H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 1 2004-2005 ISSN 0781-4151 pohjoisella osalla, joka jokimaisesti kulkee idästä länteen. Se kuljettaa vettä Nevan suulta Itämerelle. Tuulten ja ravinteiden vuoksi pohjoinen Suomenlahti kärsii syksyisin leväkukinnoista, mikä taas on harvinaista Viron rannikolla. Kysyttäessä ennustetta totesi professori Kuosa tilanteen olevan sen verran paha, että nykykunnossa Suomenlahden sisäisessä kierrossa oleva ravinnemäärä väistämättä johtaa levien loppukesän kukintaan. Esimerkkinä jokien veden laatua heikentävästä vaikutuksesta professori Kuosa esitteli Kymijoen suun aluetta. Siellä ravinnetilanne on todella huolestuttava. Toisaalta taas löytyi valonpilkku. Riianlahteen laskeva joki Virossa näytti puhdistavan merivettä. Syynä on maatalouden väheneminen jokivarsilla, mikä heijastuu jokiveden ravinnemäärissä. Esityksiä oli kuuntelemassa lähes sata rotaria Inter City-alueelta. Oman klubimme edustus jäi alle kymmeneen, mikä on valitettavaa. Näin upeassa ja ainutlaatuisessa ympäristössä tuskin monikaan veljistä on vieraillut. Kuvassa on näkymä Tvärminnen Krogarvikenille. Tutklimusasema sijaitsee todella hienolla paikalla lahden pohjukassa.
HALSTARI Seloste 2004-2005 N:o 1 /lokakuu 2004 Sisältö Sivu 3 Rotary 100-vuotta toimintavuoden teema 5 Entisen piirivalmentajan mietteitä 8 Puhdas vesi 10 Sähkörautatie Lohjalla 11 Lohjalaistytöt HandiCamp-leirillä Norjassa 12 Kuvernööri klubimme vieraana 13 Tivoli Sariola - yritystoimintaa huviteollisudessa 15 Nuorisovaihtoasiamisten koulutustilaisuudesta 20 Moottoritie muuttaa Lohjanharjun maisemaa 22 Inter City -kokous Tvärminnessä Rotary 100 vuotta - vuoden 2004-2005 teemana Rotaryllä on ollut vuodesta 1910 yhteensä 94 maailman presidenttiä, joista ensimmäinen Paul Harris on ainut, joka on hoitanut tätä tehtävää kahtena kautena. Presidenttejä on valittu kaikkialta maailmasta yhteensä 22 maasta. Vuonna 1931 valittiin ensimmäinen eurooppalainen presidentti Sydney Pascall Lontoosta, joka kehitti rotaryliikkeelle meille tutut neljä palveluväylää: klubipalvelu, ammattipalvelu, kansainvälinen palvelu ja yhteiskuntapalvelu. Muita presidenttejä, jotka ovat kehittäneet Rotaryn traditioita ja perinteitä on mm Arch C. Klumph 1916-1917. Hän pani alulle Rotarysäätiön. Herbert J. Taylor 1954-55 antoi Rotarylle eettisen pohjan neljän kysymyksen kokeella ja Joaquin Serratosa Cibils 1953-54 on vuosittain vaihtuvan teeman isä. Painopaikka: Halstarin toimituskunta: Lohjan kopio Lauri Leskinen, Pentti Kuosmanen(taitto, kuvat) ja Jaakko Mäkelä (päätoimittaja) 2 Clem Renouf 1978-79 ja James L. Bomar Jr. 1979-80 muodostivat 3- H-ohjelman, joka sisälsi poliorokotukset. PolioPlus-ohjelman isäksi kutsutaan usein Carlos Cansecoa 1984-85, joka laajensi polio-ohjelman koskemaan kaikkia maailman lapsia. Suomella on ollut kunnia pitää hallussaan maailman presidentin paikkaa rotaryvuonna 1980-81 jolloin Rolf Klärich (Oulu, Merikosken klubi) toimi presidenttinä. Hänen teemansa oli Take Time to Serve anna aikaa palvelemiselle. Rotaryn juhlavuonna muistetaan aikaisempia saavutuksia mutta se on myös mahdollisuus tuoda järjestö uudelle vuosituhannelle. Juhlavuoden tavoitteena on lisätä tietoa Rotarystä ja lisätä rahoitusta Rotaryn projekteille. Tavoitteena on myös lisätä jäsenyyttä, joka klubimme kohdalla 3
tarkoittaa ei ainoastaan jäsenlisäystä vaan myöskin jäsenistön aktivoimista. Tavoitteeksi on myös asetettu polion hävittäminen maapallolta. Klubimme viikkokokousohjelma muodostuu kolmesta teemasta: Rotary 100 v, lohjalainen kaupunkikuva, ympäristö, kauppa ja teollisuus sekä ajankohtaisaiheet ja luokite-esitelmät. Vuoden kansainvälinen avustuskohde on lääkäripankki ja kotimainen kohde on Lohjan huumeiden vastainen työ. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta lähettää vaihto-oppilas joko kesä- tai vuosivaihtoon seuraavalla kaudella. Kehittääksemme klubimme toimintaa toimitamme jäsenkyselyn kaikille jäsenille elokuun aikana. Kyselyn tulosten yhteenveto käydään läpi klubineuvottelussa syksyn aikana. Juhlimme Rotaryn 100 -vuotisjuhlaa perjantaina 18.2.2005 yhdessä Lohjannummen klubin kanssa. Toivotan kaikille rotareille antoisaa juhlavuotta 2004-2005. Tero Sandberg presidentti Entisen piirivalmentajan mietteitä Hyvät Lohjalaiset rotaryt. Minulla on ollut ilo governorin alue-edustajana ja myöhemmin piirivalmentajana saada muutama artikkeli julkaistuksi Halstarissa. Ensimmäinen artikkeli julkaistiin Halstarissa No 3 maaliskuussa 1995. Siinä esittelin lähinnä itseni ja rotarytaustani ja koska olin vuodesta 93 94 toiminut governorin alue-edustajana niin esitin siinä muutamia ajatuksia tästä tehtävästä ja siitä miten minä alue-edustajana voin avustaa alueeni klubeja. Rotaryvuoden 2000 2001 alkaessa DG Lars Nysten esitteli uuden piirijohtosuunnitelman joka merkitsi piiritason komiteoiden laajentamista ja valmennusportaan mukaantuloa. Lasse pyysi minua valmennustehtävään. Koska rotarytehtävistä ei kieltäydytä ilman pätevää syytä, otin homman vastaan. Kaj Lindberg Vihdin klubista otti vastaan alueedustajan tehtävät ja häntä on sitten seurannut apulaisgovernorin nimityksellä Erik Rissanen Vihdin klubista ja Börje Thorström Ekenäs Rotaryklubb, joka viime governorin vaalissa valittiin DG electiksi. Börje joutuu nyt valmentautumaan Governorin tehtäviä varten, joten 1.7. 2004 alkaen Lohjannummen klubista Pekka Komsa on toiminut alueemme apulaisgovernorina. Erosin 30.6.2004 piirivalmentajan tehtävästä, jota jatkaa Erik Rissanen ja Pentti Jänkälä. Erik on jo vuoden ajan toiminut piirivalmentajana. Rotaryvuoden 2002 2003 alussa aiemmin mainitsemani piirijohtosuunnitelma tuli kaikille piireille pakolliseksi, joten siinä vaiheessa meillä oli jo toimiva käytäntö. Tätä suunnitelmaa on tietenkin noudatettava soveltaen sitä meidän yhteiskuntaamme sopivaksi. 4 Nyt on tullut yhteenvedon aika näistä vuosista piiritason toiminnassa. Teuvo Moisio Lohjan rotaryklubista lienee ollut ensimmäinen governorin alue-edustaja läntisellä Uudellamaalla. Minä olin hänen seuraajansa. Silloin pääasiallinen edustajan tehtävä oli toimia Governorin ja klubien välisenä linkkinä tiedonkulun välittäjänä. Governorilla oli hoidettavanaan klubivierailut, joita kertyi vuoden aikana yhteensä noin 70, koska 5
Viron klubeissa käytiin 2 kertaa vuodessa. Governor on ulkomailla kokouksissa pari viikkoa vuodessa, joten häntä oli vaikea tavoittaa aina silloin, kun oli jotain asiaa. Alue-edustajan (nykyään apulaisgovernorin) tehtävät muuttuivat siihen suuntaan, että hän vieraili klubeissa noin 4 kertaa vuodessa. Hän toimi yhä enemmän klubien konsulttina avustaen näitä eri asioissa mm. intercitykokousten järjestelyissä. Osallistumalla klubien hallituskokouksiin hän sai selvemmän kuvan klubien toiminnasta. Kuten aiemmin olen maininnut niin Lars Nysten vuoden 2000-2001 governorimme otti käyttöön RI:n uuden piirijohtosuunnitelman ja nimitti minut piirivalmentajaksi. Tehtäviini on kuulunut PETS ja piirineuvottelun ohjelman tekeminen, esiintyjien hankinta ja piirin jäsenlisäystoimikunnan vetäminen sekä governorin kanssa piirin muun koulutuksen järjestäminen. Alue-edustajavuosinani sain luotua mielestäni asialliset ja hyvät suhteet alueen klubeihin. Huomasin tämän siitä, että puhelin alkoi soida yhä useimmin ja sain hankkia vastauksia mitä moninaisimpiin klubien kysymyksiin. Sanoin hankkia, koska en aina itse voinut heti vastata tehtyihin kysymyksiin. Opin tänä aikana melko hyvin tuntemaan alueen klubit ja niiden erilaiset toimintatavat, mikä oli erittäin antoisaa ja avarsi rotarykuvaani. Opin tänä aikana paljon ihmisluonteesta ja sain paljon uusia ystäviä. Koin että alkuvuosien ehkä hieman epäilevän vastaanoton jälkeen minä olin tervetullut vierailija klubikokouksiin. Tuntui hieman haikealta jättää alue-edustajan tehtävät, koska kanssakäyminen klubien kanssa uuden tehtäväni vuoksi jäi pienemmälle huomiolle. Piirivalmentaja on myös piirineuvoston jäsen. Piirineuvosto on governoria avustava ja neuvoa antava elin, jolla ei ole mitään