Toimintakertomus 2014. Tammisalon VPK 1

Toimintakertomus 2014 Tammisalon VPK 1

Sisällysluettelo Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1 Yhdistys 6 1.1 Yleistä...6 1.1.1 Vuosi 2014 lyhyesti...6 1.1.2 Päällikön katsaus...6 1.2 Hallinto...7 1.2.1 Yleistä organisaatiosta...7 1.2.2 Yhdistyksen kokoukset...7 1.2.3 Hallitus...7 1.2.4 Tilin- ja toiminnantarkastajat...8 1.2.5 Päällystö...8 1.2.6 Alipäällystö...8 1.2.7 Jäsenistö...8 1.2.8 Tiedotus...8 1.2.9 Riskienhallinta ja työturvallisuus...8 1.2.10 Ansiomerkit ja huomionosoitukset...8 1.3 Talous...9 1.3.1 Taloudellinen tilanne...9 1.3.2 Toiminnan rahoittaminen...9 1.3.3 Toiminnan kulut...9 1.3.4 Tilin- ja toiminnantarkastus...9 1.4 Toiminnan puitteet...9 1.4.1 Toimitilat...9 1.4.2 Ajoneuvot...9 1.4.2.1 Sammutusauto...9 1.4.3 Yhteistyötahot... 10 1.5 Liitteet... 11 2 Hälytysosasto 14 2.1 Yleistä... 14 2.2 Hallinto ja jäsenet... 14 2.3 Tiedotus... 14 2.4 Koulutus... 14 2.4.1 Sisäinen koulutus... 14 2.4.2 Ulkoinen koulutus... 17 2.4.3 Opinto- ja koulutusmatkat sekä leirit... 18 2.5 Operatiivinen toiminta... 18 2.6 Kilpailutoiminta... 19 2.7 Muu toiminta... 20 2.7.1 Avustustehtävät... 20 2.7.2 Paraati ja yleinen palokuntalaiskokous... 20 2.7.3 Virkistystoiminta... 20 2.7.4 Muut tapahtumat... 21 2.8 Kalusto ja varusteet... 21 2.9 Liitteet... 21 3 Riskienhallintaosasto 24 3.1 Yleistä... 24 3.2 Hallinto... 24 3.3 Tiedotus... 24 3.4 Koulutus... 26 3.4.1 Sisäinen koulutus... 26 2 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 3.4.2 Ulkoinen koulutus... 26 3.4.3 Opinto- ja koulutusmatkat sekä leirit... 26 3.5 Turvallisuuskoulutukset... 26 3.6 Omavalvonta... 28 3.7 Varautumiskoulutukset... 28 3.8 Muu toiminta... 28 3.9 Kalusto ja varusteet... 28 3.9.1 Liitteet... 28 4 Nuoriso-osasto 32 4.1 Yleistä... 32 4.2 Nuoret... 32 4.2.1 Jäsenmäärä ja osallistuminen... 32 4.2.2 Kouluttajat... 32 4.2.3 Tiedotus... 32 4.2.4 Koulutus... 32 4.2.5 Opinto- ja koulutusmatkat... 33 4.2.6 Kilpailutoiminta... 33 4.2.7 Muu toiminta... 33 4.3 Varhaisnuoret... 34 4.3.1 Jäsenmäärä ja osallistuminen... 34 4.3.2 Kouluttajat... 34 4.3.3 Tiedotus... 34 4.3.4 Koulutus... 35 4.3.5 Muu toiminta... 35 4.4 Liitteet... 35 5 Tukiosasto 37 5.1 Yleistä... 37 5.2 Toiminta... 37 5.2.1 Kiinteistön ylläpito ja vuokraustoiminta... 37 5.2.2 Avustustehtävät... 37 5.2.3 Muuta... 37 6 Liitteet 40 6.1 Yhdistys... 40 6.1.1 Y1 - Organisaatiokaavio... 40 6.2 Hälytysosasto... 41 6.2.1 H1 - Sisäiset koulutustapahtumat... 41 6.3. Riskienhallintaosasto... 42 6.3.1 R1 - Osaston tapahtumatilastot 2013 ja 2014... 42 6.3.2 R2 - Suoritetut turvallisuuskoulutukset ja omavalvontatehtävät 2014... 43 6.3.3 R3 - Turvallisuuskoulutukset kuukausittain 2011-2014 ja omavalvontatehtävät 2014 44 6.4 Nuoriso-osasto... 45 6.4.1 Nuoret... 45 6.4.2 Varhaisnuoret... 47 Tammisalon VPK 3

Sisällysluettelo Toimintakertomus 2014 4 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo Tammisalon VPK 5

1 Yhdistys Toimintakertomus 2014 1 Yhdistys 1.1 Yleistä 1.1.1 Vuosi 2014 lyhyesti Palokunnan 74. toimintavuosi oli vilkas kaikilla toiminnan osa-alueilla. Tapahtuma- kuin tuntimäärällisesti aktiivisimmin toimivat hälytysosasto ja nuoriso-osasto. Myös riskienhallintaosasto toimi aktiivisesti ja kaikki sen toiminnalle asetetut tavoitteet täyttyivät. Pelastuslaitoksen uuden strategian mukaisesti tullaan pelastustoimen painopistettä siirtämään entistä enemmän ennalta ehkäisevän toiminnan suuntaan. Tämä tulee jatkossa vaikuttamaan myös sopimuspalokuntien toimintaan Helsingissä ja viime vuonna VPK:t aloittivat uuden toimintamuodon talonyhtiöiden omavalvontatoiminnan tukemisen muodossa. Vuonna 2014 pelastuslaitos jatkokoulutti sopimuspalokuntien henkilöstöä tehtävään ja omavalvonnasta tehtiin myös ensimmäiset kokeilut kaupungin alueella. Hälytysosasto täytti tukipalokunnille asetetut vaatimukset myös vuonna 2014 ja palokunnan operatiiviset yksiköt suorittivat vuoden aikana 81 hälytystehtävää. Operatiivisen toiminnan osalta otettiin toimintavuoden aikana uusi askel, kun perustimme Helsinkiin vesihuoltoryhmän yhdessä Helsingin VPK:n kanssa. Vesihuoltoryhmän tehtävänä on tuottaa ja siirtää lisävettä suuremmissa tilanteissa missä tarvitaan lisävettä palopostiverkosta, luonnosvesilähteistä tai joissa tarvitaan runsasta letku-, pumppu- ja miehistökapasiteettia esimerkiksi pitkien selvitysmatkojen takia. Koska vesihuoltoryhmän pääkalusto pohjautuu palokuntien jo olemassa oleviin pumppuyksiköihin HE7396 ja HE2396, voidaan ryhmää hyödyntää myös pumppauksiin ja vahingontorjuntatehtäviin jotka aiheutuvat rankkasateista, tulvista tai putkirikkoista. Palokunnan vastuuhenkilöissä tapahtui vuoden alussa pieniä muutoksia kun Jyrki Repo aloitti tukiosaston johtajana ja Eija Holmberg-Lehto nuoriso-osaston varajohtajana. Palokunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Salo on toiminut lähes 20 vuoden ajan Helsingin sopimuspalokuntien yhteisten toimintaelinten johtotehtävissä. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n Helsingin alueosaston työvaliokunnan pitkäaikaisesta puheenjohtajuudesta Salo luopui SSPL:n Helsingin syyskokouksessa, mutta hänet valittiin vielä työvaliokunnan jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. SPEK:in ylläpitämää HAKA - palokuntarekisteriin on keskitetty koko palokunnan toimintakirjanpito sekä jäsenrekisteri. Toimintavuonna oli palokuntamme sekä Helsingin asukkaiden eteen tehty taas todella suuri määrä työtä. Kirjattuja tunteja kertyi koko yhdistyksen osalta yli 6500, eli vajaan viiden henkilötyövuoden verran. 