80. Taide ja kulttuuri S e l v i t y s o s a : Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä tukea kulttuurin taloutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa näitä tavoitteita taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeuspolitiikan sekä audiovisuaalisen politiikan keinoin. Suomessa kulttuuriosallistuminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana jatkuvasti lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. Kotitalouksien kulttuuriin ja joukkoviestintään sijoittama panostus on yli kuusinkertainen valtion ja kuntien yhteenlaskettuun kulttuuritukeen verrattuna. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Kulttuurin kysyntä myös kasvaa jatkuvasti koulutusasteen kohoamisen myötä. Kulttuurin perustan vahvistamisen haasteita ovat taiteen hallintoa koskevat ratkaisut, taiteilijoiden toimeentulon edellytysten monipuolistaminen ja taiteen laatukehityksen edistäminen. Haasteita asettavat myös yleisten kirjastojen ja tietopalvelujen tasavertainen saatavuus maan eri osissa, kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden ja säilyttämisen edistäminen sekä tekijänoikeusratkaisut, joilla tuetaan opetusta ja tutkimusta sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimintaa. Suuri haaste on kehittää väestörakenteeltaan erilaisille alueille soveltuvia korkeatasoisia taide- ja kulttuuripalveluita. Kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi tulee huolehtia teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuudesta, kulttuuristen peruspalveluiden alueellisesti tasa-arvoisesta saatavuudesta, turvallisen mediaympäristön kehittämisestä sekä eri väestöryhmien kulttuurin tukemisesta. Haasteita asettavat myös esittävän taiteen vapaiden ammattilaisryhmien talous- ja koulutuskysymykset sekä yleensä taiteilijoiden toimeentulokysymykset. Kulttuurin ja luovan talouden haasteita ovat taiteen ja kulttuurin sekä audiovisuaalisen alan kotimarkkinoiden ja kulttuuriviennin vahvistaminen, kulttuurin ja matkailun toimialojen yhteistyön lisääminen, kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien tukijärjestelyt sekä audiovisuaalisen ja muiden kulttuuri- ja taidealojen tuotekehitysrahoituksen ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen. Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet vuonna ovat: Kulttuuripolitiikan tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet Kulttuurin perustan vahvistaminen: Toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2020 ja kulttuurin tulevaisuutta koskevan valtioneuvoston selonteon linjauksia. Valmistellaan esitys Taiteen edistämiskeskuksesta ja varaudutaan lakiuudistuksen edellyttämiin järjestelyihin. Kehitetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskusta sekä tuetaan medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä. Selvitetetään Venäjän ja Itä- Euroopan instituutin asema ja tehtävät. Ohjataan ja tuetaan kansallisten taidelaitosten toimintaa kansainvälisesti kilpailukykyisinä kansallisina päänäyttämöinä. Edistetään kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa. Toteutetaan Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelmaa ja edistetään yleisten kirjastojen laatusuosituksen käyttöönottoa. Aloitetaan kirjastolainsäädännön uudistaminen. Kehitetään Valtion taidemuseon ja Museoviraston toimintoja sekä vahvistetaan museoalan yhteistyötä. Käynnistetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Valtion taidemuseon säätiöittämisen valmistelu. Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin aluetoimijoita sekä viranomais- ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Vahvistetaan kulttuurin ja luovan talouden asemaa pohjoismaisessa ja lähialueyhteistyössä sekä kehitetään pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta. Vahvistetaan taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja teosten kansainvälistä liikkuvuutta sekä edistetään toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen: meentulo- ja työskentelyedel- Parannetaan taiteilijoiden toilytyksiä sekä eläketurvaa. Kehitetään taiteen ja kulttuurin tukirakenteita ottaen huomioon vapaan ammattilaiskentän tarpeet. Toteutetaan elokuvakulttuurin digitaalisen ajan agendaa audiovisuaalisen politiikan linjausten 2015 mukaisesti. Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen edellytysten lisääminen: Kulttuurin ja luovan talouden edistäminen: Jatketaan museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittämistä. Tuetaan kulttuuritilojen työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuntamista kulttuurikäyttöön. Tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteen uudistamista. Parannetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ottaen huomioon eri ikäja väestöryhmien tarpeet. Kehitetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina. Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin asemaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä kehitetään sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Tuetaan kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä ottamalla huomioon alan erityispiirteet. Selkiytetään tekijänoikeuslakia ja toimeenpannaan teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaa (IPR-strategia). Edistetään laillista online-tarjontaa ja vähennetään laitonta verkkojakelua. Edistetään kulttuurivientiä Kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007 2011 loppuraportin esityksen mukaisesti. Tehostetaan toimia kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien saamiseksi Suomeen. Taiteen ja kulttuurin rahoitus budjetti- ja veikkausvoittovarojen kesken Veikkaus-voittovaroista Budjettivaroista Yhteensä Taiteenalojen edistäminen 000 000 000 Kansalliset taidelaitokset 000 000 000 Kirjastotoimi 000 000 000 Museot ja kulttuuriperintö 000 000 000 Alueellinen taiteen edistäminen 000 000 000 Kulttuuripolitiikan kehittäminen 1) 000 000 000 Taiteen ja kulttuurin kv-toimintoihin 000 000 000 Viestintäkulttuuri 000 000 000 Yhteensä 000 000 000 1) Sisältää veikkausvoittovaroissa opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi kohdan sekä kulttuurin suurtapahtumien rahoituksen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 820 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin 2) taiteen edistämiseksi myönnettävien apurahojen ja avustusten maksamiseen 3) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimintaan 4) enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahasta myönnettävät apurahat ja avustukset budjetoidaan maksuperusteisina. S e l v i t y s o s a : Taiteen keskustoimikunnan toiminnan tavoitteena on nostaa ja lisätä suomalaisen taiteen laatua ja kansainvälistä tasoa sekä vahvistaa taiteen uudistumiskehitystä ja sen arvostusta yhteiskuntaa uudistavana monimuotoisena voimavarana ja merkitysten luojana. Toimikunnan työ edistää hyvinvointia, kulttuuria ja sen moninaisuutta. Se vaikuttaa myös ympäristön laatuun ja sillä on merkittäviä suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Käynnistetään valmistelut Taiteen keskustoimikunnan muuttamisesta Taiteen edistämiskeskukseksi tavoitteena nykyisen toiminnan kehittäminen laajentamalla tehtäviä, lisäämällä itsenäisyyttä ja vahvistamalla ja tehostamalla hallintorakennetta. Taiteen keskustoimikunta on asiantuntija- ja rahoittajaorganisaatio, joka tukee korkeatasoista taiteen tekemistä Tuloksellisuuden tunnusluvut erityisesti jakamalla apurahoja ja valtionavustuksia. Rahoitus on määräaikaista ja perustuu taiteellisen laadun vertaisarviointiin ja laajaan taidepoliittiseen asiantuntemukseen. Käytettävissä olevilla resursseilla Taiteen keskustoimikunta: rahoittaa korkeatasoista ja innovatiivista taiteellista työskentelyä ja vahvistaa taiteen monimuotoista roolia yhteiskunnassa panostaa taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisäämiseen ottaa apurahapolitiikassaan huomioon hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteen ja erityisesti nuorten taiteilijoiden aseman apurahan hakijoina ja saajina luo edellytyksiä taiteilijoiden liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle vahvistaa monitaiteellisen ja -kulttuurisen toiminnan tukea seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta ja parantaa rakenteidensa toimivuutta ja selkeyttä sekä kehittää asiakkaidensa sähköisiä palveluja tehtyjen kehittämisehdotusten mukaan tulosohjaa alueellisia taidetoimikuntia ja vahvistaa osaltaan taiteen asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa ja tuottaa opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön taidepolitiikan kannalta olennaista tutkimustietoa, arviointivälineitä ja tietopalveluita. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista. 2009 tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Valtionavustukset hakemukset, kpl 9 091 9 371 9 300 myönnöt, kpl 2 953 3 162 3 100 Lausunnot valtionavustushakemuksista OKM:lle 832 841 840 Julkaisut 3 5 6 Alueelliset taidetoimikunnat Valtionavustukset hakemukset, kpl 3 965 3 951 4 000 myönnöt, kpl 1 099 1 006 1 000 Hankkeet 250 216 240 Residenssit ulkomailla, kpl 7 9 8 Lausunnot, kannanotot ja aloitteet 46 62 45 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 64,5 66,5 60 Valtion taidetoimikuntien 2) apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna Hakijoita Tuen saajia Myönnöt, lkm 3) 4 728 2 144 % hakijoista % tuen saajista Naiset 52 50 Pääkaupunkiseutu 53 56 Ruotsinkieliset 7 6 Äidinkieli "muu" 4 4 Alle 35-v. 24 19 Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna Hakijoita Tuen saajia Myönnöt, lkm 2 139 452 % hakijoista % tuen saajista Naiset 56 51 Alueen keskuskaupunki 4) 57 61 Alle 35-v. 30 32 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista Valtion taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 9 371 6 009 3 162 2 747 46 Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 3 951 3 521 1 006 993 28 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 5 243 5 105 4 840 Bruttotulot 39 20 20 Nettomenot 5 204 5 085 4 820 2) Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot. 3) Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 265 siirtynyt seuraavalle vuodelle 382 Palkkausten tarkistukset 52 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -19 Toimintamenosäästö (HO) -49 Yhteishankintjen lisääminen (HO) -13 Siirto momentille 29.80.51 (Taitelijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taitelija-apurahoiksi) -226 Siirto momentille 29.80.02 (Valtion taideteostoimikunnan aiheuttamat hallintomenot) -10 Yhteensä -265 talousarvio 4 820 000 2011 III lisätalousarvio 28 000 2011 talousarvio 5 085 000 tilinpäätös 5 321 000 02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 221 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) kalusto- ja laitehankintoihin 3) enintään 2 600 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion taidemuseo on kulttuurilaitos, joka rakentaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisön ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Yhteistyössä OKM:n kanssa käynnistetään valmistelut Valtion taidemuseon säätiöittämisestä. Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset. Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Näyttelytarjonnan ajankohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Maksullisen toiminnan taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 18 % ja erilliskustannuksista 57 %. Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella jatketaan koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi. Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 40 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Kulttuurialan luonteesta johtuen tulostavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia. Numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon mm. näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteiden asetteluissa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet. Tunnusluku 2009 tavoite Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 92 89 92 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 32 25 16 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 10 8 8 Konservoidut teokset 826 726 550 4) Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Toiminnallinen tehokkuus Näyttelytoiminnan kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 584 979 423 224 528 550 maksavien kävijöiden osuus, % 63 60 65 Näyttelykäynnin keskitulo 6,7 5,8 5,6 Näyttelykäynnin keskihinta 7,7 6,2 4,3 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 53 13 60 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 16 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) tulot/kokonaiskustannukset, % 29 21 18 tulot/erilliskustannukset, % 68 57 57 hintatuki/erilliskustannukset, % 22 40 40 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 241 229 225 Toiminnan tulot ja menot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 22 900 22 209 23 274 Bruttotulot 4 310 3 480 4 053 Nettomenot 18 590 18 729 19 221 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 279 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 694 Palkkausten tarkistukset 151 Vuokrien indeksitarkistukset 2011 175 Vuokrien indeksitarkistukset 193 Vantaan kokoelmavaraston vuokra 200 Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 6 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 46 Toimintamenosäästö (HO) -195 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -50 Siirto momentilta 29.80.01 (Valtion taideteostoimikunnan aiheuttamat hallintomenot) 10 Tuottavuustoimet -45 Yhteensä 492 talousarvio 19 221 000 2011 III lisätalousarvio 346 000 2011 talousarvio 18 729 000 tilinpäätös 19 004 000 03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 851 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen 2) kalusto- ja laitehankintoihin. S e l v i t y s o s a : Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä koh- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
teen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle. Tavoitteena on vahvistaa alueen kiinteistövarallisuuden ja monumentin arvoja suojelevaa profiilia, edistää kansalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuurisesti merkittävästä maailmanperintökohteesta, ylläpitää autenttista linnoitusarkkitehtuuria ja säilyttää asuinyhteisön elinvoimaisuus. Restauroinnin, ylläpidon ja alueen saavutettavuuden parantamisen perusteina ovat kiinteistövarallisuuden arvon säilyttäminen ja käytettävyyden turvaaminen siten, että tiloja voidaan vuokrata asumis- ja muuhun käyttöön sekä muuta varallisuutta asettaa alueen luonteeseen sopivan kulttuurimatkailun käyttöön. Hyvän julkisuuskuvan säilyttämiseksi alueella voidaan järjestää maailmanperintökohteen arvolle sopivia kulttuuritapahtumia. Tunnusluku Restaurointi- ja kunnossapitotöiden tavoitteen toteutumiseksi jatketaan kunnostusohjelman ( 2015) mukaisesti linnoituslaitteiden ja kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannustöitä sekä Suomenlinnan vankilan perusparannus- ja laajennustöitä. Kunnostuksessa hyödynnetään saarella sijaitsevaa vankilan työvoimaa, mutta vankien koulutusohjelman vuoksi töissä käytetään myös ulkopuolisia urakoitsijoita. Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hallintaja hoitosuunnitelman mukaisia toimia. Lisäksi korostetaan talvikausien kävijämäärien kehittämistä ja suuren yleisön tietämyksen lisääntymistä, minkä toteutumista arvioidaan Suomenlinnan yleisö- ja palvelututkimuksissa. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut. Asuin- ja toimitilojen vuokrauksen tuoton tavoitteena on yhden prosentin kasvu. 