UUDENMAAN CP-YHDISTYS- NYLANDS CP-FÖRENING ry Jäsentiedote Syysjulkaisu 3 2011
A L K U S A N A T Julkaisija Uudenmaan CP-yhdistys Nylands CP-förening ry Kauppamiehentie 6, 2. krs, 02100 Espoo puh. 09-466 033 www.cp-liitto.fi/uusimaa Vastaava toimittaja Gun Ainamo, puh. 09-466 033 Ilmestyminen 4 numeroa vuosittain, maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, joulukuu Aineisto julkaisuihin yhdistyksen toimistolle aina edeltävän kuun alkuun mennessä Ilmoitukset A & J Media Oy, puh. 09-766 699 Taitto POP-Taitto ja Ladonta Oy, puh. 09-754 1193 Painopaikka Julkaisumonistamo Eteläranta Oy ISSN 1456-8594 Julkaisun tekstiä lainattaessa lähde mainittava SISÄLLYSLUETTELO 3/2011 Alkusanat... 3 Yhdistys tiedottaa... 5 Räfsön kesäleiri... 7 Uusin saariin... 11 Bändicup -leiri musiikin taikaa... 13 Ahkera Sambapoika... 14 Aimo Strömbergille kunniamitali... 14 Lain muutos omaishoidon tuessa... 15 Runotaide... 17 Yritykset haluavat palkata vammaisia ja osatyökykyisiä... 18 Kannattaisiko liittyä Hetan jäseneksi... 19 Allegro! Helsinki-Pietari ja pyörätuoli... 20 Uudenmaan CP-yhdistyksen kerhot... 21 Suomen CP-liitto tiedottaa... 22 Muut tiedottaa... 23 Espoo tiedottaa... 28 Yhdistyksen syyskausi on jo päässyt hyvään vauhtiin ja jokavuotinen kynttilänmyynti on alkamassa. Olemme tilanneet n. 2600 kynttilää, joten tarvitsemme myyjiä ja kynttilämyyntipaikkoja. Onko sinulla työpaikka johon voi tulla myymään, tai voitko itse ottaa myyntiin kynttilöitä? Kynttilöiden myynti on helppoa, tuomme kynttilät sinulle ja tilität vain myydyt kynttilät, loput palautetaan. Kynttilänmyynti on yhdistyksen suurin oma varainhankinta jolla tuemme kerhotoimintaamme. Yhdistyksen kerho- ja leirimenot vuodessa on yli 20.000 euroa, joten kynttilänmyynnistä saadut tulot ovat tarpeen. Kynttilämyynnin tuotto on n. 8.000 euroa. Mistä yhdistys saa rahaa? Moni on siinä uskossa että yhdistyksen toimintaa tukee rahallisesti RAY tai CP-liitto, näin ei ole. Me anomme joka vuosi pääkaupunkiseudun kunnilta toimintaamme avustusta. Avustusten suuruus on pysynyt aika samana viimeiset vuodet. Vuoden 2011 avustukset olivat: Helsingin tuki n. 7.000 euroa, Espoo tukee toimintaamme n. 6.000 eurolla ja Vantaalta saamme toiminta-avustusta n. 2.500 euroa. Näillä avustuksilla maksamme mm. toimistohuoneen vuokran ja siihen liittyvät kaikki kulut sekä minun palkkani, joka määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Kuten huomaatte, rahat eivät riitä kulujen kattamiseen, joten näiden tulojen lisäksi teemme eri säätiöille avustushakemuksia. Onneksi meillä on muutama pitkäaikainen tuija, kuten Helsingin Rotaryklubi, jonka tuki on merkittävä yhdistyksen toiminnan kannalta sekä muutaman vuoden tauon jälkeen saimme jälleen tukijajoukkoomme Finland s Alpha Chapter of Beta Sigma Phi. Näistä olemme kiitollisia, sillä heidän antama tuki mahdollistaa kesäleiri toiminnan sekä jotain pientä extraa kuten teatterija konserttikäyntejä. Olemme myös saaneet muutamalta jäseneltä ns. synttärikukka rahat. Ne ovat aina iloinen yllätys, kiitos niistä! Saimme rahankeräysluvan Helsingin poliisilta yhdeksi vuodeksi ja osa jäsenistä sai pääsiäisen aikaan nipun pääsiäiskortteja ja sen mukana pankkisiirron vapaaehtoisesta maksusta. Tulemme ennen joulua lähettämään vastaavanlasien nipun joulukortteja. Korttilähetys tulee yhdistyksen jäsenelle. Mikäli ette itse halua lunastaa kortteja, niin antakaa ne eteenpäin vanhemmillenne tai naapurille, siinä toivossa, että he tukisivat yhdistyksen tärkeää työtä. Hyvää alkavaa syksyä Toivottaa Gun Ainamo toiminnanjohtaja Kansikuva: Gun Ainamo SYYSJULKAISU 3 2011 3
YHDISTYKSEN HALLITUS 2011 Puheenjohtaja Vilja Pitkänen Pomeranssikuja 5 b 22, 00990 Helsinki puh. 050-592 5287 vilja.pitkanen@iki.fi Varsinaiset jäsenet Seija Toivonen, varapuheenjohtaja Pohjolankatu 17 as 4, 00610 Helsinki puh. 050-548 4972 toivonenseija@gmail.com Aune Väyrynen Pajupillintie 19 A 8, 00420 Helsinki puh. 536 761 tai 0400-624 719 aunevayrynen@welho.net Pyry Nopsanen Tulustie 12 B 3, 00670 Helsinki Puh. 050-466 2964 pyry.nopsanen@gmail.com Tuula Koivula Nikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoo puh. 510 2363 tai 040-716 4539 tuula.koivula1@luukku.com Sampo Keskikallio Tyynylaavantie 15 A 13, 00980 Helsinki Puh. 050-537 1022 sampo.keskikallio@gmail.com Maire Uimonen Vuokselantie 8 B 1, 02140 Espoo puh. 0400-235 020 tai 541 5607 Monica Dahlberg Merivirta 14 F 44, 02320 Espoo puh. 0400-41 71 07 timonic@hotmail.com Varajäsenet Tomi Rastivo Tuulimyllyntie 5 C 30, 00920 Helsinki Puh. työ 540 7540 tomi.rastivo@cp-liitto.fi Uuno Ylönen Klippinkitie 3-5 A 31, 02780 Espoo Puh. 040-558 3183 unski82@gmail.com Janne Mäkelä Leikosaarentie 27 C 54, 00990 Helsinki Puh. 045-111 7791 j.a.makela@pp.inet.fi Uudenmaan CP-yhdistys Nylands CP-förening ry Kauppamiehentie 6, 2. krs, 02100 Espoo, puh. 09-466 033 sähköposti: uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi kotisivut: www.cp-liitto.fi/uusimaa Pankkiyhteys NORDEA 157430-22382 IBAN FI55 157430 000 22382, BIC NDEAFIHH Yhdistyksen toiminnanjohtaja: Gun Ainamo, puh. 09-466 033 tai 050-377 6117 4 SYYSJULKAISU 3 2011