1.1.2 Päällikön katsaus Pelastuslaitoksen organisaatiossa tapahtuneiden muutosten jäljiltä aloitettiin uudestaan sopimuspalokuntien operatiivisen käytön kehittäminen. Työryhmää päivitettiin, ja jäseninä olivat pelastustoimen päällikkö Jari Korkiamäki, aluepäällikkö Yrjö Niiranen, Helsingin VPK:n varapäällikkö Markku Kari sekä Mikko Nurmi. Työryhmän tehtävänä oli käydä läpi ja kehittää hälytysohjeita sekä sopimuspalokuntien operatiivista käyttöä. Pelastuskomentaja tiivisti ryhmän 14.8.2014 kolmehenkiseksi (Korkiamäki, Niiranen, Nurmi) ja antoi määräajan elokuun loppuun, johon mennessä työryhmän tulee jättää loppuraportti. Työryhmä 6 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 1 Yhdistys jätti yksimielisen esityksen Helsingin sopimuspalokuntien käyttöperiaatteiden tarkastamiseksi pelastustoimessa. Tämän selvityksen pohjalta valmisteltiin syksyn aikana uudet toimintamallit sekä hälytysohjeet, jotka astuivat voimaan vuoden 2015 alusta lukien vuoden määräajaksi. Tärkeimpinä muutoksina on kuuden (6) erikseen mukaan ilmoittautuneen tukipalokunnan yksiköiden liittäminen suoraan hätäkeskuksen lähdönesityksiin suurissa ja joissakin keskisuurissa tehtäväluokissa. Muutoksen tavoitteena on automatisoida ja nopeuttaa VPK:iden hälyttämistä ja vähentää viiveitä sopimuspalokuntien yksiköiden käytettävyydessä. Käsillämme on siis merkittävä muutos liittyen sopimuspalokuntien operatiiviseen käyttöön Helsingissä ja tuleva vuosi näyttää, kuinka tässä tehtävässämme onnistumme. Viimeisen kymmenen vuoden aikana palokuntamme toimenkuva on selkeästi laajentunut ja myös jäsenistön määrä on lisääntynyt. Riskienhallintaosaston perustaminen vuonna 2005 on ensimmäinen toimi saattaa myös palokunnan organisaatio vastaamaan paremmin nykyisiin haasteisiin. Varhaisnuoret aloittivat aktiivisen toimintansa osana nuoriso-osastoa vuoden 2009 alusta ja palokunnan muita tehtäviä hoitava tukiosasto perustettiin vuonna 2010. Vuoden 2011 alusta astui voimaan kokonaan uusittu organisaatio. Nyt jälkeenpäin voidaan todeta, että tehdyt muutokset ovat tulleet tarpeeseen ja toimintamahdollisuuksien lisäännyttyä olemme saaneet näihin uusiin toimintoihin mukaan myös vanhoja, jo välissä palokuntatoiminnan hetkeksi jättäneitä jäseniä. Tulevaa ja yhä laajentuvaa tehtäväkenttää ajatellen tarvitsemme myös jatkossa vahvoja tekijöitä niin nykyisten palokuntalaisen joukosta kuin myös uusien, vasta toimintaan mukaan tulevien henkilöiden muodossa. Vuoden 2014 palokuntatapahtumista on vahvimmin mieleen jäänyt seuraavat. Ensimmäinen oli koko palokunnan yhteinen tutustumismatka Tukholman palolaitokseen 11. 13.4. Matkan aikana saimme kuvan Ruotsin pääkaupungin pelastustoimesta ja kävimme kokoustiloissa läpi palokuntamme ajankohtaisia sekä tulevia aiheita ja kehitimme toimintaa hyvällä otteella. Toinen odotettu tapahtuma oli maan kolmanneksi vanhimman palokunnan, Helsingin VPK:n 150-vuotisjuhlallisuudet. Ohjelmaa oli useammalle päivälle niin kaupungin vastaanoton kuin juhlaparaatinkin muodossa. Samassa yhteydessä pidettiin myös valtakunnalliset palokuntalaispäivät runsaan osanottajajoukon voimin. Helsingin VPK julkaisi juhlien yhteydessä myös uuden historiikkinsa. Tammisalossa on käytössä pelastusalan yhteiset arvot: inhimillisesti ammatillisesti luotettavasti. Tavoitteenamme on, että arvot näkyisivät - ajoneuvojen kylkien lisäksi - myös meidän jokapäiväisessä toiminnassamme. 24365 eli 24 tuntia vuorokaudessa ja vuoden jokaisena päivänä ovat palokunnat valmiina auttamaan, myös Tammisalossa asemalla 73. 1.2 Hallinto 1.2.1 Yleistä organisaatiosta Palokunnalla on sääntöjen mukaisesti palokunnan kokous, palokunnan syyskokouksen nimittämä hallitus ja palokunnan päällikkö sekä muita hallituksen asettamia toimielimiä. Hallitus on nimittänyt palokunnan päällikön esityksen mukaisesti palokunnalle päällystön ja alipäällystön. Palokunnan organisaatiokaavio on esitetty liitteessä Y1. Yksityiskohtaisemmat osastojen toimintatilastot on esitetty kunkin osaston käsittelyn yhteydessä. Hallinnon ja yhdistyksen yhteisen toiminnan tapahtumakertoja oli vuoden aikana 70 kappaletta. 1.2.2 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin seuraavasti: Kevätkokous: 6. huhtikuuta 2014 Syyskokous: 27. lokakuuta 2014 1.2.3 Hallitus Hallitukseen kuuluivat vuonna 2014 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Risto Salo Lars Lindfors Mikko Nurmi Rami Laatsalo Heikki Saxén Jarmo Sirola Ilkka Hemminki Hallituksen kokouksiin osallistui lisäksi hallituksen sihteeri Sami Malinen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Tammisalon VPK 7

1 Yhdistys Toimintakertomus 2014 1.2.4 Tilin- ja toiminnantarkastajat Palokunnan tilintarkastajana toimi KHT Paula Roima. Toiminnantarkastajaksi valittiin Juha Skinnari. 1.2.5 Päällystö Palokunnan päällystön vuonna 2014 muodostivat palokunnan päällikkö, palokunnan I varapäällikkö (hälytysosaston johtaja), palokunnan II varapäällikkö, koulutuspäällikkö, nuoriso-osaston johtaja, riskienhallintaosaston johtaja ja tukiosaston johtaja. Palokunnan päällikkö Mikko Nurmi Palokunnan I varapääll. Veli-Matti Moilanen Palokunnan II varapääll. Jyri Suorsa Koulutuspäällikkö Kimmo Sonné Nuoriso-osaston johtaja Miikka Kettunen Riskienhallintaos. johtaja Rami Laatsalo Tukiosaston johtaja Jyrki Repo 1.2.6 Alipäällystö Palokunnan alipäällystöön kuuluivat seuraavat henkilöt: Hälytysosaston varajoht. Jarkko Jokinen Riskienhallintaos. varaj. Juha Lehto Yksikönjohtaja Christian Honkaranta Yksikönjohtaja Juha Skinnari Yksikönjohtaja Jukka Snellman Yksikönjohtaja Christian Honkaranta Nuoriso-osaston varajoht. Eija Holmberg-Lehto 1.2.7 Jäsenistö Palokunnan osastojen jäsenmäärät 31.12.2014 Hallinto 8 Hälytysosasto 24 Nuoriso-osasto 31 Riskienhallintaosasto 9 Tukiosasto 3 Muut jäsenet 4 Yhteensä 70 Osastojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on suurempi kuin palokunnan jäsenmäärä, koska henkilö voi kuulua useampaan osastoon. 