Vilkojärven lohkon kenttävartiot

Samankaltaiset tiedostot
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla

Roksjärven lohko Ontajärven pohjoispuolella Rukajärven suunnalla Kertomus matkoista lohkon maastoon 2011 ja 2014

Koverolammin lohko Ontajärven pohjoispuolella Rukajärven suunnalla

Ontajärven länsirannan kenttävartiot

KENTTÄVARTIO JOKI. Perttulin Jotos seminaari R U K A J Ä R V E N S U U N N A N H I S TO R I AY H D I ST Y S R Y

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Hanko Santala-Brännmalm-Krogars- Nicklundsberget alueen varustusten inventointi 2009

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

Ruovesi Kautunvuolteen eteläosan viemäröintihankkeen rakennusalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Määrlahden historiallinen käyttö

Krh.K/JR31. sotatie Kainuun Tykistörykmentin ja Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan perinnejoukko

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA

Ähtäri Moksunniemen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Ainutlaatuinen kaukopartiodokumenttielokuvan ensi-ilta Paisuan Ahteelassa

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Vesilahti Koskenkylän asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännöskartoitus ja - inventointi 2008

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Itäosan rantaosayleiskaava

II/ 27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Matkakuvia Suojärveltä

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi

Motinteosta mottimetsään

Joensuu Run 2017 reitit

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

JATKOSODAN RUKAJÄRVEN SUUNNAN ETULINJAN KENTTÄVARTIOIDEN KENTTÄVARTIOPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Vimpelin sotakoulu Pekka Koivisto VSSPK 1

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

4./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

Sotaa Pohjois-Vienassa

SALLA. Kursu Salla 110 kv voimajohtohankkeen linjauksen arkeologinen inventointi

Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund

9. LÄÄKINTÄKOMPPANIAN II JOUKKUEEN SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Tali Ihantala Pyöräkangas Vakkila -vaellus

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU

LASTEN TRIATHLON KISAINFO

TALVISOTA SALLASSA Heikki Tala

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

TALVISOTA JR7

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Kevätretki Tykistöprikaatiin

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

Rauma. Aarnkari. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi Arttu Tokoi Satakunnan museo

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

2./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJAN KUHMON RINTAMALTA

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet Kirmanseudun osayleiskaava alueella.

Tilanne Linjat Pukkilasta viiteen kuntaan: Lahteen, Orimattilaan, Askolaan, Porvooseen ja Mäntsälään

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ratamestarin analyysiä muutamista avainväleistä eri radoilta

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Taipale Talvisodassa Kimmo Laulajainen

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KAARINAN SYYSMARATON

Matka Mannerheimin jäljille

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi Aura OK

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

PISTOHIEKAN MUINAISJÄÄNNÖKSET

Transkriptio:

Vilkojärven lohkon kenttävartiot Kertomus matkoista lohkon pohjoisosaan 29.8.2016 ja eteläosaan 21.5.2015 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen matkalla Ämpäriin 2016 Reijo Pulkkinen Ontajoella matkalla Koskeen 2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry

Matkareitit

HISTORIA Rukajärven suunnan hyökkäysvaihe päättyi 16.9.1941 ja siirryttiin asemasotaan. Tulevan kiinteän linjan eteläpuolelle aloitettiin rakentaa kenttävartioihin perustuvaa puolustuslinjaa. Lohkon nimeksi vakiintui Vilkojärven lohko. 26.9-28.11.1941 lohkon rintamavastuussa oli III/JR52, jonka 7.K, 8.K ja 9.K vuorottelivat etuvartiokomppaniana (EVK). 28.11-14.12.1941 etuvartiossa oli II/JR52.

Rajapataljoona 6 vuorossa 14.12.1941-10.5.1942 lohkoa puolusti Rj.P6 paitsi 8.1-8.2.1942 välisen ajan lohkosta vastasi III/JR52, kun Rj.P6 oli komennettuna Maiguban retkelle. 24.4.1942 KV t Tarmo, Mikko, Pohja ja Härmä lakkautettiin ja siirrettiin lännemmäksi.

.. sitten II/JR10, mutta mikä II/JR10? 10.5.1942 otti II/JR10 vastaan Rj.P6:n asemat. Kyseinen yksikkö oli I/JR31 (4220), joka kuukausi ennen vaihtoa 8.4.1942 oli muutettu JR10:n II-pataljoonaksi. Sama yksikkö muutettiin 24.5.42 JR52:n I-pataljoonaksi. Yksikön vastuu lohkolla jäi lyhyeksi, kun se 13.6.42 - nyt I/JR52 nimisenä - luovutti sen III/JR10:lle. Pataljoonien nimimuutosten lisäksi tehtiin komppanioissa numeromuutokset. Alla olevissa taulukoissa on muutoksista yhteenvedot. Kaikissa muutoksissa peiteluvut pysyivät ennallaan. Komppanioiden numeroinnin muutos: I Pataljoona II Pataljoona III Pataljoona 1.K > 1.K 4.K > 5.K 7.K > 9.K Krh.K > 13.K 2.K > 2.K 5.K > 6.K 8.K > 10.K Tyk.K > 14.K 3.K > 3.K 6.K > 7.K 9.K > 11.K 1.KKK > 4.K 2.KKK > 8.K 3.KKK > 12.K