YHDISTYS TIEDOTTAA Jäsenilta uusille jäsenille sekä niille jotka haluavat tietoa yhdistyksen ja liiton toiminnasta ja palveluista tiistaina 4.10 klo 18 20 Paikka: Espoon Järjestöjen Yhteisö (EJY) Sali Kauppamiehentie 6, 2 kerros, 02100 Espoo (Tapiola) Gun Ainamo kertoo yhdistyksen toiminnasta. CP-liitosta paikalle tulevat palvelupäällikkö Ilona Toljamo joka kertoo CP-liiton laajasta palvelutarjonnasta. Aluesihteeri Aira Eklöf tulee kertomaan aluetyöstä ja mahdollisuuksista järjestää jäsentapaamisia tai tilaisuuksia yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Mukana myös liikunta- ja nuorisosuunnittelija Tiia Kantanen. Ilmoittautuminen sähköpostilla uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi tai 09-466 033. Kynttilät ovat saapuneet syksyn ihanissa väreissä. Illat pimenevät miten ihanaa silloin on sytyttää kynttilä ja nauttia sen valosta ja lämmöstä. Soita ja tilaa omasi puh: 050-377 6117 tai 09-466 033 tai s-postilla uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi Tervetuloa MYYNTITALKOIHIN MUKAAN! Muista myös, että sinulla on mahdollisuus ottaa kynttilöitä työpaikallesi myyntiin, me tuomme ne sinne ja maksat ainoastaan myydyistä kynttilöistä. Kynttilän myynti on yhdistyksen tärkein oma varainhankinta. Ostamalla kynttilän tuet yhdistyksen kerhotoimintaa. Kotisivuillamme www.cp-liitto.fi/uusimaa on lisätietoja kynttilöistä ja värit nähtävissä. Lahjavihje: Kynttilä opettajalle, naapurille, kerhovetäjälle, hyvälle ystävälle Hei liikuntavammaisen lapsen tai nuoren omaishoitaja! Onko sinulla oikeus omaishoitajan lakisääteisiin vapaisiin, mutta et ole voinut pitää vapaata koska liikuntavammaisille lapsille tai nuorille sopivaa tilapäishoitopaikkaa ei ole löytynyt? Tai kenties sinun lapsellasi on loistava tilapäishoitopaikka ja haluaisit jakaa kokemuksia muiden omaishoitajien kanssa. Meillä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon meitä liikuntavammaisten lasten ja nuorten omaishoitajia on. Mikä on todellinen tarve liikuntavammaisen lapsen ja nuorten tilapäishoidolle? Me, kahden liikuntavammaisen varhaisnuoren pojan omaishoitajat, olemme huomanneet, että sopivan tilapäishoitopaikan löytäminen on ollut erittäin haastava. Haluaisimme, että liikuntavammaisille lapsille ja nuorille järjestetään oman tilapäishoitovuoro, jossa lapset ja nuoret voisivat osallistua tarkoituksenmukaiseen ja ikätasoiseen toimintaan ja me, omaishoitajat, voisimme ladata akkuja ja sitä kautta varmistaa arjen jaksamisen. Jos siis tarvitset liikuntavammaiselle lapselle tai nuorelle tilapäishoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi, mutta sellaista ei ole sinulle vielä ole tarjottu ja koet olevasi asian kanssa yksin, ota meihin yhteyttä. Kerro lyhyesti tarinasi ja tarpeesi. Soita puh: 050-377 6117 tai lähetä sähköpostia uudenmaan.cp-yhdisty@kolumbus.fi Järjestämme tapaamisen la 19.11.2011 Espoon Tapiolassa 13.30 16.00 EJY:n tiloissa Kauppamiehentie 6, 2.krs. Tarvitsetko lapsenhoitoa siksi ajaksi? Ilmoita niin pyrimme järjestämään täällä EJY:ssä lapsiparkin. SYYSJULKAISU 3 2011 5
Jouluiset Avoimet Ovet la 10.12.2011 klo 12 16 Uudenmaan CP-yhdistyksen joulujuhlat Paikka : Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n YHTEISÖTUVALLA, Kauppamiehentie 6, 2 kerros, 02100 Espoo (Tapiola) Päivän aikana on mukavaa jouluista ohjelmaa. Tarjolla on riisipuuroa ja torttukahvit sekä eri yhdistyksillä myyntikojuja mistä löytyy mukavia joululahjoja ja tietenkin arpajaiset. Tervetuloa myös mummit ja kummit! SYKSYN HENGAILU-ILLAT Hengailu-illat jatkuvat joka toinen perjantai yhteisötuvalla. Kaikki nuoret aikuiset, ovat tervetulleita mukaan vapaamuotoiseen toimintaan. Tapahtumaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua vaan jokainen saapuu kun itselleen sopii kello 18 20.30. Tapaamiskerrat 26.8, 9.9, 23.9, 7.10, 21.10, 4.11, 18.11, 2.12 ja 16.12 Paikka EJY Yhteisötupa Tapiolassa Osoite: Kauppamiehentie 6, 2 kerros, 02100 Espoo Illan vetäjänä toimii Sanna Anttila ja paikalla on yleisavustaja Kimmo. Tule opastetulle kierrokselle Espoon kaupunginmuseon näyttelyyn Intohimona keräily Aika: ke 2.11. klo 18.00. Opastus kestää noin tunnin. Paikka: Espoon kaupunginmuseo KAMU sijaitsee näyttelykeskus WeeGeessä, Ahertajantie 5 Tapaamme aulassa viimeistään klo 17.45 Lisätietoja ja ilmoittautumiset Tuula Koivula sp. tuula.koivula1@luukku.com tai puh. 040 7164539 mieluiten iltaisin, 21.10.2011 mennessä. Vapaa pääsy Weegee talossa on kahvio Näyttelyssä Intohimona keräily on esillä kiinnostavia, valikoituja aarteita Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon kokoelmista. Rakennusmestari ja keräilijä Lauri Reitz (1893 1959) oli Töölön vaikutusvaltaisimpia rakennuttajia. Näyttelyssä voi tutustua moniin kulttuurihistoriallisesti kiehtoviin esineisiin, mm. Meissenin ja Sèvresin posliiniin, upeaan asekokoelmaan, 1700-luvun suomalaiseen hopeaan. Esillä on myös Suomen kultakauden taiteilijoiden, kuten Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin ja Aukusti Uotilan teoksia. Näyttely avaa keräilyn historiaa, mutta myös tämän päivän keräilyn kiehtovaa maailmaa. TUKEA VAMMAISRATSASTUKSEN ALOITTAMISEEN LIONS-järjestön N- ja B piirit keräävät varoja vammaisratsastuksen tukemiseen. Tukea voi hakea vammaisratsastamisen aloittamiseen ja sitä on mahdollista saada 75% 10 ensimmäisen tunnin maksusta (max tuntihinta 35euroa). Tuki maksetaan pääsääntöisesti jälkikäteen kuittia vastaan. Rahatilanteesta riippuen tukea saattaa voida hakea useammankin kerran. Lisätietoja ja hakemukset Merja Alasjärvi, vammaisratsastuksen lajivastaava, Suomen Ratsastajainliitto ry, p. 09-2294 5245, email: merja.alasjarvi@ratsastus.fi 6 SYYSJULKAISU 3 2011
