Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi. UbiCasting Workshop Marjo Hippi / Met. tutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Tiesäämalli. Markku Kangas Marjo Hippi Johanna Ruotsalainen Sigbritt Näsman Martti Heikinheimo Ilmatieteen laitos 05/04/2005 1

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

D2I-projekti ja sen liikennesovellukset


Googlen StreetView-kuvista määritetyn horisontin käyttö tiesään supertarkassa dynaamisessa ennustamisessa

Mittausasema peltoolosuhteiden

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Toiminnallinen testaus

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Lentosäähavaintojärjestelmä ILMARI ja operatiiviset käyttöönotot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Avoin data miten Ilmatieteen laitoksen dataa hyödynnetään? Anu Petäjä

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi Älyliikenne (ITS) :

PALKANSAAJIEN TYÖPAIKKATAPATURMIEN TAAJUUS 3-NUMEROISELLA TOIMIALAKOODILLA

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Mittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

HEMS-yksiköiden sijoittaminen HEMS hallinnointiyksikköhanke

Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

Data-assimilaation menetelmät

pitkittäisaineistoissa

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

Mikroskooppisten kohteiden

TARJOUS KOULUKULJETUKSISTA LUKUVUODELLE (AJALLE )

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Kartoitusraportti. Kisatie 21 Ruusuvuoren koulu Vantaa 297/

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

pitkittäisaineistoissa

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie VANTAA 567/

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

Sisäilmatutkimus Kalottikeskus / Ivalon entinen emäntäkoulu

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Kuljetuskelpoisuusluokitus

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Maanteiden hoitourakoiden kilpailutus 2019

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

2. TILASTOLLINEN TESTAAMINEN...

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

2.0 IoT. Ilmakehätapaaminen Emma Bruus

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti

Säännöllinen kapasiteetti

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

ILMASTORASITUS Pakkasmäärän ja sulamiskauden pituuden määritys

Transkriptio:

Tiesäämallin asemaja hilaversion validointi UbiCasting Workshop 10-09-2008 Marjo Hippi / Met. tutkimus

Tiesäämallin asema- ja hilaversion validointi - Työn sisältö Tiesäämallia ajetaan kahdella eri lähtödatalla, joista alkuperäinen perustuu synop-havaintoihin ja uudempi tiesäähavaintoihin Tiesäähavaintoihin perustuvalla malliversiolla on tarkoitus saada mallinnettua tarkemmin vaihtelevat olosuhteet Tähän mennessä asemaversio on ollut operatiivisessa ajossa jo parin talven ajan, mutta tuloksia ei ole vertailtu hilaversion tuottamiin laskelmiin Ubicasting-projektissa: Tammikuun 2008 data on kerätty ja mallit ajettu 13 eri paikkakunnalle. Asemamallin ja hilamallin avulla laskettua tienpinnan lämpötilaa verrataan tiesääasemilla mitattuun tienpinnan lämpötilaan

Malli on energiatasemalli Taustaa tiesäämallista Inputteina ilman lämpötila, kastepiste, suhteellinen kosteus, tuulen voimakkuus, säteily, sade Outputteina mm. tienpinnan lämpötila, kelitulkinta, liikenneindeksi, lumen/jään/veden/kuuran paksuus pinnalla, Tiesäämalli on 1-pistemalli, joten sillä voidaan ajaa mikä tahansa mielivaltainen piste, johon on input-data saatavilla Mallin laskenta muodostuu operatiivisessa käytössä kahdesta eri osasta: havaintojakso (2 vrk) ja ennustejakso (2 vrk). Havaintojaksolla alustetaan ennusteen lähtötila Testauksessa mallia voidaan ajaa takautuvasti perustuen pelkästään havaintoihin (=analyysiajo) Huom: Malli ei pidä sisällään tienhoitotoimenpiteitä eikä ympäristötekijöitä ja myöskin tien rakenne on kaikkialla sama

Hilaversio Synop-havainnoista muodostetaan interpoloimalla 10 km x 10 km hilaverkko koko maan alueelle Sateen intensiteetti otetaan tutkasateesta ja säteily johdetaan meteorologin editoimasta kokonaispilvisyydestä Operatiivisessa käytössä malli ajetaan kaikille hilapisteille Mielivaltaiselle pisteelle voidaan poimia lähimmän hilapisteen inputit Plussaa: Synop-havainnot ovat hyvälaatuista havaintodataa Miinusta: Synop-havaintoasemat sijaitsevat hyvin ympäristöään edustavalla paikalla, joten ne eivät kuvaa välttämättä kovin hyvin tieosuuksien vaihtelevia lämpötila- ja keliolosuhteita Verifiointi ei aivan mielekästä (mallinnus kuvaa hieman eri tilannetta)

Asemaversio Tiesäämallin asemaversiossa havaintodata (lämpötila, kastepiste, suhteellinen kosteus ja tuulen voimakkuus) otetaan tiesäähavainnoista Näin havainnot kuvaavat nimenomaan sen pisteen vallitsevaa tilannetta Sateen intensiteetti otetaan tutkasateesta ja säteily johdetaan meteorologin editoimasta kokonaispilvisyydestä. Plussaa: Miinusta: Tiesäähavainnot kuvaavat hyvin pienen alueen vallitsevaa tilannetta Tiesäähavainnot eivät ole välttämättä aivan yhtä hyvälaatuisia kuin synop-havainnot virheellisillä havainnoilla saattaa olla jonkin verran vaikutusta(?)

