[ Ta m pereen Kot il i nnasäätiön uutislehti ] [ Marraskuu 2014 ] [ www.kot il i nna.fi ] Kotilinna lehti Sammutuspeite on tehokas suojakilpi ja alkavan tulipalon sammuttaja Rohkeasti tulta päin! s. 10
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 2 Pääkirjoitus Koteja isoiksi kasvaneille Koteja isoiksi kasvaneille on Kotilinnasäätiön slogan. Olitpa varttunut, ikääntynyt, seniori, eläkeläinen, kypsään ikään ehtinyt tai vanhus, meille olet juuri oikean ikäinen unelma-asukas. Ja sen lisäksi meillä on sinulle unelmakoti. Ei siis alaikäisille. Me Kotilinnasäätiössä tiedostamme sen, että ikääntyvienkin asukkaiden yhteiset tarpeet liittyvät itsenäisyyteen, yhdessäoloon ja ympäristöön. Siksi meidän taloissamme on askartelupaikkoja, kuntosaleja ja oleskelutiloja sekä muita mahdollisuuksia yhteiseen osallistumiseen. Kiinteistöjen piha-alueet houkuttelevat ulkona viihtymiseen ja liikkumiseen. Kotilinnassa toteutuu asukkaiden yhteinen toiminta, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuuden varmistaminen sekä ratkaisukeskeinen ongelmiin tarttuminen asumisristiriitoja ratkottaessa. Tiedostamme myös jokaisen oman itsemääräämisoikeuden. Tiivistettynä tämä tarkoittaa sitä, että vanhuus ei tule yksin, vaan ystävien ja harrastusten kanssa. Kotilinnasäätiö haluaa olla vuokranantaja, jolla on kasvot. Meillä on asukkaiden apuna asukasisännöitsijä sekä Kotilinnan omat talonmiehet, mikä on omiaan lisäämään asukkaiden asumisturvallisuutta ja -viihtyvyyttä. Kehittämämme asukasisännöinnin malli on palvelu, jonka tavoitteena on mahdollistaa asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Asukasisännöitsijä toimii asukkaiden yhteyshenkilönä eri yhteistyötahojen suuntaan. Hän auttaa esimerkiksi erilaisten etuisuuksien hakemisessa. Uudistuvan Kotilinnasäätiön toiminta perustuu jatkossakin alkuperäiselle idealle ikäihmisten asumispalveluiden järjestämisestä ja niiden kehittämisestä. Olemme yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittäneet hyvinvointimallin, jossa asumiseen liitetyt palvelut ja intensiivinen kotona tapahtuva hoito korvaavat perinteisen palvelutalokonseptin. Hyvinvointimallissa on tarjolla erilaisia asumispalveluja, mikä turvaa elinkaariasumisen Kotilinnan asukkaille. Esimerkiksi Pappilanpuistossa, Pispanlinnassa ja kohta myös Pohjolan Kotilinnassa asuva voi siirtyä samassa yhteisössä sijaitsevaan ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen, jos hänen toimintakykynsä sitä vaatii. Kotilinnasäätiö tunnetaan korkeatasoisista ja asiakaslähtöisistä palveluista, hyvistä asunnoista ja asumisesta, asiakaslähtöisestä palvelusta sekä avoimesta toimintakulttuurista. Säätiö on tarjonnut asuntoja ikääntyville ihmisille vuodesta 1962 alkaen eli yli 50 vuotta. Asuntoja on yli 1 600 eri puolella Tamperetta. Kotilinnasäätiö on tulevaisuudessakin turvallinen ja pitkäaikainen vuokranantaja. Haluamme tämän lehden avulla esitellä toimintaamme, mutta paljon jää kertomattakin. Lisätietoja saat Asuntotorilta Kotilinnasäätiön asunnonhakupisteestä osoitteesta Puutarhakatu 8 tai uudistetuilta kotisivuiltamme www.kotilinna.fi. Pauli Ruoholahti Toiminnanjohtaja Tampereen Kotilinnasäätiö Pauli Ruoholahti ja Virpi Ekholm ovat tyytyväisiä tilakeskuksen ja Kotilinnasäätiön pitkäaikaiseen ja hyvin sujuvaan yhteistyöhön. Tampereen tilakeskus ja Kotilinnasäätiö toteuttavat yhdessä kaupungin strategiaa laitosasumisen purkamisesta. Iäkkäille tamperelaisille rakennetaan monipuolisia palvelukeskuksia, joiden yhteydessä on koteja eri kuntoisille asukkaille. Pappilanpuiston palvelukeskus on ensimmäinen uuden mallin mukainen ikäihmisten koti. Kotilinnan asukas asuu mahdollisimman pitkään esteettömässä asunnossaan, jonne hän voi tilata tarvitsemiaan palveluja. Hänen on helppo käydä samassa kiinteistössä sijaitsevassa palvelukeskuksessa syömässä, saunassa, harrastuksissa ja vaikkapa jalkahoidossa. Mikäli asukkaan kunto heikkenee niin, ettei itsenäinen asuminen enää onnistu, hän voi muuttaa samassa talossa sijaitsevaan ryhmäkotiin. Tampereen malli on herättänyt kiinnostusta ja Pappilanpuistoon onkin tutustunut jo iso joukko ulkopaikkakuntalaisia. Sama konsepti otetaan lähivuosina käyttöön myös Pispan ja Pohjolankadun palvelukeskuksissa. Tampereella ei enää rakenneta palvelutaloja. Olemme kehittäneet kaupungin kanssa hyvinvointimallin, jossa asumiseen liitetyt palvelut ja kotona tapahtuva hoito korvaavat perinteisen palvelutalon, Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti esittelee. ARA mahdollistaa edulliset vuokrat Kotilinnasäätiö tekee tiivistä yhteistyötä Tampereen tilakeskuksen kanssa jo kiinteistöjen suunnitteluvaiheessa. Kumppanuus perustuu molemminpuoliseen hyötyyn ja osaamisen jakamiseen. Tilakeskuksella on vahvaa kiinteistöalan osaamista ja Kotilinna puolestaan on ikäihmisten asumisen asiantuntija. Tiiviiseen yhteistyöverkostoon kuuluvat myös kaupungin tilaajaorganisaatio sekä palveluntuottajat eli kaupungin ikäihmisten palvelut ja yksityiset yrittäjät. Tilakeskus välivuokraa kiinteistöt, joissa kaupunki järjestää palvelutuotantoa ja joille haetaan ARA-rahoitusta, Tampereen tilakeskuksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm kertoo. Meidän ja Kotilinnasäätiön yhteiset hankkeet ovat kaikki sellaisia, joita ARA rahoittaa. Näin voidaan toteuttaa Kotilinnan toimintaajatusta kohtuuhintaisesta asumisesta ikäihmisille, sillä ARA:n myöntämä investointiavustus ja korkotukilaina vaikuttavat suoraan asuntojen vuokratasoon.