1.2.8 Tiedotus Yhdistyksen tiedotus tapahtui pääasiallisesti sähköpostilla ja tekstiviesteillä sekä osastojen kokouksissa tai harjoitusilloissa. Tulikukko-jäsentiedote julkaistiin vuoden aikana neljä kertaa. Sääntöjen niin vaatiessa ja muutoin harkinnan mukaan tapahtumista tiedotettiin myös palokunnan ilmoitustaululla. 1.2.9 Riskienhallinta ja työturvallisuus Palokunnalla on toiminnan vastuuvakuutus ja hallinnon vastuuvakuutus sekä koko jäsenistön kattava tapaturmavakuutus. Palokunnan ajoneuvoissa on pakollisten liikennevakuutusten lisäksi kaskovakuutus. Palokunnan toimitilojen irtaimisto on vakuutettu. Toimintavuoden aikana jatkettiin työturvallisuuteen panostamista palokunnan sisäisen työturvallisuuskulttuurin luomiseksi ja vahvistamiseksi. Hälytysosaston viikkoharjoituksissa pidettiin syksyllä työturvallisuusluento. Lisäksi hälytysosaston harjoitusten yhteydessä korostettiin työturvallisuuden merkitystä työtapaturmien välttämisessä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota suojavarusteiden käyttämiseen, kaluston ja varusteiden huoltamiseen sekä oikeanlaisiin työskentelytapoihin. Koulutuksen lisäksi hankittiin palokunnan päällystön hankintaesitysten mukaisesti asianmukaisia suojavarusteita hälytysosaston sekä muiden osastojen jäsenille. Myös nuoriso-osaston harjoituksissa, riskienhallintaosaston koulutuksissa ja tukiosaston toiminnassa otettiin huomioon työturvallisuusnäkökohdat. Palokunnan hallituksen nimeämänä työsuojelupäällikkönä toimi Mikko Nurmi. 1.2.10 Ansiomerkit ja huomionosoitukset Mikko Nurmi, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n hopeinen ansiomitali. 6.4.2014 Veli-Matti Moilanen, Suomen Palopäällystöliitto ry:n ansiomitali. 6.4.2014 Rami Laatsalo, Suomen Palopäällystöliitto ry:n ansiomitali. 6.4.2014 Rami Laatsalo, Helsingin Pelastusliitto ry:n ansioristi. 27.11.2014 Eija Holmberg-Lehto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hopeinen ansiomitali. 22.10.2014 Juha Lehto, Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hopeinen ansiomitali. 22.10.2014 Palokunta osallistui seuraaviin pelastusalan juhlatilaisuuksiin Helsingin VPK:n 150 V juhlaparaati, valokuvaus, juhlaseminaari sekä iltatilaisuus 7.6.2014 Helsingin VPK:n 150 V vastaanotto ja kaupungin vastaanotot 8.6.2014 8 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 1 Yhdistys 1.3 Talous 1.3.1 Taloudellinen tilanne Yhdistyksen taloudellinen tilanne säilyi vakaana. Parin vuoden takainen nostolava-auton hankinta oli suuri ja näkyy yhdistyksen taloudessa pitkään. Ajoneuvohankintaa varten otetun lainan lyhennyksistä sekä juoksevista menoista selvittiin kuitenkin kunnialla tiukan kulukurin sekä erittäin aktiivisesti suoritettujen avustustehtävien ansiosta. 1.3.2 Toiminnan rahoittaminen Palokunnan toiminnan kulut rahoitettiin pääasiassa Helsingin kaupungin maksamalla sopimuskorvauksella, palokunnan omilla avustustehtävillä sekä omien toimitilojen vuokratuotoilla. Palokunnan omat avustustehtävät koostuivat etupäässä palovartio- ja puunkaatotehtävistä saaduista tuloista, jotka muodostivatkin yli 30 % palokunnan tuotoista. Helsingin kaupungin maksama palokuntasopimuksen mukainen sopimuskorvaus muodosti noin 44 % kaikista tuotoista. Lisäksi hälytysosasto sai avustusta palokalustohankintoihin Palosuojelurahastosta sekä opintotoimintaan OK-opintokeskukselta. Nuoriso-osasto sai avustusta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselta ja riskienhallintaosasto suoriteperusteista korvausta Helsingin kaupungilta. Riskienhallintaosasto sai tuottoja myös yrityskoulutuksesta. Lisäksi Tammisalon Vapaaehtoisen Palokunnan Kannatusosakeyhtiö avusti palokunnan toimintaa eri tavoin toimintavuoden aikana. 1.3.3 Toiminnan kulut Palokunnan toiminnan kulut jakautuivat osastojen kuluihin ja yleisiin kuluihin. Hälytysosaston kulut ja palokunnan toimitilojen kulut muodostivat suurimman osan palokunnan kuluista. Noin neljännes kaikista yhdistyksen kuluista liittyi hälytysajoneuvoihin. Toimitilakulujen osuus kaikista kuluista oli lähes 40 % koostuen etupäässä yhtiövastikemenoista sekä tilikauteen kohdistetuista pitkävaikutteisista peruskorjausmenoista. 1.3.4 Tilin- ja toiminnantarkastus Palokunnan tilintarkastaja Paula Roima (KHT) ja toiminnantarkastaja Juha Skinnari ovat tarkastaneet palokunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 ja antaneet kertomukset tekemistään tarkastuksista. Lausuntoinaan he esittivät, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksesta. 1.4 Toiminnan puitteet 1.4.1 Toimitilat Yhdistyksen noin 600 neliömetrin toimitilat sijaitsevat Asunto Oy Tammisalon Palvelutalossa osoitteessa Tammisalontie 7, 00830 Helsinki. Paloasema sisältää kahden raskaan ajoneuvon tallitilat, miehistötilat, toimistotilat, sosiaalitilat, juhlasalin, kellaritilat ja koulutusväestönsuojan sekä yhden ajoneuvon kylmän ulkotallin. Toimitilojen kunto on edellisvuosien remonttien jälkeen hyvä, eikä vuoden aikana tehty suurempia kunnostustoimenpiteitä. 