Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 5/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen 14 00530 Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) 771 2570 http://www.kuntaliitto.fi Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) 771 2077 tai fax. (09) 771 2570 Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) 771 25 70 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor www.kuntaliitto.fi/ Palvelut/Kuntatalous www.kommunforbundet.fi/ Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja SISÄLLYSLUETTELO Sivu Verotus 3 Vuoden 2001 verotiedot Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 sekä työsuhdeoptiotulojen poistaminen kunnan jako-osuuslaskennassa Yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2003 (HE 123/2002 vp) Vuoden 2003 veroasteikkolaki (HE 121/2002 vp) Verovähennykset 2003 (HE 122/2002 vp) Vuoden 2003 verokortit Ennakonpidätystiedot suorasiirtona verohallinnolta Ennakkoperintärekisteriotteesta luovutaan 1.3.2003 Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräiden kuntien alueella Perustuslakivaliokunnan lausunto verolakien muutosesityksistä Vakuutuskorvaukset ja arvonlisävero Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa Arvonlisävero palo- ja pelastustoimen yhteistoimintasopimuksissa Uutta oikeuskäytäntöä muussa verotuksessa Vuoden 2002 valtionosuuspäätösten oikaisu 16 Yleinen valtionosuus Verotulojen tasaus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Vuoden 2003 valtionosuudet 18 Yleistä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Kuntajaoston lausunnot 23 Lausunto 55/2002 Lausunto potilasvakuutusvastuun kirjaamisesta Lausunto 56/2002 Lausunto osakkeiden ja osuuksien arvostuksesta Lausunto 57/2002 Lausunto osinkotulojen ennakkokirjauksesta Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 26 Viivästyskoron laskemisesta 28 Korkolain muutos 1.7.2002 alkaen Velkojen vanhentumissäännösten uudistaminen 29 Nykyinen lainsäädäntö Ehdotettu muutos (HE 187/2002 vp) Esitys sähkömarkkinalain muuttamisesta 34 Nykytilanne Eriyttämistä koskevat muutosesitykset KVTEL:n 1 :n muutos 36 Nykyinen lainsäädäntö KVTEL:n muutos 1.11.2002 alkaen Kuntatalouden uusimmat julkaisut 38 Liitteet: Lausunto 55 Lausunto potilasvakuutusvastuun kirjaamisesta (liite 1) Lausunto 56 Lausunto osakkeiden ja osuuksien arvostuksesta (liite 2) Lausunto 57 Lausunto osinkotulon ennakkokirjauksesta (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntatalouden uusimmat julkaisut (liite 5) 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
5/2002 Marraskuu November Verotus Valtionosuudet Kuntajaoston lausunnot Sosiaalivakuutusmaksut vuonna 2003 Viivästyskoron laskemisesta Velkojen vanhentumissäännösten uudistaminen Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/02 1
Verotus Vuoden 2001 verotiedot Verotus vuodelta 2001 on päättynyt 31.10.2002. Kunnallisverotiedot julkaistaan verohallinnon Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.vero.fi/ verotilitys. Julkaistussa asetelmassa on pyritty simultoimaan marraskuussa tehtävää maksuunpanon mukaista tilitystä verovuodelta 2001. Kunnittaisia yhteisöverotietoja ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää, koska näiden lopulliset jako-osuudet lasketaan vasta joulukuussa 2002. Verovuoden 2001 maksuunpanon mukaista tilitystä kuvaavassa verotilastossa on seitsemän saraketta, joiden tietosisältö on seuraava: kunnan numero, kunnan nimi, kunnan kunnallisvero, veromäärän %-muutos verovuodesta 2000 verovuoteen 2001, veronsaajalle verovuodelta jo tilitetty määrä per 31.10.2002, oikaisu = määrä, joka on ennakkoperinnässä tilitetty liikaa (-) tai liian vähän (+) ja veronsaajan osuus verotuksessa vahvistetuista ennakonpalautuksista. Kunnallisveron maksuunpanon mukainen määrä on yhteensä reilu 10,92 miljardia euroa. Kunnallisveron määrän muutos edelliseen vuoteen verrattuna on 4,7 % ja kunnille on jo tilitetty verovuodelta noin 10,83 miljardia euroa. Kunnilta marraskuun tilityksessä perittävä määrä on noin 396 miljoonaa euroa, joka muodostuu verovelvollisille takaisinpalautettavasta määrästä ( noin 661 miljoonaa euroa) ja kunnille positiivisesta oikaisusta (noin 265 miljoonaa euroa). Ko. taulukosta kunnat voivat vastaavasti nähdä heiltä marraskuun tilityksessä perittävän määrä. Kunnallisveron tilitykset verovuosilta 2002 ja 2003 sekä työsuhdeoptiotulojen poistaminen kunnan jako-osuuslaskennassa Verovuoden 2002 ennakkoperinnän jako-osuuksia oikaistaan joulukuussa 2002 tehtävässä tilityksessä. Tällöin muutetaan paitsi yksittäisten kuntien myös veronsaajaryhmien jako-osuudet. Valtiovarainministeriön tämän hetkisen arvion mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2002 nousisi nykyisestä 52,83 %:sta noin 53,7 %:iin. Arvio yksittäisten kuntien jakoosuuksista löytyy Kuntaliiton Internet-sivuilta: http://www.kuntaliitto.fi kohdasta palvelut/kuntatalous/verotus/verotilitykset. Jako-osuuksien muutoksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Myös verovuodelle 2003 lasketaan sekä uudet ryhmäosuudet että yksittäisten kuntien jako-osuudet, joita sovelletaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2003 tehtävässä tilityksessä. Arvion mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2003 olisi noin 53,6 %. Tässä arviossa ei ole voitu huomioida kuntien tuloveroprosenttien korottamisesta aiheutuvaa vaikutusta ryhmäosuuteen, koska kunnilla on vielä aikaa lokakuun 18. päivään asti ilmoittaa vuoden 2003 tuloveroprosentistaan Verohallitukselle. Laskettaessa verovuodelle 2002 ja 2003 yksittäisten kuntien jako-osuuksia käytetään pohjana verovuoden 2001 maksettavaa kunnallisveroa. Useiden kuntien maksettavaan kunnallisveroon sisältyy huomattava määrä työsuhdeoptioista johtuvaa kunnallisveroa. Edellä mainittu kunnallisvero on usein Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/02 3