3 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 Pispan palvelukeskuksen peruskorjaus alkaa vuodenvaihteessa. Luvassa on modernit, esteettömät ja entistäkin viihtyisämmät tilat. Visualisointikuvat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co. Oy. Pispassa ja Pohjolankadulla aloitetaan isot palvelukeskusremontit KOTONA voi asua yhä pidempään ARA:n avustus kattaa jopa 35 prosenttia rakennuskustannuksista. Se on merkittävä helpotus asukkaidemme vuokraan, Pauli Ruoholahti toteaa. Pispassa alkaa iso remontti Kotilinnasäätiöllä ja tilakeskuksella on työn alla kaksi isoa palvelukeskushanketta. Pispan palvelukeskuksen yhteyteen on tänä vuonna valmistunut uudisrakennuksia, joissa on tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja. Niiden asukkaat ovat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia tamperelaisia ikäihmisiä. Pispan vanhat tilat eli palvelu- ja päiväkeskus sekä Kotilinnasäätiön asunnot peruskorjataan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa joulukuussa. Kaikki on valmista keväällä 2017. Palvelu- ja päiväkeskustilojen remontti tehdään ensimmäisenä ja se kestää noin vuoden. Sen ajan Pispan asiakkaat käyvät palvelubussilla Lielahtikeskuksessa. Pispaan saadaan perusteellisessa remontissa entistäkin paremmat ja esteettömät tilat. Askartelutiloihin tulee uusia koneitakin, Ruoholahti lupaa. Toinen iso hanke on Tammelan palvelu- ja päiväkeskus, jolle remontoidaan uudet tilat Pohjolankadun vanhaan tehdasrakennukseen. Nykyiseen Tammelakeskukseen on suunniteltu jäävän kahvila- ja liikuntatoimintaa. Uuden keskuksen yhteyteen tulee muistisairaille tarkoitettuja tehostetun palveluasumisen ryhmäkoteja. Lisäksi viereen rakennetaan Kotilinnasäätiön asuntoja. Tilakeskus vuokraa keväällä 2016 valmistuvien ryhmäkotien ja palvelukeskuksen tilat Kotilinnasäätiöltä. Niille on taatusti käyttöä, sillä iäkkäiden tamperelaisten määrä kasvaa reipasta tahtia tulevina vuosina. Kaikki välivuokraamamme asumispalvelukohteet täyttyvät nyt, kun laitoshoitoa puretaan. Lisää siis tullaan rakentamaan, Virpi Ekholm uskoo. Teknologia tuo turvaa koteihin Ikäihmisten kodeista kehitetään aina vain älykkäämpiä. Jo nyt on mahdollista, että liedet sammuvat itsestään ja matot hälyttävät apua, jos asukas kaatuu. Hyvinvointiteknologia tuo markkinoille turvallisuutta parantavia ja hoitotyötä helpottavia laitteita. Teknologia ei korvaa ihmistä, mutta antaa aikaa hoitotyölle.
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 4 Arja Ojala painotti Kotilinnasäätiön asukastoimikuntien puheenjohtajien koulutus- ja virkistyspäivässä, että ikäihmiset ovat lain mukaan arvokkaita ja tärkeitä yhteiskunnan jäseniä. VANHUS- PALVELULAKI turvaa hyvän ikääntymisen Tampereen vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojala esitteli vanhuspalvelulain keskeistä sisältöä Kotilinnasäätiön asukastoimikuntien puheenjohtajille. Viime vuonna voimaan astunut laki pyrkii parantamaan niin palvelutarjontaa kuin iäkkäiden turvallisuudentunnettakin. Vanhuspalvelu- lain mukaan iäkkäille on järjestettävä laadukkaat, oikeaaikaiset ja riittävät sotepalvelut. Kunnan on muutenkin tuettava heidän terveyttään, toimintakykyään, hyvinvointiaan sekä itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan keräämällä asiakkailta, omaisilta ja kunnan henkilöstöltä säännöllistä palautetta. Myös vanhusneuvoston ja -asiamiesten raportit otetaan huomioon. Kunnan on nyt katsottava monia asioita ikääntyneen väestön näkökulmasta. Tämähän on aikaisemmin jäänyt hyvin ohueksi, Arja Ojala kommentoi. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus määrittelee hyvän hoidon ja huolenpidon, mutta osa lain tavoitteista on vaikeammin mitattavissa. Iäkkään henkilön pitää lain mukaan kyetä tuntemaan elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi, ja itsensä tärkeäksi yhteiskunnan jäseneksi. Pitäkää siis huoli, ettette hyväksy keneltäkään minkäänlaisia puheita siitä, että eläkeläiset olisivat rasite, Ojala painottaa. Vie naapurille lämpimäisiä Kunnan on vastattava entistä paremmin iäkkään ihmisen palvelutarpeeseen. Tarve on selvitettävä viipymättä, kun aloite on tullut ihmiseltä itseltään, hänen omaiseltaan tai viranomaiselta. Selvityksessä määritellään kirjallisesti mitä iäkkään ihmisen toimintakyvyn tukemiseksi ja hyvän hoidon turvaamiseksi tarvitaan. Iäkkäälle ja hänen läheisilleen on lain mukaan annettava tietoa palveluista ja heidän kanssaan on neuvoteltava eri vaihtoehdoista, Arja Ojala sanoo. Iäkkään ihmisen palveluntarpeesta ilmoittaminen on viranomaisille nyt pakollista. Ojala peräänkuuluttaa myös ihmisten vastuuta toisistaan, viranomaiset kun eivät millään voi huomata kaikkea avuntarvetta. Meistä on tullut kovin yksilökeskeisiä, vaikka pitäisi katsoa vähän muidenkin suuntaan. Yksinäisen naapurin voi huomioida vaikka viemällä hänelle leivontapäivänä lämpimäisiä ja istahtaa kahville vaihtamaan kuulumisia. Sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeä osa merkityksellistä elämää. Laitos ei ole kenenkään koti Laitosmainen vanhainkotiasuminen on jäämässä historiaan. Uusi laki tukee pitkäaikaishoidon järjestämistä ensisijaisesti kotona tai kodinomaisissa oloissa, esimerkiksi