Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman toimintalinjat

Samankaltaiset tiedostot
Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Pohjois-Savon kehittämispolku Aloittamista vaille valmis aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

MYR Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Satu Vehreävesa

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Pohjois-Savon maakuntaohjelma

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2019

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN KEHITTÄMINEN

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR-haku Hakuinfo Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus

Rahoitusta Pohjois-Savon kehittämiseen

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR TILANNEKATSAUS. Lapin MYR

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Maakuntaohjelma

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Rakennerahastokauden valmistelu

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Lapin liitto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Hämeen liiton rahoitus

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Transkriptio:

2 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2020 toimintalinjat

Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut vuodesta 2000 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä Tavoite edellyttää: - Viime vuosien väestökehitys jatkuu - Muuttovoittoa vuodessa 475 500 maakuntaan - Kaikissa kunnissa muutto-tappio päättyy v:n 2020 jälkeen - Kuopion alueen kasvu jatkuu Seuraus: - Työvoima riittää, työvoima-osuus nousee, työttömyys laskee, kun elinkeinoelämä menestyy ja palvelukyky säilyy 3

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet 4

KÄSITTELYAIKATAULU Kesäkuu MYR-sihteeristö Elokuu Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) evästyskeskustelu 22.8.2016 Syyskuu Maakuntahallituksen evästyskeskustelu 26.9.2016 Lokakuu MYR-sihteeristö 5.10.2016 Päivityksen hyväksyminen MYR:ssä 17.10.2016 Lähetettävä työ- ja elinkeinoministeriöön 21.10.2016 Tiedoksi maakuntahallitukselle 24.10.2016 3

TL1 Talouden uudistaminen Yleiset painopisteet: Uusien yritysten perustamisen tukitoimenpiteet Pk-yritysten kansainvälistä kilpailu- ja uusiutumiskykyä sekä kansainvälistymistä parantavat palvelut ja innovaatiohankkeet Uusien innovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uusien markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen Invest in toiminnan tukeminen Olemassa olevien tutkimus- ja kehittämisympäristöjen nykyistä laajempi hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuutta parantavat investoinnit ja t&k-hankkeet Yritysten johtamista, työorganisaation parantamista sekä työntekijöiden hyvinvointia edistävät ja siten tuottavuutta parantavat toimet 1. Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö - Puun biojalostuksen tutkimus- ja tuotekehitysresurssien vahvistaminen ja hyödyntäminen yliopisto-/ammattikorkeakoulu- ja yritysyhteistyöllä sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisellä - Metsäraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien tukeminen 2. Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla - Yrityksiä palvelevien t&k-ympäristöjen vahvistaminen ja hyödyntäminen 6

3. Vahvistuva terveysklusteri - Vahvistetaan terveysteknologian t&k-ympäristöä ja sen hyödyntämistä - Tuetaan kansainvälisten terveysalan yritysten sijoittumista Kuopion alueelle sekä niiden yhteistyötä pohjoissavolaisten tahojen kanssa 4. Elintarviketuotanto - Pohjois-Savon maito- ja elintarviketalouden osaamiskeskittymän vahvistaminen - Ravitsemusosaamisen ja uusien bioraaka-aineiden hyödyntäminen elintarviketuotannossa - Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvä kehittäminen - Maitotalouden ja muiden tuotantosuuntien tilatason tuotantotehokkuuden parantaminen - Paikallisesti tuotettujen raaka-aineiden jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen 5. Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen - Digitalisaation sekä muun teknologian ja tiedon analysoinnin hyödyntäminen liiketoiminnassa - Vesi- ja ilmaosaamisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen 7

TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Yleiset painopisteet: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työurien pidentäminen, toimivan koulutusketjun rakentaminen ja maakuntaan muuton edistäminen. 1. Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus - Avaintoimialojen koulutuksen vetovoimaisuuden vahvistaminen, erityisiä haasteita kone-, metalli- ja terveysalalla - Ennakoinnin rooli, reagoiminen megainvestointeihin, maakunnan koulutuksen uusi kohdemarkkinointi - Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallisen kattavuuden turvaaminen - Edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, toiminnan tehostamista mm. kesäkäytöllä - Laajakaistat kuntoon -> digioppiminen - Oppimisympäristöjen kehittäminen: monialaiset ympäristöt, uudet opetus- ja oppimismenetelmät verkkopalveluja ja digitalisaatiota hyödyntämällä - Työssäoppimisen tukeminen, tutkinnon osien suorittaminen yrityksissä sekä yrityksille räätälöidyt koulutuskokonaisuudet 2. Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina ja maakuntaan muuton edistäminen - Kuopion alueen vahvistaminen kansallisena kasvukeskuksena - Kuopion tunnettuuden parantaminen terveys- ja hyvinvointialan sekä turvallisuusosaamisen keskuksena - Koulutuksen kansainvälistymisen, monikulttuurisuuden sekä osaamisen viennin edistäminen, myös yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa - Työperäisen maahanmuuton edistäminen toimialoilla, joissa on suurin työvoimatarve - Pohjois-Savossa opiskelevien työllistymisen parantaminen tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista - Uudet joustavat mallit toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulkopuolella 3. Työurien pidentäminen - Koulutuksen laadun parantaminen, jottei koulutuksen keskeyttämisiä tapahdu - Valmistuvien nuorten työllistymisen tukeminen - Työelämän laadun ja työssä jaksamisen parantaminen, mm. johtamista kehittämällä - Toimivat koulutusketjut sekä aikaisemman osaamisen tunnustaminen työmarkkinoiden muutoksen tukena 8

TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Yleiset painopisteet: Hyvinvoinnin edistäminen Asiakaskeskeisyys, tuottavuus ja toimivuus palvelutuotannossa 1. Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Varhainen puuttuminen Lapset, nuoret, ikääntyneet Matalan kynnyksen palvelut Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt 2. Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt Kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kehittäminen monialaisena yhteistyönä Innovatiiviset palvelu- ja koulutuskokeilut hyvinvointiosaamisen ja hyvinvointijohtamisen vahvistamiseksi Palveluprosessit ja ohjaus Digitalisaation edistäminen, sähköiset palvelut Oma- ja etähoitomallien kehittäminen Hallintokuntien ja eri SOTE-tahojen rajat ylittävä palvelumalli sekä sen pilotointi Ikäosaamisen vahvistaminen, ikäihmisten palveluvalikoiman monipuolistaminen. 9

TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus Yleiset painopisteet: Tehokkaan, toimivan ja kilpailukykyisen kunta- ja palvelurakenteen edistäminen Ylikunnallisten toimintojen ja hankkeiden tukeminen Itä-Suomi-yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä 10 1. Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne - Laajakaistaverkon rakentaminen koko maakuntaan - Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäynti- ja asiointialueiden ylikunnallisen yhteistyön tiivistäminen - Liikennekäytävän Jyväskylä Kuopio Joensuu kehittäminen - Elinvoimaisten kirkonkylien ja kuntakeskusten kehittäminen - Matkailun kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen - Painopisteenä Kuopio-Tahko - Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa 2. Toimiva liikennejärjestelmä sekä saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet - Lento- ja raideliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen - Kuopion lentoaseman toimintojen monipuolistaminen - VT5:n turvallisuuden ja palvelutason parantaminen (mm. eritasoliittymät, älyliikenne) - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla - Pk-yritystoimintaa tukevat liikenneyhteydet, älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden - Kuopion matkakeskuksen toteutumisen edistäminen - Biotalouden investointeja ja hankkeita tukevat selvitykset