Räfsön kesäleiri Leiri pidettiin Räfsön leirisaaressa Kirkkonummella. Säät olivat todella suotuisat ja leirin yhteishenki mahtava. Osallistujien ryhmä ja ikähaitari oli tavallista suurempi, mutta se ei menoa haitannut. Leirillä oli 15 leiriläistä ja 7 avustajaa sekä yksi ohjaaja. Leirin porukka toimi alusta saakka hyvin ryhmänä ja tekemistä riitti kaikille. Asioita tehtiin yhdessä ja kaikki auttoivat toisiaan. Huumori kukki ja leiriläiset hassuttelivat paljon. Leiriläisten kommentteja leiristä: Hyvä ruoka Ystävällinen henkilökunta saaressa Uiminen, saunominen ja soutelu oli kivaa Järjestetty ja vapaa ohjelma oli tasapainossa Uudet ja mahtavat ystävät ja mukava seura Vuoden 2011 Räfsön leiriläiset ja heidän avustajansa SYYSJULKAISU 3 2011 7
Leiripaikka on uskomattoman kauniissa ympäristössä ja eläimiäkin nähtiin ainakin lampaita, erilaisia lintuja ja lepakko, niin ja rajavartioston koira. Joka päivä oli vaihtelevaa yhteistä ohjelmaa sekä vapaata aikaa oleskella, pelata ja jutella muiden kanssa. Kävivätpä jotkut kalassakin. Uimassa käytiin ahkerasti ja saunaankin päästiin kahdesti. Uno oli tämän vuoden suosituin peli jota pelattiin joka päivä. Leirin kohokohta taisi olla se, kun saimme vieraita Porkkalan merivartioasemalta. Räfsön laituri täyttyi veneillä, paikalla tuli pari kumivenettä ja partiovenettä. Ensin kuulimme heidän tehtävistään sekä meille esiteltiin heidän varusteitaan. Historiasta lyhyesti; Suomenlahdella merivartiointi sanotaan alkaneen kesällä 1930. Suomenlahden merivartiosto kuuluu sisäasiainministeriön alaiseen rajavartiolaitokseen ja se vastaa rajavalvonnasta sekä meripelastuspalvelusta muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten 8 SYYSJULKAISU 3 2011
järjestöjen kanssa. Merivartioasemia Suomenlahdella on 9 ja yksi niistä on Porkkalan merivartiostoasema. Kaikki pääsimme ajelulle. Partioveneen huippuvauhti on 30 solmua ja taitaa kumiveneet mennä vieläkin kovempaa. Veneiden vauhti oli huimaava ja kaikki nauttivat ajelusta, paahteisena kesäpäivänä. Kävimme mereltäpäin katsomassa Porkkalan merivartioasemaa joka sijaitsee juuri ennen Porkkalan selkää ja aavaa merta. Porkkalan merivartiostoasema SYYSJULKAISU 3 2011 9
Leiriläisten tervehdyksiä leiriltä; Räfsön leirillä on osallistujien mielestä aina mukavaa. Meillä on paljon yhteistä ohjelmaa ja teemme kaikkea kivaa saaristossa. Jos olet vailla mukavaa tekemistä ja ystäviä, tule Räfsön leirille! Terveisin Jontte Leirillä on mukavaa. Täällä tehdään paljon kivoja juttuja yhdessä. Omaa vapaa-aikaa on paljon ja silloin saa tehdä mitä huvittaa. Olemme käyneet saunassa ja uimassa. Välillä olemme ottaneet kalliolla aurinkoa. Minäkin pääsin sinne, vaikka istun pyörätuolissa. Olen saanut paljon uusia kavereita ja ruoka on todella hyvää. Terveisin Antti Avustajan terveiset leiriltä Tervehdys kaikki! Täällä Räfsön leirillä on ollut aivan mahtava aika. Mahtavan ilmapiirin ja mukavan vetäjän ansiosta leiriläisten ja avustajien leirielämä sujui sulassa sovussa. Joka päivä käytiin uimassa ja parina päivänä päästiin myös saunomaan. Unoa pelattiin joka päivä ainakin pari kertaa. Leirillä riitti ohjelmassa yllätyksiä. Suurin yllätys oli kun leirivetäjämme Sanna oli järjestänyt merivartiostolta esittelyn ja veneajelun. Ensikertalaiseksi avustajaksi ei voi muuta sanoa kuin että kiitos kaikille mahtavasta leiristä ja toivottavasti vielä joku päivä nähdään. Terveisin Aleksi Yhdistys kiittää lämpimästi: Räfsön saaren henkilökunta, Porkkalan Merivartiostoa ja suuret kiitokset tukijoille: Helsingin Rotaryklubille sekä Finland Alpha Chapter of Beta Sigma Phi:lle jotka taloudellisella tuellaan mahdollistivat leirin järjestämisen. BETA SIGMA PHI, life, learning, friendship Vuonna 1931, Yhdysvaltojen suuren laman aikana perustettiin Kansasin osavaltiossa naisjärjestö, jonka tarkoituksena oli auttaa vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneita naisia. Yhdistyksen nimeksi annettiin kreikkalaiset kirjaimet Beta, Sigma, Phi, jotka tarkoittavat elämää, oppimista ja ystävyyttä. Järjestö kasvoi USA:ssa nopeasti, ja pian ryhdyttiin perustamaan alayhdistyksiä myös muihin maihin. Suomen alajärjestön (Finland Alpha Chapter) perustivat vuonna 1954 yhdeksän yhdysvaltalaista ja kaksi suomalaista naista. Yhdistys on toiminut alusta lähtien aktiivisesti. Tällä hetkellä meitä on noin 30 jäsentä, suurin osa suomalaisia, mutta myös joitakin muualta Euroopasta ja USA:sta Suomeen muuttaneita. Alusta lähtien hyväntekeväisyys on ollut oleellinen osa toimintaamme. Alkuvuosina avustuskohteena oli Pelastakaa Lapset ry, mutta vuodesta 1968 lähtien pääasiassa Uudenmaan CP-yhdistys on ollut vuosittaisen avustuksen vastaanottaja. Monesti, kuten tänäkin vuonna, lahjoitusvarat on käytetty kesäleirin järjestämiseen CP-lapsille. Varat on useimmiten kerätty järjestämällä vuosittain ystävänpäivän aikaan helmikuussa tanssiaiset (Valentine Ball). Tämä on ollut pitkä perinne aivan yhdistyksen alkuajoista lähtien. Tänä vuonna tanssiaisia ei kuitenkaan järjestetty, ja lahjoitusrahat, 4 300 euroa, kerättiin jäsenten ja ystävien lahjoituksina sekä järjestämällä arpajaiset. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet aikaansa ja varojaan tavoitteen savuttamiseksi! Toivomme, että leiri oli iloinen, virkistävä ja uusia voimia antava kokemus kaikille mukana olleille! Finland s Alpha Chapter of Beta Sigma Phi Tuulikki Hyppönen Chapter President 10 SYYSJULKAISU 3 2011