ryhmäkodissa. Palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Koukkuniemen sairasosastolla ollaan silloin, kun kunto sitä vaatii, mutta sieltä pitää kuntoutua ja päästä kotiin, Arja Ojala toteaa. Laissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota kuntoutumiseen ja sitä edistäviin palveluihin. Tämä tosin tahtoo takuta melkein joka kunnassa. Tampereella on paljon hyviä kuntoutuspalveluja, mutta niitä on liian vähän. Kotikuntoutustakin on järjestetty itäisellä alueella pienenä kokeiluna. Idea on hyvä, mutta tarjonta vähäistä. Arja Ojala korostaa, että kodista ei saa tulla vanhukselle vankilaa, vaan sieltä on päästävä virkistäytymään. Siksi ympäristön on oltava esteetön ja turvallinen kulkea myös talvella. Joka ikisen on päästävä ulkoilemaan päivittäin, koska vain sillä konstilla pysyy virkeänä ja toimintakykyisenä. Liikkuminen ja kaikenlainen omasta kunnosta huolehtiminen onkin vanhemmiten erittäin tärkeää, ei saa unohtua makuulle. Muistakaa nousta seisomaan välillä televisiotakin katsellessanne, mutta älkää kumminkaan jatkako siitä matkaa jääkaapille, Arja Ojala neuvoo kuulijoitaan. Kotilinnasäätiön asukastoimikuntien puheenjohtajat saivat koulutuspäivässä tuhdin tietopaketin uudesta vanhuspalvelulaista.
5 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 Remontti valmistuu! Vapaana vielä muutama asunto, tee hakemus pikaisesti. Huikkaan Kotilinna 1:n remontin suunnitteluvaiheessa kuunneltiin asukkaiden toiveita ja asukasedustaja on ollut mukana myös työmaakokouksissa. Nyt Huikkaassa asutaan nykyaikaisissa ja esteettömissä asunnoissa. Remontti toteutti ASUKKAIDEN TOIVEET Huikkaan Kotilinna 1:n iso peruskorjaus on loppusuoralla. Kaksi kerrostaloa on jo valmiina ja kolmannessa työt valmistuvat alkuvuonna 2015. Remontti suunniteltiin ja toteutettiin asukkaiden toiveita kuunnellen. Ritva Alhola kutoo viihtyisässä kodissaan, jossa moni asia parani remontin myötä. Huikkaan A-rapussa asunut Ritva Alhola muutti kesällä remontin tieltä D-rapun peruskorjattuun asuntoon, ja on päättänyt siihen myös jäädä. Muuttaminen on aina vain raskaampaa, mitä enemmän tulee ikää. Onneksi Kotilinna järjesti meille tosi ihanat muuttopojat, he olivat oikein avuliaita ja ystävällisiä, Alhola kehuu tyytyväisenä. En tosin ole vieläkään saanut kaikkia tavaroita omille paikoilleen ja aina on jotakin hukassa, viimeksi sukkapuikko. Puikot heiluvat ahkerasti, sillä joulun alla on tehtävä kasapäin villasukkia niin sukulaisille kuin ystävillekin sekä Romanian lapsille. Välillä Ritva pitää taukoa kutomisesta, astelee uuteen, entistä isompaan hissiin ja ajelee yläkertaan naapurinsa luokse pelaamaan korttia. Hissin ovia ei tarvitse enää kiskoa auki, vaan ne avautuvat automaattisesti. Esteetöntä ja turvallista Remonttiaika oli melkoinen voimainponnistus asukkaille, mutta lopputulos on vaivan arvoinen. Kiinteistöt ovat nyt nykyaikaisia niin ulkoasultaan kuin talotekniikaltaankin. Kaikki tilat ovat esteettömiä ja entistä paremmin valaistuja. Asumisturvallisuutta ja - viihtyvyyttä lisäävät myös ovipuhelimet ja parvekelasit. Pienet erilliset wc:t sekä suihkutilat on yhdistetty tilaviksi kylpyhuoneiksi. Jos mikä on ihanaa tässä uudessa asunnossa, niin kylpyhuone! Se on todella iso, samoin kuin parveke. Uudet laminaattilattiat ovat hienot sekä helppo pitää puhtaana, riittää kun nihkeällä pyyhkii, Ritva Alhola näyttää. Taloon tulee kuntosali Talojen julkisivut ovat saaneet entistä raikkaamman ilmeen. Yleiset tilat kuten kerhohuone, saunat ja pesutupa on myös remontoitu. Meille tulee oma kuntosalikin. Sitä täytyy kyllä käydä kokeilemassa, Ritva Alhola suunnittelee. Asukkaiden suurin ylpeydenaihe on pihan viihtyisä oleskelualue, jossa on kaunis grillikota. Kesällä kokoonnuimme monta kertaa pihaan paistamaan makkaraa ja juomaan kahvia. Asukastoimikunta järjesti grillillä ohjelmahetkiä ja Kotilinna toi sinne kukkia. Se oli keitaamme remontin keskellä. Vanhusneuvosto on iäkkäiden ääni Vanhuspalvelulain mukaan kunnassa on oltava vanhusneuvosto, jolla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Näin varmistetaan ikääntyneen väestön osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet. Tampereen vanhusneuvosto on toiminut jo 1980-luvulta asti, tosin aluksi eri nimillä. Neuvostossa istuu yksitoista eläkejärjestöistä valittua jäsentä. Lisäksi sillä on esittelijäsihteeri, joka seuraa työkseen kaupungin suunnitelmia ja toimenpiteitä. Vanhuspalvelulaki antoi neuvostolle entistä enemmän vaikutusvaltaa ja vastuuta. Vanhusneuvosto on ikääntyneen väestön kannalta jopa tärkeämpi kuin valtuusto, sillä neuvosto keskittyy yksinomaan iäkkäiden tamperelaisten asioihin. Me toimimme välittäjänä ikääntyneiden kuntalaisten ja kunnan hallinnon välillä, neuvoston puheenjohtaja Arja Ojala sanoo. Vanhusneuvostolle kannattaa ilmoittaa kaikki sellaiset Tampereella havaitut epäkohdat, jotka koskettavat yleisesti koko ikääntynyttä väestöä ja kaipaavat yhteiskunnallista vaikuttamista. Yksityisemmät huolenaiheet kuuluvat vanhusasiamiehelle. n www.tampere.fi/vanhusneuvosto Tampereen vanhusneuvosto tarjoili tänä syksynä Tammelantorilla vohveleita ja tietoa toiminnastaan. Kuvassa osa neuvoston jäsenistä.
