www.pihla.fi Ikkunat ja ovet asennettuina, Pihla-rahoituksella! Jani Harja P. 040 903 0757 Hoidamme kaiken. Pyydä ilmainen esittely. Myynti 0400 387 188 Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.fi Nro 25 9.8.2011 - jokaiseen kotiin tiistaisin - Partakeisari Matti Rakenna Remontoi Sisusta Rimpula Petri Kesä jatkuu ja Palvelu pelaa edelleen! VUOKRATAAN MINIKAIVINKONEITA! Kaikissa koneissa kallistuva pikaliitin. Vuokrahinnat saat soittamalla. Puh. 044-504 6190 TÄYDEN PALVELUN AUTOTALO AVATTU NYT NIVALAAN Autokorjaukset Automaalaukset Ruosteenestokäsittelyt Rengasmyynti Rengastyöt Autojen vikakoodiluvut ja poistot Minikaivinkoneurakointi ja vuokraus Rataverkon parannus-ja kehitystöihin uppoaa paljon euroja. Sivu 3 Pieni SUURI rautakauppa Aukioloaikamme: ark. 8-18, la 8.30-14 puh. 410 6700, fax. 410 6740. Tulolantie 21 Ylivieska OSTETAAN Romuautoja, pelti- ja rautaromut + maatalousromut AUTOJEN REKISTERISTÄ POISTO JA ROMUTUS- TODISTUS VELOITUKSETTA VALTUUTETTU VASTAANOTTOPISTE Soittele Ari-Pekka Päivärinta Oy 044-0308219, Ylivieskantie 189 b, 85500 Nivala Nesteen liikenneympyrästä 1,8 km Ylivieskaan päin. Avoinna: Ma-Pe 08.00-17.00, La 09.00-15.00 Elintarvikkeet Posti Rauta-ja rakennustarvikkeet läheltä edullisesti. Teknos maalit Ulkomaalaus säätä vielä riittää. Pihakivet, koristekivet, painekyllästettyä puutavaraa, ym MEilTä löytyy Myös!! Tyrnimarja puristimia. Marjat mehuksi suoraan pensaasta. Tervetuloa Palvelevaan lähikauppaan! Terv. JiiPee T:mi JiiPeen Valinta Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen 06-8623003 040-5104090 Tatu on Nivalan nuorin poppari. Sivu 5 MLL antaa elokuussa jo 13. kerran Hyvä alku koulutielle -pussit ekaluokkalaisille. Sivut 6-7
2 Nro 25 9.8.2011 KOLUMNI Ethän lennä pois. Tahdon puhua. Ymmärrät silloin paremmin minua. Sanat voivat satuttaa, mutta ne on sanottava. Muistathan, että olet tärkeä minulle. PÄÄKIRJOITUS KATI JÄRVENPÄÄ Päätoimittaja Opetelkaa yhdessä turvallisin koulureitti -Perhotar Selviytyäkseen koulumatkasta turvallisesti lapset tarvitsevat vanhemmiltaan ohjausta. Siksi koulureitin opettelu on tärkeää tehdä yhdessä vanhempien kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen. Turvallisen koulumatkan opettamisessa kannattaa muistaa valita aina se turvallisin reitti, vaikka se ei olisikaan lyhyin reitti. Tärkeää on myös toimia itse mallina liikenteessä. Lapsi seuraa tarkkaan vanhempien käytöstä ja jäljittelee tekemisiä sekä asennetta. Käytännön harjoittelu erilaisissa tilanteissa liikenteessä ja eri reiteillä on tärkeää. Näin asiat jäävät lapsille paremmin mieleen. Heijastimien ja huomioliivien käyttö lisää turvallisuutta ja näkyvyyttä myös valoisana aikana. Yleinen sääntöhän on, että ekaluokkalaiset eivät saa kulkea kouluun polkupyörällä. Joskus erikoislupia myönnetään, mutta silloin vanhempien on valvottava erityisesti pyöräilykypärän käyttöä ja sitä, että muistaako lapsi taluttaa esimerkiksi pyöränsä suojatien ylitse. www.pihla.fi Lue Kymppisanomat netistä jo maanantaina klo 18 Jani Harja P. 040 903 0757 Hoidamme kaiken. Pyydä ilmainen Nro 17 24.5.2011 - jokaiseen kotiin tiista isin - HSP-Asennus remontit kotiisi 040 502 Hyödynnä remontin kustannuksissa kotitalousvähennystä 8806 hsp.asennus@kotinet.com REMONTOINTI KYLPYHUONE, SAUNA TIMANTTIPORAUKSET JA KEITTIÖ Suunnittelu Sähkömoottorit ja puhaltimet (varastossa 0,12-15kW) Kunnossapitopalvelu tuotantokoneille t ja hitsausroboteille Vaihteet Käämitykset Kylmälaiteasenn Toimisto-/myymäläviilentimet alk. 395,- ukset sekä huolto. Omakotit Oma kotitalot, alot, toim toimistot, istot, liikeh liikehuone uoneistot. istot. Lämmitys, Lämm itys, Jääh Jäähdytys dytys,, Ilma Ilmanpuh npuhdistu distuss AVOINN -SÄHKÖKON Sivu 7 Hevimusiikki kiehtoo vauvasta vaariin. A ma-pe 7-16 (18) la 9-13 EKORJAAMOPALVELUT -ICT-asennukset ja huoltopalv elut -HITSAUSKONEIDEN: huolto- ja korjauspalv elut validoinnit WWW.PAIVARINTA.FI Tervetuloa valitsemaan tuhansien kukkien valikoimasta! Avoinna Juhannukseen saakka ma-pe 8-20 la 9-16 su 10-16 Soodalla tummuneet hirret puhtaiksi. Ilmalämpöpumput Kylmälaiteasennuk set Asennukset Tarvikemyynti Kameravalvonta: suunnittelu ja laitteet esittely. Myynti 0400 387 188 Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.fi JÄÄHDYTYSLAITTE ET, VIIL ILMALÄMPÖPUM ENTIMET, PUT 08-440105 www.kymppisanomat.fi Sanan lähteellä Hiljentäkää vauhtianne ja höllätkää kaasujalkojanne. Ikkunat ja ovet asennettuina, Pihla-rahoituksella! Kalliontie 29 Nivala Rakentajat ja remontoija t Vähintään 10 euron kukkaostoksista n. 50 litraa kukkamultaa kaupan päälle omiin pusseihin HUOMIO! Meiltä löydät kaiken tarpeell isen, kun rakennat tai perusko rjaat Mm. sähköasennustarv ikkeet sekä sähkökojeet ja -laitteet Putket-, lämpö-, vesi-, viemäröintiilmastointiosat sekä tarvikkee ja t. Sivu 11 Kymppisanomien jakelualueen kevään ylioppilaat. TERVETULOA! Pointel Oy Kannus / Kokkola 040-585 6397 Pienen lapsen koulunaloitus on iso asia koko perheelle. Uusi elämänmuutos jännittää lapsen lisäksi myös vanhempia. Vaikka lapsi onkin jo kouluun mennessä omatoiminen hän tarvitsee vielä kovasti ohjeistusta ja tukea. Vanhemmuus ei lopu koulun alkamiseen. Koululainen tarvitsee vanhempiaan aivan kuin ennenkin. Koululainen kaipaa edelleen turvallisuutta, tukea ja hoivan antajaa sekä asioiden ja tunteiden jakajaa. Rakas Jumala. Meidän on välillä vaikea luottaa sinuun. Haluaisimme olla varmoja tulevaisuudesta, eikä meidän ole helppoa heittäytyä vain sinun varaasi. Auta meitä uskomaan, että koko elämämme on sinun käsissäsi. Auta meitä luottamaan, että sinä tänäkin päivänä voit luoda uutta ja antaa lahjoja, joita emme olisi osanneet edes odottaa. Sinua me ylistämme. Sivu 15 040-585 6397 Muistakaa, että koulujen alkaessa tiellä liikkuu paljon pieniä lapsia, jotka eivät ole vielä sisäistäneet liikennesääntöjä. Hiljentäkää vauhtianne ja höllätkää kaasujalkojanne. Kymppisanomat haluaa muistuttaa yhdessä lehtemme 6-7 sivuilla alueemme yrittäjien kanssa, että tiellä liikkujien on muistettava ajaa varovasti ja huomioida, että liikenteessä on taas pieniä koulumatkalaisia. (Kirkkokäsikirja II) KIINNOSTAAKO KIRJOITTAMINEN? Haluatko, että pöytälaatikkoon kirjoittamasi tekstit julkaistaan? Pienet koulumatkalaiset eivät ehkä huomaa teitä, mutta huomioikaa te heidät! LIITY KYMPPISANOMIEN KOLUMNI- ja PAKINARINKIIN Ota meihin yhteyttä: Kati Järvenpää kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi / 050-544 9040 Aluelehti Kymppisanomat ilmestyy joka viikko tiistaisin. Aluejakelu 17 700 kpl Ylivieska, Nivala, Kannus, Sievi,Toholampi, Alavieska. Suuraluejakelu 30 350 kpl Ylivieska, Nivala, Kalajoki, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kannus, Sievi, Toholampi, Reisjärvi, Himanka, Alavieska, Lestijärvi. Jakelualueen väestömäärä on lähes 64 000. KYMPPISANOMAT Savisilta 1, 2.krs 84100 Ylivieska JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Alfasanomat Oy ISSN 1797-9668 PÄÄTOIMITTAJA Kati Järvenpää p. 050-554 9040 kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi ILMOITUSMYYNTI Helinä Ängeslevä p. 044-544 0276 helina.angesleva@kymppisanomat.fi Jaana Simunaniemi p. 044-544 0301 jaana.simunaniemi@kymppisanomat.fi Satu Malila p. 044-544 9041 satu.malila@kymppisanomat.fi PAINOPAIKKA JAKELU Suomalainen Itella Oyj Lehtipaino Oy Jäsenyritys Lehti on luettavissa kokonaan myös internetissä: www.kymppisanomat.fi