päätäntävaltaa governoriin nähden. sisällytettyä muuta koulutusta kuin PETS ja piirineuvottelu, jossa tulevat klubipresidentit ja klubivirkailijat saavat perusannoksen tehtäviään varten. Lisäksi rahat ovat riittäneet parin tunnin tietoiskuun rotaryvuoden aikana RF asiamiehille ja apulaisgovernoreille järjestettyyn koulutustilaisuuteen. Tosin muutaman kerran on järjestetty tietotekniikkakoulutusta lähinnä klubien IT vastaaville. Lisäksi apulaisgovernorit ovat pitäneet alueellisia presidenttien tapaamisia yleensä ennen rotaryvuoden alkua tai sen alussa. Tiedän, että klubeissa toivotaan lisää mutterioppia eli neuvoja käytännön asioiden hoitamiseen. Toivottavasti joskus saadaan määrärahoja nimenomaan valmennusta varten. Nämä kuluneet 11 vuotta ovat lisänneet rotarytietämystäni valtavasti ja olen saanut tutustua moniin erilaisiin ihmisiin ja olen saanut uusia ystäviä jopa kansainvälisellä tasolla. Perustajamme Paul Harris oli idealisti, jonka ajatukset loivat perustan järjestöllemme. Meidän tulisikin pysähtyä miettimään perusasioita ja inhimillistä toimintaa. En ole kuullut, että kukaan olisi saanut omaisuutensa mukaansa viimeiselle matkalleen. Olen iloinen näistä kuluneista vuosista ja erityisesti siitä, että olen saanut olla mukana viemässä rotaryaatetta uudelleen naapuriimme Viroon, PDG Arno Palm:in virkakaudesta asti. Kiitän Teitä kaikkia näistä vuosista ja toivon että otatte seuraajani vastaan yhtä avoimesti kuin minutkin silloin aikoinaan. Rotaryratas on jälleen pyörähtänyt Hymyillään kun tavataan PDT Tauno Nordbäck Valitettavasti piirin talousarvioon ei saada nykyisillä jäsenmaksuilla 6 7
Veden puhdistamiseen käytettävissä monia tekniikoita Puhdas vesi oli aiheena viikkokokouksessamme 29.7.2004. Vierailevana esitelmöitsijänä oli ins. Alvian Leppälä, jolla on pitkäaikainen kokemus vedenkäsittelylaitteiden suunnittelussa, myynnissä, asennuksessa ja huollossa. Ennen esitelmää ins. Leppälä ja hänen poikansa, klubiveljemme Kimmo Leppälä, esittivät ammattimiesten taidolla saksofoniduettoja, kuten mm. George Gerhswinin sävellyksiä. Presidenttimme Tero totesi avaussanoissaan illan esitelmän olevan hyvinkin ajankohtainen - kahden vähäsateisen ja jopa vesipulaa aiheuttaneiden kesien jälkeen on kuluneena kesänä satanut poikkeuksellisen runsaasti aiheuttaen alavammilla paikoilla tulvavahinkoja. Insinööri Leppälän esitelmään sisältyi mm sellainen toteamus. että kaikki vesi tulee taivaasta. Veden satamisen määrä vain vaihtelee ajallisesti ja alueellisesti. Meille kaikille välttämättömän veden saannissa ei maassamme ole yleisesti ottaen ongelmia. Jos vettä ei muutoin ole saatavissa, voidaan vettä hankkia porakaivon avulla. Kun tarpeeksi syvälle maaperään porataan, vettä löytyy. Kuitenkaan yhdeksästä porakaivosta kymmenestä ei tule sellaisenaan hyvälaatuista vettä vaan se vaatii käsittelyä. Porakaivojen ohella vettä otetaan pintavedenottamoista (rengas- ja pintakaivot), keräämällä sadevettä tai ottamalla vettä merestä. Vedenkäsittelylaitteiden kehitys on edistynyt niin, että periaatteessa kaikki vesi voidaan puhdistaa. Raakaveden laadusta riippuu, minkälaista puhdistustekniikkaa tarvitaan, jotta vedestä saadaan hygienialtaan turvallista käyttövettä. Esitelmöitsijä totesi, että hänen edustamansa yhtiö on keskittynyt vedenkäsittelylaitteissa luonnonmukaisiin menetelmiin ilman kemikaaleja ja että yhtiö pysyy ratkaisemaan vedenpuhdistusongelmia hyvin monilla eri osa-alueilla, joista tässä yhteydessä todettakoon - bakteerien ja virusten desinfitointi, - raudan ja mangaanin poisto, - radonin, radiumin ja uraanin suodatus - raskasmetallien poisto ym. Insinööri Leppälä täydensi esitelmäänsä useilla vedenkäsittelylaitteita koskeneilla kaaviokuvilla. J. M. -------------------------------------------- Amerikkalainen Coca-Colan myyntimies ja rotary pääsi tapaamaan paavia. - Eikö Isä meidän -rukous voisi kuulua Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja Coca-Colamme? Paavi ei suostunut ehdotukseen, vaikka myyntimies tarjosi