UUSIIN SAARIIN! tanssin kesäkurssi pidettiin elokuun alussa Teksti Sanna Kuusisto Kuvat Annika Sarvela ja Pälvi Salminen Tiistai 2.8., Lauttasaari Aloitimme Ruoholahdesta. Aamupäivän aurinko valaisi Lauttasaaren itärantaa. Ennen kuin valloitimme Lauttasaaren, tutustuimme Valokuvataiteen Museossa Tuula Närhisen eläinten näkemistapaa mukaileviin valokuviin. Hän oli muokannut kameran linssin sellaiseksi, että syntynyt kuva näytti, miten esimerkiksi kala näkee ympäröivän maailman. Museosta suuntasimme Lauttasaaren sillan yli puistoon, johon levittäydyimme etsimään tuntumaa tilaan. Ensin kuitenkin söimme puiston nurmikolla pizzaa. Puiston tarjoamassa tilassa syntyi kolme tanssia. Yksi tapahtui betonisen kiipeilysillan yllä, alla ja ympärillä. Toinen oli laajalla alueella ja olisi voinut kestää loputtomiin, ellemme olisi lähteneet hiekkakentän yli kolmannen tanssin paikkaan. Kolmas tanssi tapahtui kiipeilyverkossa, joka välillä vaikutti korkealta ja välillä matalalta. Vaikutelma riippui siitä, missä kohtaa verkkoa tanssijat riippuivat. Keskiviikko 3.8., Iso-Vasikkasaari Keskiviikkoaamuna tapasimme Nokkalan venesatamassa ja nousimme M/S Ilvekseen. Se kuljetti meidät Isoon-Vasikkasaareen. Ruoho oli märkää aamukasteesta. Otimme esiin isot lakanakankaat, liidut ja liuosvärit. Eläinten katse mielessämme loimme uusia saaria, kuten Iso Liskosaari ja Pikku Liskosaari. Maalaus jäi kuivumaan, kun me suuntasimme Gula Villan ravintolaan lounaalle. Kauniita korentoja lenteli runsaasti. Rolle-lammas oli kopissaan auringolta suojassa ja tuli luo, kun kutsuimme sitä nimeltä. Kuljimme rantatietä takaisin kankaittemme luo ja valitsimme kiinnostavia elementtejä tanssittaviksi. Löysimme Äiti Maan, Veden ja Mustikan. Elementtitanssit huipensivat päivän. Väsyneinä ja kuitenkin onnellisina, palasimme M/S Ilveksellä takaisin mantereelle. Lintu ja käärmeet Leppäkertut Neiti Cool ja Äiti Maa SYYSJULKAISU 3 2011 11
Torstai 4.8., Mustasaari Tavallinen torstai on toivoa täynnä, tanssitorstai on myös herkkuja täynnä. Kun rantauduimme Mustasaareen, söimme heti puolikkaat korvapuustit. Napa pinkeänä teimme aurinkotervehdyksen eri ilmansuuntiin ja lähdimme tutkimusmatkalle pareittain tai pienissä ryhmissä. Etsimme eläimen näkökulmaa. Tapasimmekin eläimiä: lintuja vapaina ja häkeissä, lampaita kuljeskelemassa sekä kaikenlaisia hyönteisiä. Tutkimusmatkan jälkeen maistui herkullinen lounas. Napa pinkeänä esittelimme toisillemme tanssit eläinten näkökulmista. Kun pääsimme takaisin mantereelle, söimme jätskit, paitsi Siiri, joka sai juoksevan mehujään. Napa pinkeänä olimme onnellisia. Perjantai 5.8., Korkeasaari Korkeasaareen lähdimme lautalla Kauppatorilta. Jakauduimme tutkimusryhmiksi ja suuntasimme eri puolille saarta. Ryhmät olivat: Apinaryhmä, Kissapetoryhmä, Pöllöryhmä ja Moninaisuusryhmä. Onneksi ihmiselle tulee nälkä, siksi maltoimme kokoontua lounaalle karhujen luo, emmekä jääneet ikuisiksi ajoiksi vaeltamaan. Kesäkurssin päätösesitys oli Mustikkamaalla. Äitejä ja siskoja oli ehtinyt yleisöksemme. Esittelimme heille aurinkotervehdyksen, elementit: Äiti Maa, Mustikka ja Vesi sekä eläimiä, esimerkiksi löysän lipeäkalan. Mukana esityksessä ja koko kurssilla oli erityisavustajana potkupyöräilevä laiskiaispossumerirosvo Sameli. Me muut olimme Elina, Maija, Meeri, Milla, Petra, Rebekka, Siiri, Annika, Emmi, Jenni, Pälvi, Sanna ja Santeri. Jänikset Saaret Hirvi ja Karhu tanssii Maalissa 12 SYYSJULKAISU 3 2011 Maijall oli karitsa Saarten maalausta
Bändicap leiri Musiikin taikaa Tänä vuonna Bändicap leiri järjestettiin 20. 22.6. Jaatisen Majalla Malminkartanossa. Leirillä oli sopivasti porukkaa ja vammaryhmien kirjo oli laaja. Kappaleita harjoiteltiin kahdessa bändissä ja molemmilla bändeillä oli kaksi ammattitaitoista opettajaa. Toisessa bändissä oli ennenkin yhdessä soittaneita ja he tekivät kolme uutta omaa biisiä leirin aikana. Toisessa bändissä taas soitti sekalaisella kokemuksella varustettuja soittajia. He yllättivät opettajansa ja saivat opeteltua kolmessa päivässä kuusi kappaletta täyden setin siis viimeisen illan bändijameihin. Tunnelma oli koko leirin ajan hyvä ja tiivis, kaikilla oli kivaa leirillä ja kaikille löytyi tärkeä rooli bändeissä. Bändien harjoittelua ja esityksiä oli ilo seurata. Lihastautiyhdistyksen Sanna Kalmari toivotti ihmiset tervetulleiksi Bändijameihin Leirin järjestävinä tahoina toimivat Uudenmaan CP-yhdistys, Uudenmaan lihastautiyhdistys sekä nuorisoyhteistyö Seitti. Uudenmaan CP-yhdistys haluaa kiittää Föreningarnas Konstsamfund rf leirituesta. Saatu tuki mahdollisti yhdistyksen mukanaolon tälläkin kertaa. Jani, bändin päävokalisti bändin kanssa Tuuli ja Anni lauloivat yhden lauluista bändin säestämänä Leirillä syntyi myös ihan uusia lauluja SYYSJULKAISU 3 2011 13