kertaluontoista. Laskettaessa tulevia jako-osuuksia ko. kunnallisvero pitäisi poistaa laskennassa käytettävästä maksettavasta kunnallisverosta, jotta kunta ei saa liikaa verotuloja. Jos kunta haluaa optiotuloista maksettavan kunnallisveron poistettavaksi laskettaessa verovuosien 2002 ja 2003 jako-osuuksia kunnan tulee 22.11.2002 mennessä kirjallisesti hakea muutosta valtiovarainministeriöltä. Hakemuksessa on ilmoitettava, kuinka paljon maksettavaa kunnallisveroa poistetaan ja miltä vuosilta. Hakemus lähetetään osoitteella: Valtiovarainministeriö, vero-osasto, Merja Taipalus, PL 28, 00023 Valtioneuvosto. Hakemus voidaan toimittaa myös sähköpostitse: merja.taipalus@vm.fi Hakemuksesta pyydetään lähettämään kopio Kuntaliittoon Juha Mynttiselle, osoite on: Suomen Kuntaliitto, PL 200, 00101 Helsinki tai sähköpostitse: juha.mynttinen@kuntaliitto.fi Yhteisöveron jako-osuudet vuonna 2003 (HE 123/2002 vp) Kuntaryhmän jako-osuus Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä luovuttiin tänä vuonna. Tämän kuittaamiseksi ja silloisten tuottoarvioiden perusteella päätettiin alentaa kuntien yhteisövero-osuutta 12,03 prosenttiyksiköllä vuodelle 2002. Lisäksi kuntien ja valtion rahoitussuhteiden muuttumisen perusteella osuutta pienennettiin 1,13 prosenttiyksikköä ja verotulotasauksen muutosten perusteella 0,87 prosenttiyksikköä. Kuntien osuudeksi yhteisöverosta tuli 23,22 prosenttia vuonna 2002. Hallituksen esityksessä 123/2002 ehdotetaan, että verovuodesta 2003 alkaen kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 19,75 prosenttiin. Yhteisövero-osuus jäisi tämän jälkeen pysyväksi. Arvonlisäveropalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus aiheuttaisi 14,98 prosenttiyksikön alentamisen kuntaryhmän jako-osuuteen. Prosenttiyksikkö on laskettu suhteuttamalla kuitattava määrä 806 miljoonaa euroa vuoden 2003 yhteisöveron maksuunpanoarvioon 5 382 miljoonaan euroon. Aiemmista laskelmista poiketen esityksessä on luovuttu 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkauksesta kuntien yhteisöveron jako-osuuteen. Uuteen osuuteen sisältyy kuitenkin 0,50 prosenttiyksikön vähennys, jota on perusteltu viime vuoden budjettiriihen ratkaisulla alentaa kuntien kansaneläkemaksua. Verontilityslain 12 :n mukaisten verotulontasauksen muutosten vaikutukseksi arvioidaan 2,02 prosenttiyksikköä. Edellä mainittujen ehdotusten mukaan kuntaryhmän jakoosuus olisi siis 19,75 %. Verovuodesta 2000 lähtien valtio on tosiasiallisesti ryhtynyt käyttämään kuntien yhteisöveron jako-osuutta välineenä kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden säätelyssä. Tämän linjan mukaisesti 0,50 prosenttiyksikön lisäleikkausta perustellaan edellisvuoden budjettiriihen ratkaisulla alentaa kuntatyönantajan kansaneläkemaksua. Kuntaliitto ei pidä hyväksyttävänä, 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
että kansaneläkemaksun alennusta käytetään perusteena kuntien yhteisövero-osuuden alentamiselle tilanteessa, jossa verovähennysten korotuksista kunnille aiheutuneista verotuottomenetyksistä vuosilta 2000-2003 on edelleen 375 miljoonaa euroa hallitusohjelman vastaisesti kompensoimatta. Kuntien jako-osuutta ehdotetaan alennettavaksi 2,02 prosenttiyksiköllä, koska yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuusjärjestelmän muutoksesta johtuen verotuloihin perustuvien valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän 115,5 miljoonalla eurolla vuonna 2003 verrattuna vanhan yksittäisten kuntien jako-osuuksia koskevan järjestelmän mukaiseen tuottoon. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus perustuu 31.10.2002 valmistuneen verovuoden 2001 verotuksen tietoihin. Hallituksen esityksessä 2,02 prosenttiyksikön vaikutus on laskettu verovuotta 2001 koskevien arviomääräisten lukujen perusteella. Kuntaliitto on vaatinut ylimääräisestä 0,50 prosenttiyksikön leikkauksesta luopumista ja esittää, että arvonlisäveronpalautusten takaisinperintä toteutetaan vuonna 2003 arvioidun yhteisöveron tuoton sijasta kolmelta viimeiseltä vuodelta toteutuneen yhteisöveron tuoton mukaisena. Nämä tekijät huomioiden kuntien yhteisöveron jako-osuuden tulisi olla 22,61 prosenttia. Rahassa 2,86 prosenttiyksikköä suurempi jako-osuus merkitsee kunnille 154 miljoonaa euroa enemmän yhteisöverotuloja verrattuna hallituksen esityksen mukaiseen jako-osuuteen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan verotulotasauksen muutoksen vaikutus on laskettava verovuoden 2001 lopullisten verotietojen perusteella hallituksen esityksessä käytetyn arvion sijasta. Verovuodelta 2001 saatujen verotietojen perusteella 2,02 prosenttiyksikön alennuksen vaikutus kuntien yhteisöveron jako-osuuteen näyttää olevan ylimitoitettu. Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän vain 104 miljoonaa euroa hallituksen esityksessä arvioidun 115,5 miljoonan euron sijasta. Tämän seurauksena kuntien jako-osuuden pitäisi olla vieläkin suurempi kuin 22,61 prosenttia. Yksittäisen kunnan jako-osuus Verovuoden 2003 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan tässä vaiheessa verovuoden 2002 jako-osuuksia. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet lasketaan joulukuussa ja otetaan käyttöön tammikuussa 2003. Vuoden 2003 veroasteikkolaki (HE 121/2002 vp) Hallitus on antanut eduskunnalle HE:n 121/2002 vuoden 2003 veroasteikkolaiksi. Esityksessä ehdotetaan valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennettavaksi 0,3 prosenttiyksiköllä ja asteikon tulorajoja korotettavaksi yhdellä prosentilla. Veroasteikkomuutosten vaikutus kuntatalouteen on 2 miljoonaa euroa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 5
Verovähennykset 2003 (HE 122/2002 vp) Eduskunnan käsiteltävänä oleva HE 122/2002 sisältää tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotuksia. Ehdotuksessa korotetaan tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärää 80 eurolla, minkä seurauksena vähennyksen enimmäismäärä nousee 540 euroon. Esityksen tuottovaikutus kunnille on vuositasolla 35 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 160 eurolla, joten vähennyksen enimmäismäärä nousee 2 300 euroon. Vähennyksen ensimmäistä kertymäprosenttia korotetaan 2,0 prosenttiyksiköllä (35 % -> 37 %) ja toista kertymäprosenttia 2,5 prosenttiyksiköllä (10 % -> 12,5 %). Tämän esityksen tuottovaikutus on kunnille vuositasolla 63 miljoonaa euroa. Verovähennyksiä on käytetty perinteisesti maksuvälineenä tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi. Kesken olevat tupo-neuvottelut voivat siten vielä aiheuttaa paineita korottaa verovähennyksiä siitä, mitä hallituksen esityksessä ehdotetaan. Vuoden 2003 verokortit Vuoden 2003 verokortit on tarkoitus ottaa käyttöön 1.2.2003. Tammikuussa käytetään vuoden 2002 verokortteja sellaisenaan. Ennakkoverolippujen ensimmäinen mahdollinen eräpäivä on 23.1.2003. Portaikkoverokortin