dollaria dollarin perään. Lopulta myyntimies luovutti huokaisten: - Kuinka paljon leipuri mahtoi pulittaa saadakseen tuotteensa mukaan? Tammisaaren rotary Backman oli ajelulla morsiamensa kanssa ja piti rakastuneesti käsivarttansa tytön ympärillä. Poliisimestari näki heidät ja huusi kovalla äänellä: - Pidä kiinni molemmilla käsillä! - Kukas silloin ohjaa autoa? vastasi rotary Backman. Rotary körötteli autollaan maalaistietä, kun vastaan tuli autoileva nainen, joka viittoili hänelle avoimesta ikkunasta ja huusi: - Sika! Mies poltti hihansa, työnsi päänsä ikkunasta ja huusi naisen perään: - Helvetin ämmä! Mitäs siinä huutelet? Hän ehti juuri kääntää katseensa tielle ja jarruttaa ennen kuin törmäsi isoon karjuun, joka oli keskellä tietä. 8 9
Sähkörautatiellä oli suuri merkitys Lohjan teollistumisessa Merkittävän palasen lohjalaista paikkakuntahistoriaa saimme kuulla 5.8 pidetyssä viikkokokouksessamme kun klubiveljemme Eero Ahtela kertoi Lohjan sähkörautatiestä. Veli Eeron mielenkiintoisen esitelmän pohjustuksena oli katsaus kamariherra Hjalmar Linder in (1862-1921) elämänvaiheisiin. Linderiin nimittäin kulminoituu sekä puunjalostusteollisuuden käynnistäminen Lohjalla sekä sen kylkiäisenä 4,4 km:n pituisen sähkörautatien rakentaminen Lohjan Aseman (Hyvinkää-Hanko rautatien) ja Lohjan Pitkäniemeen rakennetun tehtaan välille. Kamariherra Linderistä, joka aikoinaan omisti Mustion ja Hyvinkään välisiltä alueilta n. 50 000 ha maata ja joihin sisältyivät mm Mustion ja Kytäjän kartanot sekä Lohjalla Laakspohjan kartano. Lisäksi hän omisti nykyisen kaupungin keskusta-alueen monet kantatilat. Hänestä olisi paikallaan oma artikkelinsa. Sivuutetaan se kuitenkin tässä yhteydessä ja keskitymme lähinnä sähkörautatien historiaan. Linderin aikaansaannoksista yksi oli siis sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen omistamalleen Pitkäniemen alueelle Lohjanjärven rannalle vuosina 1906-1907. Puutavara tehtaalle tuotiin pääosin uittamalla Lohjan vesistöä pitkin. Tehtaan tuotantoprosessissa tarvittavien kemikaalien ym. ja tehtaan tuotteiden kuljetusta varten Linder rakennutti kapearaiteisen rautatien raideväliltään 0,75 m. Rata valmistui hyvin nopealla aikataululla. Se otettiin käyttöön syyskuussa-1907. Sähköveturi oli tilattu AEG:lta. Vaunuja hankittiin aluksi parikymmentä, puolet puun ja selluloosan kuljetukseen, puolet kippivaunuja glaubersuolan, hiilen, kalkin ja muun irtotavaran kuljetukseen. Seuraavana vuonna tehtyyn vaunujen täydennyshankintaan sisältyi mm kaksi matkustajavaunua ja konduktöörivaunu. Tavarakuljetusten ohella junalla tehtiin päivittäin kaksi edestakaista matkaa Hanko-Hyvinkään junavuoroille. Tehtaan takia tavaraliikenne oli hyvin vilkasta ja junaliikennettä oli kolmessa vuorossa. Lohjalaistytöt Handycamp-leirillä Norjassa Eräällä norjalaisella rotaryklubilla on tapana järjestää joka toinen vuosi pariviikkoinen leiri, Handycamp-leiri, liikunta- ja näkövammaisille nuorille. Osanottajat valitaan eri maiden rotaryklubien ja seurakuntien ehdotusten pohjalta. Tänä vuonna, 25.7-7.8.2004 pidetylle leirille pääsi osallistumaan neljä suomalaista, heidän joukossaan merkonomiksi Järvenpään invalidioppilaitoksessa opiskeleva Outi Heino. Outi ja leirillä hänen tukihenkilönään toiminut sosionomiksi opiskeleva Laura Härkönen vierailivat klubissamme 26.8. kertoen sanoin ja kuvin Norjan Gjøvikissa pidetystä leiristä. Sen osanottajia oli 25 maasta; etäisimmät Bruneista ja Australiasta. Osanottajien joukosta johtuen leirillä, joka pidettiin n. 100 km:n päässä Oslosta, oli hyvin kansainvälinen ilmapiiri; puhekielenä yleisimmin englanti. Leirin monipuoliseen ohjelmaan sisältyi mm veneilyä, vesihiihtoa, purjehdusta, kalastusta ja jopa hirvisafari. Lyhyestä kestostaan huolimatta leirillä luotiin monia ystävyyssuhteita, jotka käytännössä jatkuvat ainakin kirjeenvaihdon muodossa. Outi ja Laura pitivät leiriä kaikkinensa upeana kokemuksena. Tyttöjen innostuneesta selostuksesta kuulijatkin tulivat siitä vakuuttuneeksi. J. M. 10 11
