MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

Samankaltaiset tiedostot
Luentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka

1.5. Fonologia Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

9.9. Kielen historia - yleistä Indoeuroopasta kreikkaan; Aakkoskreikan murteet

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

Harjoituksia ELLIn korteille.

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet

Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Yleisen fonetiikan peruskurssi

ÄÄNTEET JA KIRJOITUS. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - äänteet ja kirjoitus - LUKU I

Yhteinen sanasto auttaa alkuun

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Artikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat

Puheen tuotto ja havaitseminen II

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

kl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

TEHTÄVÄKORI Monisteita äikkään. Riikka Mononen

ää*r: rfrtlqäe'räs rr[; äsüä FäF r."f F'*üe ;=v* tr, $rr;gt :r1 älfese li ä; äepö* l4:e x1;'.äö l--g! li r: ; ;;*; ssü ntirs E,pä ;;qi?


Foneettiset symbolit

SUOMEN ROMANIKIELEN RAKENNE

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.


Sijojen synty ja säilyminen

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

ROMANIKIELEN TAUSTA JA MURTEET

S Havaitseminen ja toiminta

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Vfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI LIETTUAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Suomalais-ugrilaisen kantakielen äänne- ja muotorakenteesta

Puhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A

Suomalais-ugrilaista ääntämistä germaanisissa kielissä

Henkilönnimet osana kieltä ja sen järjestelmää Antti Leino

Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Sija ja semanttinen rooli

Kirjoita yhdyssanat "väärin"

5 Akustiikan peruskäsitteitä

Puhe ja kommunikaatio

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre

KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIAA

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Peitelevy ja peitelaippa

V CV vc GVC. cw wc. CVVC vcc cvcc

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

1 Pöytäkirja Avaa haku

Sisäpiirintiedon syntyminen

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä

Lineaariset Lien ryhmät / Ratkaisut 6 D 381 klo

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Suomen ja unkarin vartalonsisäiset konsonanttiyhtymät

Transkriptio:

MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical Borrowing?! klo 14-16: What is Gained from Documenting Endangered Languages? 2 Kielimuotoja Kreikka IE-kuviossa! kantakreikka " heti kantakielestä eriytymisen jälkeen " en. Proto-Greek, sa. Urgriechisch! varhaiskreikka! " juuri ennen murteiden eriytymistä " en. Early Greek, sa. Frühgriechisch! lineaari-b -kreikka " vain yhtä murretta säilynyt! aakkoskreikka: useita murteita (perinteisiä esitystapoja) (Andrew Garrettin ehdotus) lähde: A. Garrett, A New Model of Indo-European Subgrouping and Dispersal, Proceedings of the Twenty-Fifth Annual Meeting of the Berkeley Linguistics Society, Berkeley 1999, 146-56

vs. kanta-ie (1)! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) muuttuneet ( > V, C, CV, VC) " labiovelaarit k w, g w, k wh, g wh muuttuneet ( > C) " aspiroidut soinnilliset klusiilit (b h, d h, g h ) menettäneet soinnillisuutensa ( > p h, t h, k h ) " laryngaalit h 1, h 2, h 3 (, h 4 ) > ø (jättäen jälkiä)! tavurakenne yksinkertaistunut " CsC > CC, obstruentti + sonorantti vs. kanta-ie (2)! sijojen määrä vähentynyt " ablatiivi, instrumentaali ja lokatiivi kadonneet! verbin futuurin muodot omaperäisiä! sananrajalla tapahtunut paljon " aspiraatiometateesi, Grassmannin laki! "#$%, &#'()* " paino kolmen viimeisen tavun alueelle " sananloppuiset klusiilit hävinneet " sananloppuinen nasaali /m/ > /n/ Palataan hetkeksi lineaari-bkreikkaan Lineaari-B ja aakkoskreikka vs. kanta-ie (1) Lineaari-B! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt hiukan " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) ainakin paikoittain säilyneet " w säilynyt, j ilmeisesti myös " labiovelaarit k w, g w, k wh säilyneet; g wh > k wh " aspiroidut soinnilliset klusiilit menettäneet soinnillisuutensa " laryngaalit > ø (jättäen jälkiä)! vokaalisysteemi säilynyt (a e i o u)! konsonanttien määrä vähentynyt selvästi " syllabiset (ḷ ṛ ṃ ṇ) muuttuneet " j ja w monissa murteissa > ø " labiovelaarit k w, g w, k wh, g wh muuttuneet muiksi konson. " aspiroidut soinnilliset klusiilit menettäneet soinnillisuutensa " laryngaalit > ø (jättäen jälkiä) 7