2009 arvio Tuotokset ja laadunhallinta Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka huhtikuu) 170 000 165 200 175 000 Toiminnallinen tehokkuus Hoitokunnan kokous- ja juhlatilojen käyttöaste, % 26 26 29 Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmuurimäärästä (52 800 m 2 ), % 43,6 46 46 Vuokratuotot, kasvu % 5,7 5,0 1 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 89 88 87 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 7 112 7 085 7 551 Bruttotulot 4 790 4 400 4 700 Nettomenot 2 322 2 685 2 851 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 28 siirtynyt seuraavalle vuodelle 753 Palkkausten tarkistukset 37 Tasokorotus 100 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 2 Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen -3 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -33 Toimintamenosäästö (HO) -29 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -8 Siirto momentilta 29.80.75 280 Tuottavuustoimet -180 Yhteensä 166 talousarvio 2 851 000 2011 III lisätalousarvio -2 000 2011 talousarvio 2 685 000 tilinpäätös 3 047 000 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 438 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. Momentille voidaan nettouttaa Museoviraston hallussa olevien maa-alueiden puunmyynnistä saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Kansallismuseon toimintamenot 000 Museoviraston muut toimintamenot 000 Yhteensä 22 438 000 Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävien neuvotteluiden, arvioinnin ja seurannan keinoin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Vuonna 2011 käynnistynyt muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla Museoviraston hallinnassa olevien linnojen, museokiinteistöjen ja muinaisjäännösten restaurointiin, hoitoon ja esittelyyn. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa laaditaan kulttuuriympäristöstrategia. Toiminnassa keskitytään ohjauskeinojen, opas- ja ohjeaineistojen sekä kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittämiseen ja priorisoidaan valtakunnallisesti merkittäviä kohteita sekä yhteistyötä valtion kiinteistöyksiköiden kanssa. Toiminnassa pyritään selkeään ja ohjelmalliseen suojelupolitiikkaan sekä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon keskushallinnon ja aluetason kesken. Painopistealueita ovat arkeologian laatuvaatimukset ja arkeologisen toiminnan ohjauskäytännöt, sotien jälkeinen rakennusperintö ja suojelutarpeet, kulttuuriympäristön inventointien tietojärjestelmäpalvelu sekä kulttuuriympäristön tilan seuranta. Arkeologisten kenttätöiden uudelleenorganisointia seurataan. Suomen kansallismuseo edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Suomen kansallismuseo ylläpitää Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota ja muita eri puolella Suomea sijaitsevia museokohteita. Museoiden monipuolinen elämyksellinen näyttely- ja yleisötoiminta syventää suomalaisten tietämystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan, osana maailman kulttuuriperintöä. Kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Painopisteenä on lähimenneisyyden ja nykyajan aineellisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvä tiedon tallentaminen. Kansallismuseon nykyinen kiinteistö on tarkoitus siirtää vuoden kolmannen lisätalousarvion mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen hallintaan, ja siirtyä vuoden aikana vuokrajärjestelmään, mistä aiheutuu vuositasolla 1 700 000 euron vuokramenot. Kansallismuseon palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamiseksi Senaatti-kiinteistöt käynnisti lisäksi Kansallismuseon tontilla maanalaisten huoltoyhteyksien ja -tilojen rakentamisen uudistiloina vuoden kolmannen ja neljännen lisätalousarvioiden mukaisesti, mistä aiheutuu vuositasolla 1 400 000 euron vuokramenot. Näiden uudistilojen arvioidaan valmistuvan kesäkuussa, mistä lähtien vuokranmaksu alkaa. Vuonna Kulttuurien museossa on ilmainen sisäänpääsy, mikä vaikuttanee museoiden yhteiseen maksavien kävijöiden kokonaismäärään pienentävästi. Anjalan kartanomuseo on suljettuna, samoin peruskorjattava Urajärven kartanomuseo. Tamminiemi avataan keväällä uudistetulla konseptilla 'presidenttien museona', vaikka sisustus säilytetään presidentti Kekkosen ajan asussa. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Tunnusluku 2009 tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 537 829 3 166 698 5 290 000 Lausuntojen käsittelyaika, pv 43 35 37 Museoiden kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 347 476 323 322 340 000 maksavien kävijöiden osuus, % 59,0 46 50 alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 21,4 24 22 Linnojen kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 202 500 168 707 170 000 maksavien kävijöiden osuus, % 82 89 82 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 6 7 6 Esinetietojen digitointiaste, % 28,4 30 50 Toiminnallinen tehokkuus Museokäynnin keskihinta, euroa 4,35 4,04 4,5 Museokäynnin keskitulo, euroa 2,51 2,41 2,4 Linnassa käynnin keskihinta, euroa 1,36 1,45 1,42 Linnassa käynnin keskitulo, euroa 2,15 2,46 2,08 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet (htv) 409 385 387 Toiminnan tulot ja menot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 23 418 22 938 25 638 Bruttotulot 4 612 3 125 3 200 Nettomenot 18 806 19 813 22 438 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 407 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 233 