Nro 25 9.8.2011 3 Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuuden toiminnallisuuden parantamisen yleissuunnitelmassa uusia liikennepaikkoja ovat punaiset pampulat ja vihreät pampulat ovat nykyisiä liikennepaikkoja, joille tehtäisiin muutoksia lähinnä sähköistyksen vuoksi. Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuus kaipaa kipeästi kolmioraidetta ja uusia liikennepaikkoja sekä sähköistystä KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: VR Track Oy Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuuden toiminnallisuuden parantamissuunnitelman valmistumista pitää odotella vielä pieni tovi. YLIVIESKA/ IISALMI/ KONTIO- MÄKI Kesä on tie- ja ratatöiden aikaa. Liikenneväylillä tehdään töitä kesän aikana eri puolilla Suomea: uusia väyliä rakennetaan, maanteiden päällysteitä uusitaan ja rataverkkoa parannetaan. Rataverkon parannustöihin Liikennevirasto käyttää vuonna 2011 noin 150 miljoonaa euroa ja kehittämiseen noin 230 miljoonaa euroa. Liikenneviraston toiminnallisuuden parantamisen yleissuunnitelma välillä Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuudella ei ole aivan vielä valmistunut. - Alun perin oli tarkoitus, että Ylivieska - Iisalmi- Kontiomäki rataosuuden toiminnallisuuden parantamisen yleissuunnitelma valmistuu jo alkusyksystä 2011. Viime talven kovat talviolosuhteet vaikuttivat yleissuunnitelman valmistumiseen siten, että emme pystyneet tekemään ison lumimäärän takia kaikkia mittauksia ja pohjatutkimuksia laaditun aikataulun mukaisesti. Aikataulullisesti olemme suunnitelman teossa noin 1-1,5 kuukautta jäljessä. Järjestämme kuitenkin syksyn aikana taas samanlaiset yleisötilaisuudet suunnittelualueen kunnissa kuin keväällä. Kerromme silloin mitä olemme saaneet Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuuden toiminnallisuuden parantamiseksi hankkeen puitteissa aikaiseksi. Syksyllä järjestettävät yleisötilaisuudet ovat avoimia kaikille alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asioista kiinnostuneille. Tilaisuuksissa esittelemme yleissuunnitelman sekä suunnitelman toimenpiteitä ja vaikutuksia. Yleisötilaisuuksista lähetämme hyvissä ajoin kutsut kuntiin, maanomistajille ja lehtiin, Liikenneviraston ylitarkastaja Jouni Juuti Juutin mukaan yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke jatkuu ratalain mukaisen ratasuunnitelman laatimisella. - Ratasuunnitelman valmistumisen jälkeen toteuttamisaikataulu määräytyy hankkeen saaman rahoituksen mukaisesti. Yleissuunnitelmahan perustuu vuonna 2009 valmistuneeseen tarveselvitykseen. Yleissuunnitelma on laadittu tarveselvityksen I-vaiheessa esitetyistä toiminnallisuutta parantavista kohteista ja toimenpiteistä, Juuti toteaa. Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuuden toiminnallisuuden parantamishankkeessa Rataverkon parannustöihin Liikennevirasto käyttää vuonna 2011 noin 150 miljoonaa euroa ja kehittämiseen noin 230 miljoonaa euroa. Ylivieska- Iisalmi rataosuus on tulevaisuuden kannalta tärkeä, koska sitä voidaan käyttää vaihtoehtoisena reittinä Talvivaaran kaivostoiminnan kuljetuksissa. on suunniteltu muun muassa uusia liikennepaikkoja Savon radalle: välille Iisalmi - Kontiomäki ja rataosalle Iisalmi - Ylivieska, sekä nykyisten liikennepaikkojen osittaista parantamista Iisalmi - Ylivieska-välillä. - Lisäksi suunnitteilla on Iisalmeen kolmioraide yhdistämään Kontiomäen ja Ylivieskan suunnat toisiinsa. Kolmioraiteella on merkittävä vaikutus tavarajunaliikennettä ajatellen. Iisalmen kolmioraiteen toteutus poistaa vetureiden vaihdon junissa ja parantaa liikenteen sujuvuutta. Ylivieskan päässä ei tapahdu kovin paljoa, mutta ainakin Raudaskylän ja Karvoskylän kohdille on suunnitteilla uudet liikennepaikat. Sähköistyksen tekeminen Ylivieska - Iisalmi välille on yksi iso asia. Jos hankkeelle saadaan rahoitus, niin sähköistyksellä on iso vaikutus, koska sähköjunilla pystyttäisin tällöin viemään tavaraliikennettä. Muutama tasoristeys tultaisiin suunnitelman mukaisesti myös poistamaan Ylivieskasta Iisalmeen päin. Kaikkiaan uusia liikennepaikkoja on suunnitteilla rataosuudelle kuusi ja nykyisten parantamisia tehdään neljällä liikennepaikalla. Suunnittelu sisältää rata-, valaistus-, turvalaite-, sähköistys-, tieja siltasuunnittelua. On kuitenkin muistettava tässä vaiheessa, että kyse on suunnitelmasta. Toteutus ja rahoituksen saaminen hankkeelle on sitten vielä asia erikseen, Juuti Liikenneviraston rakentamisen aluepäällikkö Jouko Nurmilaukauksen mukaan tänä kesänä Ylivieska - Iisalmi - Kontiomäki rataosuudella ei ole tehty mitään isompia korjaustoimenpiteitä. - Normaaleja kunnossapitotoimenpiteitä on suoritettu ja yksi terässilta on hiekkapuhallettu sekä maalattu, Nurmilaukaus sanoo. Tulevaisuuden kannalta Nurmilaukaus pitää tärkeänä Ylivieska - Iisalmi rataosuuden kunnossapitoa ja toimivuutta. - Ylivieska - Iisalmi rataosuus on tulevaisuuden kannalta tärkeä, koska sitä voidaan käyttää vaihtoehtoisena reittinä Talvivaaran kaivostoiminnan kuljetuksissa. Tavaraliikennetoiminnan säilyttämisen kannalta sähköistäminen olisi tärkeää. Hankkeen toteutuessa rataosuudella pullonkaula avautuisi uudelle isommalle junaliikenteelle. On kuitenkin selvää, että Oulu-Kontiomäki rataosuus kaipaa perusparannusta ja molempia hankkeita ei voi toteuttaa yhtä aikaa. On pohdittava järjestystä kumpi hanke on tarpeellisempi toteuttaa ensin, Nurmilaukaus toteaa. Ylivieska- Iisalmi - Kontiomäki rataosuuden yleissuunnitelma toiminnallisuuden parantamiseksi olisi toteutuessaan laajuudeltaan merkittävä ja iso investointi. - Hankkeen kustannusarvio on 2009 valmistuneen tarveselvityksen mukaan noin 72 miljoonaa euroa, josta Iisalmi- Ylivieska välin sähköistyksen osuus on noin 40 miljoonaa euroa, Liikenneviraston ylitarkastaja Jouni Juuti