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 6 Kotilinnoja itse k RAHOLAN KOTILINNA puiston kupeessa Voionmaankatu 44, 33300 Tampere 113 peruskorjattua parvekkeellista asuntoa. Hissillinen, 6-kerroksinen talo kauniilla puistomaisella tontilla. Valmistunut 1964, peruskorjattu 2000. Asuntojen koot 33 m2 46 m2, 67,5 m2. PISPANLINNA oma koti järven rannalla Simolankatu 4, 33270 Tampere 90 asuntoa Pyhäjärven harjanteella, luonto lähellä, samoin loistavat yhteydet Tampereen keskustaan. Hissillinen. Palvelu- ja päiväkeskus sekä Tampereen Aterian ylläpitämä ravintola. Valmistunut 1981, peruskorjataan 2015 alkaen. Asuntojen koot 27,0 m2 45,0 m2. ASUNTO OY PISPAN TUPAHA- KA Pyhäjärven tuntumassa Karvolankatu 2, 33270 Tampere Loistava sijainti Pispanlinnan naapurissa, mainiot kulkuyhteydet ja monipuoliset palvelut. 18 luonnon ympäröimää asuntoa vm.1983. Talossa toimii ryhmäpäiväkoti. Asuntojen koot 31,0 m2 63,0 m2. PUNAKYLÄN KOTILINNA Pyynikin humiseva harju Peurankallionkatu 9, 33230 Tampere Kaupunkiasumista Pyynikin harjun tuntumassa. 4-5-kerroksinen hissillinen talo, jokaisessa 43 asunnossa oma parveke. Keskustan tarjontaan kävellen tai bussilla. Lähellä Kaupunkilähetyksen palvelukeskus. Saunatilat ylimmässä kerroksessa, pesula ja kerhohuone piharakennuksessa. Valmistunut 1994. VELLAMONKODIT aito ja ainutkertainen Tammela Vellamonkatu 15-17, 33500 Tampere Tästä ei sijainti parane. Rauhallista asumista lähes Tammelantorin reunalla, kaupat, ravintolat, kampaajat kaikki lähellä. Hissillinen. Tammelan palvelukeskus kulman takana. Valmistunut 1990, laajennus 2004. Asuntoja 79 kpl. Asuntojen koot 32,0 m2 65,5 m2, 75,5 m2. VÄINÖLÄN KOTILINNA täällä se Väinö on! Väinölänkatu 19, 33500 Tampere Tammelassa sijaitsevat myös vuonna 2004 valmistuneet 4-kerroksiset, hissilliset kerrostalokohteemme. 40 asuntoa. A-talo rajoittuu Kyllikinraittiin ja B-talo Salhojankatuun. Valmistunut 2004. TAMMELANKODIT tästä torille turiseen Salhojankatu 27, 33500 Tampere Kaikkiaan 60 yksiötä ja kaksiota Tammelankodeissa. Hissillinen. Naapureina Tammelan Palvelukeskus, eläväinen Tammelantori, viehättävä Sorsapuisto, moderni Kalevan kirkko, Kaupin ulkoilumaastot ja keskustan palvelut. Valmistunut 2007. Asuntojen koot 28,5 m2 53,0 m2. PETSAMON KOTILINNA ylös, ulos ja sauvakävelylle Piennarkatu 35, 33500 Tampere Vuonna 1977 valmistuneet kerrostalo ja luhtitalo, 41 asuntoa Kaupin luonnonpuiston kupeessa. Loistavat ulkoilumahdollisuudet ja keskustaankin vain muutama kilometri. Saunaosasto, kerho- ja askarteluhuoneet. Läheisessä Koivupirtin palvelukodissa ja Päiväpirtissä voit ruokailla ja osallistua päivätoimintaan. SULKAVUOREN KOTILINNA luonnonkauneutta! Sulkavuorenkatu 2, 33820 Tampere Luonnonkauniilla asutusalueella, ulkoilumaastojen tuntumassa kolme 3-kerroksista, hissillistä asuintaloa. Toisen ja kolmannen kerroksen asunnoissa lisäksi lasitetut parvekkeet. Valmistunut 1972, peruskorjattu 1996. Asuntoja 87 kpl. Asuntojen koot 26,5 m2 53,5 m2. NEKALAN KOTILINNA oma viihtyisä senioripuisto Nekalasta löytyy vuosina 2009 ja 2011 valmistuneita 3-kerroksisia hissitaloja, joissa yhteensä 106 asuntoa. Pihassa senioreille tarkoitettu puisto liikuntavälineineen. Kuoppamäentie 24, 40 asuntoa, Aksintie 14, 35 asuntoa, Kärrymiehentie 4, 32 asuntoa. MUOTIALAN KOTILINNA - aina kannattaa grillata Muotialantie 38, 33800 Tampere Kohteessa on 98 vuonna 2001 peruskorjattua asuntoa. Alakerrassa on saunat ja pesutupa. Pihapiirissä tilaa olla ja istuskella viihtyisässä grillikatoksessa tai pelata petankkia hyvässä seurassa. Asuntojen koot 25,0 m2 51,0 m2. MUOTIALAN KOTILINNA 2 pihallakin kotoisasti Muotialantie 23, 33800 Tampere Toisesta Muotialan kohteestamme löytyy 32 vuonna 2002 peruskorjattua asuntoa, joista neljä on inva-asuntoja. Asuntojen koot 23,5 m2 48,0 m2.