Palkkausten tarkistukset 254 Vuokrien indeksitarkistus 90 Suomen merimuseon vuokra 185 Uusien toimitilojen vuokran lisäys 100 Kansallismuseon maanalaiset huoltotilat (½ vuotta) 700 Kansallismuseon hallinnansiirrosta johtuva vuokra 1 400 Tasokorotus 200 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 52 Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 2 IT-palvelukeskussiirron palautus 9 Toimintamenosäästö (HO) -222 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -57 Tuottavuustoimet -135 Tasomuutos 47 Yhteensä 2 625 talousarvio 22 438 000 2011 III lisätalousarvio 261 000 2011 talousarvio 19 813 000 tilinpäätös 19 632 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 412 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kalusto- ja laitehankintoihin 2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. S e l v i t y s o s a : Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa, kuten äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja sekä toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena. Tunnusluku Oppikirjapalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa lähes kokonaan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten koululaisten ja lukiolaisten tarvitsemat oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat yhteensä noin 900 uutta nimikettä. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien lukemisesteisten käyttöön 7 350 kappaletta. Kauno- ja tietokirjallisuuspalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjoja näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän (1 500 nimikettä), joka vastaa noin 33 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta 1 066 000 kertaa. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on vähintään 50 000 henkilöä. Keskeisenä tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden lisääminen uusia asiakkaita tavoittamalla sekä verkkokirjaston rakentaminen ja verkkopalvelujen laajentaminen. Toimintavuonna jatketaan yhdistelmäkirjan tuotantoprosessin kehittämistä ja seurataan kansainvälisen Daisy/ Epub -formaatin kehittämistyön mahdollisuuksia kirjatuotannon edelleen kehittämiseksi. 2009 arvio Tuotokset ja laadunhallinta kirjatuotanto/kpl 2 231 2 277 2 700 lainojen määrä 947 945 978 161 1 066 000 oppikirjatoimitukset/kpl 9 049 9 788 11 500 asiakkaiden määrä 15 000 15 500 17 500 asiakastyytyväisyys (arvosana 1 5) 4,13 4,38 4,1 Toiminnallinen tehokkuus kirjalainan keskihinta/euroa 5,97 5,60 5,85 oppikirjatoimituksen keskihinta/euroa 208 179 198 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 58 56 52 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 7 344 6 837 6 567 Bruttotulot 178 140 155 Nettomenot 7 166 6 697 6 412 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 967 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 302 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Palkkausten tarkistukset 39 Sanastokorvaus 341 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 6 Vuokrien indeksitarkistus 10 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -5 Toimintamenosäästö (HO) -62 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -16 Kertamenon poistuminen -600 Tasomuutos 2 Yhteensä -285 talousarvio 6 412 000 2011 III lisätalousarvio 27 000 2011 talousarvio 6 697 000 tilinpäätös 6 501 000 06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 860 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kalusto- ja laitehankintoihin 2) enintään 160 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen. S e l v i t y s o s a : Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) tavoitteena on toimia elokuva-, televisio- ja radiohistorian tallettamisen ja säilyttämisen sekä esittämisen keskuksena sekä museona. KAVA palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovaa teollisuutta asiakas- ja tietopalvelullaan. Lisäksi KAVA turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa. Vuonna KAVA:n kokoelmien digitointi jatkuu kattavan suunnitelman mukaisesti. KAVA osallistuu Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän toteutukseen ja pitkäaikaissäilytysjärjestelmän suunnitteluun sekä arkistoinnin digitaalista tekniikkaa käsittelevään kansainväliseen yhteistyöhön. Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2009 sekä originaalimateriaalit vuonna 2007 tarkastetuista elokuvista. Lisäksi vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan n. 300 pitkää ulkomaista elokuvakopiota ja kartutetaan video- ja dvd-kokoelmaa n. 3 500 uudella tallenteella. Tallennetaan digitaalisesti radio- ja televisio- ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti yhteistyössä CSC:n kanssa. Digitaalisesti tallennettua ohjelmavirtaa kertyy n. 50 teratavua. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Käyttöliittymät tutkijoille ja muille tarvitsijoille ovat käytettävissä lain edellyttämissä paikoissa. Palvelua tehdään tunnetuksi palvelutoiminnan kehittämisen, tutkimustyön tukemisen ja harjoittamisen sekä kulttuuritoiminnan kautta. Elokuvakulttuuria edistetään elokuvien laadukkaalla esitystoiminnalla ja mediakasvatuksella elokuvateatteri Orionissa ja Kino Tuliossa Helsingissä ja alueellisesti yhdeksällä yliopistopaikkakunnalla. Lisäksi tuetaan ja harjoitetaan elokuvatutkimusta ja julkaistaan filmografista tietoa internet-osoitteessa www.elonet.fi ja muuta elokuvatietämystä omilla kotisivuilla www.kava.fi. Kartutetaan museoesinekokoelmaa lahjoituksilla ja ostoilla. Elävän kuvan museo toimii Helsingissä perus- ja vaihtuvin näyttelyin. Kulttuuripoliittista syistä hintatuella katetaan noin 30 % maksullisen toiminnan erillismenoista. Tuloksellisuuden tunnusluvut 2009 arvio Tuotokset ja laadunhallinta Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 154 430 145 998 153 000 Elävän kuvan museo/museoesineet, lkm 13 150 15 500 14 000 Kirjasto-, tieto-, laina- ja asiakaspalvelut, lkm 28 950 34 885 38 000 Maksulliset palvelut/esitystoiminta, katsojamäärät 59 409 54 607 60 000 Maksullinen arkistopalvelu/kuva- ja filmipalvelu 3 186 3 227 4 200 Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuin (rtva) 49,2 95 160 Toiminnallinen tehokkuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Kokoelma- ja arkistyö yht., euroa/elok. lkm 17,53 17,82 17,20 Elävän kuvan museo, euroa/esine 33,11 23,76 32,18 Kirjasto, euroa/kirjastopalvelu 11,65 8,72 6,61 Maksullinen palvelu: esitystoiminnan subventio 231 156 255 534 198 700 Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavut 28 158 13 542 13 300 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 71 68 73 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 6 094 7 154 7 200 Bruttotulot 385 340 340 Nettomenot 5 709 6 814 6 860 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 803 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 803 Palkkausten tarkistukset 45 Vuokrien indeksitarkistukset 25 Päätearkistotilojen kunnostuksen vuokravaikutus 110 IT-palvelukeskussiirron palautus 1 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -5 Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1 Toimintamenosäästö (HO) -70 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -18 Tuottavuustoimet -45 Tasomuutos 2 Yhteensä 46 talousarvio 6 860 000 2011 III lisätalousarvio 32 000 2011 talousarvio 6 814 000 tilinpäätös 6 709 000 07. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 645 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. S e l v i t y s o s a : Valtion elokuvatarkastamosta tulee kuvaohjelmalainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU) vuoden alussa. Lakiuudistus velvoittaa virastoa valvomaan lastensuojelullisin perustein elokuvien, tallenteiden, televisioohjelmien sekä tietokone- ja videopelien tarjontaa ja ylläpitämään ikärajaluokittelujärjestelmää sekä hoitamaan kokonaan uusia mediakasvatus-, tutkimus- ja tiedotustehtäviä. MEKUn toiminnan tavoitteena on lasten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen mediaympäristössä. Tavoitteen saavuttamiseksi MEKU edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja, lasten mediaympäristön muutoksiin liittyvää tutkimusta ja tiedotusta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. MEKU vastaa kuvaohjelmaluokittelijoiden kouluttamisesta, rekisteröi ikärajaluokitellut ohjelmat, ottaa vastaan yleisöpalautetta sekä valvoo kuvaohjelmaluokittelijoiden toimintaa, ikärajojen noudattamista ja ohjelmien ikäraja- ja sisältömerkintöjä. MEKU kehittää ikärajojen luokittelujärjestelmää ja muita tietojärjestelmiä sekä toteuttaa mediakasvatuksen koordinointia, lasten mediataitoja edistäviä mediakasvatushankkeita, lasten mediaympäristön muutoksiin liittyvää tutkimusta sekä lasten vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille kohdennettua tiedotusta. Toimivat julkiset rekisterit ja verkkopalvelut, laaja tiedotustoiminta sekä yhteistyö media-alan toimijoiden kanssa muodostavat osan MEKUn toiminnan vaikuttavuudesta. Sitä mitataan yleisölle, kasvattajille, kuvaohjelmien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Tuloksellisuuden tunnusluvut luokittelijoille, tarjoajille ja muille yhteistyökumppaneille suunnatuilla kyselyillä, joilla selvitetään ikärajaluokittelujärjestelmän toimivuutta, tiedotustoiminnan tunnettuutta ja suhtautumista MEKUn toimintaan. 2009 arvio Tuotokset ja laadunhallinta Valtion elokuvatarkastamo (31.12.2011 saakka) Tarkastetut pitkät kuvaohjelmat, kpl 821 709 Tarkastetut lyhyet kuvaohjelmat, kpl 944 606 Keskimääräinen tarkastajamäärä/kuvaohjelma 1,67 1,5 Myönnetyt esitysluvat, kpl 23 24 Lausunnot viranomaisille 16 10 Ilmoitetut kuvaohjelmat, kpl 42 770 60 022 Mediakasvatus ja kuvaohjelmakeskus (1.1. alkaen) Mediakasvatushankkeet, kpl 5 Tiedotuskampanjat, kpl 5 Tutkimukset lasten mediaympäristöstä, kpl 1 Koulutetut kuvaohjelmaluokittelijat, kpl 30 Rekisteröidyt kuvaohjelmien tarjoajat, kpl 1 600 Luokitellut ja ilmoitetut kuvaohjelmat, kpl 21 000 Hyväksytyt EU:ssa luokitellut kuvaohjelmat, kpl 1 200 Kuvaohjelman luokittelun oikaisupyynnöt, kpl 300 Valvontaan liittyvät yhteydenotot, kpl 500 Valvontaan liittyvät pistokokeet, kpl 210 Kuvaohjelmien luokittelut, kpl 500 Toiminnan tehokkuus Tarkastuksen keskimääräinen hinta, euroa/h 256 281 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 14 13,5 16,5 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 1 046 844 1 095 Bruttotulot 300 230 450 Nettomenot 746 614 645 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 151 siirtynyt seuraavalle vuodelle 25 Palkkausten tarkistukset 10 Valtion toimitilaratkaisun muutosta johtuva