tulorajat muuttuvat vuodelle 2003 ja ovat seuraavat: Tuloraja Ennakonpidätysprosentti 0 2.050 euroa 0 % yli 2.050 euroa 12.150 euroa laskettu % yli 12.150 euroa 45 % Jos työnantaja saa tiedon vuoden 2003 portaikkoverokortista riittävän aikaisin, hän voi soveltaa uusia tulorajoja jo tammikuun palkanmaksussa. Uusia pidätysprosentteja sovelletaan vasta 1.2.2003 alkaen. Ennakonpidätystiedot suorasiirtona verohallinnolta Verokorttien suorasiirto verohallinnolta työnantajalle voidaan tehdä joko sähköisesti tai tietovälinettä (esim. levyke) käyttäen. Työnantaja lähettää verohallinnolle pyynnön, jossa on niiden palkansaajien henkilötunnukset, joiden tiedot tarvitaan. Verohallinto täydentää pyyntötiedostoa ennakonpidätystiedoilla. Sähköinen tiedonsiirto tapahtuu TYVI-operaattorien kautta. Pyyntö on tehtävä 31.12.2002 mennessä. Määräaika tietovälineellä tehtäville pyynnöille on 15.11.2002 mennessä. Tietovälineet, joita voidaan käyttää, ovat: 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
3,5 levyke CD-R ja CD-RW levyke mg-nauha (tiheys 6250 bpi tai 1600 bpi) DLT CompacTape I IV (Digital TK50, TK70, TF857, TF867, TZ877) IBM 3480 yhteensopiva kasetti (TA90/TA91) 4 mm DAT-nauhakasetti Suorasiirtomenettelyyn osallistumista tietovälinettä käyttäen suositellaan vain niille työnantajille ja atk-palvelukeskuksille, joiden tietovälineillä on vähintään 50 työntekijää. Alle 50 henkilön työpaikoille suositellaan ennakonpidätystietojen tallennusta palkanlaskentajärjestelmiin suoraan verokorteilta. Rajoitus ei koske sähköistä suorasiirtopyyntöä (ns. TYVI-menettely). Uusi suorasiirtoon osallistuva työnantaja Sähköisen pyynnön tekevä työnantaja Tyvi-operaattorin välityksin toimivan työnantajan ei tarvitse ilmoittautua Verohallitukselle etukäteen. Verohallitus julkaisee suorasiirtomenettelyä koskevat ohjeet verohallinnon Internetpalvelussa osoitteessa www.vero.fi -> Tiedonsiirto -> Verokorttitietojen suorasiirto. Suorasiirto-ohje annetaan joka vuosi uudestaan, koska verokorttien voimaantuloajankohta ja siitä johtuen myös pyyntöjen tekemisen määräajat vaihtelevat vuosittain. Tietovälinettä käyttävä työnantaja tai muutokset kirjeiden postitusosoitteissa Jos työnantaja ei ole aikaisemmin osallistunut tietovälinettä käyttäen verokorttitietojen suorasiirtomenettelyyn, sen tulee ensin ilmoittautua Verohallitukseen. Yhteyshenkilönä toimii Marjatta Huiskonen puh. (09) 7311 4008, fax (09) 7311 5157, sähköposti: marjatta.huiskonen@vero.fi. Osoite: Verohallitus Verotusmenettely-yksikkö/ Marjatta Huiskonen PL 325 00052 VEROTUS Uuden suorasiirtoon osallistujan tulee myös rastittaa tietovälineen lähetteelle kohta Uusi osallistuja. Työnantajien tai atk-palvelukeskusten tulee itse huolehtia siitä, että Verohallituksella on oikeat nimi-, osoite- ja yhteyshenkilötiedot. Muutokset tiedoissa ilmoitetaan Verohallitukseen Marjatta Huiskoselle edellä olevilla yhteystiedoilla. Tietoja käytetään ohjeiden postituksessa seuraavana vuonna. Ohjeet tulevat olemaan saatavilla myös verohallinnon Internetpalvelussa osoitteessa www.vero.fi. Tietovälineen palautusosoite voi olla eri kuin ohjekirjeiden postitusosoite. Tietovälineen palautusosoite ja yhteyshenkilöt tulee ilmoittaa pyyntöä tehtäessä tietovälineen lähetteessä. Ennakkoperintärekisteriotteesta luovutaan 1.3.2003 Ennakkoperintärekisteriin on merkitty noin 380 000 verohallinnon asiakasta. Näiden kaikkien rekisteröinnin jatkumisen edellytykset tarkistetaan kerran vuodessa. Valvontajakso voi olla lyhyempikin, jos siihen on erityistä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 7
syytä. Kerran vuodessa tapahtuvassa valvonnassa on rekisteristä poistettu noin 8 000-9 000 asiakasta. Yleisin poistamisen syy on, että asiakas on lopettanut rekisteröinnin perusteena olevan yritystoiminnan. Miksi ote? Kun ennakkoperintärekisteri vuonna 1995 perustettiin, verohallinto antoi kaikille rekisteriin merkityille paperisen ennakkoperintärekisteriotteen. Sen avulla rekisteriin merkitty voi osoittaa työ- ja käyttökorvauksen maksajalle, että hänen ei tarvitse toimitta ennakonpidätystä laskutetusta suorituksesta. Ote otettiin käyttöön, koska verohallinnon resurssit, puhelinlinjat ja henkilöstö, eivät olisi riittäneet maksaja-asiakkaiden sujuvaan palveluun, jos kaikki rekisteröinnin tarkistukset olisivat tulleet verohallintoon puhelimitse. Tilalle yritystietojärjestelmä 1.4.2002 otettiin käyttöön yritystietojärjestelmä YTJ. Sen avulla työ- ja käyttökorvausten maksajat voivat reaaliaikaisesti tarkistaa laskuttajan ennakkoperintärekisteröinnin: - Internetin kautta osoitteessa www.ytj.fi, - pyytää tiedon matkapuhelimeen tekstiviestinä numerosta 16 185, - tiedustella valtakunnallisesta palvelunumerosta 020 466 032. Koska tieto rekisteröinnistä on muutoinkin helposti saatavissa, Verohallituksessa on tehty päätös paperisesta ennakkoperintärekisteröinnistä luopumisesta. Nykyisten otteiden voimassaoloaika päättyy 28.2.2003. Uusia otteita ei enää lähetetä asiakkaille. Tieto tekstiviestinä, palvelunumerosta tai massatietopalveluna YTJ:ään kuuluu myös tekstiviestipalvelu. Palvelu toimii Soneran ja Radiolinjan GSM- liittymissä. Yksi haku maksaa yhden tekstiviestin hinnan. Kun haluat tarkistaa, onko laskuttaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, lähetä laskuttajan Y-tunnus YTJ- tekstiviestinä (esim. YTJ 1234567) numeroon 16 185. Kysymäsi yrityksen rekisteröintitiedot tulevat vastauksena heti. Palvelunumero 020-466 032 on toiminnassa klo 8.00 16.15. Kiinteästä liittymästä soitettaessa puhelun hinta on lähipuhelumaksu. Matkapuhelimella soitettaessa operaattori määrää hinnan. Verohallituksen tietopalvelu antaa edelleen konekielisenä rekisteröintitietoja. Tämä massatietopalvelu on maksullinen. Rekisteröinnin tarkistuspäivä YTJ:ään Yritystietojärjestelmän julkisiin tietoihin lisätään uutena tietona ennakkoperintärekisteröinnin tarkistuspäivä. Tieto näkyy 2.1.2003 alkaen. Yleensä tarkistuspäivä on 28.2., harvemmin 31.8. Verovirasto voi asettaa muunkin tarkistuspäivän. On edelleen mahdollista, että erityistapauksissa asiakas poistetaan rekisteristä ennen YTJ:hin merkittyä tarkistuspäivää. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