Governor toivoo klubimme jäsenkunnan nuorentumista Rotarit tutustuivat kiertävän tivolin elämään Rotaryklubin kunkin vuoden tärkeimpiin tapahtumiin sisältyy governorin virallinen vierailu. Piirimme (1420) governor Matti Kivinen toteutti vierailunsa klubiimme 9.9.2004 Hänen adjutanttinaan oli yksi piirin apulaisgovernoreista, veli Pekka Komsa Lohjannummen klubista. Neuvoteltuaan ensin klubimme hallituksen kanssa governor Matti osallistui klubin viikkokokoukseen. Vapaamuotoisessa ja ilman käsikirjoitusta pitämässään värikkäässä puheenvuorossa governor kertoi rotaryn uusista tuulista, joihin sisältyy mm osallistuminen oman tai jonkin toisen klubin kokoukseen missä päin maailmaa tahansa nettiyh-teyksiä käyttämällä. Aikaerot maapallon eri osien välillä asettavat tosin omat rajoituksensa. Governor Matti viittasi myös rotarin matrikkelitietoihin, joista hän yhteenvetona totesi, että klubin tulisi tavoitella veljien keski-iän alentamista uusien nuorempien jäsenien myötä. Nuoria tulisi myös saada nopeasti klubin johtotehtäviin. Rotarin lähiajan merkittäviin tapahtumiin sisältyvät järjestön 100-vuotisjuhlallisuudet, joihin valmistautumisen governor totesi myös 75 klubia sisältävässä piirissämme olevan varsin pitkällä. J. M. Viereisessä kuvassa Lohjan musiikkiopiston rehtori Jorma Mäenpää pohtii kamarimusiikkisalin akustiikkaa kuvernööri Matti Kivisen kanssa. Musiikkimiehenä kuvernööri oli kovasti kiinnostunut salista ja sen ominaisuuksista. Lohjan ja Vihdin rotaryklubeilla (siis yhteensä neljällä klubilla) oli sunnuntaina 12.9 harvinainen yhteistilaisuus, kun klubiveljille perheineen oli järjestetty tutustuminen Lohjalla tällöin vierailleeseen Tivoli Sariolaan ja tivolin henkilöstön työhön, asumiseen ym. Klubiveljet puolisoineen ja jälkikasvuineen kokoontuivat aluksi Lohjan klubin kokouspaikkaan Punakaneliin, johon tivolin isäntäväki oli järjestänyt kahvi-, mehu- ym. tarjoilut. Presidenttimme Teron tervetulotoivotuksen jälkeen tapahtuman junaillut Vihdin klubin presidentti Tauno Maksimainen kertoi tilaisuuden järjestämisideasta, jossa tarkoituksena oli järjestää vaihteeksi ohjelmaa myös rotariperheiden lapsille. 12 13
Tivoli Sariolan esittelyssä, josta huolehtivat tivolin edustajina Jouko Mattila ja nykyinen toimitusjohtaja Tapio Sariola, ilmeni mm, että tivoli on perustettu v.1888 eli että se on toiminut jo 116 vuotta. Tivolia on pyörittänyt sama suku; nyt vetovuorossa oleva Tapio Sariola on neljännen polven tivoliyrittäjä. Tivoli Sariolasta todettiin mm, että - tivoli, jonka kotipaikka on Kerava, vierailee vuosittain huhtikuusta lokakuuhun kestävän sesongin aikana useilla kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla maatamme, - tivolin henkilökuntaan kuuluu sesonkiaikana n. 45 henkilöä; talvikausina muutaman henkilön huoltoryhmä, - tivolin kuljetuskalustoon kuuluu useita kymmeniä autoja (mm 23 raskasta ajoneuvoa), - tivolilla on sähköntuotantoa varten oma voimalaitos ja että tivoli on muutoinkin omavarainen myös asumisen, keittiötoimintojen, saunomisen ym. suhteen. Tivolin värikkääseen historiaan sisältyy sellainenkin mielenkiintoinen toimintajakso, että tivoli toimi vuosina 1942-1944 asemasotavaiheessa Itä-Karjalassa, Karhumäessä, sotilaiden suosimana viihdytyskohteena. Tivolin historiaa ja nykypäivää koskeneen esittelyn jälkeen rotariveljet perheineen siirtyivät Lohjan Rantakentälle osallistuakseen tivolin yleisönä tivolin kymmenien laitteiden ja pelien värikkääseen maailmaan. J. M. Autohurjastelija on se, joka ajaa ohitsesi maantiellä, vaikka lisäät oman autosi vauhdin äärimmilleen sen ehkäisemiseksi. 