III/JR10 jatkaa.. III/JR10 oli lohkolla liki vuoden 13.6.42-31.5.43 13.6.1942 vaihtuivat myös peitenimet.

edelleen III/JR10 Peitenimet vaihtuivat jälleen 24.2.1943.

Varustelutyöt ja tukijoukot Lohkon tukijoukkoina olivat tykkipatterit Vansjärven eteläpuolella ja kevyet kranaatinheittimet 1-1,5 km etulinjan takana. Kummankin tulenjohtueet olivat kenttävartioissa.

Vuorossa III/JR31 28.5.1943 vaihtoi III/JR31 Vilkojärven lohkolle. Peitenimet vaihtuivat 26.11.43 (> uusi nimi violetilla). 10.4.44 III/JR31 nimi muuttui > Er.P24. Tämä liittyi Päämajan käskyyn uudelleen järjestelystä = kevyt divisioona jossa 2 rykmenttiä, 1 pataljoona sekä 1 krhkomppania ja 2 tykkikomppaniaa.

Er.P7 ja Os.L/JR10 23.5.44 Er.P7 (ent. AHSP) vaihtoi Er.P24:n (ent. III/JR31) Vilkojärven lohkolta. 7.7.44 Er.P7 siirrettiin Klyyssinvaaraan, tilalle tuli III/JR10 ja 3.8.44 Os.L./JR10 (Leskinen). Näissä asemissa oltiin lohkolla aselepoon asti.

Lohkon pohjoisosan kartoitus

Matka Ämpäriin Rukajärven kylän risteyksestä itään n. 5 km kääntyy oikealle hiekkatie. Tienhaarassa on viereinen opaskyltti. Hiekkatietä noin 500 m päästä tulee eteen rautatie, jota ei voi ylittää autolla (valtavat betoniporsaat). Matka jatkui polkupyörillä. Kuvien majavan pato toi lisähaastetta matkaan. Patenttimme sadehousujen teippaus ilmastointiteipillä saappaisiin toimi matkalaisista toisella ihan kohtuullisesti mutta toisella hiukan heikommin.

Loppuopastus Ämpäriin 10 km:n pyöräilyn jälkeen tulee tienhaara, jossa on kuvan venäläinen sotamuistomerkki. Tästä käännytään oikealle ja pyöräillään parisataa metriä. Pyörät parkkiin, paperit kuntoon ja edessä 300 metrin suovaellus takana näkyvään metsäsaarekkeeseen, jossa sijaitsee KV Ämpäri.

KV Suoja Ämpäri Puskuri Tukikohta perustettiin 8.7.42, kun takana ollut AV Miina siirrettiin tälle paikalle ja se sai nimen Suoja. 24.2.43 nimeksi tuli Ämpäri ja 26.11.43 Puskuri. 4.6.43 tukikohdan miehitys oli 1 kiv.r + 1 kk.r + krh.tjue, ja 3.8.44 1 kiv.r + 1 kk.r Krh-tuliasema oli Kanassa, joka oli ensin viereisessä saarekkeessa ja 7.43 alkaen Ämpärin metsäsaarekkeen luoteispäässä.

Taisteluhauta kiertää koko KV:n Luoti on jättänyt jälkensä keloon

Kämppä (028) 6x6m Kämppä (030) 5x5m

Kartoitus Reijo napsii gps-pisteet navigaattoriin ja Antti kirjaa tiedot

Ämpärin taistelu 25.7.1943 Satamiehinen vihollispartio hyökkäsi Ämpäriin, jossa oli 2 au ja 13 miestä KV:n päällikön ollessa käymässä toisessa KV:ssa. Konetuliaseita Ämpärissä oli 1 kk, 2 pk ja 3 kp. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan konekivääriin tullessa häiriö ilman päällikköä ollut miehistö jätti tukikohdan. Vihollinen valtasi KV:n, mutta ei edennyt pidemmälle. Todennäköisesti tykistön tuli karkoitti vihollisen, joka vei mennessään 1 kk:n ja 1 pk:n sekä 4 omaa haavoittunutta. Etumaastosta löytyi 2 kaatunutta. Omia henkilötappioita ei tullut. LUE LISÄÄ: III/JR31 spk 11385 s. 23-25 JR10 spk 10043 s.94-113

Venäläinen sotamuistomerkki Tiettävästi ainut Rukajärven rintaman Neuvostoliiton sankari - Nikolai Varlamov - on saanut muistomerkin Ämpäriin ja siellä vaalitaan hänen muistoaan (011).