Ahkera sambapoika Olen Niilo-Einari Alapekkala 5 vuotta ahkera sambapoika. Sambaa olen harrastanut kaksi vuotta yhdessä sisarusteni Fannyn ja Ernon kanssa. Samban tanssiminen on minulle kiva harrastus, josta hyödyn myös oman erityisyyteni muodossa. Olen pieni CP diplegia poika. Sambatunnilla emme hypi emmekä juokse, vaan askellamme eteen, taakse ja sivulle kivan rytmikkään musiikin tahdissa. Välillä hipataan lämmittelyksi ja pärjään nykyisin itsenäisesti tunneilla. Aluksi äiti avusti minua. Suurimmat sambasaavutukseni ovat kulkue-esiintymiset niin Kallio Kukkii tapahtumassa kuin Suomen sambakoulujen SM kisoissa Espalla. Tänä vuonna 2011 olimme paras lapsiryhmä, muuten tulimme kakkoseksi. Haaveilen liittyväni isona poikana baterian riviin, eli päästä soittamaan rumpua. Mukaan pääsen, kun rumpu palikat pysyy kädessä. Koko perheemme on mukana sambaharrastuksessa, me kaikki lapset tanssimme, äiti avustaa ja ompelee pukuja ja isi on valjastettu logistiseksi yksiköksi. Tämä on kiva ja iloinen harrastus ja sopii meille omantien kulkevillekin! Terveisin Niilo-Einari Aimo Strömbergille myönnetty STKL:n kultainen kunniamitali Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on myöntänyt viimeiset Sosiaaliturvan kultaiset kunniamitalit sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveydenhuollon ja ihmisten hyvinvoinnin kehittäjinä erityisesti ansioituneille henkilöille. Mitalin saa tänään Hämeenlinnassa 12 alan vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Kunniamitalin saavat ylijohtaja Elli Aaltonen Joensuusta, sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall Kotkasta, toimitusjohtaja Helena Hiila-O Brien Helsingistä, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Helsingistä, sosiaalineuvos Juha Karvala Vaasasta, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Helsingistä, strategiajohtaja Sakari Möttönen Jyväskylästä, toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen Helsingistä, toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Kirkkonummelta, sosiaalineuvos Aimo Strömberg Hyvinkäältä, toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Vantaalta sekä kansliapäällikkö Kari Välimäki Vantaalta. Aimo Strömberg on työurallaan puolustanut vammaisten oikeuksia Suomen CP-liiton pitkäaikaisena toiminnanjohtajana ja kansainvälisen CP-liiton pääsihteerinä. Hän on osallistunut aktiivisesti vammaisjärjestöjen yhteistyöhön eri foorumeilla ja vaikuttanut järjestöjen toimintaedellytyksiin mm. Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksessa ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ssä. 14 SYYSJULKAISU 3 2011
Tiedoksenne Omaishoidon tuesta annetun lain muutos, joka mahdollistaa sen, että vapaan tai poissaolon aikainen sijaishoito järjestetään toimeksiantosopimuksella eli kunta voi tehdä toimeksiantosopimuksen hoitajaksi sopivan henkilön kanssa. Tämä lisää mahdollisuuksia saada sopiva avustaminen ja hoito omaishoitajan vapaan ajaksi. Yhteistyöterveisin Ilona Toljamo Palvelupäällikkö, Suomen CP-liitto ry Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella (Laki omaishoidon tuesta 4 a ) Omaishoidon tuesta annettua lakia on muutettu (318/2010, HE 331/2010). Lakiin on lisätty vastaavanlainen säännös kuin perhehoitajalakiin. Säännöksen mukaan myös omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voitaisiin järjestää siihen soveltuvan henkilön kanssa tehtävän toimeksiantosopimuksen perusteella, jos omaishoitaja suostuu siihen ja järjestely on omaishoidossa olevan henkilön edun mukainen. Lisäksi on otettava huomioon hoidettavan henkilön mielipide. Omaishoitajan sijaisen kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan palkkion ja mahdollisen kulukorvauksen maksamisesta sekä sopimuksen voimassaolosta. Omaishoitajan sijaiselle kuuluu samanlainen eläke- ja tapaturmavakuutusturva kuin omaishoitajalle. Muutos tuli voimaan 1.8.2011. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää 1.8.2011 alkaen toimeksiantosopimuksella. Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005, jäljempänä omaishoitolaki) muutoksen (318/2011) tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista parantamalla heidän mahdollisuuksiaan pitää lakisääteiset vapaapäivät sekä muita vapaapäiviä ja virkistysvapaita. Uudistus perustuu hallituksen esitykseen (HE 331/ 2010), jonka mukaisesti tehtiin muutoksia myös perhehoitajalakiin (312/1992) ja lastensuojelulakiin (417/2007). Perhehoitajalain 1, 2 ja 7 :n muutokset tulivat voimaan 1.8.2011 ja niitä sovelletaan 1.1.2012 lukien. Perhehoitajalain 6 a :n muutos tuli voimaan 1.8.2011. Lastensuojelulain 50 :n muutos tulee voimaan 1.1.2012. Näistä muutoksista tiedotetaan myöhemmin erikseen. Omaishoidon tuesta annettuun lakiin on lisätty uusi 4 a, jonka mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona, mikä vastaa selvitysten mukaan monien omaishoitajien ja - hoidettavien henkilöiden toiveita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Uudistus tuo kunnille uuden vaihtoehdon omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon järjestämistapoihin. Sijaishoidon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja saatavuuden edistämiseksi tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja monipuolista tiedotusta, jossa kunnat voivat hyödyntää muun muassa verkkotiedotusta ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Omaishoitajan vapaasta sovittaessa on tärkeää pohtia yhdessä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa, mikä on kuhunkin tilanteeseen sopiva omaishoitoa korvaavan hoidon järjestämistapa. Hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan SYYSJULKAISU 3 2011 15
hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan tai poissaolon aikainen hoito järjestetään. Hoidon järjestäminen sijaishoitajan avulla edellyttää kuitenkin, että omaishoitaja suostuu siihen. Myös omaishoidossa olevan henkilön mielipide on otettava huomioon, kun suunnitellaan hoidon järjestämistä sijaishoitajan avulla. Järjestelyn tulee aina olla hoidossa olevan henkilön edun mukainen. Henkilön soveltuvuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 :n 3 kohdassa, jonka mukaan omaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tämä edellytys koskee myös sijaishoitajia. Sijaishoitajan soveltuvuutta on aina arvioitava hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Omaishoidon tuella hoidettavalle tehdään aina hoito- ja palvelusuunnitelma (omaishoitolaki 7 ), johon sisällytetään sijaishoidon käyttö omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisesta sijaishoidosta, joka korvaa omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, kunta voi periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992, 6 b ) säädetyn maksun. Vuonna 2011 maksu on enintään 10,60 euroa vuorokaudessa. Kunta päättää omaishoitajan muun vapaan tai poissaolon aikaisen sijaishoidon maksuista. Maksu voi olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Lisäksi kunta tekee sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä hoitoajalta, jolloin sijaishoitaja toimii omaishoitajan sijaisena. Kunta voi siten tehdä yhden sijaishoitajan kanssa useita eri hoidettavia henkilöitä koskevia toimeksiantosopimuksia. Kunnan sijaishoitajan kanssa tekemässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Kunta päättää sijaishoitajalle maksettavan palkkion määräytymisperusteista. Omaishoitajan sijaisen palkkion määrä ei ole sidoksissa omaishoitajalle omaishoitolain 5 :n mukaan maksettaviin palkkioihin, vaan palkkiosta sovitaan kunnan ja sijaishoitajan välillä. Sijaishoitajien palkkiot voivat olla esimerkiksi tunti- tai vuorokausikohtaisia. Kunta päättää myös siitä, onko palkkio aina sama vai porrastetaanko se sijaishoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Kunta päättää, maksetaanko sijaishoitajalle korvauksia kustannuksista, joita hänelle mahdollisesti aiheutuu omaishoitajan sijaisena toimimisesta. Kustannusten korvaukset ovat pääsääntöisesti veronalaista ansiotuloa. Lisätietoa kustannuskorvausten verotuskohtelusta on saatavissa vuoden vaihteessa annettavasta Verohallinnon yhtenäistämisohjeesta sekä työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöoppaasta. Sijaishoitajan kanssa tehtävä toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jos sopimus on voimassa vuoden vaihteessa, hoitopalkkion määrää tarkistetaan omaishoidon tuesta annetun lain 6 :n mukaisesti. Sijaishoitajan työoikeudellisesta asemasta, eläketurvasta sekä tapaturmavakuutuksesta säädetään 4 a :n 3 momentissa. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla (omaishoitolaki 10 ). Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sijaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa 16 SYYSJULKAISU 3 2011
eläkelaissa (549/2003), ja sijaishoitajan tapaturman varalta kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus sijaishoitajalle. Sijaishoitoa omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana koskeva omaishoitolain 4 a tuli voimaan 1.8.2011. Lisätietoja: Hallitusneuvos Riitta Kuusisto, p. 09 160 74360, etunimi.sukunimi@stm.fi Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, p. 09 160 77438, etunimi.sukunimi@stm.fi Muualla palvelussamme Omaishoidon tuki http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ sosiaalipalvelut/omaishoito Muualla verkossa Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (318/2011) (Finlex) http:// www.finlex.fi/linkit/kehys/smur/20110318 Runotaide Runotaidetta on helppo tehdä varsinkin jos, runoilijalla on hyvä pitkäaikainen mielikuvitus. Kuvitus antaa ulottuvuuksia rakennella erilaisiapaikkoja päähämme ja näihin voi tutustua ajan myötä. Runotaide on kirjallista ja siihen voit yhdistää vaikka, presidentin jos et muuta keksi. Minun kirjoni tämän kanssa on hyvin laaja, olen kirjoittanut 150 runoa tietokoneen runot kansion mukaan. Eikä sovi unohtaa alakansioita. Kirjoitan tosihyviä runoja kun, nämä naurattavat lukijoita. En halua tuoda kellekään huonoa mielialaa. Moni CP- vammainen luulee, ettei hän voi tehdä kuin yhtä muotoa kun, kuulee sanan taide. Taiteessa on montaa muotoa mutta, se paketti pitää osata purkaa ja se alkaa erikoispaikasta. Jonne olen vienyt erilaisia ihmisiä tutustumiskäynnille. Runoudesta puhuttaessa asiaa ei oteta laajaankäsittelyyn vaan mielestäni liian suppeaan ja se ei ole oikea toimintamenetelmä. Oikea on että, otetaan kaikkeamitä runoihin voikaan kirjoitettaessa liittää ja tämä on jokaisella yksilökohtaista. Luonto on mielestäni yksi starttilähde. Sitten tätä voi laajennella ihan riittämiin. Yhteen asiaan kiinnittäisin huomiota ja se on että, minkä värisiä kenenkin nämä ovat runokiikareilla katsottuna. Meinaan kiikarit näyttävät tuloksen 100 prosenttisesti. Täydellinen tulos on äärimmäisen tärkeä runo hiutaleiden määrän kannalta. Hiutaleet kertovat että, mihin suuntaan pitää mahdollisesti kallistaa runoa ja vivahde sointuja. Monta vivahde sointua sisältävät runot kertovat syvällisesti kirjoitetusta kokonaisuudesta. Syvällisesti tehty runo on hyvä jos, tällä halutaan antaa tai toivottaa jotain. Toivotus runoihin ei käy mitkä tahansa hiutaleet vaan jokaiseen lajiin on omansa. Kirjaa tehdessä hiutalelaji vaihtelee lajinmukaan. Kirjavia sointuja kannattaa käyttää onnittelu tai muihin vastaaviin tapauksiin. Kirjoja kannattaisi myös ainakin yrittää tuoda julkisuuteen. Julkisuus olisi mielestäni kivoin asia minkä voisi toteuttaa. Olen taide puolen asioissa oikeassa kysyt joko maalaamisesta tai kirjoittamisesta neuvon mielelläni ja myös osaan sanoa että, mikä kannattaa ja mikä ei. Juhana Kajas, Vantaa 13.7.2011 p.0500-307030, juhana.kajas@welho.com SYYSJULKAISU 3 2011 17