Suorituksen maksajan on toimitettava työkorvauksesta ennakonpidätys, jos rekisteristä poistaminen näkyy YTJ:stä. Rekisteröinnin tarkistanut maksaja voi kuitenkin luottaa YTJ:stä saamaansa tietoon tarkistuspäivään asti, ellei hänelle ole verovirastosta ilmoitettu, että kyseinen työn suorittaja on poistettu ennakkoperintärekisteristä. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen eräiden kuntien alueella Hallituksen esityksen 120/2002 mukaan työnantajan sosiaaliturvamaksu poistettaisiin kolmivuotisena kokeiluna eräissä kunnissa. Kokeilun tarkoituksena on selvittää sotuvapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työllistämisedellytyksiin. Kokeilualueeseen kuuluisivat Lapin läänistä Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio. Oulun läänistä mukana on Hailuoto. Lisäksi kokeilualueeseen kuuluvat Turun saaristosta Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua. Sotuvapautus koskisi vuosina 2003 2005 maksettuja palkkoja. Työnantajan kaupparekisteriin merkityn kotipaikan ei tarvitsisi olla näissä kunnissa. Riittää, että kun kokeilualueella on kiinteä toimipaikka. Vapautuksen saa niiden työntekijöiden palkoista, jotka työskentelevät tuossa toimipaikassa. Kotitaloudet voivat saada maksuvapautuksen kokeilualueella sijaitsevassa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä. Kokeilun piiriin tulisivat yksityiset työnantajat, myös kotitaloudet sekä valtion liikelaitokset (esim. Metsähallitus). Kokeilun ulkopuolelle jäävät mm. kunnat, kuntayhtymät, seurakunnat ja valtio. EY-säännöksistä johtuen kokeilun ulkopuolelle rajattaisiin seuraavat toimialat: - liikenne - maatalous, kalastus, tuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen - kivihiilen tuotanto. Toimialaa koskevaa rajaus tehdään pääasiallisen toimialan perusteella. Sotuvapautuksen muodossa saadun tuen määrä on rajattu 30 000 euroon vuodessa. Jos tämä raja ylittyy, työnantajan on taas alettava maksaa sosiaaliturvamaksua. Muut saman yrityksen saamat de minimis- tuet voivat pienentää tätä enimmäismäärää. EY- säännösten mukaan yrityksen kolmen vuoden aikana saamien de minimis- tukien yhteismäärä ei saa ylittää 100 000 euroa vuodessa. Sotuhuojennus on mitoitettu hieman enimmäismäärää pienemmäksi, ettei takaisinperintätilanteita syntyisi. Sotuvapautusta hyväkseen käyttävän työnantajan on tehtävä aloittamisilmoitus kotikuntansa mukaan määräytyvälle verovirastolle. Vasta tämän jälkeen sotun voi jättää maksamatta. Verovirasto ei anna päätöstä siitä, että työnantaja voi näin menetellä. Jos työnantaja ei ole varma, onko hän oikeutettu maksuvapautukseen, hän voi pyytää ennakkoratkaisua. Työnantajan sosiaaliturvamaksu merkitään valvontailmoitukselle sen suuruisena kuin se olisi pitänyt maksaa. Vähennys- kohtaan merkitään käytetyn Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 9
maksuvapautuksen määrä. Samaan kohtaan tulevat myös sv- ja äitiyspäivärahan johdosta tehdyt vähennykset. Jos työnantaja ei itse voi oikaista päivärahojen sotua, hän voi hakea niitä takaisin verovirastolta. Tällainen tilanne voi syntyä, kun työnantaja saa päivärahoja vuodelta 2002 vuoden 2003 puolella, eikä hän tuolloin maksa työnantajan sosiaaliturvamaksua maksuvapautuksesta johtuen. Kokeiluajan palkoista työnantajalla ei luonnollisesti ole vähennysoikeutta, jos hän ei ole sotumaksua maksanutkaan. Vuosi-ilmoituksella sotusta tehdyt vähennykset eritellään vähennysperusteen mukaan. Jos työnantajan oikeudesta tukeen syntyy erimielisyyttä (esim. toimialasta johtuen), verovirasto ilmoittaa käsityksensä työnantajalle. Jos työnantaja edelleen käyttää maksuvapautusta, verovirasto maksuunpanee puuttuvan työnantajan sosiaaliturvamaksun. Maksuunpanopäätös on valituskelpoinen. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 367 5861 Juha Mynttinen, p (09) 771 2079, 050 667 46 Perustuslakivaliokunnan lausunto verolakien muutosesityksistä Perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa (PeVL 41/2002 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta (HE 123/2002 vp). Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallituksen esityksessä (HE 123/2002 vp) ehdotetaan verontilityslakia muutettavaksi siten, että verovuodesta 2003 alkaen kuntien yhteisöveroosuutta alennetaan 19,75 prosenttiin. Yhteisövero-osuus jäisi tämän jälkeen pysyväksi. Lähettäessään hallituksen esityksen valtiovarainvaliokuntaan valmisteltavaksi eduskunta määräsi, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto valtiovarainvaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta katsoi lausuntonsa perusteluissaan perustuslain turvaaman kunnallisen verotusoikeuden keskeiseksi sisällöksi sen, että verotusoikeudella tulee olla reaalinen merkitys kuntien mahdollisuuksiin päättää itsenäisesti taloudestaan. Kunnallisen verotusoikeuden suojan osana kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaa ei sinänsä katsottu vaikuttavan lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. Valiokunta kuitenkin katsoi, että esitystä oli arvioitava myös yleisemmin kunnallisen itsehallinnon kannalta. Perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotettu kuntien jako-osuuden alentaminen yhdessä joidenkin aiempien toimien kanssa muodostuu joillekin kunnille varsin tuntuvaksi. Tämän seikan suurin valtiosääntöoikeudellinen merkitys koskee kuntien mahdollisuutta hoitaa niille lain mukaan kuuluvia tehtäviä sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisessa. Valiokunta katsoi, että kunnat voivat periaatteessa reagoida lainsäädännön muutoksiin kunnallisveron veroprosenttia korottamalla, mutta tähän turvautumisen ei 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