vuokratason nousu 30 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -1 Toimintamenosäästö (HO) -7 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1 Yhteensä 31 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 645 000 2011 III lisätalousarvio 7 000 2011 talousarvio 614 000 tilinpäätös 620 000 08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 969 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. S e l v i t y s o s a : Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on kulttuurin ja taiteen kentässä toimiva kansainvälinen tukiyksikkö. Instituutin toiminnan tavoitteena on edistää venäjänkielisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteen saavuttamiseksi instituutti tarjoaa kirjasto-, kulttuuri- ja kotoutuspalveluja. Instituutti lisää suomalaisten Venäjä-tuntemusta ja kotoutumispalveluja tuottavien viranomaisten kulttuurista osaamista seminaari-, koulutusja yleisötapahtumien avulla. Lisäksi se toimeenpanee lähialueyhteistyö- ja pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuushankkeita luovien alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Yhteistyössä OKM:n kanssa selvitetään Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin asema ja tehtävät. Eräitä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tunnuslukuja 2009 arvio Tuotokset ja laadunhallinta Lainaukset, kpl 17 961 21 612 19 000 Tietopalvelun käyttökerrat, kpl 193 76 100 Yleisötilaisuuksien kävijät 1 127 1 615 1 700 Toiminnan tehokkuus Lainan keskihinta, euroa 26 19 19 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet 15 16 16 Toiminnan menot ja tulot 2011 varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 1 118 986 989 Bruttotulot 146 15 20 Nettomenot 972 971 969 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 29 siirtynyt seuraavalle vuodelle 40 Palkkausten tarkistukset 11 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -2 Toimintamenosäästö (HO) -10 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -3 IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1 Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1 Yhteensä -2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
talousarvio 969 000 2011 III lisätalousarvio 7 000 2011 talousarvio 971 000 tilinpäätös 983 000 16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 563 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden maksamiseen 2) enintään 1 145 000 euroa uusiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on laskettu vuoden arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2402). Työeläkeindeksi (3,4 %) 588 Vuoden 2011 arvioidun n perusteella tehty tasontarkistus -575 Tasokorotus 700 Yhteensä 713 talousarvio 18 563 000 2011 talousarvio 17 850 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen 2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta ja -aineistopalvelujen ja muiden erityistehtävien maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 3 253 000 Kirjastojen sisältötuotantoon 336 000 Yleisten kirjastojen tietokanta ja -aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 1 014 000 Yhteensä 4 603 000 Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä. Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla. 30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 603 000 euroa. Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2009 arvio Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 334 339 340 Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 62 62 62 Henkilötyövuodet, htv/1 000 asukasta 0,8 0,8 0,8 Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 392 1 394 1 396 Fyysiset käynnit, kpl/asukas 10,3 9,9 10 Verkkokäynnit, kpl/asukas 9,7 10.7 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Lainaukset, kpl/asukas 18,7 18,1 18,2 Toimintakustannukset, euroa/asukas 54,6 56 58 Kustannustason muutos (3,4 %) 108 Määräytymisperusteiden muutos 24 Yhteensä 132 talousarvio 4 603 000 2011 talousarvio 4 471 000 tilinpäätös 4 413 330 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 45 169 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 57 953 euroa ja orkestereilla 57 393 euroa henkilötyövuotta kohden. Kustannustason muutos (3,4 %) 2 606 Kustannuspohjan tarkistus 523 Määräytymisperusteiden muutos -69 Yhteensä 3 060 Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 37 998 000 euroa momentilla 29.80.52. talousarvio 45 169 000 2011 talousarvio 42 109 000 tilinpäätös 40 868 000 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 618 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja - avustusten maksamiseen 2) enintään 252 000 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183. S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 76 648 euroa. Kustannustason muutos (3,4 %) 1 336 Kustannuspohjan tarkistus 1 286 Määräytymisperusteiden muutos -82 Yhteensä 2 540 Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 18 162 000 euroa momentilla 29.80.52. talousarvio 22 618 000 2011 talousarvio 20 078 000 tilinpäätös 19 480 000 33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 106 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 :n mukaisten valtionavustusten maksamiseen sekä kuntien kulttuuritoiminnan palveluiden kehittämiseksi ja palveluiden tuotantorakenteiden