7 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 ullekin säädylle UUDENKYLÄN KOTILINNA 1 lämmitettäiskös sauna? Vipusenkatu 5, 33530 Tampere Erinomainen sijainti kauppojen lähellä. 70 saunallista ja parvekkeellista asuntoa. Vihreää, vehreää ja ihanan rauhallista sitä on Uudenkylän auvoinen asuminen! Ja hissi löytyy totta kai. Valmistunut 2000. Asuntojen koot 31 m2 61 m2. UUDENKYLÄN KOTILINNA 2 kotoa kauppaan Kyrölänkatu 14, 33530 Tampere Uudenkylän Kotilinna 1:sen vuonna 2000 valmistunut sisartalo. Erinomainen sijainti kauppojen lähellä. 24 saunallista ja parvekkeellista asuntoa. Asuntojen koot 42 m2 52 m2. HUIKKAAN KOTILINNA 1 kuin kotiinsa tulisi Ali-Huikkaantie 21, 33560 Tampere Vehreän ja rauhallisen pientaloalueen sydämessä kolme 3-kerroksista hissillistä taloa. Kaksi saunaa ja pyykinpesutilat. Kaikissa 79 asunnossa oma parveke. Kerhohuone, kioski pihassa ja hyvät kulkuyhteydet. Valmistunut 1970, peruskorjattu 2014. Asuntojen koot 33,5m2 53,5 m2. HUIKKAAN KOTILINNA 2 bussilla perille Ali-Huikkaantie 15, 33560 Tampere 3-kerroksisia hissillisiä taloja. 48 asuntoa, lasitetut parvekkeet. Valmistunut 1972, peruskorjattu 2010. Asuntojen koot 47,5 m2 53,5 m2. LOUTUN KOTILINNA lempeitä löylyjä Loutunkatu 1, 33560 Tampere Kolme 2-kerroksista peruskorjattua taloa luonnon tuntumassa, rauhallisen pientaloalueen sydämessä. Kaikissa 40 asunnoissa on parveke tai terassi ja oma sauna. Kerhohuone. Valmistunut 1975, peruskorjattu 1997. Asuntojen koot 38,5 m2 40,0 m2, 52,0 m2. PAPPILANPUISTON KOTILINNA täällä on kaikki Kourutaltankatu 2, 33560 Tampere Uusin kohteemme löytyy Takahuhdin luonnonläheisestä ja rauhallisesta Pappilanpuistosta. Kolme vuonna 2012 valmistunutta 5-kerroksista kerrostaloa. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Pappilanpuiston palvelukeskus runsaine harrastus-, virkistys- ja ruokailumahdollisuuksineen. TAKAHUHDIN KOTILINNA keltasirkuille & pyryharakoille Laidunkatu 5, 33560 Tampere Haluatko asua luonnon lähellä ja kuunnella linnunlaulua omalta parvekkeeltasi? Tervetuloa 2-kerroksiseen vuonna 2007 peruskorjattuun pienkerrostaloon. Yhteiset sauna- ja pyykinpesutilat ja viihtyisä oleskelugrillikatos. Iso kerhohuone. Valmistunut 1975, peruskorjattu 2007. Asuntoja 87 kpl. KIRJAVAISEN KOTILINNA koteja Jusseille ja muillekin Kourutaltankatu 3, 33560 Tampere 162 asuntoa, joista 29 kpl muodostaa tuetun asumisen Jussi-kodin. Jussi-kodin asunnot ovat 24,5 neliömetrin suuruisia. Alakerrassa sauna- ja pyykinpesuosastot. Jokaisessa talossa on kerhohuone. Hissillinen. Bussilla perille asti. Valmistunut 1971, peruskorjattu 2003. Asuntojen koot 24,5 m2 55 m2. KEINUPUISTON KOTILINNA keinu kanssani Orivedenkatu 28, 33720 Tampere Syksyllä 2002 valmistuneessa kohteessa on 50 asuntoa. Asumisessa huomioitu erilaiset senioriasumisen tarpeet, joten liikkuminen vaikka rollaattorilla onnistuu. Hissillinen. Ruokailu- ja parturipalvelut samoissa tiloissa. Asuntojen koot 34,0 m2 61,5 m2. KÄMMENNIEMEN KOTILINNA maalaispoika oon Ullakonvainio 5, 34240 Kämmenniemi Kämmenniemen rivitalokohde sijaitsee kauniissa maalaisympäristössä seuranaan luonto ja uimaranta. Kerhohuone keittiöineen, sauna- ja pyykinpesuosasto sekä tilat askarteluun. Voit ruokailla Kämmenniemen koululla. Lähellä myös kauppa ja postin toimipiste. Valmistunut 1976. 41 asuntoa. Yli 1600 vuokra-asuntoa, 23 kohdetta omatoimisille senioreille. Tutustu, hae ja liity aktiivisten ikäihmisten iloiseen joukkoon. Yksiöitä, kaksioita, kolmioita. Turvallista ja rauhallista. Ikiomat korttelitalkkarit. Aktiivista asukastoimintaa. Kuntosaleja. Kymmenen megan nettiyhteys sisältyy vuokraan. Vain senioreille.