katsottu olevan sopusoinnussa perusoikeusuudistuksen tarkoituksen eikä myöskään ennen pitkää kunnallisen itsehallinnon kanssa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan eduskunnan on vaadittava hallitukselta selvitys yksittäisten kuntien taloudellisista mahdollisuuksista hoitaa niille laeissa asetettuja velvoitteita sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanossa. Selvityksessä on arvioitava myös kunnallisen itsehallinnon toteutumista ja kunnalla olevien oikeudellisten keinojen riittävyyttä tilanteissa, joissa kunta katsoo, että siltä puuttuvat perusoikeusuudistuksessa tarkoitetut tosiasialliset edellytykset hoitaa tällaisia tehtäviä. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) 771 2086, 050 367 5861 Kari Prättälä, p. (09) 771 2456, 0500 606 873 Vakuutuskorvaukset ja arvonlisävero Vakuutusyhtiöt ovat arvonlisäveron palautusjärjestelmään viitaten vähentäneet arvonlisäveron määrän kunnalle maksettavasta vakuutuskorvauksesta. Helsingin hovioikeus on kuluvan vuoden syyskuussa ratkaissut, ettei vakuutusyhtiö ollut velvollinen maksamaan vakuutuskorvaukseen sisältyvää arvonlisäveroa kunnalle. Vahinkojen perusteella maksettujen vakuutuskorvausten arvonlisäverojen korvauskäytäntö on ollut arvonlisäverolainsäädännön uudistuksesta lähtien riidanalainen. Jos esimerkiksi kunnan kotipalveluauto on vahingoittunut kolarissa ja ulkopuolinen korjaamo on korjannut sen, vakuutusyhtiöt ovat katsoneet, että niillä on ollut oikeus vähentää arvonlisäveron määrä kunnalle maksettavasta vakuutuskorvauksesta, koska kunta on arvonlisäverolain perusteella saanut korjauskuluihin sisältyneen arvonlisäveron palautuksena takaisin. Helsingin hovioikeus on kuluvan vuoden syyskuussa antamassaan ratkaisussa katsonut käräjäoikeuden tavoin, ettei vakuutusyhtiö ollut velvollinen maksamaan vakuutuskorvaukseen sisältyvää arvonlisäveroa kunnalle. Kunta vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan korjauskuluihin sisältyneen arvonlisäveron, koska kunnille palautetut arvonlisäverot perittiin kokonaisuudessaan kunnilta takaisin arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmän kautta. Käräjäoikeus katsoi ratkaisunsa perusteluissaan, ettei arvonlisäveron takaisinperintä ollut lainkaan sidoksissa yksittäiselle kunnalle palautettujen arvonlisäverojen määrään, vaan takaisinperintä määräytyi laskennallisesti. Kunnalta takaisin perittävää määrää ei voitu kohdistaa kunnalle maksettuun yksittäiseen hankintaan liittyvään arvonlisäveron palautukseen. Käräjäoikeus totesi, että kuntaan kohdistuvan takaisinperinnän yhteyttä yksittäiseen hankintaan tai vahinkotapahtumaan liittyvään arvonlisäveroon ei voitu osoittaa ja tämän katsottiin olleen takaisinperintäjärjestelmän tarkoituskin. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että vakuutuskorvauksen kannalta arvonlisävero ei ollut kunnalle aiheutunutta vahinkoa, koska kunta oli saanut arvonlisäveron palautuksena takaisin. Palautuksen katsottiin liittyvän välittömästi vahinkotapahtumaan ja jos kunnalle olisi maksettu arvonlisäveron määrä va- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 11
kuutuskorvauksena kunta olisi saanut kärsimäänsä vahinkoa suuremman korvauksen. Käräjäoikeus totesi asiassa olleen kyse kunnan oikeudesta vakuutuskorvaukseen, jolloin ratkaisussa tuli selvitettäväksi se, mikä oli kunnan vakuutuksenottajana kärsimän vahingon määrä. Takaisinperintäjärjestelmää ei käräjäoikeuden mukaan voitu tällöin ottaa huomioon. Käräjäoikeus katsoi, ettei laskuihin sisältynyt arvonlisäveron määrä ollut kunnalle aiheutunutta vahinkoa, joten myöskään vakuutusyhtiön ei katsottu saaneen perusteetonta etua siitä, ettei se ollut velvollinen suorittamaan arvonlisäveron määrää kunnalle vakuutuskorvauksena. Käräjäoikeuden ratkaisu annettiin vuonna 2000, joten päätöksen perusteluissa on näin ollen viitattu tuolloin voimassa olleeseen lainsäädäntöön (mm. lakiin arvonlisäveron takaisinperinnästä kunnilta). Vuoden 2002 alusta edellä mainittu laki on kumottu ja luovuttu erillisestä arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta. Tästä aiheutunut valtion tulojen menetys on huomioitu muissa valtion ja kuntien välisissä rahavirroissa siten, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta on alennettu ja valtionosuuksien perusteena olevista kustannuspohjista on vähennetty arvonlisäveron osuus. Kuntaliitto on katsonut, että vakuutusyhtiöiden noudattama korvauskäytäntö ei ole ollut oikea. Vakuutusyhtiöiden olisi tullut korvata kunnille myös vahinkokustannuksiin sisältynyt arvonlisäveron osuus. Kunnilla ja kuntayhtymillä on oikeus saada palautuksena verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero, mutta palautukset on vuoteen 2002 saakka peritty kokonaisuudessaan kunnilta takaisin erillisen takaisinperintäjärjestelmän kautta. Vuodesta 2002 alkaen palautukset on huomioitu muissa valtion ja kuntien välisissä rahavirroissa. Edelleenkin Kuntaliitto on sitä mieltä, että vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö ei ole oikea, mutta kun aiemmankaan lainsäädännön voimassa ollessa asiaan ei saatu myönteistä ratkaisua, niin voimassa olevan lainsäädännön mukaan tällaisen ratkaisun saaminen olisi vieläkin vaikeampaa. Käytännössä asiassa siis joudutaan tyytymään hovioikeuden asiasta antamaan tuomioon. Lisätiedot: Juha Mynttinen, p (09) 771 2079, 050 667 46 Mikael Enberg, p (09) 771 2540, 0500 508 831 Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa Arvonlisävero palo- ja pelastustoimen yhteistoimintasopimuksissa KVL 30.10.2002 N:ro 77/2002 (ei lainvoimainen) Kunnallisissa toiminnoissa kuten palo- ja pelastustoimessa pyritään jatkossa suurempien yksiköiden aikaansaamiseen. Tällä hetkellä vireillä on alueellisten pelastuslaitosten perustaminen. Toimenpide perustuu lakiin pelastustoimen alueiden muodostamisesta, joka tuli voimaan 1.1.2002. Kuntien tulee lain mukaan tehdä sopimus yhteistoiminnan järjestämisestä 31.12.2002 mennessä ja sopimuksen mukaisten toimintojen tulee käynnistyä vuoden 2004 alussa. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
Tyypillisin toteuttamistapa on sellainen, että kunnan ylläpitämä toiminta, esimerkiksi palo- ja pelastustoimi siirretään kuntayhtymän tai toisen kunnan toiminnaksi ja vastattavaksi siten, että henkilökunta siirtyy kuntayhtymän palvelukseen entisin palvelusuhteen ehdoin. Käytettävissä olevat rakennukset vuokrataan tai myydään taikka luovutetaan korvauksetta kuntayhtymälle tai toiselle toiminnan jatkajalle. Irtaimen omaisuuden suhteen voidaan menetellä samalla tavoin. Toimintaan liittyvät sopimukset siirtyvät toiminnan jatkajalle. Toiminnan siirtävä kunta on pääsääntöisesti sen kuntayhtymän osakaskunta, jolle toiminta siirretään. Erään maakuntaliiton alueella toteutettavan yhteistoimintasopimuksen mukaan kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevan pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauksetta toisen kunnan omistukseen ja aluepelastuslaitoksen käyttökorvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa aluepelastuslaitoksen taseeseen tämän toisen kunnan kirjanpidossa. Vastaavia alueellisten pelastuslaitosten perustamishankkeita on vireillä lukuisia eri puolella maata. Järjestelyihin mahdollisesti liittyvistä arvonlisäveroseuraamuksista on saatu paikallisista verovirastoista ristiriitaisia kannanottoja. Verotuskäytännön selkeyttämiseksi kunta A pyysi 25.9.2002 Keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua siitä, onko sen suoritettava arvonlisäveroa edellä selostetuilla perusteilla kunnalle B korvauksetta luovutettavien tavaroiden ottamisesta omaan käyttöön. 