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteishankkeet sekä Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset ministeriöille Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset neuvotteluesitykset -Laajakaistahankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla -Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Muissa prosesseissa edistettävä itäsuomalainen yhteistyö Liikennehankkeet Tiehankkeiden järjestys: VT5:n parantaminen välillä Mikkeli-Juva, 121 M VT23:n parantaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, 43 M, edistäminen vaiheittain VT5:n parantaminen välillä Leppävirta-Kuopio, 99 M Pohjois-Savon omat neuvotteluesitykset Jännevirran silta (VT9) 46,4 M Kuopion tavara- ja henkilöratapihan perusparantaminen v. 2016-2017, 39 M Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan sähköistys ja Yara-Siilinjärvi-radan (5 km) sähköistys 116 M 11

Pohjois-Savon edunajamisasiat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:n toimintojen siirtyminen vaiheittain Kuopioon Eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksen jatkuminen Savonian Pelastusopistossa toteuttaman palopäällystökoulutuksen turvaaminen Kuopiossa Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen maakunnallinen kattavuus Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T, Trans-European transport networks VT5:n ja Savonradan sisällyttäminen ydinverkkoon (Eastern Corridor) Saimaan syväväylästö kuuluu ydinverkkoon jo nyt Valtatien 5 kehittäminen välillä Siilinjärvi-Iisalmi-Kuusamo tarvittavilta osin tiesuunnitelmilla - VT 5:n kehittämistä tukevia tavoitteita esitetään I-S:n yhteisissä neuvotteluesityksissä sekä TL4:n tuettavan toiminnan painopisteissä Valtatien 9 kehittäminen väleillä: - Keski-Suomen maakunnanraja-vehmasmäki (Kuopio) välillä Hankasalmi-Vehmasmäki tie on kapea ja suuntaukseltaan pienipiirteinen - Vartiala-Riistavesi, 15 M (tiesuunnitelmaa tulisi päivittää, mukana ELYn listoilla. Valmius toteutukseen 2017, jos rahoitus) - Suonenjoen liittymäramppien parantaminen Savonradan perusparantaminen puuttuvilta osin ja nopeustason nosto Kouvola-Iisalmi-välillä, myöhemmin Kajaaniin saakka Tarpeeton tässä yhteydessä, sillä on IS-neuvotteluesityksissä? Tulevaisuudessa Helsinki-Pietari-raidelinja Kouvolan kautta huomioiden Itä-Suomen yhteydet sekä Pietariin että Helsinkiin 12

Edullinen ja palvelukykyinen julkinen henkilöliikenne erityisesti pääväylillä ja joukkoliikennealueilla - Joukkoliikenteen toimintatapojen kehittäminen ja palvelutason turvaaminen tie- ja rataverkolla Matkaketjut, lippujärjestelmät, liikkuminen palveluna, kutsuliikenne jne. Joukkoliikenteen palvelutason nosto edellyttää linja-autovuorojen, lentoliikenteen ja rataliikenteen uusien liiketoimintamallien kehittämistä ja kilpailun lisäämistä, mutta hallitusohjelmassa pienennetään joukkoliikenteen rahoitusta Elinkeinoelämän kannalta tärkeän alemman tieverkon parantaminen ja ylläpito (on myös Itä-Suomen yhteisissä neuvotteluesityksissä) Liikenneverkkojen kehittämistoimenpiteet ja panostukset tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden po. kasvu- ja kehitysnäkymät Metsäteollisuuden investointien vaikutus alemman asteiseen tieverkostoon ja sen kuntoon Riikinnevantien kunnostaminen Äänekosken tehtaan vaikutus tiestön kunnostamiseen Finnpulp toteutuessaan aiheuttaa tien siirron ja rautatien rakentamista Sorsasalossa sekä 400 kv sähköjohdon rakentamisen Kaavi Rautavaara (Polvijärvi?)-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Lapinlahti Varpaisjärvi-tien kunnostaminen (ei ohjelmoitu, ei suunniteltu) Tervo-Suonenjoki-tieyhteyden kunnostaminen (Saikarin tie) tärkeä Keiteleen teollisuuden ja marjojen kuljetuksille Keitele Alajärvi -tie Kaivannaisteollisuuden edistäminen, kaivannaisteollisuuden edellyttämät liikenneverkon kehittämistoimenpiteet Kuljetukset painottuvat rataverkolle ja siellä erityisesti Savonradalle ja Iisalmi-Ylivieska- sekä Vartius-Kontiomäki- Oulu-radoille Kuopio-Iisalmi-radan turvallisuuden parantamisen loppuun suorittaminen, Viinijärvi-Siilinjärvi-radan sähköistäminen välillä Yaran Siilinjärven tehdas-savonrata (5 km) sekä Luikonlahden rikastamolle johtavien kaivosteollisuuden käytössä olevien teiden parantaminen (Kylylahti Luikonlahti tielle rahaa ei näkyvissä, tarjottu kaivostiepaketteihin, tietoa tulevaisuuden kaivostiepaketeista ei ole. 6,6-7 M ) 13