4 Nro 25 9.8.2011 SUORITETAAN PYÖRÖPAALAUSTA ja KALKIN LEVITYSTÄ + muuta traktoriurakointia Myös seulottua ruokamultaa Juhani Mehtälä Puh. 440 231, 0500 121 179 SORAT HIEKAT KALLIOMURSKEET kaikki lajikkeet RUOKAMULLAT MAANRAKENNUS- PALVELUT urakointia kaikille. Alkolukko on myös hyvä varkaudenestolaite KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: Jani Tervola Pitkä rauhallinen puhallus, nolla promillea ja auto käynnistyy. Näillä eväillä päivähoito -ja koulukuljetuksia hoitavat taksiautoilijat aloittavat aamunsa elokuussa. KANNUS Taksipalvelu Jani Tervola varautui jo hyvissä ajoin ennakkoon alkolukon käytön pakolliseksi tuloon elokuun alussa. - Hommasin alkolukon käyttööni jo kuukautta aiemmin, että ehdin opetella sen toimintaa ja varmistaa, että siinä ei ole vikoja, Tervola Tervolan mukaan kämmenen kokoisen alkolukon käyttö on yksinkertaista ja alkolukko on toiminut hyvin. - Ennen puhallusta alkolukon täytyy antaa hieman lämmetä, noin minuutin verran. Talvella alkolukkoa ei voi jättää autoon, vaan se on otettava sisälle. Toivottavasti talvella ei tule kylmyyden kanssa ongelmia, Tervola toteaa. Taksikuskien ei kuitenkaan tarvitse ajon aikana puhallella alkometriin, mutta jos pysähdys kestää yli 45 minuuttia on pilliin taas puhallettava. - Ammattiautoilijoilla tuo puhallusväli on hieman tavallisia yksityiskäyttäjiä pidempi. Normaali autoilijalla uusi puhallus tulee suorittaa jo 20 minuutin jälkeen. Ammattiautoilijat joutuisivat puhaltelemaan siinä tapauksessa koko ajan, joten meillä tuo aika on onneksi vähän pidempi, Tervola toteaa. Alkolukko- malleja on markkinoilla monenlaisia. Tervola selvitti monia eri vaihtoehtoja. Hänen taksissaan ja muissakin Kannuksen takseissa on Dräceralkolukot. - Dräcer-alkolukot ovat pärjänneet hyvin testeissä ja sen hintakin oli kohdillaan. Luotan merkkiin, kun itselläni on saman valmistajan käsialkometri. Yksi tärkeä kriteeri alkolukkomallin valinnassa oli se, että Dräckerin huoltopaikkoja on lähikunnissa., Tervola Alkolukko rekisteröi kaikki puhallukset tietojärjestelmäänsä. - Alkolukko pitää kalibroida kerran vuodessa. Kalibrointi maksaa noin 80-90 euroa. Samassa yhteydessä alkometriin kirjautuneet tiedot välittyy valvontaviranomaisille. Ammattiautoilijoiden tuloksia kontrolloidaan ja jos alkolukko on kirjannut rekisteriinsä promillelukemia on lupa-asiat varmasti pian kortilla, Tervola sanoo. Tervola pitää alkolukon pakkokäyttöä hyvänä asiana. - Alkolukko on myös hyvä varkaudenestolaite, eipähän känniset autovarkaat saa autoa käyntiin, Tervola toteaa. Alkolukon käyttö tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa tuli pakolliseksi 1. elokuuta. Pakollisuus koskee kuljetuksia, jotka järjestää kunta, kuntayhtymä, koulu tai laitos tilausliikenteenä ja kuljetukseen saadaan kunnan tai valtion tukea. Verenpysäytys perinnehoitomuotona kiinnostaa ihmisiä KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Leila Kattilakoski ja Anja Filppula Kannuksessa voi tutustua perjantaina erilaisiin perinnehoitomuotoihin. Luvassa on muun muassa luentoja kuppauksesta, hieronnasta, jäsenkorjauksesta, ja vanhan kansan yrteistä sekä voiteista. KANNUS KyläKelpaa! Maaseutuasumisen messut ovat tarjonneet tänä kesänä kuukauden ajan monenlaista mukavaa ja mieltä rentouttavaa tapahtumaa. Kuin sokerina pohjalla perjantaina 12. elokuuta pääsee Kannuksessa tutustumaan terveyden juurille, eli maaseudun omiin perinnehoitoihin ja niitä tekeviin ihmisiin. - Kannuksessa on paljon perinteisiä kansanparannustaitoja omaavia ihmisiä. On hieno asia, että me saamme talkootyöllä järjestettyä näin hienon tapahtuman. Meidän Perinnehoidot -juuret terveydelle maaseudulta päivän koko ohjelma on taidonnäyte mitä innokkaalla asenteella ja talkoilla saadaan aikaiseksi, Perinteisen jäsenkorjaus ry:n puheenjohtaja Leila Kattilakoski Kattilakosken mukaan Perinteinen jäsenkorjaus ry lähti Kylä- Kelpaa! -messutapahtumaan mukaan mukavan yhteensattuman Leila Kattilakoski (oik.) on tehnyt jäsenkorjausta jo 20 vuoden ajan. Kuvassa Juhani Pienimäki, jonka kipeää selkää ja olkapäätä Kattilakoski hoitelee. Ihmisille ei tarvitse todistella perinnehoitoja ja niiden vaikutuksia. myötä. Leila pyysi Kannuksen kaupunginjohtajaa Terttu Kortetta toivottamaan täydennyskoulutuskurssilaiset maaliskuussa tervetulleiksi Kannukseen, mutta yhteensattumien myötä, tämä ei onnistunut. Keskustelussa kävi ilmi seuraavan täydennyskoulutuksen ajankohta, joka on nyt tulevana viikonloppuna, Kyläkelpaa tapahtuman aikaan ja Korte pyysi myös meitä osallistumaan tapahtumaan. Vinkistä suuri kiitos hänelle, Kattilakoski sanoo. Perinnehoidot ja kansanparannus on tänä päivänä Kattilakosken mukaan hyväksytympää jo lääkäreidenkin keskuudessa. - Perinnehoitoja ja kansanparannustahan on tehty aina. Kauan ennen lääkäreitä. Ihmisille ei tarvitse todistella perinnehoitoja ja niiden vaikutuksia. Hoitoon tulevat he ketkä hoitoja tarvitsevat. Kannuksessa on pitkät perinteet perinnehoitosaralla. - Esimerkiksi Antti Polvikoski tekee jäsenkorjausta jo neljännessä polvessa. Kunnioitan heidän sukuperintöä kovasti ja on hienoa, että Polvikosket osallistuvat myös perinnehoitopäiväämme. Itse olen ollut alalla noin 30 vuotta, jäsenkorjausta olen tehnyt 20 vuotta, Kattilakoski Kattilakoski kiertää myös ympäri Suomen pitämässä jäsenkorjauksen koulutuksia. Lisäksi hän valmistaa vanhan kansan voiteita ja yskänlääkkeitä. Verenpysäytys on yksi harvinainen taito, josta on myös perinnehoitopäivän aikana luento. - Verenpysäytys on sellainen aihe, että se kiinnostaa ihmisiä erityisesti. Aukusti Hollanti oli tunnettu verenpysäyttäjä Kannuksessa. Kerron Aukustin elämäntyöstä myös luennolla. Kattilakosken mukaan vielä tänä päivänäkin on muutamia ihmisiä, joilla on verenpysäytystaito. - Itse en tee verenpysäytyksiä. Verenpysäytys taito on lahja, joka annetaan vain harvoille ihmisille. Sen salaisuus on seuraajille annetuissa sanoissa, joita ei koskaan ääneen sanota. Niitä sanoja ei jaeta kenelle tahansa. Verenpysäytyksestä ei saa ottaa myöskään maksua, Kattilakoski Kattilakoskella on tiedossa hänen omaan isäänsä liittyvä tapahtuma jo edesmenneen Aukusti Hollannin verenpysäytys taidoista. - Isäni oli pienenä poikana lyönyt kirveellä sääreensä. Jalasta oli ruiskunnut verta noin 20 sentin korkeuteen. Isän täti oli ollut kotona ja oli lähtenyt pellolle Aukustille kertomaan, että isäni on lyönyt kirveellä jalkaan ja verta tulee hirveästi. Vähän ajan päästä isäni jalasta oli verentulo lakannut ja verisuonten päät menneet valkoisiksi. Isäni oli viety lääkäriin ja lääkäri oli todennut, että Aukusti on taas ollut asialla, Kattilakoski Vanha kansa käytti muurahaisrasvaa reumatismiin ja kivun lievitykseen. Muurahaisrasvan valmistuksessa nesteestä siivilöidään muurahaiset erilleen, jonka jälkeen siiitä valmistetaan voide. Muurahaisten 'keräämiseen' pitää olla aina maanomistajan lupa. Lupa pitää kysyä myös keolta, muuten voiteesta ei tule voimallista. Pesältä lähtiessä on muurahaisille lausuttava kiitos. Vanhan kansan yrtteihin ja voiteisiin pääsee tutustumaan Kattilakosken mukaan paikan päällä. - Meillä on tapahtumassa myynnissä monenlaista. On pihkavoidetta, yskänlääkettä, muurahais -ja kehäkukkavoiteita. Anja Filppula tietää kaiken kasveista ja hän osaa kertoa niiden käyttötarkoituksista, Kattilakoski toteaa.