1.4.2 Ajoneuvot 1.4.2.1 Sammutusauto Sammutusautona on vuonna 2000 pelastuslaitokselta palokunnalle luovutettu SISU SK 210 / 4100 / 4x2 vm. 1990, joka on peruskorjattu palokunnan toimesta vuonna 2003. Auto on varustettu mm. automaattivaihteistolla, 2000 l vesisäiliöllä, kiinteällä 22 kva:n generaattorilla sekä yhdistetyllä normaali- ja korkeapainepalopumpulla. Miehistöä autoon mahtuu 1+5 ja sen kokonaispaino on noin 15000 kg. Yksikön operatiivinen tunnus on HE731. 1.4.2.2 Nostolava-auto Toisena raskaana ajoneuvona on nostolava-auto vuosimallia 2012. Alustana on Mercedes-Benz 1629 / 4760 / 4x2 ja 27 m työskentelykorkeuden omaavan nostimen ja muut päällirakenteet on rakentanut Bronto Skylift Oy. Työkorin nostokyky on 400 kg ja se on varustettu mm. kauko-ohjattavalla 2300 minuuttilitran vesitykillä sekä runsaalla valaistuskalustolla. Auto on varustettu myös 6,5 kva:n kiinteällä generaattorilla ja tarvittavalla irtokalustolla siten, että se pystyy toimimaan monissa perustehtävissä itsenäisesti. Miehistöä autoon mahtuu 1+2 ja sen kokonaispaino on 16000 kg. Yksikön operatiivinen tunnus on HE736. 1.4.2.3 Pumppuauto Palokunnan kevyenä sopimusyksikkönä toimii vuonna 2009 hankittu pumppuauto, joka soveltuu samalla miehistö- ja huoltokuljetuksiin sekä mm. eläinpelastustehtäviin. Ajoneuvona Tammisalon VPK 9

1 Yhdistys Toimintakertomus 2014 on Mercedes-Benz Sprinter 315 CDI 3,5/3665, jonka kokonaispaino on 3500 kg. Istumapaikkoja autossa on 1+8 ja auton takaosaan on rakennettu kalustotilat, johon on sijoitettavissa ajoneuvon tehtävien mukaista kalustoa. Pumppuyksikkö muodostuu ko. ajoneuvosta, kalustosta ja minimissään kahdesta miehestä. Tarvittaessa käytössä on myös teliperäkärry. Yksikön operatiivinen tunnus on HE7396. Yksikön päätehtävät ovat pumppaukset rankkasateiden, tulvien tai putkirikkojen johdosta sekä tulipalot, joissa tarvitaan lisävettä luonnonvesilähteestä sekä tilanteet, jossa tarvitaan pumppukapasiteettia pitkien selvitysmatkojen takia. 1.4.2.4 Miehistöauto Miehistöautona on pelastuslaitoksen palokunnalle käytettynä luovuttama Mercedes-Benz Vito 115 CDI 3,0/3200. Se on otettu käyttöön vuonna 2007. Istumapaikkoja autossa on 1+8. Ajoneuvo soveltuu miehistö- ja huoltokuljetuksiin sekä muihin tukitehtäviin. Yksikön operatiivinen tunnus on HE737. 1.4.3 Yhteistyötahot 1.4.3.1 Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos yksi Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta, ja se on Tammisalon VPK:n tärkein sopimus- ja yhteistyökumppani. Tammisalon VPK ja kaupungin välinen palokuntasopimus on allekirjoitettu vuonna 2010 ja sen mukaisesti palokunta toimii sopimuspalokuntana Helsingissä. Sopimuksen tarkoituksena on luoda hallinnolliset, toiminnalliset ja taloudelliset puitteet sopimuspalokuntien toiminnalle Helsingissä. Sopimuksessa määritellään sopimuspalokunnan tehtävät sekä osapuolten velvollisuudet ja vastuut. Sopimuksen perusteella palokunnalle maksetaan vuosittain sopimuskorvauksia toimintavalmiuden ylläpidosta ja palokunnan tuottamista palvelukokonaisuuksista, joiden hoitamisesta käytännössä vastaa palokunnan hälytysosasto. Palokuntasopimuksen lisäksi palokunta on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa 9.6.2008 sopimuksen valistus-, koulutus- ja neuvontatehtävistä sekä niistä suoritettavista korvauksista. Sopimuksen mukaan palokunnalle maksetaan korvauksia palokunnan helsinkiläisille järjestämistä paloturvallisuus-, alkusammutus-, hätäensiapu- ja omatoimisen varautumisen koulutuksista sekä poistumisharjoituksista tai näihin verrattavista tapahtumista. Toimintaa on tarkemmin selostettu toimintakertomuksen riskienhallintaosaston osiossa. Palokunnan hallituksen puheenjohtaja Risto Salo on toiminut Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:n Helsingin alueosaston työvaliokunnan puheenjohtaja, joka on pelastuslaitoksen ensisijainen neuvottelukumppani sopimuspalokuntia koskevissa asioissa. Palokunnan päällikkö Mikko Nurmi on ollut mukana sopimuspalokuntien työvaliokunnan nimeämänä kalustotyöryhmässä sekä kehittämässä sopimuspalokuntien operatiivista käyttöä. Sopimuspalokuntien operatiivisesta käytöstä on voimassa oleva hälytysohje operatiiviselle toimialalle ja hätäkeskukselle. Ohje sisältää määräykset sopimuspalokuntien valmiudennostosta, jos pelastusyksiköitä on pidempiaikaisessa hälytystehtävässä tai muuten pois operatiivisesta valmiudesta sekä reservi- ja tukipalokuntien hälytysluokituksesta ja niiden hälyttämisestä varikkovalmiuteen tai muuten korotettuun valmiuteen erilaisissa tehtävissä. Pelastuslaitos antoi vuoden alussa ohjeen helsinkiläisten sopimuspalokuntien laatuluokituksesta vuodelle 2014. Ohjeessa jaetaan sopimuspalokunnat tuki- ja reservipalokuntiin ja määritellään tukisopimuspalokuntien henkilöstö-, kalusto-, harjoitus- ja lähtövalmiuskriteerit. Tukipalokunnalle on asetettu reservipalokuntia tiukemmat vaatimukset. Reservipalokuntia ovat ne sopimuspalokunnat, jotka eivät täytä savusukelluskelpoisuutta tai muita tukipalokunnalle asettavia vaatimuksia. Tammisalon VPK kuuluu tukipalokuntiin. Muita tukipalokuntia oli toimintavuonna seitsemän kappaletta. 