KV Mörkö Lato Olli Piikki Lumet sulivat ja paljastui Tarmon ja Mikon epäedulliset sijainnit. Kenttävartiot siirrettiin 23.4.42 EKV Karhun (ent. Tammi) maastoon. Karhu siirrettiin samalla kannaksella 2,5 km luoteeseen. Uuden KV:n nimeksi tuli 26.4.42 Mörkö. 10.5.42 uusi peite Kauko oli voimassa vain 13.6.42 saakka, jolloin siitä tuli Lato. 24.2.43 peitenimeksi tuli Olli ja 26.11.43 Piikki. 4.6.43 tukikohdan miehitys oli 1 kiv.j. + 1 kk.r. + tyk.tjue. Joukot 3.8.1944 1 kiv.r. + kk.r. + pstk.r. + tyk.tjue

Tukikohdan läpi tehty metsäautotie rikkoo kokonaisuuden. Tieura ja ojitus vie 20-30 metrin kaistan tunnistamattomaksi. Alakuvassa sodanaikainen tienpätkä metsäautotien länsipuolella.

Tällä alueella kämpistä on jäljellä vain kuopat tai maan painuumat. Hyvät hirret on siirretty uusiokäyttöön. Kämppä (036) 6x7m

Tukikohdassa oli Vansjärven etelärannalla sijainneen tykistön yksi tulenjohtueista. Tähystystornin (033) jäänteet maassa ja puussa

Tukikohdan kaakkoiskärjen pst-kiväärin ampumapesäke (043) Luoteisreunalle kasatut piikkilangat (038)

KV Risto Kota Virta Paalu KV Risto perustettiin 24.4.42 muutosten yhteydessä entisen AV:n paikalle. 10.5.42 lyhyt aikainen peitenimi Vesa (15.5 kartassa Kekäle ). Nimiketju jatkui 13.6.42 Kota, 24.2.43 Virta ja 26.11.43 Paalu. 4.6.43 tukikohdan miehitys oli 3 kiv.r. + 1 kk.r. 3.8.1944 joukot kiv.r. + kk.r. + pstk.r.

Reijon jalkojen alla katettu pesäke Antin takana Paalun metsäsaareke

Ampumapesäkkeet 056, 057 ja 058 Kämppä (064) 6x9m, jonka sisällä neljä mäntyä olisko varasto?!

Katettu ampumapesäke (53) Paalu 2:n juoksuhauta Kämppä (84) 8x9m

KV Kolu Korpi Piru Kenttävartio perustettiin sen jälkeen, kun III/JR10 oli 13.6.1942 tullut lohkolle. Nimeksi tuli Kolu. Uusi peitenimi Korpi tuli voimaan 24.2.43 ja Piru 26.11.43 4.6.43 tukikohdan miehitys oli 1 kiv.r. + krh.tjue 3.8.1944 joukot kiv.r. + kk.r.

Pirun kenttävartio oli vetisellä pienellä metsäsaarekkeella ja lienee tuntunut miehistä rangaistuspaikkana. Pirun sauna KV:n läpi virtaavan puron äärellä

Kämpän naulakko Kämpän ovi Pirun kämpän pohjapiirros. Reijo 2013 Kämppä (88) 8x8m

Pirun taistelu 14.7.1944 Lue taistelusta: Armoton erämaa / Tauno Oksanen s.151 JR10 spk 10043 s.192-195 III/JR10 spk 10190 s.5-6 Jo 28.6.44 vihollinen teki yrityksen Piruun: II/KTR18 spk 15960 s.6-7 Er.P7 spk 6718 s.39-40

KV Sauna Saku Martti Otava Kenttävartio kuului lohkon ensimmäisiin ja sai Sauna nimen jo marraskuussa 1941. 10.5.42 muuttunut peite Himo oli lyhytaikainen. Peitenimi muuttui 13.6.42 Saku, 24.2.43 Martti ja 26.11.43 Otava 3.8.44 Otava siirtyi Vilkojärven lohkolta Päätien lohkolle. 4.6.43 joukot: pst.j + tyk.tjue 3.8.44 joukot: 1½ kiv.j. + 2 kk.r. Otavassa oli osan aikaa myös yhden komppanian komentopaikka

KV Timo Heikki Kenttävartio perustettiin III/JR10 otettua lohkon vastuun kesäkuussa 1942. KV:n nimeksi tuli Timo. KV:n peitenimi muuttui 24.2.43 Heikiksi. 13.11.43 KV siirrettiin Päätien lohkolle. 4.6.43 joukot 3 kiv.r. + 1 kk

KV t Heikki ja Otava Aikaa ei riittänyt näiden kenttävartioiden kartoitukseen. Merkittävä osa varustuksista on jäänyt metsäautotien alle. Oletetut varustukset on piirretty suuntaa-antavana sotaajan peitepiirroksista tilanteesta kesällä 1943. HUOM! Metsäautotien jatkuva käyttö loppui 2000-luvun alussa Kostamuksen rautatien valmistuttua.