30.10.2002 antamassaan ennakkoratkaisussaan Keskusverolautakunta katsoi, että kunnan A ei ole suoritettava arvonlisäveroa edellä kuvatulla tavalla tapahtuvasta pelastustoimen kaluston ja varusteiden luovuttamisesta korvauksetta toiselle kunnalle B, joka tulee vastaamaan alueellisen pelastustoimen hallinnosta ja tehtävien hoidosta pelastustoimen alueella. Keskusverolautakunta perustelee ratkaisuaan, sillä että arvonlisäverolain 62 :n mukaan veroa ei suoriteta liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä tai muusta luovuttamisesta liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään luovutettuja tavaroita ja palveluja vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Arvonlisäverolain 133 :n mukaan vähennykseen oikeuttavasta käytöstä ja vähennettävästä verosta tässä laissa säädetystä sovelletaan myös lain 130-131a :ssä tarkoitettuun palautukseen oikeuttavaan käyttöön ja palautettavaan veroon. Lain 130 :ssä säädetään kunnan oikeudesta saada palautuksena takaisin hankintaan sisältyvä 10 luvussa tarkoitettu vero, josta ei saa tehdä vähennystä tai josta ei saa 131 :ssä tarkoitettua palautusta. Kunta A luovuttaa korvauksetta alueellisen pelastustoimintasopimuksen mukaisesti kunnalle B omistuksessaan ja käytössään olleen pelastustoimen kaluston ja varusteet. Vastaanottava kunta B vastaa edellä mainitun sopimuksen mukaisesti pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueellisen pelastustoimen alueella. Mikäli vastaanottava kunta B ostaisi vastaavat tavarat normaalisti ulkopuolisilta, sillä olisi lain 130 :n perusteella oikeus saada palautuksena takaisin tätä toimintaa varten tekemiinsä hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 13
Vastaanottava kunta B käyttää kunnalta A korvauksetta saamiaan tavaroita vastaavalla tavalla palautukseen oikeuttavassa toiminnassa kuin kunta A oli niitä käyttänyt. Kysymyksessä on arvonlisäverolain 62 :ssä tarkoitetusta verottomasta liiketoiminnan osan luovuttamisesta liiketoiminnan jatkajalle. Sillä seikalla, että kysymyksessä on kahden palautukseen oikeuttavan kunnan välisestä luovutuksesta ei ole lain 62 :n soveltamisen kannalta asiassa merkitystä. Näin ollen kunta A ei ole lain 21 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella suoritettava arvonlisäveroa tavaran ottamisesta omaan käyttöön. KHO:08.08.2002/51 Arvonlisävero - Verovelvollisuus - Yleishyödyllinen yhteisö - Kiinteistöhallintapalvelun oma käyttö - Terveyden- ja sairaanhoito - Koulutus A oli yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävä yhdistys, joka ylläpiti verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa antavia terveydenhuollon toimintayksiköitä sekä verotonta koulutusta antavia oppilaitoksia. A:n henkilökunta oli suorittanut näissä toimintayksiköissä ja oppilaitoksissa kiinteistöjen puhtaanapitoa ja muuta kiinteistönhoitoa sekä kiinteistöjen talous- ja hallintopalveluja. Nämä palvelut eivät olleet terveyden- ja sairaanhoitotoimen harjoittajan asiakkaalle hoidon yhteydessä antamia hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja tai koulutustoimen harjoittajan koulutuksensaajalle koulutuksen yhteydessä luovuttamia koulutukseen tavanomaisesti liittyviä palveluja vaan sellaisia kiinteistöhallintapalveluja, joista A:n oli arvonlisäverolain mukaan suoritettava oman käytön veroa. A oli verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä verotonta koulutusta antaessaan sellainen taloudellisen toiminnan harjoittaja, johon voitiin myös Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan kohdistaa noiden itse suoritettujen palvelujen osalta oman käytön verotus. Tämän vuoksi A:n oli suoritettava niistä kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa. Palautushakemukset tilikausilta 1.6.-31.12.1994 ja 1.1.-31.12.1995. Arvonlisäverolaki 1 2 mom., 4, 32, 34 ja 39 Euroopan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY) 2, 4, 6 ja 13 artikla KHO:2002:55 Arvonlisävero - Rakentamispalvelun oma käyttö - Tehdyn vähennyksen oikaiseminen - Yritysjärjestely - Liiketoimintasiirto - Siirtävä yhtiö - Vuokralainen A Oy oli vuokrannut B Oy:ltä liikerakennuksen. A Oy, joka harjoitti rakennuksessa arvonlisäverollista liiketoimintaa, oli teettänyt rakennuksessa perusparannustöitä ja vähentänyt niihin sisältyneen arvonlisäveron arvonlisäverolain 102 :n nojalla. Sittemmin A Oy oli siirtänyt liiketoimintansa C Oy:lle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :n mukaisella liiketoimintasiirrolla ja tässä yhteydessä C Oy:lle oli siirtynyt myös rakennuksen vuokraoikeus. C Oy jatkoi rakennuksessa A Oy:n aikaisemmin harjoittamaa toimintaa. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
Vuokralaista, joka on kiinteistön loppukäyttäjä ja tehnyt kiinteistöön kohdistuvat investoinnit kiinteistöllä harjoitettua verollista liiketoimintaansa varten, ei voida arvonlisäverolain 33 :ää sovellettaessa rinnastaa kiinteistön omistajaan. Arvonlisäverolain 33 :n säännös rakentamispalvelusta tehdyn vähennyksen oikaisemisesta ei sen vuoksi tullut sovellettavaksi A Oy:n rakennuksen perusparannustöistä tekemiin vähennyksiin. Tämän vuoksi A Oy:n ei ollut oikaistava rakennuksen perusparannustöistä tekemiään vähennyksiä liiketoimintasiirron johdosta. Ennakkoratkaisu ajaksi 1.1.1999-31.12.2000. Arvonlisäverolaki 33 ja 62 26.06.2002/1648 Arvonlisävero - Liiketoiminta - Kiinteistön vuokraus - Palvelun myynti - Kustannusten jako - Palautettava vero - Kuntayhtymä Kuntayhtymä harjoitti lakisääteistä koulutustoimintaa omistamassaan oppilaitoskiinteistössä. Lisäksi kuntayhtymä muodosti neljän muun koulutuksen järjestäjän kanssa ammattikorkeakoulua pitävän säätiön, jolle oli luovutettu oikeus käyttää mainittua kiinteistöä koulutustoiminnassaan. Kuntayhtymän ja säätiön välisen sopimuksen mukaan kiinteistön käyttö- ja korjausmenot jaettiin käyttäjien kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Lisäksi kuntayhtymä peri säätiöltä 50 prosenttia investointeja varten otettujen lainojen hoitokustannuksista. Säätiön kuntayhtymälle maksamia suorituksia pidettiin vastikkeena kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta eikä kustannusten jakoon perustuvina suorituksina. Kuntayhtymällä ei ollut oikeutta saada arvonlisäverolain 130 :ssä tarkoitettuna palautuksena kiinteistön kuluihin sisältyvä arvonlisävero siltä osin kuin kustannukset kohdistuivat säätiön koulutustoiminnan käyttöön. Ennakkoratkaisu ajaksi 16.8.2000-31.12.2001. 