asiakkaiden omatoimisuuden ja elämänlaadun ylläpitäminen Rahoitus: kuntien sosiaalitoimet.. Päivätoimintaa Högbyn tilalla Ruotsissa http://vimeo.com/11319168
ETEVA kuntayhtymän omistama kohde tuettua asumista kehitysvammaisille Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996, jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha, perunamaa marjapensaita, metsässä laavu
Asukkaat osallistuvat töihin kukin osaamisensa ja voimavarojensa mukaan Kuva: Malla Miettinen
. Vihreä voima Sosiaalinen työllistäminen Vajaakuntoisten työntekijöiden työllistäminen - laitosten työtoimintaa tai yrityksissä tapahtuvaa avotyötoimintaa - pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa työtoimintaa. - tuettua työllistämistä (sosiaaliset yritykset) Tavoite: asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Rahoitus: työvoima- ja elinkeinohallinto, työvoiman palvelukeskukset, yrityksen tulovirta Työtä ja toimintaa Hakamaan maatilalla Eteva - kuntayhtymässä..
Vihreä voima Kasvatus Outdoor education oppimista koulun seinien ulkopuolella, osana yhteiskuntaa Kokemalla oppiminen Luontokoulut, leirikoulut, kestävän kehityksen kasvatus, erityiskoulut Rahoitus: Kunnan opetustoimi, oma rahanhankinta Outward Bound Finland... Maalle Oppimaan, http://www.agronet.fi/leirikoulu/etusivu.html
Vihreä virkistys Matkailu- ja hyvinvointipalvelut Voimaannuttavia ja ennalta ehkäiseviä palveluja luonnon parissa (luontomatkailu, maatilamatkailu) Osa asiakkaista hakee seikkailua, osa rauhoittumista luonnon parissa Rahoitus: Yksityiset asiakkaat, yritykset Haasteena palveluiden tuotteistaminen ja yhtenäisen laadun kehittäminen Hiking Travel, Ylöjärvellä toimiva luontomatkailun yritys...
Green care -toiminnan organisoitumisen tapoja
(Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr). Norja Inn på tunet Noin 900 1500 hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa (2,1%) Virallinen Inn på tunet maatilan määritelmä IPT er tilrettelagte og kvalitetssikrede tjenestetilbud på gårdsbruk. Tilbudene skal gi mestring, utvikling og trivsel. Gårdsbruk er en eiendom som benyttes til jord-, skog- eller hagebruk. Aktivitetene i tjenestetilbudet er knyttet opp til garden, livet og arbeidet der. 64 Inn på tunet kuntaa Maa- ja metsätalousministeriön ja kunta- ja alueministeriön yhteishanke (2010-2011) Paikalliset hoiva projektit maatiloilla Avustusta 50% Tunnuksen saaneiden maatilojen tulee olla suorittanut seuraavat laatukurssit Praktisk HMS-arbeid (Standard 1, 12 h) Inn på tunet kvalitet og trygghet (Standard 11) Kurssien tavoitteena on : IPT-yrityksen tulee käyttää laatujärjestlmää toiminnan dokumentoinnissa ja suunnittelussa Oma-arvointi, kartoittaa poikkeamia, riskien arvointi ja tarvittavia varusteita ja järjestelyjä Hyvä eettisten ja moraalisten vaatimusten ymmärrys Oman roolin arviointi (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr).