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 8 Nuoret vetävät levyraateja ja tietokisoja, lukevat runoja ja järjestävät tansseja VIRKISTYSTUOKIO tuo iloa päivään Pappilan palvelukeskuksesta kantautuvat Eino Leinon runon Hymyilevä Apollo viisaat säkeet: Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk ei aina esille loista. Äänessä on Tampereen yhteiskoulun lyseon abiturientti Antti Rinta-Filppula, joka vetää viikottaista Väriä elämään -virkistystuokiota. Osallistujat kehuvat monipuolista ohjelmaa: Etenkin arvuuttelukilpailut ovat kivoja, Hilkka Kettunen sanoo. Kaikki ohjelma kelpaa, kunhan ei mene jumpan puolelle, Salme Virtanen jatkaa hymyillen. Virkistystuokioissa harrastetaan yhdessä Tänään ei jumpata, vaan pohditaan yhdessä minkälaisia tuntemuksia runo herättää. Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi -säe vie ajatukset levottomaan maailmanpolitiikkaan, josta riittää paljon keskusteltavaa. Anniina Raatikka ja Antti Rinta-Filppula vetävät Eino Leinon runon inspiroimaa keskustelua. Lopuksi säkeille mietitään uusi järjestys ja ne liimataan aivan uudeksi runoksi. Väriä elämään -tuokioita järjestetään palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa. Asiakaslähtöisyys ja yhdessä tekeminen on meille tärkeää. Antti on harrastanut kansantanssia eli hän voisi esiintyä muille, mutta tanssimme mieluummin kaikki yhdessä. Olemme myös jakaneet osallistujille soittimet ja perustaneet oman orkesterin, Anniina Raatikka kertoo esimerkkejä toiminnasta. Hän perusti viime vuonna yhdessä Jenna Ylikosken kanssa Huikea Oy:n, joka järjestää virkistystuokiot ja työllistää nuoria niiden vetäjiksi. Iäkkäät ihmiset ovat mielissään pirteiden nuorten seurasta ja ammatinvalintaa miettivät nuoret saavat mahdollisuuden tutustua hoivaalaan. Kiinnostusta on, sillä kuutta kesätyöpaikkaa haki noin 150 nuorta. Nykymusiikki ei kolahtanut Virkistystuokioiden ohjelmassa on ollut levy- ja taideraateja, tietovisoja sekä erilaisia pelejä. Antti Rinta-Filppula on huomannut, että musiikki toimii lähes aina. Joskus kappaleita kuunnellessa muistellaan vanhoja hyviä aikoja, toisinaan taas Antti tanssittaa rouvia ja hänen työparinsa herroja. Anniina Raatikan ja Antti Rinta-Filppulan vetämään viriketuokioon ovat tällä kertaa saapuneet muun muassa Hilkka Kettunen, Matti ja Kyllikki Mäenpää, Arja Pulli sekä Salme Virtanen. Kerran osallistujat halusivat kuulla minkälaista musiikkia nuoret nykyisin kuuntelevat. Ei se heille ihan kolahtanut, mutta mukavaa oli silloinkin, Antti Rinta-Filppula kertoo hymyillen. Kerran osallistujat halusivat kuulla minkälaista musiikkia nuoret nykyisin kuuntelevat Opiskelijat vanhusten avuksi Anniina Raatikka ja Jenna Ylikoski perustivat Huikea Oy:n heti yrittäjyyden tradenomitutkinnon suoritettuaan. He tutkivat senioripalveluja jo opinnäytetyössään ja tekivät alan markkinakartoitusta. Selvisi, että Suomessa olisi tilaa viriketoimintaa sekä hoiva- ja kotipalvelua tuottavalle yritykselle. Huikea työllistää kotiapuun alan ammattilaisia, jotka auttavat ikäihmisiä arjen askareissa, kuten ulkoilussa, siivoamisessa ja peseytymisessä. He lähtevät avuksi ja seuraksi myös asiointireissuille sekä kulttuuririentoihin ja harrastuksiin. Työskentelemme kuntouttavalla työotteella eli esimerkiksi ruoka tehdään yhdessä asiakkaan kanssa, jos hän jaksaa osallistua. Kiirettä ei ole, vaan ehdimme juoda kahvit ja jutella, mikä on monelle ikäihmiselle tärkeää, Jenna Ylikoski sanoo. Nuoret yrittäjät ovat tyytyväisiä yrityksensä ensimmäiseen, työntäyteiseen vuoteen. Liikeideamme on otettu hyvin vastaan ja olemme saaneet paljon positiivista palautetta siitä miten tärkeää työtä teemme. Nyt paketti alkaa olla hyvin kasassa ja lähdemme laajentamaan toimintaa Pirkanmaalta pääkaupunkiseudulle.
9 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 Olavi Korpela on tyytyväinen Kotilinnan asukas. Asumme vaimoni kanssa Takahuhdissa. Tavoitteenamme on pysyä niin hyvässä kunnossa, että pystymme tekemään kaikki arjen askareet itse. Vuoden kotilinnalainen luottaa naisten taitoon pyörittää asukastoimintaa Tärkeintä on saada YKSINÄISET MUIDEN SEURAAN Olavi Korpela pokkasi syyskuussa Vuoden kotilinnalainen -huomionosoituksen. Hän on asukastoiminnan pioneeri, joka istuu asukkaiden edustajana Kotilinnasäätiön hallituksessa. Kotilinna on mielestäni onnistunut erittäin hyvin asukastoiminnan järjestämisessä, se on hyvässä mallissa melkein kaikissa kiinteistöissä, Korpela kehuu. Kotilinnasäätiön asukasisännöitsijä Päivi Kovanen saattoi Olavi Korpelan vastaanottamaan Vuoden Kotilinnalainen -palkintoa. Olavi Korpela kertoo heti alkuun onnistuneen asukastoiminnan reseptin. Talossa on oltava ainakin kaksi aktiivista naista, jotka jaksavat touhuta, järjestää kahvi-iltoja ja värvätä väkeä mukaan. Ei se sen monimutkaisempaa ole. Miksi nimenomaan naisia? Tämä toimintahan on ennen kaikkea viihdytystä asukkaille. Tärkein tavoite on saada houkuteltua yksinäiset verhojen takaa muiden seuraan ja se onnistuu naisilta paremmin kuin miehiltä, Korpela perustelee. Hän tietää mistä puhuu, sillä takana on jo pitkä taival asukastoiminnan parissa. Työskentelin 28 vuotta ison aravavuokratalon, Kalevan Sammon, isännöitsijänä ja myös asuin siellä. Perustin taloon asukastoimikunnan heti, kun yhteistoimintalaki tuli voimaan vuonna 1990. Asukastoimikuntatouhu ei aluksi tahtonut mennä oikeisiin uomiinsa ja oli vastahankaisuuttakin, mutta hämmästyksekseni muut asukkaat valitsivat minut yhtiön hallituksen asukasedustajaksi, kun jäin eläkkeelle. Asukastoimikunta ei ole pihapoliisi Olavi Korpela muutti myöhemmin Kotilinnasäätiön kiinteistöön ja toi osaamisensa tullessaan. Säätiön toiminnanjohtaja Pauli Ruoholahti luonnehtii häntä