25.10.2002/2698 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Verokanta - Liikuntapalvelu - Hiihtokoulu Yhtiö harjoitti hiihtokoulutoimintaa, johon sisältyi laskettelun ja lumilautailun opettamista. Opetusta järjestettiin yksityisopetuksena yksittäisille henkilöille, jolloin opetus käsitti yhden 50 minuutin oppitunnin. Ryhmätunteja pidettiin useammalle henkilölle, jolloin opetus käsitti kaksi 50 minuutin oppituntia. Lapsille järjestettävä hiihtokoulu kesti kolme viikkoa ja sisälsi kaksi opetuskertaa viikossa. Lisäksi yrityksille ja kouluille järjestettiin kolmen tunnin hiihtokouluja. Harjoittaessaan hiihtokoulutoimintaa yhtiö tarjosi koulutusta, jossa samalla annettiin mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Tämän kaltaisessa tilanteessa palvelun verokohtelua ei voitu jakaa, vaan se määräytyi yhtenäisesti sen mukaan, oliko pääpaino opetuksella vai liikunnalla. Korkein hallintooikeus katsoi, että myytävässä palvelussa, laskettelun ja lumilautailun opetuksessa, oli pääasiallisena tarkoituksena näiden liikuntamuotojen teknisten valmiuksien antaminen ja asiakkaiden kannalta opetuksella oli oleellinen merkitys. Tämän vuoksi yhtiön oli suoritettava hiihtokoulupalveluista ar- Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 15
vonlisäveroa 22 prosenttia veron perusteesta. Ennakkoratkaisu ajaksi 1.1.2001-31.12.2002. Arvonlisäverolaki 84 ja 85 a 1 mom. 3 k. Uutta oikeuskäytäntöä muussa verotuksessa KHO:2002:57 Varainsiirtovero - Arvopaperi - Asunto-osake - Kauppahinta - Osuus asunto-osakeyhtiön veloista Kun asunto-osakeyhtiön osakas, joka oli ostanut huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet perustajarakentajalta rakentamisvaiheen aikana, maksoi osakkeisiin kohdistuvan osuuden yhtiön lainoista viimeistään kohteen valmistumisen yhteydessä, maksua ei pidetty vastikkeena osakkeiden omistusoikeuden luovuttamisesta eikä siitä sen vuoksi ollut suoritettava varainsiirtoveroa. Ennakkoratkaisu. Varainsiirtoverolaki 15 ja 20 Lisätiedot: Juha Mynttinen, p (09) 771 2079, 050 667 46 Tarja Tarkiainen, (09) 771 2086, 050 3675 861 Vuoden 2002 valtionosuuspäätösten oikaisu Vuoden 2002 valtionosuuspäätökset on uusittu/uusitaan vuoden 2000 kuntien ansiotasoindeksissä olleen virheen takia. Oikea indeksitarkistus olisi ollut 0,3 prosenttia alempi. Kunnille on virheen johdosta maksettu noin 15 miljoonaa euroa liikaa valtionosuutta, joka peritään takaisin muuttamalla kuluvan vuoden valtionosuuspäätöksiä (valtionosuuslain mukainen perusteeton etu). Kaikista kuntien valtionosuuksista ja kuntayhtymien yksikköhinnoista on tehty/tehdään uusi päätös kuluvalta vuodelta. Yleinen valtionosuus Päätös vuoden 2002 yleisen valtionosuuden korjaamisesta on tehty 22.10.2002 (SM-2002-01123/Ha-43). Valtioneuvosto on vahvistanut korjatun keskimääräisen euromäärän 26.9.2002. Keskimääräinen euromäärä laskee 0,06 eurolla, jolloin se laskee 27,71 eurosta 27,65 euroon asukasta kohti. Liikaa maksettu erä on peritty marraskuun valtionosuustilityksen yhteydessä. Vuoden 2002 oikaistu yleisen valtionosuuden määrä löytyy sisäasiainministeriön Internet-sivulta osoitteesta http://www.intermin.fi kohdasta kunta-asiat/tilastot/valtionosuudet. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
Verotulojen tasaus Vuoden 2000 indeksivirhe ei muuta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta vuodelle 2002. Näin ollen aiemmin 21.12.2001 tehty päätös on voimassa (SM-2001-02428/Ha-43). Vuoden 2002 tasaus löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi kohdasta palvelut/ kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2002 valtionosuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2002 valtionosuutta on muutettu valtionosuusprosentin korotuksen ja indeksivirheen johdosta. Vuoden 2002 valtionosuusprosenttia korotettiin 25,3 prosentista 25,36 prosenttiin (STVOL muutos 585/2002). Samalla kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta alennettiin 1 557,88 eurosta 1 556,07 euroon (voimavaraasetuksen muutos 720/2002). Tämä johtui Sailas-paketin ja osaamiskeskusten rahoituksen muutoksen vaikutuksista kuntien valtionosuuksiin. Vaikutus otettiin huomioon syyskuun maksatuksen yhteydessä. Vuoden 2000 indeksivirheen takia sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset laskennalliset perusteet on korjattu 3.10.2002 annetussa valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista (840/2002). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista on tehty uudet päätökset 25.10.2002 (Dnro 21/502/2002). Korjaus on otettu huomioon marraskuun valtionosuustilityksen yhteydessä. Laskennalliset kustannukset ja kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus alenevat indeksivirhettä vastaavasti. Korjatut valtionosuuden laskennalliset perusteet ovat seuraavat (suluissa määrä, mikä on vähennetty ennen korjausta voimassa olleesta euromäärästä): Ikäryhmä Sosiaalihuolto (euroa/as) Terveydenhuolto (euroa/as) 0-6 v. 4 145,46 (12,28) 516,76 (1,53) 7-64 v. 295,94 (0,88) 587,89 (1,74) 65-74 v. 553,89 (1,65) 1 375,74 (4,08) 75-84 v. 3 242,81 (9,61) 2 650,64 (7,86) yli 85 v. 9 159,27 (27,15) 4 579,85 (13,58) Sairastavuuden mukaan 256,53 (0,76) Työttömien määrän mukaan 379,05 (1,13) Työttömyysasteen mukaan 34,61 (0,10) Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus 1 551,54 (4,53) Valtionosuusprosentti 25,36 (STVOL 585/2002) Kuntakohtaiset korjatut sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ vuoden 2002 valtionosuuksien oikaisu. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) 771 2081, 050 581 0769 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 17