18-vuotias nuorimies: - Isä, kerronko millainen ajeluni uudella autollasi oli, vai luetko sen mieluummin huomenna lehdestä? Nuorisovaihtoasiamiesten koulutustilaisuus Nuorisovaihdon syyskoulutuspäivä järjestettiin 25.9.2004 Pohjolan pääkonttorissa Helsingissä. Nuorisovaihtoasiamiehemme ollessa estyneenä valtuutettiin tämän katsauksen kirjoittaja osallistumaan tilaisuuteen. Puhetta tilaisuudessa johti piirin nuorisovaihtoasiamies Juha Kuronen. Pohjolan puolesta emäntänä toimi Tarja Lehto, joka vastaa nuorisovaihtoon osallistuvien vakuuttamisesta. Rotary-organisaatio järjestää Suomessa neljää eri vaihtomuotoa: Vuosivaihto tarkoittaa koko vuoden mittaista oleskelua - yleensä 3-4 perheessä - ja koulunkäyntiä kohdemaassa ja samasta maasta vastaoppilaan tuloa Suomeen koko vuodeksi. (Järjestelymaksu 250 ) Kesävaihto tarkoittaa kuukauden mittaista oleskelua kesällä kohdemaassa jossain perheessä ja sen jälkeen sen perheen lapsen majoittamista omaan kotiin kuukaudeksi. (Järjestelymaksu 100 ) Leirivaihto on osallistumista kohdemaassa kesällä johonkin teemaleiriin. Leiri on yleensä n. viikon mittainen, ja sitä edeltää viikon asuminen jossain perheessä kohdemaassa. Brasilian erikoisvaihto on vaihtoa, missä suomalainen nuori viettää Brasiliassa kesällä ensin kuukauden isäntäperheessä ja osallistuu sen jälkeen n. kahden viikon matkaan Brasiliassa. Brasilialaiset nuoret tulevat vastaavasti Suomeen n. kuudeksi viikoksi joulu-tammikuussa. Nuorisovaihdon vuosikalenteri Elo-syyskuu 2004 Vapaamuotoinen kirjallinen tai suullinen ilmoitus Rotaryklubille kiinnostuksesta vuosivaihtoon Klubi kutsuu kaikki vapaamuotoisen hakemuksen jättäneet vaihto-oppilasehdokkaiden haastatteluun Lokakuu 2004 Rotaryklubi valitsee lähetettävän vaihto-oppilaan 14 15
Marras-joulukuu 2004 Virallisen hakemuskaavakkeen täyttö, lääkärin ja rehtorin lausunnot jne. Vuosivaihdon sitoumus ja järjestelymaksun kuitti marraskuun loppuun mennessä piirin puheenjohtajalle. Joulukuu - 31.12.2004 Vuosivaihtohakemusten jättö piirin puheenjohtajalle Helmi-huhtikuu 2005 Lopullinen päätös kohdemaasta (kirjeenvaihtajat hoitavat) Piirikohtainen OB-koulutus (briefing) alkaa Yhteydenotto isäntäperheeseen perhetietojen tultua Toukokuu - 14.5.2005 Valtakunnallinen OB-briefing Lahdessa Piirikohtainen OB-koulutus (briefing) jatkuu Esittäytyminen lähettävässä klubissa (sponsoring club) Kesä- heinäkuu 2005 Viisumin hakeminen Lähtö ANZO-maihin (Australia, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka) Maaohjelma Bangkokissa Lento lopulliseen kohteeseen ja sijoittuminen isäntäperheeseen OB-oppilaan paluu Suomeen Elokuu 2005 Latinalaiseen Amerikkaan (Arg, Bra, Chi, Ecu, Mex, Peru) lähtijöiden OB-briefing Lähtö USAan ja Kanadaan Maaohjelma New Yorkissa Lento lopulliseen kohteeseen ja sijoittuminen isäntäperheeseen Lähtö Latinalaiseen Amerikkaan ja Japaniin Syyskuu 2005 Edellisen vuoden OB-oppilaan paluuesitelmä lähettäneessä klubissa Nuorisovaihto on yksi tärkeimmistä klubien kansainvälisistä projekteista. Sen tarkoituksena on edistää keskinäistä vuorovaikutusta ja ymmärtämystä kansojen välillä. Suomalaiselle nuorelle uusi erilainen ympäristö avaa uusia näköaloja. Se opettaa edustamaan kotimaataan ja mahdollistaa kokemusten välittämisen muille. Rotary-järjestö on yksi vanhimpia nuorisovaihtoa harjoittavista organisaatioista. Se alkoi jo 1920-luvulla, mutta laajeni globaaliksi 1970-luvulla. Suomessa vaihto alkoi vuonna 1972. Vain puolet piirin klubeista on nykyään mukana nuorisovaihdossa. Näyttää olevan selvä korrelaatio klubin keski-iän ja vaihtotoiminnan aktiivisuuden välillä. Jos keski-ikä on alhainen, lähtijöitä on helppo löytää, kuten myös tuleville vaihtareille isäntäperheitä. Miksi painottaa nuorisovaihdon merkitystä? Rotary on palveluyhteisö (ei kaupallinen) Monikansallisena järjestönä sen on helppo toimia yli rajojen. Johtavassa asemassa olevilla jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa vieraan maailmankuvaan. Valitut ovat valiojoukkoa Rotarien järjestämän vaihdon edut kaupallisiin toimijoihin ovat: o turvallisuus (nuorisovaihtovaltuutettu, klubi) o hinta (lähes ilmainen) o kolmen perheen konsepti Palaava nuori on potentiaalinen rotary. Nuorisovaihtoon osallistuvan klubin velvoitteet Lähtevä (outbound) on klubille edullinen. Yleensä mukaan annetaan pari klubin viiriä ja Suomen lippu. Tulevan oppilaan (inbound) kulut ovat sitten suuremmat. Yleensä 2000 euroa riittää. Saapuva vaihto-oppilas 1. Kuukausiraha 60 euroa. (Määrää ei saa ylittää) 2. Kaikki koulunkäyntiin liittyvät kulut kuten kirjat, kurssit ja mahdollinen koulupuku. 