asukasdemokratia-asiantuntijaksi ja asukastoiminnan pioneeriksi, jolla on ollut iso merkitys Kotilinnasäätiön kehittämisessä. Olli oli aktiivisesti perustamassa Kotilinnan ensimmäistä asukastoimikuntaa ja toimi myös sen puheenjohtajana. Hän korosti heti alusta asti, että asukastoimikunta ei ole pihapoliisi, vaan se toimii nimenomaan asukkaita varten, Ruoholahti sanoo. Asukasdemokratian lähtökohta on, että asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Tämä on Olavi Korpelan mielestä Kotilinnasäätiössä hyvällä tolalla. Asukastoimikunnilla on...asukastoimikunta ei ole pihapoliisi, vaan se toimii nimenomaan asukkaita varten valtuuksia vaikuttaa ja etenkin toimikuntien puheenjohtajista muodostettu yhteistyöryhmä on tärkeä linkki asukkaiden ja säätiön välillä. On hienoa, että yhteistyöryhmä saa sanoa mielipiteensä säätiön talousarviosta ennen kuin se menee hallituksen päätettäväksi, Korpela toteaa. Pauli Ruoholahti mainitsee, että asukastoimikuntien yhteistyöryhmä on pitkälti Olavi Korpelan käsialaa. Hän ajoi ryhmän perustamista ja oli konsulttina, kun ryhmän sääntöjä luotiin. Asukkaiden edustajana säätiön hallituksessa Vuoden kotilinnalainen -titteli myönnettiin asukastoimikuntien virkistys- ja koulutuspäivässä. Tällä huomionosoituksella haluamme kiittää Ollia kaikesta, mitä hän on tehnyt Kotilinnasäätiön, asukkaiden ja asukasdemokratian eteen. Hän on istunut pitkän rupeaman säätiön hallituksessa asukkaiden edustajana; vuodesta 2002 tämän vuoden loppuun, Pauli Ruoholahti kertoo. Asukasedustajat edustavat hallituksessa Kotilinnasäätiön kaikkia asukkaita ja kiinteistöjä. Olavi Korpela onkin perehtynyt huolella niin säätiön talouteen kuin kiinteistökantaan. Hänellä on vankka asiantuntemus eikä hän epäröi avata suutaan hallituksen kokouksissa. Kyllä meitä asukasedustajia kuunnellaan. Olen yleensä saanut muut päätymään kannalleni silloin, kun olen ollut eri mieltä käsiteltävästä asiasta, Korpela toteaa tyytyväisenä. Olen koko ajan korostanut, että talous on pidettävä hyvässä kunnossa. Näin onkin tehty, ja olen tyytyväinen myös kiinteistöjen korjaustoimintaan. Kotilinnassa on hyvä asua.
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 10 Markku Suominen kehottaa perehtymään sammuttimien sekä sammutuspeitteen käyttöohjeisiin vaikka jo tänään, sillä hädän hetkellä siihen ei ole aikaa. Jauhesammutin tyhjenee pesupulverin näköisestä jauheesta 15 20 sekunnissa ja tukahduttaa alkavan palon. Liekit loimusivat ja sammuttimet suhisivat, kun Kotilinnasäätiön asukkaat ja palvelukeskuksen henkilökunta harjoittelivat alkusammuttamista Pappilanpuistossa. Osallistujilla oli kotiinviemisinä tärkeä taito saada palonalku talttumaan sammuttimella, sammutuspeitteellä tai vaikkapa uunipellillä. Sammutuspeite on halpa, tehokas ja aina käyttövalmis kodin turva ALKAVA PALO on helppo sammuttaa Alkusammutus- v ä l i n e i d e n käyttö on helppoa, kunhan tietää mitä tekee. Hätätilanteessa ei ole aikaa perehtyä sammutuspeitteen ja alkusammuttimen käyttöohjeisiin, joten se kannattaa tehdä jo tänään. Tulipalo on yleensä aluksi niin pieni, että sen pystyy helposti sammuttamaan, kunhan kotona on sammutuspeite, Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä Markku Suominen sanoo. Nappaa peite pois pussista ja kiepauta sormet piiloon peitteen taakse. Pidä kädet suorana eteenpäin, niin silloin et polta itseäsi. Sammutuspeite on 120x180 sentin kokoinen suojakilpi, jonka takana on turvallista lähestyä tulta. Tekniikasta ei jaeta tyylipisteitä, mutta peite kannattaa laittaa palonalun päälle mahdollisimman rauhallisesti ja tasaisesti. Tiivistä peite palavan kohteen ympärille siten, että tuli ei saa happea. Tämän lehden kansikuvasta näkee miten palavaa kattilaa lähestytään turvallisesti sammutuspeitteen takana. Uunipelti avuksi kattilapalossa Jos keittiössä roihahtaa, niin apu on hyvinkin lähellä. Kattilapalo tukahtuu, kun liu uttaa uunipellin palavan kattilan päälle. Myös kattilan kansi ja sammutuspeite sopivat tähän tarkoitukseen. Sen sijaan vettä ei saa käyttää rasvapalon sammuttamiseen, Markku Suominen muistuttaa. Alkusammutusharjoitusten tavoite on, että asukas uskaltaa tositilanteessa toimia ja mennä sammutuspeitteen kanssa liekkien lähelle. Alkusammuttimella sammutettaessa riittää, kun menee kahden, kolmen metrin päähän palopaikasta. On tärkeää, että suihku ei osu vain yhteen kohtaan, vaan tasaisesti koko palavalle alueelle. Ota letkun päästä kiinni ja tehosta sammutusta vispaavalla kädenliikkeellä. Parasta on, jos pääset kiertämään palavaa kohdetta ja suihkuttamaan sitä eri suunnista. Palovaroittimeen saa hälytysvalot Suurin osa asuntopaloista voitaisiin välttää huolellisuudella. On hyvä muistaa, että hellaan ei saa jättää virtaa ulkoilun ajaksi ja jonkun on oltava kotona myös silloin, kun kone pesee astioita tai pyykkiä. Jos kodinkone syttyy tuleen, niin irrota sähköjohto seinästä. Tosin usein pistoke on kalusteiden sisällä tai katonrajassa, joten jokaisen asukkaan on tärkeää tietää missä kodin päävirtakatkaisija on, Markku Suominen sanoo. Pyykkiä ei saa kuivata kiukaan yläpuolella, sillä lämpö saa muovisen pyykkinarun venymään ja pyykit laskevat kiuaskivien päälle. Narulta voi muutenkin pudota pyykkiä kuumalle kiukaalle. Lain mukaan kotona on oltava yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden eli jo 60,5-neliöisessä asunnossa tarvitaan kaksi palovaroitinta. Heikkokuuloinen asukas on vammaispalvelulain mukaan oikeutettu maksuttomaan erikoisvaroittimeen, jossa on vilkkuvat hälytysvalot. Lain mukaan kotona on oltava yksi varoitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden Sammutuspeitto kiedotaan tiiviisti palavan kattilan ympärille niin, etteivät liekit saa happea.
