YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1
Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä Jakosopimus Päätökset tehtävä yksimielisesti Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat, valtuutukset ym.) Perinnönjako Perikunta (jakamaton kuolinpesä) Päätökset tehtävä yksimielisesti Voidaan tehdä yhteishallintosopimus Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako
Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja jatk. Yhteismetsä Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa) Luonteeltaan pysyvä Osakeyhtiö Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja metsätaloutta Hallinto, kirjanpito Luonteeltaan pysyvä Säätiö, osuuskunta Kuten osakeyhtiö 3
Yksityismetsänomistus i t i t Suomessa yli 5 ha:n metsätilat Metsänomistus- muoto Osuus yksityismetsien pinta-alasta % Osuus metsätilojen määrästä % Yksin tai puolison 72 76 kanssa Yhtymä 13 12 Kuolinpesä 10 11 Yhteismetsä 4 0,02 Säätiö ym. 0,5 0,09 4
Mikä on yhteismetsä? t Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Yhteismetsiä yli 200 kpl, 541 000 ha 5
Yhteismetsän periaate Metsälän yhteismetsä RN:o 874-2:1 Yhteismetsän osakaskiinteistöt RN:o 2:9 Osuuden arvo 93 000 Tila RN:o 2:9 40,8 % yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) RN:o 12:6 Osuuden arvo 56 000 RN:o 22:45 Osuuden arvo 79 000 Tila RN:o 12:6 24,6 % yhteismetsän osuuksista Haamutila RN:o 22:45 34,6% yhteismetsän osuuksista Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) Omistaja/t (yhteismetsän osakkaat) 6 Yhteismetsän arvo yhteensä 228 000 Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään t
Uudet yhteismetsät 7 Vuoden 2003 jälkeen perustetut 80 yhteismetsää, keskikoko noin 300 ha Suvun yhteismetsä t (valtaosa) Sijoittajien yhteismetsä Julkisyhteisön (tai yhtiön) maita perustana, yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä Vaihtoehto: liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään
Uusien yhteismetsien perustamisen kehitys 40 35 30 Lukumäärä ä 25 20 15 Vireillä Valmis 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Maanmittauslaitos 8
Eri tyyppisiä yhteismetsiä Perinteinen yhteismetsä Perustettu isojako-, asutus- tai uusjakolainsäädön perusteella ennen v. 2003 (135 kpl) Suvun yhteismetsä Perheen tai suvun metsistä perustetaan yhteismetsä V. 2003 jälkeen muodostettu 75 kpl, vireillä yli 30, useita neuvotteluvaiheessa Sijoittajien yhteismetsä Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja perustavat yhteismetsän Perustettu tt 4 kpl, useita tulossa 9
Eri tyyppisiä yhteismetsiä Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä Esimerkiksi kunnan tai valtion metsät yhteismetsän ytimenä, johon liittyy yksityisiä metsänomistajia Yksi perustettu, useita neuvotteluvaiheessa Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava yhteismetsä Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan perustaa yhteismetsän 10
Yhteismetsän vahvuudet Alhaisempi tuloverotus (26% vs. 28%) (28% 30%) Tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Perustaminen ja liittyminen i kiinteistötoimitukset i töt i it k t maksaa valtio Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoama virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa 11
Yhteismetsän t heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset ja hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset 12
Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Yhteisöverotus 26%:n verokannalla (y.etuus 28%) Metsävähennys ja menovaraus käytössä Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät) Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään t yhteismetsäosuuksia t i vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia 13
Hallintomalli Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007) Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus? Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä 14
Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Alustavat neuvottelut 2. Perustamissopimus 3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus 15
Yhteismetsän t perustamisen vaiheet 5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin 6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous 7. Ohjesäännön vahvistaminen ja merkintä yhteismetsärekisteriin t t ii 8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen 16
Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä ällä metsänsä ä (tai sen osan) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn tilan arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus 17
Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä Suurmetsänomistajaksi haluavalle Metsien pirstoutumisen t estämistä haluavallea alle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista i t metsätalouden harjoittamista i t haluavalle 18
Voisiko kunta, seurakunta tai valtio olla perustamassa yhteismetsää? Maaseudun elinkeinotoiminnan edistäminen Yhteismetsän toimeliaisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa kuntalaisille (metsänomistajat, metsurit, urakoitsijat, toimihenkilöt, oheispalvelut, kerrannaisvaikutukset) ja samalla myös turvaa verotuloja kunnalle Kunnan, srk:n, valtion panos varmistaisi ison pintaalan tuomat edut ja jatkuvuuden sekä madaltaisi kynnystä y liittyä mukaan 19
Voisiko kunta, seurakunta tai valtio olla perustamassa yhteismetsää? Kuntalaisten palvelua Kunnan, srk:n tai valtion tarjoama mahdollisuus ratkaista metsänomistukseen liittyviä kysymyksiä Helppo tapa säilyttää siteitä kotikuntaan vaikka asuttaisiinkin muualla Yli puolet osuuksista yksityisilley Kemera-tuet, hirvituhokorvaukset 20
21 Yhteismetsän syntytapoja
22 Yhteismetsän syntytapoja
23 Yhteismetsän syntytapoja
Tietoa yhteismetsistä 24 www.yhteismetsät.fi Paljon tietoa yhteismetsistä, Kehittämiskeskus Tapion ylläpitämä Tulevaisuus? www.metsanomistus.fi Metlan luoma sivusto spv-neuvontaan, tietoa myös yhteismetsistä www.maanmittauslaitos.fi Yhteismetsätoimitukset ja muuta tietoa Metsäkeskukset, maanmittaustoimistot, mhy:t, kehittämishankkeet, i h kk t pankit ym.