1.4.3.2 Helsingin Pelastusliitto Palokunta on jäsenenä Helsingin Pelastusliitto ry:ssä (HELPE), joka on sopimuspalokuntien toimintaa tukeva alueellinen pelastusliitto. HELPE järjestää sopimuspalokunnille kurssimuotoista palokuntakoulutusta, erityisesti hälytysosastojen jäsenille. HELPE:n toimintaan kuuluu myös omatoimisen varautumisen koulutuksen järjestäminen taloyhtiölle Helsingissä. HELPE tukee myös sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen toimintaa ja järjestää yhdessä Uudenmaan Pelastusliiton kanssa nuorten kesäleirin. Toimintakertomuksen nuoriso-osaston osiossa selostetaan tarkemmin kesäleiriä ja muuta HELPE:n nuorisotoimintaan. Palokunnan puheenjohtaja Risto Salo oli HELPE:n neuvottelukunnan jäsen. Mikko Nurmi valittiin 10 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 1 Yhdistys HELPE:n hallituksen jäseneksi vuoden 2014 alusta ja HELPE:n edustajaksi SPEK:in valtuustoon 27.11.2014 alkaen. Kimmo Sonné edusti palokuntaa HELPE:n koulutusvaliokunnassa ja Miikka Kettunen nuorisotyövaliokunnassa. Rami Laatsalo toimi Helsingin Pelastusliiton omistaman, yritysturvallisuuskoulutukseen keskittyvän HELPE Oy:n puheenjohtajana. 1.4.3.3 Suomen Sopimuspalokuntien Liitto Palokunta kuuluu Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry:hyn (SSPL), joka on valtakunnallinen sopimuspalokuntien edunvalvontajärjestö. SSPL on panostanut erityisesti sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantamiseen, kuten palokuntasopimusasioihin. Palokunnan puheenjohtaja Risto Salo on SSPL:n Helsingin alueosaston työvaliokunnan puheenjohtaja. 1.4.3.4 Suomen Palopäällystöliitto Suomen Palopäällystöliitto ry (SPPL) on valtakunnallinen sekä vakinaisen että vapaaehtoisen palopäällystön aatteellinen järjestö. Palokunta ei kuulu SPPL:oon, mutta palokunnan jäseniä on liitossa henkilöjäseninä. SPPL:n toiminta on jakautunut jaostoihin. Sopimuspalokuntien edustajat ovat perinteisesti kuuluneet palokuntien vapaaehtoistoiminta -jaostoon. Toimintavuoden aikana Risto Salo, Mikko Nurmi, Veli-Matti Moilanen, Jyri Suorsa, Antti-Jussi Salmenlinna, Juha Skinnari, Kimmo Sonné, Rami Laatsalo, Jukka Snellman ja Christian Honkaranta olivat SPPL:n jäseniä. Palokunnan päällikkö Mikko Nurmi on myös palokuntien vapaaehtoistoiminta -jaoston hallituksen varajäsen. 1.4.3.5 Helsingin Palopäällystökerho Helsingin Palopäällystökerho ry (HPP) on pääkaupungissa toimivien palokuntien päällystön ja alipäällystön järjestö. HPP järjestää kokouksia, koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä jäsenistölleen. Palokunnan päällystö ja yksikönjohtajat kuuluvat HPP:oon henkilöjäseninä. Toimintavuoden aikana järjestön jäseniä olivat Risto Salo, Mikko Nurmi, Veli-Matti Moilanen, Jyri Suorsa, Antti-Jussi Salmenlinna, Juha Skinnari, Kimmo Sonné, Rami Laatsalo, Jukka Snellman ja Christian Honkaranta. Metsänkävijät on antanut kalusto ja varusteita lainaksi nuorten kesäleirille ja toisaalta palokunta on tarjonnut toimitilojaan Tammisalon Metsänkävijöiden käyttöön. Tammisaloseuran kanssa on yhteistä toimintaa syksyisin järjestettävien Tammisalon Elojuhlien osalta. 1.4.3.7 Palokunnan jäsenten luottamustoimet Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) Mikko Nurmi SPEK:in valtuuston jäsen Helpen edustajana 27.11.2014 alkaen Suomen Sopimuspalokuntien liitto (SSPL) Risto Salo Helsingin alueosaston työvaliokunnan puheenjohtaja Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) Mikko Nurmi Palokuntien vapaaehtoistoiminta -jaoksen hallituksen varajäsen Helsingin Pelastusliitto (HELPE ry) Risto Salo Neuvottelukunnan jäsen Mikko Nurmi Helpe ry:n hallituksen jäsen Kimmo Sonné Koulutusvaliokunnan jäsen Miikka Kettunen Nuorisotyövaliokunnan jäsen Minna Zitting Nuorisotyövaliokunnan sihteeri Rami Laatsalo HELPE Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1.5 Liitteet Y1. Organisaatio 1.4.3.6 Muut yhteistyötahot Palokunnalla on hyvät suhteet muihin Helsingin sopimuspalokuntiin, ja jatkuvaa yhteistyötä on erityisesti Helsingin VPK:n ja Laajasalon VPK:n kanssa. Partiolippukunta Tammisalon Tammisalon VPK 11

1 Yhdistys Toimintakertomus 2014 12 Tammisalon VPK

2 Hälytysosasto Toimintakertomus 2014 2 Hälytysosasto 2.1 Yleistä Hälytysosaston toimintavuosi 2014 oli operatiivisesti eläintehtävien ja rakennuspalojen vuosi. Nostolavayksikkö oli mukana lähes kaikilla rakennuspalotehtävillämme ja toimi hyvin sille osoitetuilla tehtävillä. Vuoden aikana nostolava osallistui myös kahteen harjoitushälytykseen, jotka järjestettiin Helsingin Energian kohteissa. Eläinpelastustoiminta kehittyi ottamalla käyttöön pelastuslaitoksen osoittaman sopimuspalokuntien yhteisen eläinpelastusauton, minkä ylläpidosta vastaa Vanhan Käpylän VPK. Hälytysosasto suoritti poikkeuksellisen runsaasti avustustehtäviä ja erityisesti pitkäkestoisia palovartiointitehtäviä. Koulutustoiminnassa panostettiin mm. raskaiden ajoneuvojen kuljettajakoulutukseen tarjoamalla täydennyskoulutusta kuorma-auton ammattipätevyyksien ylläpitämiseksi. Hälytysosasto täytti tukipalokunnan vaatimukset myös vuonna 2014 ja vastasi jokaiseen hätäkeskuksen antamaan tehtävään. Keväällä 2014 pelastuslaitos ehdotti sopimuspalokunnille erikoistumista ja ilmoitti mm. tarpeista sammutusveden turvaamiselle hälytystehtävillä. Syynä perustavaa laatua olevalle tarpeelle oli syntynyt Helsingin palopostiverkoston ylläpidon puutteesta ja tästä seuranneista ongelmista rakennuspalojen sammutustilanteissa. Helsingin VPK ja Tammisalon VPK perustivat pelastuslaitoksen toiveen mukaisesti erillisen vesihuoltoryhmän, jonka on tarkoitus palvella erityisesti pitkäaikaista vesihuoltoa. Ryhmä ja sen toiminta perustuvat molempien palokuntien pumppuyksiköihin sekä näiden ympärille suunniteltuun kahden palokunnan yhteistoimintaan vedensaannin turvaamiseksi kellon ympäri. Vesihuoltoryhmän tavoitteena on vapauttaa pelastusalan ammattilaisia käsipareja vaativasta vedenottopaikkojen etsinnästä sekä syöttöletkujen selvittämisestä korkeamman riskiluokan tehtäviin. Sopimuspalokuntien operatiivisen käytön kehittäminen käynnistettiin uudelleen vuoden aikana. Tavoitteena oli vähentää sopimuspalokuntien hälyttämisen muistinvaraisuutta, nopeuttaa valmiudenkohottamista useita pelastuslaitoksen yksiköitä vaativissa tilanteissa ja antaa pelastusyksiköiden esimiehille paremmat mahdollisuudet hyödyntää sopimuspalokuntia matalariskissä ja aikaa vievissä tehtävissä. Suunnitelmat saatiin vietyä päätökseen asti, mutta muutokset astuivat voimaan vasta vuonna 2015. 