monipuolistamiseksi käynnistettävään kokeilutoimintaan ja sen valtakunnalliseen koordinaatioon. S e l v i t y s o s a : Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaisiin valtionosuuksiin myönnetään rahoitusta momentilta 28.90.30. talousarvio 106 000 2011 talousarvio 106 000 tilinpäätös 106 000 34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 300 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot. Valtuus Vuonna saa myöntää valtionavustusta yleisten kirjastojen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 4 500 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 1 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. S e l v i t y s o s a : Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan uusia kahdeksan kirjastoautoa ja rakentaa tai peruskorjata kolme pääkirjastoa sekä yksi lähikirjasto (yhteensä 2 872 m 2 ) Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista aiheutuvat menot 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Ennen vuotta tehdyt rahoituspäätökset 4 100 3 400 3 300 7 400 18 200 Vuonna tehtävät rahoituspäätökset - 500 500 2 500 3 500 Yhteensä 4 100 3 900 3 800 9 900 21 700 talousarvio 5 300 000 2011 talousarvio 5 000 000 tilinpäätös 6 000 000 40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) Momentille myönnetään 252 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon. S e l v i t y s o s a : Valtion ja Helsingin kaupungin kesken 30.12. solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta. Momentin nimike on muutettu. talousarvio 252 000 2011 III lisätalousarvio -12 000 2011 talousarvio 252 000 tilinpäätös 206 400 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 8 276 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen 2) ystävyysseurojen tukemiseen 3) rakennussuojelulain (60/1985) ja rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen 4) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen 5) maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan 6) seurantalojen korjaamiseen ja siihen liittyvään selvitys-, neuvonta- ja tarkastustyöhön 7) rauhantyön edistämiseen 8) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin 9) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan 10) kulttuurin alan avustusten, apurahojen ja palkintojen maksamiseen sekä julkaisujen tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Kulttuuri-instituuttien tukeminen 000 Ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukeminen, josta Suomi-Venäjä-Seuralle 1 185 000 euroa 000 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten 000 Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan 000 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Avustukset seurantalojen korjaustöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 000 Lehtimiespalkintoihin 000 Rauhantyön edistämiseen 000 Saamelaiskäräjille saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan, josta 12 000 euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon 000 Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 000 Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry 000 Sibeliuksen kootut -teokset 000 Ihmisoikeusliiton toiminnan tukeminen 000 Yhteensä 8 276 000 Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -1 599 Tasomuutos 400 Yhteensä -1 199 talousarvio 8 276 000 2011 talousarvio 9 475 000 tilinpäätös 10 375 000 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 13 391 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969, muut. 1135/) 3 :n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 :n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen 2) aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilijaapurahojen maksamiseen 3) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 000 Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 000 Taitelijaprofessoriapurahat (12 kpl ) 000 Yhteensä 13 391 000 Taiteilija-apurahan suuruus on 1.2.2011 alkaen 1 587,49 euroa/kk sisältäen taiteilijalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Valtion pitkäaikaisten ja valtion niiden viisivuotisten apurahojen suuruus, joihin liittyy valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969, muut. 1135/) mukainen sosiaaliturva, on 1.2.2011 alkaen 1 398,39 euroa/kk. Em. taiteilijaapurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä. Siirto momentilta 29.80.01 (Taitelijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taitelija-apurahoiksi) 226 Siirrettäviin taiteilijaprofessorien virkoihin liittyvät palkkauksen tarkistukset 5 Yhteensä 231 talousarvio 13 391 000 2011 talousarvio 13 160 000 tilinpäätös 12 887 160 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 222 595 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden ja tapahtumien rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin 2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin ja vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankkimiseen yleisiin kirjastoihin 3) taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967) mukaisiin Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien apurahoihin ja avustuksiin sekä alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin taiteilija- ja kohdeapurahoihin ja muihin avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18