Yritykset haluavat palkata vammaisia ja osatyökykyisiä tietoa tarvitaan Mediatiedote 30.6.2011 Yrityksissä on potentiaalia vammaisten ja osatyökyisten palkkaamiseksi, mutta yrityksillä ei ole riittävästi tietoa yhteiskunnan tuista ja esim. työehtosopimusten sitovuudesta. Tämä ilmeni Vates-säätiön kyselystä, jossa selvitettiin 55 000 yrityspäättäjän käsityksiä vammaisten työllistämisestä. Kyselyyn vastasi noin 1500 yrityspäättäjää. Kysely on osa laajempaa Sitran rahoittamaa ja Vatesin toteuttamaa selvitysprojektia, jossa selvitetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kansantaloudellista merkitystä. Koko selvityksen tulokset julkaistaan elokuussa. Yritysten asenteet vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseksi ovat myönteisempiä, mitä yleensä ajatellaan. Suurin osa vastanneista (72 %) suhtautuu avoimesti vammaisen työntekijän työhön ottamiseksi. Noin puolet uskoi, että yritys on valmis työllistämään vammaisen välittömästi tai selvittää mahdollisuuksiaan työllistää vammainen henkilö. Tietoa asiassa tarvitaan, mikä on huomioitu myös uudessa hallitusohjelmassa. Yhteiskunnan tuki vaikuttaa eniten uusrekrytoinnissa Vain kolmasosa vastanneista suhtautuu vammaisen tai osatyökykyisen työllistämiseen epäilevästi. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että yritys on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä. Reilut puolet yrityksistä on tehnyt työhön tai työympäristöön sopeuttamistöitä, jotta työntekijä voisi jatkaa työssä pidempään. Vaikuttaisi siltä, että suurin merkitys yhteiskunnan tuella on uusrekrytoinnissa. Sen sijaan sillä ei ole niin suurta merkitystä silloin, kun yritys haluaa pitää nykyisen työtekijän hänen vammastaan tai osatyökykyisyydestä huolimatta. Yritykset haluavat lisätietoa etenkin taloudellisista tukimuodoista. Sen sijaan työhönvalmentajapalvelu, joka on ollut käytössä toistakymmentä vuotta ja joka palvelee niin työnantajaa kuin työntekijää, tunnetaan yrityksissä edelleen huonosti. Työpaikkoja löytyy myös vammaisille Suurin osa kyselyyn vastanneista uskoo, että avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan. Mitä suurempi yritys, sen varmemmin vammaisen ja osatyökykyisen palkkaaminen on osa henkilöstöpolitiikkaa ja yhteiskuntavastuuta. Yrityskyselyn raportti löytyy myös nettisivuilla www.vates.fi Lisätietoa: Marjatta Varanka, toimitusjohtaja p. 050 516 4485 www.vates.fi VATES-säätiö on vuonna 1993 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaiseksi työllistämiseksi hyväksi. Yksityiskohtaisempi analyysi valmistuu elokuun loppuun mennessä ja se on luettavissa Vatessäätiön verkkosivuilla www.vates.fi/julkaisut/raportit Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista antavat Vates-säätiöstä: Marjatta Varanka, toimitusjohtaja, p. 050 516 4485 Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö, p. 040 541 9493 18 SYYSJULKAISU 3 2011
Kannattaisiko liittyä Hetan jäseneksi? Jos toimit henkilökohtaisen avustajan työnantajana, sinun kannattaa tutustua niihin hyötyihin, jotka saat jos liityt Hetaan. Hetan sivulla on tiivistettynä niin Hetan jäsenyyteen liittyvät hyödyt kuin myös velvollisuudet, joita jäsenyys tuo mukanaan. Lisäksi sivulla on ohjeet jäsenyyden hakemiseen ja tiedot siitä, miten jäsenyyteen liittyvät edut saadaan voimaan. www.heta-liitto.fi MIKÄ HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUS ON? Työehtosopimuksella on vahva asema työelämän säätelyssä. Lähes kaikilla toimialoilla on työehtosopimukset. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus on Heta-Liiton ja JHL:n solmima valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimuksessa on määräyksiä, jotka säätelevät henkilökohtaisten avustajien työnantajien ja heidän avustajiaan sekä heidän toimintaansa työsuhteessa. Kuka työehtosopimuksesta hyötyy? Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimus on normaalisitova, eli sitä on noudatettava kaikissa niissä työsuhteissa, joissa työnantaja on Heta- Liiton jäsen. Ja toisaalta, sopimusta ei voidakaan hyödyntää silloin kun työnantaja ei ole Heta-Liiton jäsen. Työehtosopimuksesta hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajalle sopimus antaa mm: työaikalainsäädäntöä paremmat mahdollisuudet sopia omaan avuntarpeisiin vastaavista työajoista paremmat mahdollisuudet saada sopivia työntekijöitä, parantaahan työehtosopimus työsuhteen ehtoja hyvät pelisäännöt työsuhteen hallintaan mahdollisten riitojen käsittelyyn toimintamallin Avustajille sopimus antaa mm: turvaa tietyn palkkatason ilta-, lauantai- ja yölisät lomarahan kokemuslisät 5 ylimääräistä arkipyhävapaata (tai entistä paremmat korvaukset jos silloin ollaan töissä) hyvät taustapelisäännöt, jonka mukaan työsuhteessa toimitaan mahdollisten riitojen käsittelyyn toimintamallin Täytyyko sopimus ottaa tosissaan? Kyllä täytyy. Heta-Liiton lakisääteisenä tehtävänä on valvoa jäsenten toimintaa. Työehtosopimusta on noudatettava sen kaikilta osiltaan. Entä maksaako kunta työehtosopimuksen mukaiset korvaukset? Kyllä maksaa, Heta-Liiton jäsenille. Työehtosopimusta velvoittavaa lainsäädäntöä. Työehtosopimuksen mukaiset korvaukset ovat työnantajalle lakisääteisiä. Ne ovat pakollisia palkkaukseen liittyviä kustannuksia myös vammaiselle työnantajalle ja siksi tulevat VPL 8 d perusteella kunnan korvauksen piiriin. Miten saat työehtosopimuksen mukaiset edut käyttöösi? Työnantaja liittyy Heta-Liiton jäseneksi. Tutustu ensin työehtosopimukseen ja siihen kuuluvaan palkkaratkaisuun. www.heta-liitto.fi Heta tiedottaa 8.3.2011 saavutettiin neuvottelutulos henkilökohtaisten avustajien palkoista. Pääsääntönä jatkuu, että palkkaus perustuu kunnan määräämään palkkatasoon. Palkan rakenne muuttuu kaikilla tuntipalkaksi. Palkkaratkaisulla vähennetään kuntakohtaisia eroja avustajien palkoissa. Isoimmat palkankorotukset tulevat heikoimpiin palkkoihin. Kaikille Hetaan kuuluvien työnantajien avustajille tulee lisäksi 2% yleiskorotus. Nämä korotukset tulivat voimaan 1.5.2011. Syyskuun 1 päivä tulee SYYSJULKAISU 3 2011 19