302 tapahtumalla henkilötyötunteja hälytysosastolle kertyi vuoden aikana yhteensä 3469 (2013: 327 kpl / 3685 h). Koulutustoimintaa sisäisen ja ulkoisen koulutuksen sekä opintomatkojen muodossa järjestettiin 1513 tuntia (44 %), operatiivista toimintaa oli 646 tuntia (19 %), avustuksia 692 tuntia (20 %), talkootyötä 174 tuntia (5 %) ja muita tapahtumia 444 tuntia (13 %). Yllä mainittuihin lukuihin ei sisälly vapaaehtoinen harjoittelu tai hälytysosaston jäsenien muiden osastojen toimintaan kohdistuvat työtunnit. Valtaosa avustustehtävistä on kirjattu hälytysosastolle, mutta erityisesti avustustoiminnassa mukana on ollut myös tukiosaston jäseniä. 2.2 Hallinto ja jäsenet Hälytysosaston kokonaisvahvuus säilyi edellisen vuoden tasolla (24 henkeä). Kaksi henkilöä erosi toiminnasta (Sami Malinen ja Tero Huovinen) ja kaksi liittyi osastoon (Anton Kahila ja Jaakko Vilokkinen). Hälytysosaston pienryhmillä ei ollut toimintaa vuonna 2014. 2.3 Tiedotus Hälytysosaston tiedotus hoidettiin ensisijaisesti harjoitusten yhteydessä, sähköpostilla, niemenhuuto-palvelulla sekä Tulikukko-lehden avulla. Osaston ilmoitustaululla on lisäksi ollut esillä hälytysosastoa koskevia tärkeimpiä tiedotteita. 2.4 Koulutus 2.4.1 Sisäinen koulutus Hälytysosaston sisäistä koulutusta lähdettiin uudistamaan vuonna 2014. Alkuun järjestettiin kaksi kehitystilaisuutta, joissa toisessa käsiteltiin motivaatioon ja toisessa suoraan koulutukseen ja koulutusaiheisiin liittyviä asioita. Koko hälytysosastolle teetettiin koulutuskysely sopivista aiheista, ajankohdista, kestoista jne. Yhteenvetona perinteinen tiistai-ilta säilyi ensisijaisena harjoitusajankohtana (klo 18:00 alkaen) ja harjoitusten kesto haluttiin jatkossakin pitää 2-3 tunnin mittaisena. Viikonloppuharjoitteita toivottiin sopivissa määrin lisää siten, että niillä voitaisiin korvata arki-illan harjoituksia. Myös yhteisharjoitukset todettiin hyviksi oppimistapahtumiksi sekä motivaation parantajiksi. Koulutusuudistuksen toteuttamisesta sekä muusta hälytysosaston sisäisen koulutuksen suunnittelusta ja järjestelyistä vastasi koulutuspäällikkö, joka laati kausisuunnitelmat puolivuosittain. Koulutusuudistusta lähdettiin toteuttamaan virallisesti vasta syyskaudella. 14 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 2 Hälytysosasto TULIKUKKO 1/2014 TAMMISALON VPK:N JÄSENTIEDOTE 30.1.2014 PÄÄLLIKÖN PALSTA Viime vuonna ehdittiin paljon. Päällimmäisenä koko yhdistyksen osalta mieleen jäivät Palokuntien SM triathlonin voitto, Suomen Palokuntatoiminnan 175 -vuotisjuhlat Turussa sekä Laajasalon VPK:n 100 -vuotias taival. Viime vuoden toimintakertomus on jo osastojen johtajilla työn alla ja tavoite on, että se näkee päivän valon maaliskuussa. Alkaneen vuoden toiminta on saatu käyntiin ja 19.1.2014 istuutui hallitus vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Kokouksen yhteydessä hallitus myös järjestäytyi ja hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Lars Lindfors, sihteerinä Sami Malinen ja taloudenhoitajana Ilkka Hemminki. Kokouksessa valittiin myös palokunnan toiminnasta vastaavat toimihenkilöt eli päällystö, alipäällystö ja osastojen johto. Erittäin hienoa on, että vastuutehtäviin saatiin uusia nimiä ja varmasti myös uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Palokunnan organisaatiokaavio vuodelle 2014 löytyy tekstin alta. Palokunnan päätavoitteet tänä vuonna ovat jäsenistö, sen motivaatio ja viihtyvyys, hälytysosaston sisäisen koulutuksen uudistaminen sekä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen. Ja muistetaan tehdä tämänkin vuoden toimintaa pelastusalan arvojen mukaisesti: Inhimillisesti, Ammatillisesti ja Luotettavasti. Hyvää ja aktiivista sydäntalvea kaikille Tammarin brankkareille. - Mikko Koulutuspäällikkö Kimmo Sonnè Osoite Tammisalontie 7 00830 HELSINKI Puhelin ja fax (09) 785 066 Yksiköiden matkapuhelimet HE 731 0400 973 001 HE 736 0400 973 002 HE 7396 0400 973 003 Internet www.tammisalonvpk.fi 2.2 Hallinto ja jäsenet Hälytysosaston johtaja Veli-Matti Moilanen (päällikkökurssi) Varajohtajana vuoden alusta Jarkko Jokinen (vanhempi sammutusmies) Yksikönjohtajina toimivat Päällikkökurssi Christian Honkaranta Mikko Nurmi Yksikönjohtajakurssit Juha Skinnari Jukka Snellman Kimmo Sonné Muut hälytysosaston jäsenet koulutustason mukaisessa järjestyksessä olivat: Pelastajatutkinto Matti Törhönen Päällikkökurssi Jyri Suorsa Rami Laatsalo (os. Salonen) Vanhempi sammutusmies Ilkka Hemminki Mikko Immonen Miikka Kettunen Sammutusmies Max Lönn Tapani Männistö Henry Myllylä Nuorempi sammutusmies Joni Alanko Harri Jokinen Anton Kahila Juha-Pekka Kinnunen Hannu Kojo Toni Köttö Koejäsen Juha Elomaa Jaakko Vilokkinen Tammisalon VPK 15