3. Piirin tapahtumat: piirikonferenssi, tapaamispäivät (2 kpl) 4. Lapin matka joulukuussa, johon kaikki Suomessa olevat vaihto-oppilaat osallistuvat. (n. 300 ) 5. Muut klubin järjestämät tilaisuudet, johon vaihto-oppilaat kutsutaan. 6. Klubikokousten ruokailut Nuorisovaihtoasiamiehen tehtäviä tulevan oppilaan osalta NVA:n on hankittava vuoden oleskelulupa poliisilaitokselta Oppilaan passi, viisumi ja liput ovat nuorisoasiamiehen vastuulla (Takavarikoi, jotta nuori pysyisi varmasti Suomessa.) 16 17
NVA:n velvollisuus on käydä koulussa ja sopia rehtorin sekä OPO:n kanssa oikeat kurssit. NVA:n on pyydettävä oppilas klubikokouksiin vähintään kerran kuussa. NVA hoitaa nuoren piirikonferenssiin NVA:n on oltava nuoren tukena koko ajan. NVA:n tehtävä on tasoittaa kulttuurien välistä eroavaisuuksia. Perheitten kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Monipiiriorganisatio Kussakin piirissä on nuorisovaihtokomitea tukemassa klubien nuorisovaihtoasiamiesten toimintaa. Piirissämme komitean puheenjohtajana toimii Juha Kuronen ja jäseninä Liisa Stjernberg, Birger Stjernberg sekä Eero Järvinen naapuriklubista. Monipiiriorganisaatiossa kirjeenvaihtajat hoitavat yhteydenpidon vaihtomaihin ja sopivat kuka mihinkin paikkaan menee. Vuosivaihdon määrät 2004-2005 (Sulkeissa edellisvuoden vaihtomäärät) Maa Paikkoja Ikäraja USA 36 (38) 16...17,5 Australia 32 (31) 16...17,5 Kanada 16 (15) 6...alle 18 Brasilia 12 (13) 16...19 Meksiko 12 (10) 16...19 Japani 8 (5) 16...19 Argentiina 2 (1) 16...19 Uusi Seelanti 1 (3) 16...17,5 Etelä-Afrikka 2 (3) 16...18 Belgia 0 (1) 16...18 Ranska 5 (7) 16...18 Saksa 10 (10) 16...18 Italia 1 (1) 16...18 Sveitsi 2 (2) 16...18 Intia 0 (2) 16...17,5 Ecuador 2 (2) 16...19 Chile 2 (2) 15...17,5 Taiwan 0 (0) 16...17,5 Kesävaihto v. 2003 Maa Paikkoja USA Brasilia 31 13 Kanada 9 Saksa 1 Italia 2 Itävalta 5 Etelä-Afrikka 0 Belgia 0 Ranska 1 Englanti 1 Hollanti 1 Meksiko 1 Argentiina 1 Ensi kesänä piirin kesäleiri järjestetään Tammisaaressa. Vastuussa ovat Tammisaaren, Hangon ja Karjaan klubit. Kokous oli antoisa ja auttoi ymmärtämään niitä haasteita, jotka liittyvät nuorisovaihtoon. Toisaalta se pani miettimään vaihto-oppilaan merkitystä klubin aktiivisuuden kohottajana. -pk- ---------------------------------------- Eräänä päivänä rotary astelee hammaslääkärille ja kysyy, paljonko viisaudenhampaan poisto maksaa. - 200 euroa, sanoo hammaslääkäri. - Hirvittävää! Eikö sitä voi tehdä halvemmalla? - No, jos teemme sen ilman nukutusta, se maksaa 120 euroa. - Liian kallista. - Hmm... No jos emme edes puuduta ja vain kiskon sen irti, se on 70 euroa. - Liian kallista. - No jospa annan jonkun opiskelijan repiä sen pois harjoituksen vuoksi. Veloitan siitä vain 8 euroa. - Hienoa! Sopiiko, että vaimoni tulee jo huomenna? 18 19
Moottoritie muuttaa maisemaa Lohjanharjulla jälkeen viher- ja viimeistelytyöt jatkuvat seuraavaan kesään saakka. Kun vielä aloittamatta olevan Lohja-Muurla tieosuuden rakentaminen saadaan toteutetuksi ehkä vuoden 2007 loppuun mennessä, jää nykyinen kaarteinen ja mäkinen kaksikaistainen valtatie lähinnä paikalliseen käyttöön. Rouvisen esitykseen sisältyi runsaasti tietokonetekniikalla valmistettua kuva-aineistoa, joista oli nähtävissä, millaiselta uusi moottoritie risteysja liittymäjärjestelyineen tulee näyttämään. Paitsi että tie tulee valmistuttuaan olemaan tärkeä osa E 18 Eurooppatietä, sen toivotaan ja uskotaan luovan myös Lohjan seudulle hyviä kehittämisen ja kehittymisen edellytyksiä. J.M. Helsingin ja Turun välimatka on n. 160 km. Kaupunkeja on yhdistänyt Valtatie 1. Noin neljän vuosikymmenen ajan on tien Helsinginpuoleinen pää ollut moottoritienä 38 km:n matkalta, minkä jälkeen tie on jatkunut kaksikaistaisena valtatienä. Turun suunnasta on muutamia vuosia ollut valmiina Turku-Piikkiö moottoritieosuus ja vuoden 2003 