lisäksi käyttöön kokemuslisä, jolloin TES alaisten työnantajien avustajille tulee ensimmäisen, kolmannen ja viidennen työvuoden jälkeen 1% suuruiset kokemuslisät. Ratkaisu edellyttää sekä Hetan että JHL:n hallitusten hyväksyntää. Neuvottelutuloksen perusteella aloitetaan kuitenkin valmistelut. Hetaan järjestäytyneille työnantajille lähetetään ohjeistus siitä, miten palkkamuutokset informoidaan kuntaan ja palkkahallintoon ja mitä yksittäisen työnantajan tulee tehdä. Samalla laskutetaan vanhoilta jäseniltä vuoden 2011 jäsenmaksu, joka on 60 euroa. Jäsenmaksun maksaminen on luonnollisesti ehtona sille, että työehtosopimuksen mukaiset edut tulevat käyttöön. Lue palkkaratkaisusta tarkemmin kotisivuiltamme www.heta-liitto.fi Terveisin Jarmo Tiri, Hetan puheenjohtaja Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Lakimies Jukka Kumpuvuori NEUVONTAPALVELUN YHTEYSTIEDOT puh. 045 1160 450 ma 9 11 ja to 17 19 neuvonta@heta-liitto.fi Allegro! Helsinki-Pietari ja pyörätuoli Viimeisimmässä IT -lehdessä (IT elokuu 7 8/ 2011) oli juttu Allegro-junalla tehdystä testimatkasta. Alle on koottu oleellisimpia matkan käytännön toteutukseen liittyviä seikkoja. Mikäli haluaa päästä Pietariin Allegro-junalla pitää varaukset tehdä hyvissä ajoin. Junat myydään täyteen jo viikkoja ennen matkapäivää. Lisäksi on monenlaista muuta mitä pitää hoitaa hyvissä ajoin. Matkavakuutuksen voimassaolo matkapäiville pitää todistaa kirjallisesti. Passin pitää olla voimassa vielä puoli vuotta matkan päättymisen jälkeen ja passi pitää esittää lippuja noudettaessa, joka pitää tehdä vähintään kaksi päivää ennen matkaa. Kuvallinen viisumi on pakollinen ja sen saaminen saattaa kestää kuukauden. Pikaviisumiakaan ei saa alle viikossa. Venäjän suurlähetystö www.rusembassy.fi. Viisumihakemuksesta löytyy lisätietoja www.vfsglobal.com/russia/finland/ Itse junaan on helppo päästä. Toisesta vaunusta aukeaa nostosilta, jolla pyörätuoli saadaan sisään junaan. Konduktööri auttaa junaan siirtymisessä, mutta siitä eteenpäin on oman ja avustajan avun varassa. Toisen luokan käytävät ovat kapeat ja pyörätuoli mahtui juuri ja juuri kulkemaan penkkien välistä, ensimmäisessä luokassa on sitten jo hieman väljempää. Leveän pyörätuolin mahtuminen junaan pitää tarkistaa etukäteen VR:n asiakaspalvelusta. Liikuntarajoitteisille ja pyörätuolilla liikkuville Allegrosta löytyvät asianmukaiset inva-wc tilat. Passien, viisumien ja junassa täytettävän maahantulokortin täytyy olla kunnossa, ettei matka tyssää rajalle. Pyörätuolissa istuva, työkyvyttömyyseläkeläinen tai heidän avustajansa eivät saa minkäänlaisia alennuksia lipun hinnassa kuten kotimaassa. Yli 60-vuotiaat saavat sentään iän ansiosta 30% alennusta matkan hinnasta. Allegro pysähtyy Helsingin ja Pietarin välillä Pasilassa, Tikkurilassa, Kouvolassa, Vainikkalassa ja Viipurissa. Pietarin asemalla ei inva-takseja näkynyt, joten sähköpyörätuolilla liikkuvan pitäisi tämäkin asia hoitaa jotenkin jo etukäteen ennen matkaa. Hinta kannattaa sopia taksimatkasta etukäteen ennen liikkeelle lähtöä. Lisätietoja junasta saa VR:n asiakaspalvelusta p. 0600 41900 20 SYYSJULKAISU 3 2011
Uudenmaan CP-yhdistyksen kerhot syksy 2011 Jos sinulla on kysymyksiä kerhoista niin ota yhteyttä suoraan kerhon ohjaajaan Alkeisuinti Paikka Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, 00280 Helsinki. Aika ma klo 17.30-19.00 sekä pe klo 17.00-18.30 Yhteys Uintiopettaja Päivi Mikkonen puh: 040-8285 227, mikkopa@ruskis.fi Jatkouinti Paikka Malmin uimahalli, Pekanraitti 14, 00720 Helsinki. Aika lauantaisin klo.10.00-13.00 (3 ryhmää 60 min/ ryhmää). Yhteys Uintiopettaja Päivi Mikkonen puh. 040-8285 227, mikkopa@ruskis.fi Luova tanssi Paikka Malmin virkistyskeskus, Latokartanontie 9, 00700 Helsinki. Aika tiistaisin klo 17.30 19.30 (2 ryhmää toimii samaan aikaan). Yhteys Tanssiopettaja Sanna Kuusisto puh. 272 6216/ilt., vuorikuu@dlc.fi Annika Sarvela 050-355 2398, annika.sarvela@jippii.fi Teatteri Paikka Malmin virkistyskeskus, Latokartanontie 9, 00700 Helsinki Aika Koko päivän lauantaisin ja keskiviikkoisin iltaisin, ennakkoon sovitut päivät Kenelle aikuisille vammaisille (pyörätuoli ei ole este, paikka esteetön) Ohjaaja teatteriohjaaja Elina Perttola p. 044-5182511, elina.perttola@gmail.fi Boccia Paikka Meritorin koulu, Merivalkama 9, 02320 Espoo Aika maanantaisin klo 18.00-19.30, Yhteys Tuula Koivula puh. 510 2363/ilt. tai 040-7164539 / tuula.koivula1@luukku.com Hengailu-ilta Vapaamuotoinen nuorten - aikuisten tapaaminen Paikka EJY Kauppamiehentie 6, II kerros, 02100 Espoo (Tapiola) Aika Joka toinen perjantai iltaisin kello 18 20.30 alk. 26.08 Yhteys Sanna Anttila puh: 050-411 6283 tai yhd. toimisto 09-466 033 Nuoret Yhteys Aikuiset Yhteys Vapaata toimintaa esim. konsertteja ja leffa iltoja nuorisovastaava Vilja Pitkänen puh. 040-593 9512 tai vilja.pitkanen@iki.fi Vapaata toimintaa esim. konsertteja ja leffa iltoja Tuula Koivula 510 2363 tai tuula.koivula1@luukku.com SYYSJULKAISU 3 2011 21