Nro 25 9.8.2011 5 Tanjan ruskettunut iho muuttui hehkeäksi luomulla KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: Kati Järvenpää Luomu on nyt pop muutenkin kuin elintarvikkeissa. Luomukosmetiikka kiinnostaa. Suomalaisnaisista usea kiinnittää huomiota kosmetiikkatuotteiden ekologisuuteen, luonnonmukaisuuteen ja eettisyyteen. NIVALA Kaunis Mielen Henna Raivion mukaan kosmetiikkaalalla halutaan tarjota eettisiä, ekologisia ja humaanisia vaihtoehtoja. Sertifioitua luomukosmetiikkaa koskevat hyvin tiukat säädökset sallituista raaka-aineista, valmistusmenetelmistä, säilöntäja väriaineista. - Luonnonkosmetiikkaan tutustuminen on helppo aloittaa esimerkiksi ammattilaisen tekemällä Couleur Caramel -kasvohoidolla. Hoidoissa käytettävät tuotteet valitaan ihon kunnon ja tarpeen mukaan, Raivio Tanja Junttila on tullut luomukasvohoitoon Kaunis Mieleen Turkin lomamatkan jälkeen. - Iholleni on tehty jo hedelmähappokuorinta ja se sai tuntemaan kasvoni jo tosi raikkaiksi, Junttila kertoo hoitopöydällä maatessaan. Junttila on kiinnostunut ihonhoitotuotteiden lisäksi luomukosmetiikasta, vaikka hän ei ole vielä niitä kokeillut. Tanja Junttila käväisi Turkin lomareissun jälkeen Kaunis Mielessä luomukasvohoidossa. Henna Raivio ( oik. ) levitti Junttilan ruskettuneelle iholle laventelipohjaisen luomukalvonaamion. - Ihan mielenkiinnosta voisin myös luomukosmetiikkaa kokeilla. Huolehdin ihostani päivittäin puhdistamalla ja voitelemalla. Meikkaankin joka päivä, Junttila Raivion mukaan ihmiset käyttävät usein liian tehokkaita Ainoastaan virallinen luomukosmetiikkasertifiointi takaa tuotteen luonnollisen alkuperän. Anti-age-tuotteita. - Tanjan ruskettuneesta tulee luomukasvohoidon jälkeen hehkeä ja terveen näköinen. Ihmisillä on väärä harhaluulo, että rusketus lähtee pois kasvohoidossa. Asia ei ole niin, vaan rusketus syvenee ja tulee terveemmän näköiseksi, Raivio vakuuttaa samalla kun levittää laventelipohjaista kalvonaamioita Junttilan kasvoille. Luomukosmetiikkaa Kaunis Mielessä on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta keväällä Raivio innostui vielä enemmän luomukosmetiikasta ja laajensi tuotevalikoimaansa Couler-Caramel-luomukosmetiikka tuotteilla. - Minulta löytyy nyt laaja valikoima Couler-Caramellin ihonhoito -ja kosmetiikkatuotteita. Syksyllä valikoimaan tulee vielä Look-paketti, jota on myynnissä vain rajoitetun ajan, Raivio Luonto- ja luonnollisilla mielikuvilla myydään Raivion mukaan paljon kosmetiikkaa. - Ainoastaan virallinen luomukosmetiikkasertifiointi takaa tuotteen luonnollisen alkuperän. Couler-Caramel -luomukosmetiikka ei sisällä haitallisia synteettisiä aineita, vaan ne hellivät ihoa aidoilla luonnon tehoaineilla, Raivio Luomukosmetiikan perustana ovat puhtaat, luonnosta saadut raaka-aineet. - Luonnonkosmetiikassa kiellettyjä ovat eläinkokeet, synteettiset hajusteet, maaöljyperäiset raaka-aineet, parabeenien ja säilöntäaineiden käyttö sekä probyleeniglykolin ja butyleeniglykoolin käyttö.?onko tässä sinun ilmoituksesi? VARAA ILMOITUS- PAIKKASI NUMEROSTA 044-544 0301, 044-544 0276 tai 044-544 9041 Tatu hurmasi tuomarit ja isänsä Tapio-laulullaan KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVA: Kati Järvenpää Nivalalainen Tatu Sandvik on jo viikon verran nauttinut laulukilpailuvoitostaan. Voittorahoilla on jo ostettu videokamera ja voittobileet pidetty. NIVALA Laulu raikaa Järvikylällä, kun vähän reilu viikko sitten Piippolan vaarin lastenlaulukilpailun Popparit-sarjan ensimmäinen poikavoittaja Tatu Sandvik ( 9.V) lauleskelee kotonaan. Tatulla on aihetta hymyyn, sillä tämä nuori poika kävi ensimmäistä kertaa kokeilemassa siipiään lastenlaulukilpailussa ja sai tuoda kotiinsa heti siltä reissulta voittopokaalin. Tatu istuskelee rennosti äitinsä Satu Kontiolan kanssa olohuoneen sohvalla ja muistelee kuinka äiti houkutteli hänet mukaan Nivalassa kesällä järjestettyyn alkukarsintaan. - Äiti kyseli, että lähdetkös laulamaan? Minä vastasin ensin, että en lähde, mutta sitten totesin, että eiku joo. Nivalan esikarsinnassa lauloin Merimies-laulun ja Piippolassa semifinaalissa esitin sen myös, mutta superfinaalissa voitokas lauluni oli Tapio, Tatu Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan sanoittamaa Tapio-laulua Tatu ei ollut aiemmin tuntenut, vaan kuuli laulun ensimmäistä kertaa internetistä pari päivää ennen laulukilpailua. - Tatu kuunteli Piippolan vaarin lastenlaulukilpailun laululistaa ja tykästyi heti Tapioon. Tapio nimikin on Tatulle tärkeä, sillä Tatun isän nimi on Tapio. Laulukilpailun aikana Tatu muistutti, että katso äiti sitten, että itkeekö isä. Kyllähän se niin herkkä tilanne oli, että taisi Tapio-isällä olla kyynel silmäkulmassa, kun Tatu-poika esiintyi, Satu Kontiola Tatu Sandvik on Nivalan nuorin poppari. Tatu voitti reilu viikko sitten Piippolan vaarin lastenlaulukilpailun popparisarjan, ja nyt poika lauleskelee huoneessaan karaokea. Kyllähän se niin herkkä tilanne oli, että taisi Tapio-isällä olla kyynel silmäkulmassa, kun Tatu-poika esiintyi. Julkisuuteenkin ja juhlahumuun Tatu on jo totutellut. Palkintorahoilla hankittu videokamera on ollut myös jo kovassa käytössä. - Yksi lehtihaastattelu on minusta käyty tekemässä, ja 200 euron palkintorahojen lisäksi olen saanut rahaa Nuorisoseuraltakin. Olen kuvannut palkintorahoilla ostetulla videokameralla jo yhden viidakkoseikkailunkin, Tatu kertoo videokamera kädessään ja painaa taas äänitysnapin pohjaan. Satu-äiti kertoo, että Tatu on aina tykännyt laulamisesta ja tanssimisesta. - Tatu liikkuu lavallakin niin luontevasti. Pojalla on rytmi veressä. Laulun sanojen opettelun suhteenkaan ei ole ongelmia. Tatu oppii todella äkkiä uudet sanat. Pienen suostuttelun jälkeen Tatu laulaa sohvalla kännykkänsä säestämänä Tapio-laulun ensimmäistä säkeistöä. - Päivättären herätessä aamu valkenee, aurinko taas kerran tienoon valaisee. Suuret kuuset kumartaa kun hallitsija käy. Metsänkuninkaalle voittajaa ei näy. Metsänvaltias Tapio näin metsiä samoilee, tuuletar tietä lakaisee. Metsänvaltias Tapio kun katseensa kohottaa hiidetkin kaikkoaa, Tatu laulaa kirkkaan heleällä ja reippaalla äänellään. Nimikirjoituksia Tatu lupaa jakaa halukkaille. Toimittajan käsivarteen tämä nuori poppari kirjoittaa kaunokirjoituksella hienosti: Tatu Sandvik. Lauluintoa Tatulla riittää. Se vain lisääntyy, sillä Satu-äiti on ostanut Tatulle voiton kunniaksi omaan huoneeseen karaokelaitteet. Niillä kelpaa Tatun lauleskella. Karaokelaitteessa pyöriikin Lasten Musaboxin levy, josta Tatu vielä esittää Ole, Ole-kappaleen. Nivalalainen Tatu Sandvik voitti Piippolan vaarin lastenlaulukilpailussa 7-10-vuotiaiden poppareiden sarjan. Toiseksi sarjassa sijoittui Janette Ahola Raahesta ja kolmanneksi Tino Miettinen Muhokselta. Sijalle neljä sijoittui Nadja Väli-Klemelä Kalajoelta ja viidennen sijan jakoivat Joska Hietala Nivalasta ja Salla Nikula Sievistä.