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Vuoden 2002 indeksivirheen korjaus tehdään vuoden 2002 muun valtionosuuspäätöksen oikaisun yhteydessä kuluvan vuoden loppuun mennessä, jolloin oppilas- ja opiskelijamääriä koskeva muutos muutoinkin rahoitukseen tehdään. Päätökset postitetaan tammikuun loppupuolella. Takaisinperinnät ja mahdolliset lisäsuoritukset tapahtuvat helmikuun lopussa 2003. Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetusja kulttuuritoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2002 on muutettu 26.9.2002 (802/2002). Vuoden 2002 korjatut keskimääräiset yksikköhinnat löytyvät Kuntaliiton Internet-sivulta Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ vuoden 2002 valtionosuuksien oikaisu. Kunta- ja ylläpitäjäkohtaiset yksikköhinnat alenevat 0,3 prosentin indeksivirhettä vastaavasti. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus alenee myös virhettä vastaavasti. Yksikköhintapäätökset tehdään marraskuun loppuun mennessä vuoden 2003 yksikköhintoja koskevan päätöksen jälkeen. Vuoden 2002 kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus tarkistetaan joulukuussa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p (09) 771 2081, 050 581 0769 Päivi Rajala, p (09) 771 2034, 050 547 3786 Vuoden 2003 valtionosuudet Yleistä Jäljempänä olevassa tekstissä on käsitelty lähinnä ne asiat, jotka ovat muuttuneet Kuntatalous-tiedotteeseen 4/2002 verrattuna. Muuttuneet tiedot ovat olleet jo nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivulla (päivitetty 2.10.2002). Mikäli jäljempänä esitetyt tiedot vielä muuttuvat ne päivitetään Kuntaliiton Internet-sivulle (http://www.kuntaliitto.fi). Valtionosuuden ennakolliset tiedot on laskettu puolitetulla 1,4 prosentin indeksitarkistuksella. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2003 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tulee perustumaan vuodelta 2001 valmistuvan verotuksen tietoihin. Verotus on muilta osin valmistunut 31.10.2002, mutta yhteisöveron kuntakohtaiset jakoosuudet vuodelta 2001 saadaan vasta joulukuun loppuun mennessä, joten tiedot verotulotasauksesta eivät ole vielä lopulliset. Yhteisöveron osalta on käytetty simuloituja jako-osuuksia, joissa on otettu huomioon vuoden 2001 verotus- ja konsernitiedot sekä kunnittaiset työpaikkatiedot vuoden 2000 mukaan. Kuntien jako-osuuksia tarkistetaan vielä ja työpaikkatiedot otetaan huomioon vuodelta 2001. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002
Sisäasiainministeriössä on laskettu arvio tasauksesta, jossa on perusteena valmistunut kunnallisverotus (verohallitus 31.10.2002) ja edellä mainitut tiedot yhteisöverosta. Laskelma löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ valtionosuudet vuonna 2003. Tasauksen pohjana ovat seuraavat tiedot: - laskennallisen kunnallisveron määrä on 10 874 177 000 - yhteisöveron määrä 1 963 108 000 - laskennallisen kiinteistöveron määrä 617 088 000 Laskelman muut perusteet ovat: - vuoden 2001 alun asukasmäärä 5 155 339 - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,68 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - laskennallinen verotulo 2 610 /asukas - tasausraja-(90 %) 2 348,81 /asukas Laskennallisen kunnallisveron kuntakohtainen määrä saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero (VerontilitysL 532/1998 3 a, muutettu 1262/2001). Maksettava kunnallisvero saadaan verohallinnon tilaston 31.10.2002 ensimmäisestä sarakkeesta (Verovuoden 2002 maksuunpanon mukainen tilitys). Valtionosuuksien tasauslisän saa kunta, jonka laskennalliset verotulot ovat tasausrajan alapuolella. Tasauslisä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus. Valtionosuuksien tasausvähennystä joutuu luovuttamaan kunta, jonka laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausvähennyksen määrä on 40 % tasausrajan ylittävästä laskennallisen verotulon määrästä. Maksatuksessa verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Yleinen valtionosuus Vuoden 2003 yleisen valtionosuuden keskimääräinen määrä on 27,55 euroa asukasta kohti. Siinä on otettu huomioon leikkaus 7,53 euroa asukasta kohti. Saaristo- ja syrjäisyyslisät määräytyvät viime vuonna tehdyn valtionosuusasetuksen muutoksen (1448/2001) perusteella, jotka koskivat jo kuluvaa vuotta. Nyt tehdyn valtionosuusasetuksen muutoksen (810/2002) perusteella myös Virolahden ja Reisjärven kunnat säilyttävät syrjäisyyslisänsä aiemmasta tiedosta poiketen myös jatkossa (uudelleen laskenta tehdään viiden vuoden jaksoissa). Ennakkolaskelma yleisen valtionosuuden määrästä Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002 19
porrastuksineen ja vähennyksineen löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/ valtionosuudet vuonna 2003. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ennakkovaltionosuudet löytyvät Kuntaliiton Internet-sivuilta osoitteesta http://www.kuntaliitto.fi kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuudet vuonna 2003. Valtionosuuden laskennalliset määrät on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista (798/2002). Päivähoidon työssäkäyntikerroin ja sairastavuuskerroin laskelmissa ovat vielä tarkistamatta. Näiltä osin kuntakohtaiset laskelmat tarkistetaan marraskuun lopussa. Laskelmissa on nyt käytetty kuluvan vuoden kertoimia. Vuoden 2003 laskelmissa käytetyt laskennalliset perusteet ovat (indeksitarkistus puolitettu 1,4 %): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /as) Terveydenhuolto ( /as) 0-6 vuotiaat 4 214,16 523,99 7-64 vuotiaat 301,46 596,14 65-74 vuotiaat 561,64 1 412,92 75-84 vuotiaat 3 288,21 2 705,41 yli 85- vuotiaat 9 287,50 4 661,61 Muut laskennalliset perusteet ( /as): Työttömien lukumäärän mukainen määrä 384,36 Työttömyysasteen mukainen määrä 35,09 Sairastavuuden mukainen määrä 260,12 Kunnan rahoitusosuus ( /as) 1 547,42 Työttömyysaste 12 % Asukasluku (vuoden vaihde 01/02) 5 168 983 Valtionosuusprosentti 26,87 Kunnan laskennalliset kustannukset saadaan: - ikäryhmän euromäärä kerrottuna ikäryhmän asukasluvulla paitsi sosiaalihuollon 0-6 ryhmä, jossa ikäryhmän euromäärän ja asukasluvun tulo kerrotaan vielä työssäkäyntikertoimella (kertoimen määrittely STVOL 15 ). - sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin lisätään vielä työttömyyden vaikutus. Se saadaan kun: - työttömyysastekertoimella kerrotaan työttömyysasteen mukaisen euromäärän ja asukasluvun tulo ja kun - kunnan työttömien lukumäärällä kerrotaan työttömien lukumäärän mukainen euromäärä. - työttömyysastekerroin on kunnan työttömyysprosentti jaettuna koko maan työttömyysprosentilla. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 5/2002