Belgia Groene Zorg Tilojen määrä 450 (2008), joista noin 90 % yksityisiä tiloja Neuvonta ja koulutus: The Flemish Support Centre for Green Care 2004 Tiedonjakaminen, Kontaktointi (hoivaorganisaatio ja maatilat), tuki yhteistyön käynnistämiselle, uusien gc -tilojen etsiminen Laatuopas, ei laatujärjestelmää Opas kuvaa, millainen yhteistyö maatilan, hoiva-organisaation ja palvelun käyttäjän välillä tulisi olla Kuvaa millainen on laadukas hoivatila ja antaa käytännön vinkkejä Ei standardisoitua laatusysteemiä hoivaorganisaatioilla viime kädessä vastuu laadusta Care farm sopimukset Tuet: 2005 (Maa ja metsätalousministeriö) Viljelijä voi hakea tukea menetetystä työajasta (1/2 päivää) tai investoinneista (laki 2005 ->) Tuen saamisen kriteerit: Yhteistyö hoiva-alan laitoksen kanssa Maatalous (pää- tai sivutoiminen) Care farm sopimuksen käyttö
Italia Agricoltura sociale Noin 675 tilaa (2009), 10 vankilaa Verkostot: Ei kansallista katto-organisaatiota, mutta paljon erilaisia toimijoita mukana Toimintaa eri maassa yrittäjien verkosto Laadunhallinta: paikalliset hoiva- ja terveysalan instituutiot ovat identifioineet 13 erilaista palvelua, joita maatilat voivat tarjota ja hoivatilat ovat luoneet yhdistyksen voidakseen paremmin määritellä ja kehittää toimintaansa Ei kansallista keskusta, vaan laaja toimijoiden verkosto (bottom-up) Muodot: Sosiaaliset osuuskunnat 1) sosiaalipalveluja tarjoavat osuuskunnat (julkisen sektorin sijaan) Rahoitus julkinen sektori Asiakkaat itse 2) tuotannolliset osuuskunnat (sosiaalinen työ) -> tuotteiden ja palveluiden myynti
Green care palvelun linkittyminen muihin (maaseudun vihreisiin) toimialoihin
Lähiruoka Matkailu Green care palvelu
Lähiruoka GC-yrityksillä usein lähiruokakytkentä. GC-yritys lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska) tarjoajana (Karhinen) välittäjänä (Ahlman) tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen) CareVa 2011
Case: Colombinin maatila, Toscana, Italia luomupuutarhatila (18 ha) Sosiaalinen työllistäminen: ei korvauksia työllistämisestä eikä työn tekemisestä
Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin Tuotteet ennen massamarkkinoille Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset) Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan
Esimerkkinä matkailu ja muut hyvinvointipalvelut Gc ja maaseutu-ja/luontomatkailu hyödyntävät samoja resursseja (luonto, maatila, majoitus, ravitsemus) Ajallinen ja tilallinen yhteensovittaminen Matkailun hiljaiset kuukaudet -> gc-asiakkaat Gc toiminnan ja matkailutoiminnan rinnakkaiselo -> erilaiset tavoitteet ja laatuvaatimukset?
Maaseutuvaikutukset (+/-) 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ + Uudet työ- ja toimieentulomahdollisuudet, yhteistyöverkostot, naisyrittäjyys - Työssä jaksaminen, investoinnit, yksityisen ja julkisen tilan sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen 2. Maaseudun palvelut ja asuminen +palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen, palvelujenasiakaslähtöisyys -palvelujen käyttäjät tulevat osaksi muualta, 3. Maaseudun osaaminen +maaseudun infran paraneminen, syrjäinen sijainti palvelun lisäarvotekijä -syrjäisen sijainnin aiheuttamat kustannukset, ei kaikille asiakasryhmille hyvä
Maaseutuvaikutukset (+/-) 4. Maaseudun osaaminen +Maaseutuun ja luonnonvaroihin liittyvän osaamisen lisääntyminen, osaamisen monipuolistuminen, - monialaosaamisen ja ammatillisuuden vaatimukset, lisäosaamisen ostaminen kallista, 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet +maaseutuympäristön ja luonnon hoito, viihtyisyyden paraneminen, eläinten hyvinvointi, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus -Kotieläinten stressaantuminen, 6. Maaseudun yhteisöllisyys + sosiaalisen elämän vilkastuminen (yhteydet naapurustoon, julkisen tilan lisääntyminen, yhteistyön muodot -Hankalat asiakastilanteet tai ennakkoluulot voivat koetella naapuruussuhteita
Yhteenvetoa GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin merkittäviä ja myönteisiä maaseutuvaikutuksia Gc-yrittäminen maatilalla suuri mahdollisuus, mutta monia erityishaasteita, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa suunnitellessa Verkostoituminen!
Green caren tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Kiinnostus gc-yrittäjyyteen (-> tarjonta) =>gc-innovaation johtaminen ja hallinta Gc-palveluille tarvetta (->kysyntä) =>Palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi =>Palveluiden tyypittely ja laadunhallinta =>lisäarvon (hyötyjen) tunnistaminen
Linkkejä Green caren vaikutukset ja vaikuttavuus (CAREVA), MTT 2009-2011, www.mtt.fi/greencare Green care yrittäjyydestä elinvoimaa maaseudulle (VoiMaa!) (2011-2013) Viva hanke (Työtehoseura, 5 ELY keskusta) Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa, MAPA, MTT, 2006-2009
Se olikin liian lähellä kaukaa haettu tuskalla takaa-ajettu. Ja harhailuun hukkui koko elämä. Se kaikki olikin tässä: ruohonkorren keinunnassa poimulehden kastepisarassa vanamon kellon iltasoitossa. Maaria Leinonen