6 Nro 25 9.8.2011 Koulu alkaa - la Koulun alkaminen on koko perheelle uusi ja jännittävä asia. MLL antaa elokuussa jo 13. kerran Hyvä alku koulutielle -pussit ensiluokkalaisille. Tänä vuonna pussit on valmistettu materiaalista, joka on tehty kierrätetyistä PETpulloista. Hyvä alku koulutielle- pussin sisälle on pakattu lapselle eläinaiheinen tarra-arkki ja vanhemmille suljetussa kirjekuoressa tietoa ja käytännön vinkkejä ensiluokkalaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Vanhemmat saavat tietoa ja muistutuksia leikeistä, liikkumisesta, hyvästä ruokavaliosta, unesta, turvallisuudesta, median käytöstä ja lapsen ja vanhempien yhteisen ajan tärkeydestä. Koulun alkaminen on koko perheelle uusi ja jännittävä asia. Lapselle tulee uusia auktoriteetteja vanhempien rinnalle ja hänen päiväänsä rytmittävät lukujärjestys ja kotitehtävät. Vanhemmilta lapsen koulunkäynti vaatii järjestelyjä muun muassa lapsen iltapäiviin ja koulun lomien ajaksi. Koulun aloittaminen tuo lapselle uusia vaatimuksia. Lapsi tarvitsee turvaa. Koulun alkaminen itsenäistää lasta vanhemmistaan uudella tavalla, vaikka hän olisikin ollut päivähoidossa. Vanhemmat miettivät yleensä, onkohan oma, niin pieneltä tuntuva lapsi tarpeeksi vahva ja kypsä koulunkäyntiin. Koulussa lapselle tapahtuu päivän mittaan paljon asioita, joista vanhemmat eivät tiedä mitään. Päivähoidossa ja esikoulussa lapsen päivän kuulumiset vaihtuvat hoitajan kanssa lasta tuodessa ja hoidosta hakiessa, mutta koulussa opettaja ei ole enää samalla tavalla vastaanottamassa ja luovuttamassa lasta. Lapselle annettu vastuu omien asioiden huolehtimisesta kasvaa selvästi ja hän joutuu selviytymään yksin. Vanhemmuus ei kuitenkaan lopu koulun alkamiseen. Koululainen tarvitsee vanhempiaan kuin ennenkin, turvallisuuden, tuen ja hoivan antajina, asioiden ja tunteiden jakajina. Lapsi odottaa usein innolla uusia, kouluun liittyviä asioita. Koulureitti on tärkeää opetella ja harjoitella yhdessä vanhempien kanssa etukäteen. Koulutarvikkeet, kuten reppu ja penaali käydään ostamassa äidin, isän tai vaikkapa kummin kanssa. Koululaiseksi tuleminen on lapselle suuri asia. Lapsen mieltä askarruttavat monenlaiset kysymykset: Minkälainen on oma opettajani? Keitä saan luokkatovereikseni? Mitä koulussa syödään? Minkälaisia kotitehtäviä saan? Kenen kanssa leikin välitunneilla? On luonnollista, että vanhemmat tuntevat itsenäistyvästä ja kotoa irtautuvasta lapsestaan samanaikaisesti sekä ylpeyttä että luopumiseen liittyvää haikeutta. Lapsi nauttii itsenäistymisestään ja siitä, että pärjää ja uskaltaa olla jo yksin hetken. Koulun jälkeen tai kun vanhemmat lähtevät kauppaan, hän harjoittelee yksinoloa. Lapsella tulisi kuitenkin aina olla mahdollisuus turvautua aikuiseen. Lapsen on ehkä parempi viettää aikansa iltapäiväkerhossa, jossa on valvovia aikuisia, jos vanhempien työpäivät ovat pitkät. Vanhemmalla on hyvä olla herkkyyttä tunnistaa kuinka hyvin oman lapsen siivet kantavat: antaa sopivassa suhteessa tilaa itsenäisyydelle, rohkaista siihen, mutta toisaalta tarjota myös riittävästi tukea, turvaa ja yhdessäoloa. Koululainen on yleensä aktiivinen ja viettää paljon aikaansa myös kodin ulkopuolella erilaisissa harrastuksissa. Vanhemmat ja oma perhe ovat kuitenkin lapselle kaikkein tärkeimmät ja yhteinen aika perheen kanssa on arvokasta. Myös leikillä, vapaalla touhuilulla ja mielikuvituksella on edelleen tärkeä sija elämässä. Koulunkäynnin aloittaminen on lapselle suuri asia, eikä kouluun liittyviä asioita pitäisi Koulut alkavat ja tiellä liikkuu paljon pieniä lapsia, jotka eivät vielä ole sisäistäneet liikennesääntöjä. Kymppisanomat yhdessä tällä aukeamalla olevien yritysten kanssa haluaa muistuttaa tiellä liikkujia ajamaan varovasti ja ottamaan huomioon pienet koulumatkalaiset. Puh. 044-313 8518 Likakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset/vuokraus Pakettiautokuljetukset Kuljetuksia urkupilleistä ulosteisiin KusKas KY Tuomo Ojala Kalliontie 129, Koivisto 040 527 4157 Taksipalvelu Jani Tervola - Invataksi nostolavalla - Karaoke- ja dvd-laitteisto - Tilaus- ja sopimusajoja Kannus / Eskola KusKas senkin KusKas Puh. 050-517 0272 Kosmetologipalveluja perushoidoista hedelmähappo- ja erikoishoitoihin sekä ihonpuhdistuslaite SONOSCRUB Hoitotuotteet, meikit ja tuoksut MAALAUSPALVELU NYT ON AIKA HUOLTAA AUTOSI! Autojen huollot Päästömittaukset OBD-mittaukset Vikakoodien luku Nelipyöräsuuntaus Ilmastointihuollot ja -korjaukset Toholampi, puh. 0400 265 992 HENKILÖ- AUTON ÖLJYT ÖLJYT
Nro 25 9.8.2011 7 psuus jatkuu nimeni/kuvani Jos minulle tulee huoli, voin soittaa: Nimi: Numero: liikaa käyttää kasvatuskeinoina. Kannattaa mieluummin kertoa lapselle, että koulussa saa kavereita, tilaisuuden oppia uusia mielenkiintoisia asioita ja kokea kaikenlaista jännittävää kuin korostaa, kuinka koulussa täytyy istua hiljaa, kuunnella, olla kiltisti ja syödä lautanen tyhjäksi. Tekeminen Nousen ylös. Käyn wc:ssä. Puen vaatteet päälle. Aloitan, kun kellon numerot kellon viisarit Tehty! Osoita lapselle luottavasi siihen, että hän kyllä oppii tarvittavat taidot ja valmiudet. Hankalia asioita voidaan harjoitella yhdessä, kaikkea ei tarvitse hallita heti. Myös opettaja osaa ammattitaidollaan auttaa lasta koululaiseksi. Koulu ja opettajat tekevät kaikkensa, jotta koulun aloitus olisi mahdollisimman miellyttävä ja lapsen omasta luokasta tulisi innostava ympäristö oppimiselle. Joskus lapsi pelkää koulun aloitusta ja kouluun lähtemistä. Peloista on syytä keskustella hänen kanssaan, mutta ei tivaamalla. Lapsen pelko on usein sellaista, että hän ei sitä itsekään käsitä. Lasta kannattaa kuunnella, se jo sinällään voi helpottaa. Älä mitätöi lapsen pelkoja tai nolaa häntä niiden vuoksi. Hän saattaa pelätä, ettei muista lähteä aamulla kouluun tai häntä ehkä pelottaa mennä yksin. Lapsi on kenties huolissaan siitä, että vanhemmille sattuu jotain pahaa hänen poissa ollessaan. Lapsi saattaa ikävöidä vanhempiaan tai olla mustasukkainen kotiin jääville Mannerheimin Lastensuojeluliitto jakaa koulunaloittajille jo 13. kerran Hyvä alku koulutielle -pussit. Minkälaisia kotitehtäviä saan? Kenen kanssa leikin välitunneilla? sisaruksille. Pieni koululainen voi myös tuntea pelonsekaista kunnioitusta opettajaa ja uusia luokkatovereitaan kohtaan. Tottuminen uuteen opettajaan, hänen tapoihinsa, luokan ja koulun sääntöihin voi vaatia aikaa ja olla aluksi hankalaa. Luokassa ei voi saada samalla tavoin yksilöllistä huomiota kuin kahden kesken vanhemman kanssa. Herkemmät lapset voivat pahoittaa mielensä, jos esim. opettajan tapa ohjata tuntuu kovin ronskilta eikä lapsi ole tottunut sellaiseen. Lähde: http://www.mll.fi/vanhempainnetti Repun sisältö: Syön aamupalan. Pesen hampaat. Harjaan hiukset. Tarkastan repun. Siellä pitää olla: ja -päivänä lisäksi ja -päivänä. Puen ulkovaatteet päälle ja laitan repun selkään. Olen valmis! Astun ovesta ulos. Näin aamun tarkastuslistaa käytetään: Lapsi ja vanhemmat käyvät yhdessä lävitse, mitä asioita kuuluu aamutoimiin. Eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kanssa voidaan katsoa kuvia ja isomman koululaisen kanssa lukea tekstiä. Lapsi saa merkitä rastin Tehty!sarakkeeseen, kun aamutoimi on suoritettu. Merkinnän voi tehdä lyijykynällä ja pyyhkiä pois ennen seuraavaa aamua. Tai sitten listan voi kiinnittää esim. jääkaapin oveen ja hankkia 9 pientä magneettia tehtyjen aamutoimien merkitsemiseen. Aluksi kellon ajat tuntuvat hankalilta ja voivat hämmentää. Niitä ei välttämättä tarvita. Kun lapsi on siihen valmis, voidaan listaan merkitä numeroilla tai viisareilla milloin tietty aamutoimi olisi hyvä aloittaa, että ehtii ajoissa matkaan. Tämä voi olla hyvä apuneuvo etenkin silloin, kun lapsi jää aamulla itsekseen kotiin tekemään aamutoimiaan. Silloin on hyvä täyttää myös listan yläreunaan, kenelle lapsi voi soittaa, jos aamulla tulee huoli. Koululaisen ja eskarilaisen avuksi voi tulostaa aamutoimia helpottamaan mukavan koululaisen Aamu-huoneentaulun MLL:n nettiosoitteesta: http://www.mll.fi/ajankohtaista/hak/vinkkeja_koululaisen_vanhemmille/ KOULUT ALKAVAT: Ylivieska Koulu alkaa ti 16.8.2011 Jarmo Hakola 040 7437 226 Vapaudentie 1, NIVALA (08) 443 688 Alavieska Koulu alkaa ti 16.8.2011 Kannus Koulu alkaa ti 16.8.2011 HSP-Asennus remontit kotiisi Hyödynnä remontin kustannuksissa kotitalousvähennystä 040 502 8806 hsp.asennus@kotinet.com REMONTOINTI KYLPYHUONE, SAUNA JA KEITTIÖ TIMANTTIPORAUKSET LUOTETTAVAA JA TEHOKASTA SALAOJAURAKOINTIA MARKKU MYNTTI KY Someronkyläntie 681, 85200 Alavieska Puh. (08) 432 903, 0400 890 469 Toholampi Koulu alkaa ma 15.8.2011 Nivala Koulu alkaa ti 16.8.2011 Sievi Koulu alkaa ti 16.8.2011 Välskärintie 4, 69100 Kannus Haketuspalvelu Pellonraivaus Peltojen tasaus tasausruuvilla Kaivinkone- ja teladumperipalvelu KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi P. 0500 193 042 VIITAMAA CARAVAN OY Viljavarastontie 1, 84100 Ylivieska Puhelin 08-423 327, Fax 08-423 519 Ratakatu 18, 84100 Ylivieska www.autionauto.fi Joutsentie 11, Ylivieska, p. 08 410 123, Mikko 050 400 1952, www.a-rengas.fi Ari-Pekka Päivärinta Oy 044-0308219, Ylivieskantie 189 b, 85500 Nivala Nesteen liikenneympyrästä 1,8 km Ylivieskaan päin. Avoinna: Ma-Pe 08.00-17.00, La 09.00-15.00 Grillituotteet Jäätelöannokset Pappilankatu 8, Kannus, 050-5261273
8 Nro 25 9.8.2011 ALUEELLISET TEKSTARIT Olipas röyhkeä pyörävaras, kehtas ottaa Volvon perästä pyörätelineestä erikoisen pyörän, se kyllä tunnetaan! Tuoppa se pyörä mahdollisimman pian takas Kuokkatien kerrostalon pihalle? ( Haluan pyöräni takaisin ) Sääukko Jouko Jämsän heinäkuun tilastot Autoilijat älkää roiskuttako vettä jalkakäytävällä kulkijoiden päälle! ( Kerran jo kasteltu ) Kiitos kohteliaalle miehelle joka auttoi minua Ylivieskassa, kun jäin autoni kanssa tienposkeen. ( Punaisen Golfin nainen ) Askarruttaako jokin, olisiko hyvästä työstä kiitettävä, muuta kerrottavaa, kysyttävää... Kerro mielipiteesi tekstiviestillä puh. 044 945 3763 Normaali tekstiviestihinta Toimituksella on oikeus olla julkaisematta tekstiviestejä, jotka loukkaavat tai kohdistuvat suoraan tunnistettavissa oleviin henkilöihin tms. Kannustavat ja kehuviestit sen sijaan sallitaan. NIMIPÄIVÄSANKARIT Ti 9.8. Erja, Eira ja Natalie Ke 10.8. Lauri, Lasse, Lassi ja Lars To 11.8. Sanna, Sanni, Susanna ja Susanne Pe 12.8. Klaara ja Klara La 13.8. Jesse ja Alfons Su 14.8. Onerva, Kanerva ja Svea Ma 15.8. Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marjut, Marjaana, Marjukka, Marita, Maritta, Marianne, Marianna ja Marlene Aamun paras hetki Lestijoki, uskollisena minua odotat Aamun paras hetki heräämisen jälkeen on tuntea viileytesi ihollani Muutaman uintiliikkeen jälkeen en haluaisi irrottautua sinusta Tiedän, että jäät minua odottamaan tulen luoksesi huomenna uudestaan Maanantai-aamuna olit hiukan vallaton vuolaasti virtasit ja vetesi oli korkealla Voimakkain vedoin uin vastavirtaan annoit minulle mahdollisuuden tehokkaaseen aamuvoimisteluun Aamuinen uinti- ja pyöräilyretki, sekä valmiiksi katettu aamiaispöytä kotona odottamassa, on ihana uusi päivä Raija Sinisilta, Kannus 26.7.2011 KYMPPIKUVA Jouko Jämsän säähavaintoaseman tilastoihin voi tutustua internetissä: www.kotinet.com/jamsat. Kymppisanomat julkaisee lukijoiden ottamia Kymppikuvia. Valokuvia voi lähettää jpg-muodossa sähköpostilla toimitus@kymppisanomat.fi. Valokuvan mukaan pitää laittaa kuvan ottajan nimi ja paikkakunta. VAALEAA RAHKATURVETTA Parasta kuiviketta kaikille eläimille! MEGATURVE OY Kysy toimituksista! p. 0400 281 889 p. (08) 447 172 www.megaturve.com Kesähiiri on hymysuin odotellut toimituksen väen palaavaksi takaisin sorvin ääreen ja lukijoille nautinnollisia hetkiä Kymppisanomien tarinoiden kera. Markku Kannuksesta ALUEELLINEN SÄÄENNUSTE: Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kalajoki Alavieska Kannus Toholampi Ylivieska +18/11 Sievi Nivala +18/12 Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus +16/9 Toholampi Ylivieska Sievi +15/8 Nivala Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus +17/6 Toholampi Ylivieska Sievi +17/6 Nivala Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus +18/7 Toholampi Ylivieska Sievi +17/7 Nivala Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Kannus +20/7 Toholampi Ylivieska Sievi +19/7 Nivala Reisjärvi Haapajärvi www.fmi.fi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi Lestijärvi 4:57 21:56 Pihtipudas +18/11 5:00 21:53 Pihtipudas +16/9 5:03 21:50 Pihtipudas +17/6 5:06 21:46 Pihtipudas +17/7 5:09 21:43 Pihtipudas +19/6