Suoritettu vertailu Tarkasteltavat pisteet: Helsinki Turku Lahti Tampere Savitaipale Keuruu Seinäjoki Ilomantsi Iisalmi Suomussalmi Oulu Rovaniemi Inari Suomesta valittiin 13 pistettä tarkasteluun Kyseisistä pisteistä kerättiin tarvittava input-data ja tiesäämalli ajettiin sekä hilainputilla että asema-inputilla Tiesäämallin tuottamaa tienpinnan lämpötilaa verrattiin havaintoihin Havaintoeroja pyrittiin selvittämään

Esimerkki :: Ilomantsi Lämpötilavertailu 5 Lämpötila (C) 0-5 -10-15 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739 Asema-input Havainto -20-25 Aika (1.1.- 31.1. 2008) Lämpötilaerotus 4 2 Lämpötilaerotus (C) 0-2 -4 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739 Asema-input -6-8 Aika (1.1. - 31.1. 2008)

Esimerkki :: Lahti Lämpötilavertailu 4 2 0-2 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739 Lämpötila (C) -4-6 -8-10 -12 Asema-input Havainto -14-16 4 Aika (1.1. - 31.1.2008) Lämpötilaerotus Tod.näk jotain ongelmaa inputdatassa tai havainnoissa(?) 2 Lämpötilaerotus (C) 0-2 -4 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739 Asema-input -6-8 Aika (1.1. - 31.1.2008)

Esimerkki :: Tampere Lämpötilavertailu Lämpötila (C) 8 6 4 2 0-2 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739-4 -6-8 -10-12 -14 Aika (1.1. - 31.1. 2008) Havaintovirhe Asema-input Havainto Lämpötilaertotus Lämpötilaerotus (C) 4 3 2 1 0-1 1 19 37 55 73 91 109 127 145 163 181 199 217 235 253 271 289 307 325 343 361 379 397 415 433 451 469 487 505 523 541 559 577 595 613 631 649 667 685 703 721 739-2 -3-4 -5-6 Aika (1.1. - 31.1. 2008) Asema-input

Tulokset tiivistettynä Paikkakunta Asemainput Seinäjoki +0,33-0,12 Helsinki -0,25 +0,37 Ilomantsi -0,37 +0,44 Turku +0,37 +0,05 Iisalmi -0,62-0,82 Lahti -0,47-0,44 Suomussalmi -0,12-1,15 Tampere -0,98-0,59 Oulu -0,61-0,75 Savitaipale -0,65-0,19 Rovaniemi -0,61-0,37 Keuruu -0,72-0,60 Inari -0,52-0,11 Analyysi kylmempi kuin havainto negatiivinen arvo

Tulokset tiivistettynä #2 Paikkakunta Asemainput Seinäjoki +0,33-0,12 Helsinki -0,25 +0,37 Ilomantsi -0,37 +0,44 Turku +0,37 +0,05 Iisalmi -0,62-0,82 Lahti -0,47-0,44 Suomussalmi -0,12-1,15 Tampere -0,98-0,59 Oulu -0,61-0,75 Savitaipale -0,65-0,19 Rovaniemi -0,61-0,37 Keuruu -0,72-0,60 Inari -0,52-0,11 Rengastettu analyysi lähempänä havaintoa

Tulosten tarkastelu Tiesäämallin analyysit suurimmaksi osaksi hiukan liian kylmiä tietoinen virhe Nollan lähellä tulokset olivat pääosin molempien malliversioiden osalta hyvin tarkkoja Muuten eroja esiintyi jonkin verran enemmän Joissakin tilanteissa asemaversio antoi kylmempiä lukemia ja jossakin taas hilaversio oli kylmempi Erot selittynee ainakin osaksi ympäristötekijöillä Ainainen ongelma: tiesäämallin tulosten verifiointi hankalaa tienhoitotoimenpiteet ja ympäristötekijät voivat vaikuttaa suuresti tarkasteltavaan tilanteeseen

Johtopäätökset Näiden tulosten perusteella ei voida suoraan sanoa, että asema-inputilla tuotettu malliajo tuottaisi paremman tuloksen Tulokset tällä otoksella 50-50 ja vaihtelevat tasaisesti suuntaan ja toiseen Paikalliset olosuhteet (ympäristötekijät) pitäisi saada sisällytettyä malliin Tiesäämallin tulosten verifiointi on hankalaa ellei jopa hiukan kyseenalaista Nollan lähellä malli toimii hyvin