2 Hälytysosasto Toimintakertomus 2014 Harjoitusaiheet julkaistiin Nimenhuuto-palvelussa, jolloin osallistujat pystyivät samalla myös ilmoittamaan itsensä harjoituksiin osallistuviksi. Vastuukouluttaja puolestaan pystyi huomioimaan harjoituksen suunnittelussa harjoituksiin ilmoittautuneiden lukumäärän. Kouluttajina toimivat entiseen tapaan päällystön jäsenet, yksikönjohtajat sekä vanhemmat sammutusmiehet. Ulkopuolisia kouluttajia oli vuoden aikana mm. pelastuslaitokselta ja VR-Track Oy:stä. Harjoituskohteina toimivat lähialueet, purkukohteet eri puolilla Helsinkiä ja Bomban talo pelastuslaitoksen harjoitusalueella. Viikkoharjoituksien runko koostui uudistuksen ohella niin sanottujen pakollisten aiheiden ympärille. Näitä ovat mm. sammutustoiminnan perusasiat, savusukellus, putoamisvaarallisen työn harjoittelu ja pintapelastus. Marraskuussa pelastuslaitos havainnollisti loistavasti huoneistopalon oppeja järjestämässään lämpimässä savusukellusharjoituksessa. Harjoitus aloitettiin kertaamalla huoneistopaloon ja savusukellukseen liittyviä asioita. Sen jälkeen suoritettiin yksikkömuotoinen hyökkäys harjoituskonttiin. Toiminta ovella ennen hyökkäystä ja sammutusparin ollessa sisällä sekä sammutustehtävä harjoituskontin sisällä muistuttivat opittujen aiheiden tärkeydestä että samalla opettivat vanhojen savusukelluskurssien oppien tilalle uusia toimintatapoja. Puiden kaatamista ja vauriopuiden käsittelyä on useina vuosina harjoiteltu operatiivisen toiminnan ohessa sekä avustuksina. Vuonna 2014 päästiin harjoittelemaan puiden kaatamista täyspitkinä myös harjoitusolosuhteissa. Puiden kaatamiseen ja raivaamiseen liittyvissä harjoitteissa keskityttiin ensin perusasioihin ja sen jälkeen mukaan lisättiin apuvälineitä kuten kaadonsuuntaaja ja nostolava. Keväällä järjestettiin yhdessä Laajasalon VPK:n kanssa sähköradan hätämaadoituskoulutus, jonka teoriaosuus pidettiin Tammiholvissa ja käytännönosuus Pasilan ratapihalla. Koulutuksesta sai viisi vuotta voimassa olevan hätämaadoitustodistuksen. Kouluttajana ja pätevyyden myöntäjänä toimi VR Track Oy, Kari 16 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 2 Hälytysosasto Savolainen. Vuoden aikana käynnistetyn vesihuoltoryhmän toimintaa harjoiteltiin useaan kertaan oman palokunnan sekä yhdessä Helsingin VPK:n kanssa. Harjoituksissa kerrattiin moottoriruiskujen toimintaa, vedenkuljettamiseen liittyviä yleisiä asioita sekä kahden palokunnan yhteistoimintaa. Myöhemmin harjoituksissa keskityttiin vedenottopisteiden etsintään annetun tehtävän mukaan sekä vesihuollon varsinaiseen suunnitteluun. Toimintakirjanpidossa viikkoharjoitukset on kirjattu harjoituksiksi ja muu lisäkoulutus oppitunneiksi (pelastuslaitoksen lämmin harjoitus, erilliset ajoneuvo- ja kuljettajakoulutukset, testit). Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 40 viikkoharjoitusta, joista kertyi yhteensä 891 henkilötyötuntia (2013: 41 kpl / 1161 h). Muita koulutustapahtumia oli yhteensä 13 kpl ja näistä muodostui 75 lisäkoulutustuntia (2013: 16 kpl / 254 h). Viikkoharjoituksissa oli läsnä keskimäärin 8,4 henkeä (2013: 8,7) ja henkilötyötunteja kertyi keskimäärin 22,3 tuntia harjoitusta kohden (2013: 26,0). Hälytysosaston keskimääräinen toteutunut viikkoharjoitusaktiivisuus oli puolestaan 14 (2013: 18). Liitteessä H1 on esiteltynä hälytysosaston sisäiset koulutustapahtumat. Kursiivilla merkityt ovat oppitunneiksi merkittyjä muita pakollisia harjoituksia. 2.4.2 Ulkoinen koulutus Vuosi 2014 oli poikkeuksellinen vuosi kurssikoulutusten osalta. Syyskuun alussa voimaan astuneeseen kuorma-autonkuljettajien ammattipätevyysvaatimukseen sekä tulevaisuuden haasteisiin haluttiin varautua ja osa kuljettajista osallistui vaadittavaan viiteen seitsemän tunnin koulutuspäivään. Kukin päivä oli käytännössä Trafin hyväksymän koulutusohjelman mukainen. Koulutuksen jälkeen anottavissa oleva ammattipätevyys on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen on osallistuttava jälleen viidelle jatkokoulutuspäivälle. Ammattipätevyyskoulutuksen suorittivat Christian Honkaranta, Jarkko Jokinen, Veli-Matti Moilanen, Mikko Nurmi ja Jyri Suorsa. Suoritetut ammattipätevyyskoulutukset olivat: Työturvallisuus Kuljetusalalla (Honkaranta Christian, Jokinen Jarkko, Moilanen Veli-Matti, Snellman Jukka, Suorsa Jyri), SPR:n Ammattikuljettajan Ensiapukurssi (Honkaranta Christian, Jokinen Jarkko, Moilanen Veli-Matti, Nurmi Mikko, Snellman Jukka, Suorsa Jyri), Trafi Hälytysajo raskaalla ajoneuvolla (Honkaranta Christian, Jokinen Jarkko, Suorsa Jyri), Raskaan Tammisalon VPK 17

2 Hälytysosasto Toimintakertomus 2014 liikenteen ennakoiva ajo (Jokinen Jarkko, Moilanen Veli-Matti, Snellman Jukka, Suorsa Jyri), Ajopiirturi ja sosiaalilainsäädäntö (Moilanen Veli-Matti), Alkusammutus Trafi-pätevyys ja AS1 (Moilanen Veli-Matti, Snellman Jukka), Digipiirturi ja sosiaalilainsäädäntö Trafi-koulutus (Suorsa Jyri). Helsingin Pelastusliiton järjestämille palokuntatoiminnan perus- ja täydennyskursseille osallistuttiin yhteensä 11 kertaa. Peruskursseja suoritettiin 1 ja täydennyskursseja 10 kappaletta. Peruskurssina suoritettiin yksikönjohtajakurssi osa 1 (Jokinen Jarkko). Täydennyskursseina puolestaan käytiin: Putoamisvaarallinen työ peruskurssi (Kettunen Miikka, Kinnunen Juha-Pekka, Kojo Hannu), Vauriopuukurssi (Lönn Max), Ensiavun täydennyskurssi (Laatsalo Rami), Moottorisaha- ja laikkaleikkuri (Honkaranta Christian), Hälytysajokurssi peruskoulutus (Alanko Joni), Viestiliikennekurssi (Alanko Joni, Kinnunen Juha-Pekka, Lönn Max). Ammattipätevyyskoulutukset mukaan lukien vuoden aikana osallistuttiin yhteensä 33 kurssille, joista kertyi 356 henkilötyötuntia (2013: 14 kpl / 281 h). 