RESEPTINURKKA Mittaa marjat, vesi tai viini, sokeri ja valitsemasi mauste kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi miedolla lämmöllä ja keitä noin 5 10 minuuttia silloin tällöin kattilan sisältöä ravistellen tai kevyesti sekoittaen. Jäähdytä vartti, poista inkiväärin pala ja purkita. Höyrymehun perusohje Ainekset kypsiä marjoja tai hedelmiä Dansukker Taloussokeria 300 500 g/marjakilo 1. Huuhdo marjat tarvittaessa. Marjat voi käyttää terttuineen. Kaada marjat ja sokeri kerroksittain höyrymehustimen marjakehikkoon niin, että alimmainen ja päällimmäinen kerros on marjoja tai hedelmiä. 2. Sulje höyrymehustimen kansi tiiviisti. Anna veden kiehua pohjakattilassa 30 80 minuuttia eli kunnes marjat ovat vaalentuneet. 3. Ota ensimmäinen mehuerä n. 20 minuutin kiehumisen jälkeen kannuun ja kaada se takaisin marjojen päälle. 4. Valuta mehu kattilaan. Mehua ei pulloteta suoraan höyrymehustimesta, koska mehun ja voimakkuus ja sokeripitoisuus vaihtelevat ensimmäisen ja viimeisen valutuskerran välillä. 5. Kiehauta koko mehuerä nopeasti. Pullota mehu pestyihin ja kuumennettuihin pulloihin. Täytä pullot aivan täyteen ja sulje korkit välittömästi. Säilytä viileässä. Yhdestä marjakilosta saadaan noin 1 litra höyrymehua. Sokerin avulla mehu irtoaa marjoista paremmin ja saat enemmän mehua. Voit myös sekoittaa useampia marjalaatuja keskenään. Lähde: Dansukker Elokuun hillo Ainekset 500 g vadelmia 300 g punaisia viinimarjoja 200 g karviaisia tai raparperia ½ dl vettä tai viiniä 500 g (6 dl) Dansukker Hillosokeria tai 1 pkt (330 g) Dansukker Hillo-marmeladisokeria pieni pala kuivattua inkivääriä tai 1 tl rouhittua anista Herukoiden ja pensasmustikan sato on kypsynyt Pensasmarjojen satokausi on meneillään. Käsin poimittuja herukoita ja karviaisia sekä pensasmustikoita on ollut toreilla ja myyntipöydillä jo heinäkuun puolella. Herukoiden konepoiminnat ovat nyt alkaneet ja herukkasato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikoita poimitaan pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä. Mustaherukkasato muodostuu tänä vuonna viime vuosia paremmaksi. Talvi oli herukoille suotuisa paksuine lumipeitteineen, eikä kukinnan aikana ollut juuri lainkaan halloja. Helle on toki pienentänyt paikoin marjakokoa, mutta toisaalta se on parantanut marjojen makua, joten tuoremarkkinoille on tulossa laadukasta herukkaa. Punaherukka on paikoitellen karistanut raakileitaan, mutta valkoherukan sato on normaali. Puna- ja valkoherukka menevät pääosin teollisuuden raaka-aineeksi. Pensasmustikalla on ollut jonkin verran talvivaurioita, mutta muuten sato muodostuu kohtuulliseksi. Kaikkien pensasmarjojen laatu on erinomainen, kun marjat saadaan kerätä kuivissa olosuhteissa. Myös elokuu on pakastuskuukausi Monessa kotipakastimessa voi olla tilaa, jos ei helteiden aikana ole jaksanut syventyä marjahankintoihin. Elokuun aikana on vielä mahdollisuus täyttää tyhjä tila herkullisilla herukoilla ja pensasmustikoilla. Toki marjoja kannattaa käyttää reilusti myös tuoreena, ovathan loppukesän marjat varsinaisia terveyspommeja. Marjojen hankinnassa ei kannata aikailla, sillä satokausi on pensasmarjoillakin totuttua lyhyempi. Monenlaiset herukkaherkut Viinimarjoja eli herukoita nautitaan nyt, kun on niiden aika. Kokeillaan sekä punaisia että mustia ja vihreitäkin, jos niitä on saatavilla. Yksi maultaan hienoimmista jälkiruoista on mustaherukkaparfait, suomalaiselta nimeltään jäädyke. Jäädykkeen voi tehdä pakastimeen tuoreista marjoista ja tarjota sopivana juhlahetkenä myöhemmin. Heti herkuteltavaksi leivotaan punaherukkapiirakkaa ja helppoa viinimarjapiirakkaa. Pakastettavaksi viinimarjat sopivat hyvin ja niistä saa terveellisiä mehuja. Kotitekoiset hillotkin kiinnostavat jälleen. Viinimarjahillo maistuu hyvältä niin liharuokien lisänä kuin vaikkapa jogurtin tai pannukakun kanssa. Nro 25 9.8.2011 Nostotyöt kurottajalla 18m VIESKAN KUROTTAJAPALVELU OY. 9 Henkilönostot Elementtinostot Kattoristikot Ym. 040-7644 772 / Aki Löytynoja Huhmarintie 12, 84100 Ylivieska info@vieskankurottajapalvelu.com vieskankurottajapalvelu.com Murskeviljaurakoinnit ja kynnöt. Varaa syyskynnöt ajoissa, nyt uudet viisiteräiset paluuaurat. Myös äestykset, lietteenmultaukset, rehunsiirtoajot ja lumityöt. Vuorimänty ja kuunliljat elokuun nimikkokasvit Elokuun nimikkokasvit vuorimänty ja kuunliljat ovat kasvupaikkavaatimuksiltaan lähes toistensa vastakohdat. Vuorimänty viihtyy auringon paahteessa ja kuunliljat pääsääntöisesti varjossa. Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Kutakin kasvukauden kuukautta kohden nimetään yksi puuvartinen kasvi ja yksin perenna eli monivuotinen kukkakasvi. Vuorimäntyä rinteisiin Ainavihannalle vuorimännylle (Pinus mugo) ei löydy helposti korvaajaa. Vain muutama havupensas on yhtä talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Koko Suomessa menestyvä vuorimänty on tuttu näky asuinalueilla, tienpientareilla ja istutetuilla hiekkarinteillä. Siitä voi kehittyä myös vinorunkoinen puu, ellei kasvua rajoiteta katkomalla puutumattomia vuosikasvaimia juhannuksen tienoilla. Leikattuna lajista voi tulla kolmisen metriä korkea ja vähintään yhtä leveä. Vuorimännystä tulee tuuhein aurinkoisella paikalla, mutta se sietää enemmän varjoa kuin luonnonlajimme metsämänty, sillä vuorimänty kasvaa kotiseudullaan Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa paitsi aukeilla kalliorinteillä, karuilla soilla ja hiekkakankailla myös tuoreissa metsissä. Neulaset säilyvät oksilla 5 8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän. Kääpiövuorimännyt selviävät pieninä ilman leikkausta, mutta niidenkin vuosiversoja voi typistää halutessaan. Oksat ja neulaset ovat lyhyemmät ja tiheämmässä kuin vuorimännyllä. Kääpiövuorimännyt ovat täysikokoisina 50 100 senttiä korkeita ja leveän pallomaisia, sillä niiden alimmat haarat kasvavat maata myöten ja kohenevat kärjistään. Kuunliljat peittävät maan tiiviisti Varjoisten ja kosteiden paikkojen lehtiperennoiksi mielletyt kuunliljat (Hosta) ihastuttavat myös kukinnallaan. Sinivioletit tai valkoiset, mietotuoksuiset kukat avautuvat heinä elokuussa. Kuunliljat ovat hyvin helppohoitoisia kun ne pääsevät taimivaiheen yli. Täysikokoiset kasvit sietävät myös yllättävän hyvin kuivuutta eikä niitä tarvitse jakaa usein, vaan ne saavat kasvaa rauhassa jopa vuosikymmeniä. Aluksi kuunliljat varttuvat hitaasti, mutta täysikokoisen kasvin lehdistö kattaa maanpinnan niin täydellisesti, että siemenrikkakasvit eivät voi edes itää valon puutteessa. Kuunliljat istutetaan mieluummin liian syvään kuin liian ylös, jottei juuristo kuivu. Sumutus tai kastelu juuristoalueelle takaavat, etteivät lehdet vahingoitu vesipisaroista. Veden kaatamista lehdille vältetään erityisesti kastelulannoitetta annettaessa. Kuunliljojen lehtisuppilot nousevat maasta myöhään keväällä ja avautuvat pyöreäksi mättääksi. Taimien väleihin mahtuvat hyvin vaikkapa varhain keväällä kukkivat narsissit ja tulppaanit, joiden lakastuvat versot jäävät kuunliljojen lehtien peittoon. Kuunliljan eri lajikkeiden lehdet hohtavat kaikkia vihreän sävyjä sekä sinistä, keltaista tai valkoista. Lavan muoto vaihtelee kapean soikeasta herttamaiseen, lusikkamaiseen ja lähes pyöreään. Kokonaan vihreälehtiset kuunliljat kestävät parhaiten synkkää varjoa. Kelta- ja valkokirjavat lajikkeet taas istutetaan puolivarjoon tai jopa aurinkoon, jos maa on hikevää.