lopulla otettiin käyttöön moottoritieosuus Piikkiö-Muurla. Moottoritie puuttuu vielä osuudelta Muurla-Lohjanharju n. 60 km. Puuttuvan tieosuuden rakentaminen käynnistyi kuluvan vuoden alussa Lohjanharjulta Lohjan suuntaan. Osuuden pituus on 12 km. Tietyö on muuttanut Lohjan keskustan ja Lohjanharjun välistä maisemaa paljon, osittain hyvinkin rajusti. Työmaa käsittää mm maaleikkauksia 2,7 milj. ja kallioleikkauksia 0.5 milj. kuutiometriä. Tierakennustyön vaiheita esitteli klubillemme Lohjan kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen kokouksessamme 23.9.2004. Rouvinen totesi, että uusi Lohjanharju-Lohja moottoritieosuus avataan liikenteelle joulukuussa 2005 minkä Kuvassa on työmaan suurin louhos. Se sijaitsee vesitornin ja vanhan ampumaradan välisessä maastossa. 20 21
Inter City kokous Tvärminnessä Kutsu Länsi-Uudenmaan rotaryklubit kutsutaan täten Inter City kokoukseen, joka tänä vuonna järjestetään Hangossa torstaina 2.9.2004. Paikkana on Tvärminnen eläintieteellinen asema joka sijaitsee Tvärminnen kylässä noin 15 km Hangon keskustasta itään. Ajo-ohje: Fundian Lappohjan terästehtaalta ajetan Täktomintietä Hankoon päin muutama km, ja eläint.aseman kyltin kohdalla käännytään vasemmalle ( etelään ). Ystävällisesti ilmoittakaa allekirjoittaneelle kuinka monta veljeä on tulossa klubistanne, viimeistään 26.8.2004. Ohjelma 16.30-17.30 Illallinen seisova pöytä - syödään sen mukaan kun saavutaan Paikan ja aseman toiminnan esittely Esitelmä: Itämeren nykytilane professori Harri Kuosa 19.30-20.00 Tilaisuus päättyy käyttöön. Pinta-alaa saatiin yli 6000 m 2. Myös henkilöstön määrä lisääntyi mahdollistaen ympärivuotisen toiminnan. 1972 tutkimusasemaa uhkasi suuri öljynpuhdistamohanke, joka mediasodan tuloksena hylättiin. Vuosien saatossa Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema on voimakkaasti suuntautunut merentutkimukseen. Ala on kehittynyt yhä enemmän laboratoriopainotteiseksi, mikä on pakottanut uudistamaan asemaa. Niinpä vuosina 1997-1998 uudistettiin tilat ja rakennettiin pari pienempää laboratoriota uusia tarpeita vastaamaan. Hyvin varustetun laboratorion lisäksi asemalla on välineistöä merellä liikkumista varten. Keräysvaroin sinne on hankittu 48-jalkainen Sanduria -niminen tutkimusalus. Aseman johtaja Pokin mukaan paikalliset rotarit ovat olleet voimakkaasti hanketta tukemassa. Näillä eväillä kokoonnuimme Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle. Itseltäni jäi opaskierros ja ruokailu väliin työkiireiden vuoksi. Ehdin kuitenkin luentosaliin kuulemaan aseman esittelyn ja Itämeren tilaa koskevan esitelmän. Aseman johtaja Jouko Pokki kertoi historiasta ja nykypäivän toiminnasta. Syksyllä 1901 Helsingin yliopiston eläintieteen professori Ernst Palmén osui kenttätutkimusaseman paikkaa etsiessään Tvärminneen Hankoniemen itäreunalla ja osti myynnissä olleen kalastustilan. Toiminta uudessa paikassa alkoi kesällä 1902. Vuosien varrella alueelle rakennettiin laboratorio ja asuintiloja Palménin omilla varoilla. Ensimmäinen virallinen yliopistollinen kurssi järjestettiin Tvärminnessä vuonna 1909. Palménin kuoleman jälkeen 1919 tutkimusasema siirtyi yliopiston omistukseen. Vuonna 1970 otettiin uudet rakennukset Aluksen varustuksiin kuuluu mm. hydraulinen nosturi, vinssejä, pieni laboratorio, virtausmittareita, näytteenottolaitteistoja, lämpötila- ja suolaisuusmittareita sekä GPS -laitteisto. Sandurian lisäksi asemalla on tutkijoiden käytettävissä pienempiä moottoriveneitä sekä hydrokopteri. Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema on täysin miehitetty toukokuusta syyskuuhun. Talvikausi on hiljaisempaa. Siksi monet yritykset ja yhdistykset varaavat tuona aikana tiloja omiin kokouksiinsa. Hyvä ruoka, mainiot kokoustilat ja edulliset hinnat ovat paikan etuja johtaja Pokin mukaan. Toki käyttöaste talvella voisi olla vieläkin korkeampi. Illan esitelmässä professori Harri Kuosa kertoi mielenkiintoisella tavalla Suomenlahden tilanteesta. Yksi ratkaisevista asioista on virtaus 22 23