2.4.3 Opinto- ja koulutusmatkat sekä leirit Vuonna 2014 hälytysosasto järjesti kolme opintomatkaa. Ensimmäinen toteutettiin huhtikuussa yhdessä muiden osastojen kanssa tutustumismatkana Östermalmin pelastusasemalle Ruotsiin. Syyskuun alussa vierailtiin Jyväskylän ensimmäisillä Turvallisuusmessuilla ja marraskuussa matkattiin Kaarinan VPK:lle hakemaan lisäoppia vesihuoltotoiminnasta. Osallistumistunteja opintomatkoista kertyi 192 (2013: 0 h). 2.5 Operatiivinen toiminta Operatiivinen toiminta säilyi edellisen vuoden tasolla 81 tehtävällä (2013: 83). Tehtäviä kertyi edelleen eniten eläinpelastustehtävistä (51 kpl / 63 %), joita suoritettiin lähinnä kuudella viikkovuorollamme. Erona edeltävän vuoden tehtäviin vuonna 2014 oli enemmän rakennuspalotehtäviä (16 kpl / 20 %), kun taas vuonna 2013 runsaasti olleita vahingontorjuntatehtäviä oli vuonna 2014 vähemmän (6 kpl / 7 %). Muita paloja sammuteltiin 4 kertaa (5 %) ja varikkovalmiuksia tai varikkovalmiuksina vastaanotettuja valmiusharjoituksia oli yhteensä 4 (5 %). Yhteensä kaikista hälytystehtävistä muo- 18 Tammisalon VPK

Toimintakertomus 2014 2 Hälytysosasto dostui kiitettävät 646 työtuntia (2013: 532 h). Myös yksikkökohtainen tehtäväjakauma jatkui hyvin samanlaisena kuin vuonna 2013. Sammutusyksikkö, HE731, suoritti 18 tehtävää (22 %), nostolavayksikkö, HE736, 15 tehtävää (19 %), pumppuyksikkö, HE7396, 3 tehtävää (4 %) ja eläinpelastusyksikön, HE1395, nimissä suoritettiin 45 tehtävää (55 %). Nostolavayksikköä hyödynnettiin lähes kaikilla rakennuspalotehtävillä, joille sammutusyksikkökin oli hälytetty. Nostolava toimi näissä jälkisammutus- ja jälkiraivaustehtävissä sekä myös aluevalaisijana. Tehtävät jakautuivat kymmenelle kuukaudelle tammi- ja helmikuun jäädessä ilman tehtäviä. Vilkkaimmat kuukaudet olivat jälleen kesäkaudella, kesä- ja elokuu. Molemmat mainitut kuukaudet ovat myös eläinpelastustoiminnan sesonkiaikaa. Tehtäviä kertyi keskimäärin 6,8 kappaletta kuukautta kohden (2013: 6,9) ja yksittäisen tehtävän keskimääräinen kesto oli 2,7 tuntia (2013: 2,0 h). Tehtävillä oli mukana keskimäärin 2,7 henkeä (2013: 2,9) ja keskimääräinen henkilötyötuntimäärä oli 8,0 (2013:6,5). Jäsenten hälytysaktiivisuuden keskiarvoksi muodostui 9 tehtävää ja 27 henkilötyötuntia (2013: 11 kpl / 24 h). Vappuaatto työllisti useiden vuosien tauon jälkeen HE731:n varikkovalmiudella ja HE736:n valaisutehtävällä Tattarisuolla roihunneessa romuautojen palossa. Uuden vuoden aattona sekä HE731 että HE736 päivystivät minuutin lähtövalmiudessa. Illan ja yön aikana HE731 suoritti yhteensä kolme tehtävää. Vuoden aikana perustettua ja käyttöönotettua vesihuoltoryhmää ei hyödynnetty operatiivisessa toiminnassa. 2.6 Kilpailutoiminta Helsinki-malja -kilpailu järjestettiin perinteisesti Hakaniemen torilla 12. kesäkuuta. Teoriaosuus suoritettiin joukkueena, jolle kysymykset heijastettiin tällä kertaa valkokankaalle yksi kerrallaan minuutin ajaksi. Teoriakysymysten aiheina olivat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, hälytysajo sekä VIRVE. VIRVE-taitoja testattiin vielä teoriaosuuden jälkeen nopeuskilpailulla, jossa jokaisesta joukkueesta yksi jäsen suoritti mahdollisimman nopeasti sarjan VIRVE-radion käyttöön liittyviä tehtäviä. Vain nopein joukkue sai lisäpisteitä suorituksestaan. Kalusto-osuus aloitettiin ajoneuvon peruutustehtävällä keilaradalla. Tässä ei mitattu aikaa, vaan turvallista suoritusta. Konemiestehtävän jälkeen suori- Tammisalon VPK 19

2 Hälytysosasto Toimintakertomus 2014 tettiin neljä perustehtävää, joissa mitattiin oikeiden ja turvallisten suoritteiden lisäksi aikaa. Ensimmäinen tehtävä oli varmennettu perusselvitys ja keilojen kaato. Tätä seurasi lapion ja palokangen sitominen kalustonippuun nostoa varten. Kolmantena tehtävänä oli valmistautua hätälaskuun tekemällä kasisolmu ja kiinnittää itsensä grigrillä laskeutumisnaruun. Viimeisessä tehtävässä hakattiin ensin lekalla rengasta ja tämän jälkeen siirrettiin potilas (nukke) maalilinjalle. Tammisalon VPK sijoittui kilpailussa niukasti viidenneksi joukkueella: Kimmo Sonné (E), Christian Honkaranta (K), Miikka Kettunen (1), Mikko Immonen (2), Ilkka Hemminki (3) ja Juha-Pekka Kinnunen (4). Osallistumistunteja kilpailutoiminnasta kirjattiin saman verran kuin vuotta aiemminkin eli 36. 2.7 Muu toiminta 2.7.1 Avustustehtävät Hälytysosasto suoritti vuoden 2014 aikana runsaasti avustustehtäviä ja erityisesti pitkäkestoisia avustustehtäviä. Puunkaatoja, palovartiointeja ja tv-ohjelmien avustustehtäviä kertyi 31 kappaletta ja näistä yhteensä 692 tuntia (2013: 36 kpl / 557 h). Useat tehtävät suoritettiin yhteistyössä tukiosaston jäsenien kanssa. 2.7.2 Paraati ja yleinen palokuntalaiskokous Hälytysosasto osallistui palokuntaparaatiin marssivilla jäsenillä sekä ajoneuvokalustolla Helsingin keskustassa kesäkuussa. Paraati järjestettiin XXVII yleisen palokuntalaiskokouksen, Helsingin VPK:n 150-vuotisjuhlan ja Haagan VPK:n 110-vuotisjuhlan kunniaksi. HE731 toimi paraatissa myös valmiusyksikkönä. Paraatin jälkeen halukkaat osallistuivat yleiseen palokuntalaiskokoukseen sekä iltajuhlaan. 2.7.3 Virkistystoiminta Hälytysosaston perinteinen hiihtoretki toteutettiin opintomatkana Ruotsiin, jossa samalla tutustuttiin Östermalmin pelastusaseman toimintaan. Syyskausi avattiin Villa Vuosannassa saunan merkeissä. Hälytysosaston pikkujoulut järjestettiin perinteisenä marraskuun viimeisenä lauantaina. Koolle oli kutsuttuna palokunnan täysi-ikäiset aktiivijäsenet. Pikkujouluissa palkittiin harjoitusaktiivisuudesta Juha-Pekka Kinnunen (1), Miikka Kettunen (2) sekä Hannu 20 Tammisalon VPK