Lineaari-B ja aakkoskreikka vs. kanta-ie (2) Lineaari-B! tavurakenne ilm. samanlainen kuin IE:ssä! sijat enimmäkseen säilyneet " aikaisempi käsitys: instr. abl. ja lok. hävinneet " uusi tutkimus: ainakin instr. ja lok. säilyneet yksikössä (Hajnal)! tavurakenne yksinkertaistunut " CsC > CC, obstruentti + sonorantti yksinkertaistuneet! sijojen määrä vähentynyt " ablatiivi, instrumentaali ja lokatiivi kadonneet! sananrajalla tapahtunut paljon Lineaari-B-kreikka ja aakkoskreikka: yhteistä! sanapaino siirtynyt jollekin kolmesta viimeisestä tavusta! äännemuutoksia " ti > si osin; s:n aspiroituminen vokaalien luona! lineaari B -kreikan ero IE-kantakieleen erityisesti sanastossa! mitä jää jäljelle kantakreikasta? " Garrett: pikemmin kyse tietyn alueen IE-murteiden konvergenssista " osin liioiteltua, mutta tutkimus jatkuu kutsuu 11 Muuttuvia äänteitä: labiovelaarit! vrt. it. "questo", "qui"; "uguale"! muuttuvat toisiksi konsonanteiksi! yleinen trendi: " > dentaalikonsonantti etuvokaalin edellä! &$*, &+,-./' (< *k w -), "0$12 (*k wh -) " > labiaalikonsonantti takavokaalin ja konsonantin edellä! toisaalta! 3-4, 56,,2, 7)1-* (< *k w -, *g w -, *g wh -) " esim. /u/:n lähellä > velaarikons. (898,-*, 19%)

Muuttuvia äänteitä: labiovelaarit (2)! murteissa vaihtelevia tuloksia! "aiolialaiset" tunnistaa bilabiaaleista! "4": boiot. 3+&&/#0*, Hom. 3$:;#0*; joon.-att. &+::/#0* / -&&-! "5" lesb. & thess. 3+.30, joon.-att. 3+1&0! joonial. murteiden välillä eroja! kirjall. jooniassa 8<*, 8)&0, 8-4, 8)"01! "hallinto-joon." ja att. 3<*, 3)&0, 3-4, 3)"01! 5-9,-./': door. =>,-! boiot. 50',-, thessal. 50,,- Katoavia äänteitä (1): j! aakkoskreikkaan tultaessa harvinainen " poikkeus Kypros! sananalkuisena > h tai z! vokaalien välissä > ø! konsonanttiyhdistelmissä " usein klusiilin jälkeen > s (#_) tai ss (V_V)! näin *tj, *t h j, *kj, *k h j, *k w j, *k wh j! mutta *p (h) j > pt; *dj, gj, gwj >? " -rj-, -nj-: edellinen vokaali pidentyy tai lisätty välivokaali " -lj-: yleensä > -,,- Katoavia äänteitä (2): w Katoavia äänteitä (3): s! säilynyt lineaari-b -kreikassa! säilyy monissa murteissa pitkään (kirjain!) " erityisen kestävä sananalkuisena ennen vokaalia " joonial.-attikalaisissa murteissa > ø / h! sanan sisällä heikompi " sanan sisällä -Vwr-yhdistelmässä > u " -nw-, -lw-, -rw-: erilaisia tuloksia murteissa! sananloppuisena ja yhtymässä soinnittoman klusiilin kanssa toki säilyy! sananalkuisena vokaalien välissä ja ennen vokaalia > h " vokaalien välissä seuraava vaihe: > ø! konsonanttiyhdistelmissä " s + sonorantti: s > h > ø! mutta ed. vokaali pitenee, eri tuloksia murteesta riippuen " sonorantti + s: eri tuloksia eri aikoina ja murteissa! s häviää ja sonorantti pidentyy! s säilyy, sonorantti häviää mutta ed. vokaali pidentyy! soinnillistuu soinnillisen konsonantin edellä

Muuta äänteistä! assimilaatiot, sandhi-ilmiöt! diftongit: ai, ei, oi, au, eu, ou " IE: myös diftongeja, joissa a, e, o pitkiä " kreikassa a:i, e:i, o:i säilyvät sanan lopussa (muuten ensimmäinen vokaali lyhenee) " Huom.! ei > e: ja ou > o: jo 700-600-l.! seuraus eräiden konsonanttien katoamisesta: " paljon vokaaliyhdistelmiä > kontraktiot! kontraktioissa murrekohtaista vaihtelua " elisiot ilmeisen yleisiä Aakkoskreikan alun konsonantit ob str ue nti t so no ra nti t klusiilit frikatiivit bilab. +soinn. b d g soinn. p p h t t h k k h +soinn. soinn. artikulaatiotapa soinnillisuus labiodent. a r t ik ul aa t i op ai k k a dent. alveol. postalv. palat. velaar. glott. nasaalit m n lateraalit l tremulantit +soinn. r puolivokaalit (w) s (h) Morfologiaa: sijataivutus! vähemmän läpinäkyvä kuin IEkantakielessä äännemuutosten takia! kolme taivutusluokkaa: " o-vartaloiset (2. deklinaatio)! temaattinen deklinaatio " a-vartaloiset (1. deklinaatio) " atemaattinen deklinaatio (3. deklinaatio)! i-, u-, eu-, ja konsonanttivartaloiset Nominatiivi, vokatiivi ja akkusatiivi! IE-tausta:! kreikka erkanee tästä varsinkin mon. nom. (ja vok.) osalta 1. ja 2. deklinaatiossa " neutrin mon. kollektiivisuutta ilmaiseva pääte *-a: > -a