Matka lohkon eteläosaan 2014 Venematka Ontajärven kylältä pohjoiseen Ontajokea pitkin KV Koskeen on 20 km. Siitä pohjoiseen ei veneellä enää pääse vuolaan kosken takia. Galina antaa viimeiset ohjeet Nikolaille Ontajärven kylän rannassa Ontajärven pinnan nosto metrillä 1957 on muuttanut maisemaa ja jokiuoman löytäminen on haasteellista.

Ontajoki Ensimmäiset 10 km on rujoa katsottavaa. Sitten mutkikkaan jokiuoman maisema muuttuu asteittain huomattavasti paremmaksi.

Lohkon eteläosan kartoitus

KV Rähinä Orpo Kiiski Nysä Tukikohta perustettiin kesäkuussa 1942 paikkaan, jossa Poitamo-oja laskee Ontajokeen KV:n nimi Rähinä. HUOM: tunnetumpi Rähinä sijaitsi Ontajärven pohjoispuolella Roksjärven lohkolla. Peitenimi 14.10.42 Poro ja heti marraskuussa Orpo Peitenimiketju jatkui 4.2.43 Kiiski ja 26.11.43 Nysä Joukot 4.6.43 2 kiv.r. + 1 kk ja 3.8.44 1 kk.r. Jokihaaran eteläpuolelle Nysää vastapäätä perustettiin elokuussa 1944 AV Nokka, jossa oli 1 kk.r.

Rantautuminen tapahtui Kiisken rantaan. Kuvan paikasta Kiiski oli 50 m päässä rannasta. Juoksuhaudat olivat maatuneet, kämppä poissa ja piikkilangat kerätty siistiin kasaan.

KV Järvi Koski Syrjä Niitty Kenttävartio oli yksi kolmesta lohkon ensimmäisistä, jotka perustettiin jo marraskuussa 1941 nimi Järvi. Peitenimet muuttuivat jatkossa: 13.6.62 Koski, 24.2.43 Syrjä ja 26.11.43 Niitty. Joukot 4.6.43 2 kiv.r. + 1 kk + krh.tjue ja 3.8.44 1½ kiv.r. Kenttävartiota käytettiin ahkeraan partioiden lähtö ja saapumispaikkana.

Kosken kuohuja ihastelemassa, kun kevättuvat olivat parhaimmillaan. Sota-aikana tästä mentiin joen yli partioretkille.

Kosken kämpän jäänteet ovat noin 50 metrin päästä jokirannasta Taisteluhaudat oli tehty hirsivalleista, joita oli vielä jäljellä

KV Tulppa Kiulu Nivel KV Tulppa perustettiin 22.8.42 Kosken ja Kalan väliin, kun vihollisen liikehdintä metsäsaareketta vastaan kasvoi. KV:n peitenimi 24.2.43 Kiulu ja 26.11.43 Nivel. Joukot 4.6.43 1 kiv.j. ja 3.8.44 1½ kiv.r. KV-linja alkoi näyttää varustuksiltaan kiinteältä linjalta

Tulpan ympäri kiertää hirsivalli halkaisijaltaan noin 50 m. Tulpasta Koskeen päin on ainakin 150 metrin hirsivalli. Kämpän jäänteitä ei ollut.

KV Kala Suutari Napa Talvesta kevääseen 1942 paikalla oli EVK Humina, joka siirrettiin taemmaksi, kun tehtiin KV-linjan veto lännemmäksi. Kesäkuussa 1942 paikalle asetettiin KV, jonka nimeksi tuli Kala KV: peitenimi 24.2.43 Suutari ja 26.11.43 Napa Joukot 4.6.43 2 kiv.r. + 2 kk.r. + tyk.tjue KV:n alueella oli myös krh-tuliasema

Kalan ampumapesäke 29 miehinen vihollispartio hyökkäsi 18.8.42 Kalan edustalle. Lue lisää: E/JR10 spk 10050 s.7-8 Tämä johti KV Tulpan perustamiseen

KV Signaali Torvi Nuppi Kenttävartio perustettiin elokuussa 1942 ja sen nimeksi tuli Signaali (aluksi AV). Peite 24.2.43 alkaen Torvi ja 26.11.43 Nuppi. Joukot 4.6.43 2 kiv.r. ja 3.8.44 1 kiv.r.

Signaalin ampumapesäke ja alla taisteluhauta

Kauimmainen piste on saavutettu on aika hetken hengähtää