11 Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 Turvallista JOULUN AIKAA! Kynttilät vaativat aina ihmisen seuraa, mutta eivät viihdy liian liki toisiaan. Tuikkujen väliin tulee jättää vähintään viisi senttimetriä tilaa, tai ne saattavat roihahtaa vaaralliseksi allaspaloksi. On hyvä varmistaa, ettei kynttilöiden lähellä ole mitään syttyvää, esimerkiksi verhoja tai joulukoristeita. Kirjahylly on vaarallinen paikka polttaa kynttilöitä, sillä ne sytyttävät herkästi yläpuolellaan olevan hyllyn tuleen. Sama vaara on olemassa, jos kynttilöitä polttaa esimerkiksi tiskipöydällä keittiökaappien alla. Pienen tuikun lämpö yltää yllättävän korkealle. Alusta myös ulkotulen alle Kynttilöiden alla on oltava palamaton, kuumuutta kestävä alusta. Niin myös ulkotulien, vaikka niiden ja terassipöydän välissä olisi paksu lumikerros. Ulkotuli kuumenee nopeasti, sulattaa lumen ja saattaa polttaa alla olevan kalusteen. Se voi myös lennähtää tuulenpuuskan mukana talon seinustalle. Kynttilöitä ja ulkotulia ei saa jättää palamaan valvomatta. Ulkotulien polttaminen ei ylipäätään ole suotavaa taloyhtiöiden pihoilla ja parvekkeilla, Pirkanmaan pelastuslaitoksen projektityöntekijä Markku Suominen muistuttaa. Nykyisin myynnissä on paristokäyttöisiä lämpökynttilöitä, jotka ovat turvallisia ja luovat etenkin lyhdyssä hyvin aidon tunnelman. Kotilinnasäätiöllä on omat korttelihuoltomiehet. Jani Savolainen (vas.), Jaakko Pennanen ja Pasi Alajääskö huolehtivat kiinteistöistä ja auttavat asukkaita vaikkapa lampunvaihdossa. Yhteystiedot Pauli Ruoholahti Toiminnanjohtaja Heikki Niemelä Kiinteistöpäällikkö Päivi Kovanen Asukasisännöitsijä Eija Mäkinen Kiinteistösihteeri Katriina Rantanen Kiinteistösihteeri Heli Heinonen Toimistosihteeri Vuonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinnasäätiö edistää ja tukee eläkkeellä olevien ja muiden ikääntyneiden henkilöiden asumista ja asuinpalvelujen saantia. Kotilinnasäätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Tampereen Kotilinnasäätiön asuntokanta on tällä hetkellä noin 1500 asuntoa ja ne sijaitsevat 23 eri kohteessa Tampereella. Kotilinnasäätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa vuokrien ja maksujen mitoittamista siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. Säätiön sääntöjen mukaan toiminta on järjestettävä siten, että vuokrat ja muut maksut ovat kilpailukykyisiä. Kotilinnasäätiö ei saa toimintakuluihinsa vero- tai muuta julkista tukea. Kotilinnasäätiön arvot TAMPEREEN KOTILINNASÄÄTIÖN TOIMISTO / HALLINTO Puutarhakatu 8 A, 6.krs, 33210 Tampere Puh. 010 420 8800 etunimi.sukunimi@kotilinna.fi www.kotilinna.fi Toimisto avoinna 8.30-15.45 Asukkaiden mielipiteitä kunnioitetaan ja asukkaita kuunnellaan aidosti. Asukkaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa asumisolosuhteisiin. Kunnioittaminen ilmenee työntekijöiden keskeisenä arvostuksena ja vuorovaikutuksena sekä asukkaiden ja heidän läheistensä hyvänä kohteluna. Kari Lastunen Kehitysinsinööri Niina Kivelä Talouspäällikkö Tanja Jouttijärvi Kiinteistösihteeri Tuija Anttila Kiinteistösihteeri Korttelihuoltomiehet: Pasi Alajääskö Jaakko Pennanen Jani Savolainen PALVELUPISTE / ASUNTOTORI Puutarhakatu 8, katutaso Puh. 010 420 8802 asuntopalvelu@kotilinna.fi Asuntotori palvelee ma to 9.30 15.00, pe 8.30 13.00 n n Julkaisija: Tampereen Kotilinnasäätiö Painos: 89.000 kpl n n Päätoimittaja: Pauli Ruoholahti Toimitus ja taitto: Hybridiviestintä Effet Oy n n Paino: Sata-Pirkan Painotalo Oy Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy
Ta m p e r e e n K o t i l i n n a s ä ä t i ö M a r r a s k u u 2 0 1 4 12 Koteja isoiksi kasvaneille Aktiivista asukastoimintaa. Kuntosaleja ja 10 megan nettiyhteydet sis. vuo okraan. Vain senioreille. KIINNOSTUITKO? Soita Kotilinnan vapaat asunnot, p. 010 420 8802. www.kotilinna.fi