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 4.8.2016 Kunta+muu EU-kehys M julk vaade 2017 EAKR 16,245 5,938 ESR 7,505 Valtion rahoitus Yht. 23,75 17,813 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä (M ) 14 TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 10,789 0,552 0,000 4,482 15,823 EAKR 5,894 0,198 0,000 1,820 7,911 VALTIO 4,895 0,190 0,000 0,848 5,933 Kunta + muu julk 0,000 0,164 0,000 1,814 1,978 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 3,375 2,173 1,744 9,375 16,667 EAKR 1,608 1,050 0,933 4,742 8,334 VALTIO 1,544 0,694 0,488 3,525 6,250 Kunta + muu julk 0,223 0,429 0,323 1,108 2,083 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 7,235 7,235 ESR 3,617 3,617 VALTIO 2,713 2,713 Kunta + muu julk 0,904 0,904 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,863 4,863 ESR 2,432 2,432 VALTIO 1,824 1,824 Kunta + muu julk 0,608 0,608 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,912 2,912 ESR 1,456 1,456 VALTIO 1,092 1,092 Kunta + muu julk 0,364 0,364 YHTEENSÄ 14,164 17,735 1,744 13,857 47,500 EU 7,502 8,753 0,933 6,561 23,750 VALTIO 6,439 6,512 0,488 4,374 17,813 Kunta + muu julk 0,223 2,470 0,323 2,922 5,938

Pohjois-Savon EU-rakennerahastovarojen jakautuminen 4.8.2016 Kunta+muu EU-kehys M julk vaade 2018 EAKR 17,127 6,146 ESR 7,457 Valtion rahoitus Yht. 24,584 18,438 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakuntaliitto HALLINNONALA Yritystuet ELYkehit Tekes TEM Yhteensä (M ) TOIMINTALINJA TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky 11,375 0,582 0,000 4,725 16,682 EAKR 6,214 0,209 0,000 1,918 8,341 VALTIO 5,161 0,200 0,000 0,895 6,256 Kunta + muu julk 0,000 0,173 0,000 1,912 2,085 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 3,558 2,291 1,839 9,884 17,572 EAKR 1,696 1,107 0,984 4,999 8,786 VALTIO 1,628 0,731 0,514 3,717 6,590 Kunta + muu julk 0,235 0,452 0,340 1,169 2,197 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 7,189 7,189 ESR 3,594 3,594 VALTIO 2,696 2,696 Kunta + muu julk 0,899 0,899 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 4,832 4,832 ESR 2,416 2,416 VALTIO 1,812 1,812 Kunta + muu julk 0,604 0,604 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 2,893 2,893 ESR 1,447 1,447 VALTIO 1,085 1,085 Kunta + muu julk 0,362 0,362 YHTEENSÄ 14,933 17,787 1,839 14,610 49,168 EU 7,910 8,773 0,984 6,918 24,584 VALTIO 6,789 6,524 0,514 4,611 18,438 Kunta + muu julk 0,235 2,490 0,340 3,081 6,146