10 Nro 25 9.8.2011 ELOKUVIA Haapajärvi-Kalajoki-Sievi HAAPAJÄRVI Teatterisali pe 12.8 KLO 18.00 Autot 2 KLO 20.30 Harry Potter - kuoleman varjelukset osa 2 KALAJOKI Merenojansali su 14.8 KLO 15.00 Autot 2 KLO 17.30 Harry Potter - kuoleman varjelukset osa 2 SIEVI Vääräjokisali ma 15.8. KLO 18.00 Autot 2 KLO 20.00 Harry Potter - kuoleman varjelukset osa 2 LIPUT: Autot -s- 8 Potter K11/9 9 LEIKKAA TALTEEN Satasella Savoon 100 / hlö / 2 vrk Sis. majoitus 2hh:ssa, puolihoitoateriat, vapaat kylpyläkäynnit, talon vapaa-ajan ohjelma ja orkesteritanssit ke/la. Suven Taikaa 105 / hlö / 3 vrk Sis. majoitus 2hh:ssa, buffetaamiaiset, vapaat kylpyläkäynnit ja talon vapaa-ajan ohjelma. Tarjoukset voimassa uusissa varauksissa 31.8. saakka. Varaa heti, p. 017-7687 524 MYYDÄÄN Luomu mustaherukkaa, myös itsepoimien. Luomu vadelmaa itsepoimien. Myös uuden sadon luomuhunajaa Säilynmäentie 47 Kiiskilampi, Sievi Puh. 044-488 3487 Rajalta rajalle-melontatapahtuma houkutteli taas retkimelojat vesille KIRJOITTAJA: Kati Järvenpää KUVAT: Kati Järvenpää KARVOSKYLÄ/ HAAPAPERÄ/ PIDISJÄRVI/PADINKI Kolmatta kertaa järjestetty Rajalta rajalle- melontatapahtuma veti taas ihmisiä vesille ja katsojia seuraamaan tapahtumaa rannoille. Pieni tihkumainen vesisade ei haitannut innokkaita retkimelojia, vaan lämpimänä elokuun perjantai-iltana iso joukko melontaharrastajia lähti Karvoskylältä vesille. Osa melojista meloi joki- ja järvimelonnan 12 kilometrin ensimmäisen osuuden, joka päätyi Pidisjärven rantaan, mutta suurin osa melojista jatkoi matkaansa vielä toisenkin osuuden : 15 kilometrin matkan Pidisjärven rannasta Padinkiin kuutamomelontana. Melontatapahtuma käynnistyi iltapäivällä viiden aikaan Karvoskylältä ja päättyi puolilta öin Nivalan ja Ylivieskan rajalle Padinkiin. Tänä vuonna perinteisten kajakkien joukossa oli ensimmäistä kertaa melomassa myös SUP-lautailijoita. SUP-lautailijat meloivat molemmat melontaosuudet. Ensimmäinen melontaosuus päättyi Pidisjärven rantaan illalla puoli yhdeksän maissa. Melojat pääsivät hetkeksi levähtämään, ja noin 45 minuutin tauon jälkeen he lähtivät sitten tunnelmalliselle kuutamomelonalle kohti Padinkia. Helsingissä nykyään asuva nivalalaissyntyinen Marianne Selkäinaho ja nivalalainen Marja-Leena Oja odottelivat Pidisjärven rannassa melojia. Naiset olivat lähdössä melomaan toista Rajalta rajalle- melontatapahtuman ensimmäinen osuus päättyi Pidisjärven rantaan. Melojille maistuivat Haapaperällä sateen suojassa pullakahvit ja makkarat. osuutta ystävänsä kajakilla. - Odottelemme, että ystäväni Katja Oja poikansa Matiaksen kanssa melovat Karvoskylältä tänne. Me lähdemme melomaan täältä sitten Padinkia kohti, Marja-Leena Oja kertoi. Marianne Selkäinaho kertoi aina haaveilleensa melomisesta ja kertoi lukeneensa lehdestä melontatapahtumasta. - En ole siis aiemmin melonut, eli amatöörinä olen lähdössä laineille. Hieman jännittää, mutta ei kai tämä niin vaarallista ole. Apujoukkoja on lähellä ja myötätuuli näyttää olevan. Sadekamppeet on päällä, ja vesilajeissahan kastuu yleensä muutenkin. Tämä joki on tuttu, olen opetellut tässä uimaan, joten hyvähän täällä on nyt opetella sitten melomaankin, Selkäinaho totesi naurahtaen. SUP-laudalla ensimmäisen osuuden melonut Jarno Rautio totesi Pidisjärven rantaan päästyään, että ehdottomasti jatkamme myös toisen osuuden. - Pikku vesisade ei haitannut. Lämmintä matkantekoa. SUPlaudalla on totuttu menemään aalloilla, joten meillä ei ollut vauhdillisestikkaan mitään ongelmaa pysyä kajakkien matkassa, Rautio totesi tyytyväisenä. Haapajärvinen Ari Mattila oli lähtenyt melontatapahtumaan mukaan itse tekemällään kajakilla. Ensimmäistä kertaa melomista kokeilemaan oli lähdössä Marianne Selkäinaho ( vas.). Selkäinahon melontakaveriksi lähti Marja-Leena Oja (oik.), joka oli melonut aiemminkin. - Olen ollut Rajalta rajallemelontatapahtumassa mukana joka kerta. Melon kesässä noin 600-700 kilometriä, pääasiassa Pyhäjoella, Siikajoella ja Iijoella. Aloitin viime lokakuussa kajakin teon ja tähtäsin, että kajakki valmistuu melontatapahtumaan. Tilasin kajakin piirustukset Amerikasta ja olen rakentanut sen niiden mukaisesti. Sain vasta eilen kajakin valmiiksi, eli ensi vesillä ollaan Night Heroniksi nimeämälläni kajakilla, Mattila kertoi. Melontatapahtuman järjestivät Ylivieskan Latu, Aluelehti Kymppisanomat, Nivalan Kuntorimpi, Karvoskylän Kyläyhdistys ry, HaapaperänKyläyhdistys ry/ Hakovaja, Nivalan ja Ylivieskan melonnanharrastajat, sekä tapahtumaa tukevat yhteistyökumppanit. RIVI-ILMOITUKSET Mummoni Kaarina Jaakolan muistolle Myydään Tontteja 2 kpl Nivalasta Ahteelta läheltä koulua p. 0440486505 Hirsirakennus, lähes uusi paikan päältä noudettuna. Mat.kuusi, väri suklaatoffee, kerrosala 19.7 m2, terassi 7 m2, hinta 2500e. Tarjous,yht.otot p. 044 5564590 ASUNTOMESSUTARJO- UKSENA edullisesti Puutalokympin autosuojat-varastot. Useita vaihtoehtoja Soita: 041-4626353 / H Jaaksi Näppäile teksti KS välilyönti ja oma ilmoituksesi ja lähetä numeroon 16350 Sähköpostilla ilmoitukset@ kymppisanomat.fi tunnus rivi-ilmoitus ja liitä mukaan laskutusosoite Soittamalla 044-544 0276, 044-544 0301, tai 044-544 9041 Mummoni Kaarina Jaakola kuoli hänelle rakkaassa Nivalassa 15.7.2011 äkilliseen sairaskohtaukseen. Kuollessaan hän oli 88-vuotias. Hän syntyi Sortavalan Maalaiskunnassa 31.12.1922 maanviljelijä Samuel ja Anna Lehtolahden seitsemän lapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Sota syttyi ja evakkomatkalle tuli ajolähtö. Meidän nuorempien on mahdoton ymmärtää sitä tuskaa, kun koti piti jättää vihollisen jo näkyessä. Tyrmistyttävää oli myös nähdä välirauhan alkaessa, että kotikirkkoa oli pidetty hevostallina. Sota-ajan tapahtumat löivät syvät uurteet hänen lapsuuteensa ja hän kertoi usein pelostaan pommitusten aikana ja sodan kauhuista. Siinä ajassa myös pieni ilo jätti pysyvän jäljen sisimpään. Mummoni muisteli vanhanakin sitä riemua, kun kiireinen Anna-äiti kesken töiden toi mäkeä pahvilla laskeneille lapsilleen itsensä tekemät kuivat villasukat. Näistä kokemuksista nousi hänen kiintymyksensä isänmaahan ja kotiseutuun. Hän aloitti kiertokoulun Sortavalassa ja valmistui rikkinäisten evakkovuosien jälkeen emäntäkoulusta Limingasta. Sieltä hän muutti työn perässä Nivalaan Vartiaisten kahvilaan työntekijäksi. Mummoni asui kirkonkylällä ja tutustui nivalalaiseen Arvo Jaakolaan. Mummoni ja Arvo pappani avioituivat 18.8.1943 sotavuosina ja mummostamme tuli maalaistalon emäntä Taka-Niskalan tilalle. Siellä hänelle lankesi sota-aikana niin tilan emännyys kuin isännyys kaikkine velvoitteineen. Työn paljoutta kuvaa hänen ensimmäinen ajatuksensa aamulla heinänteon aikaan vuonna 1944: " Voi kun olisi jo ilta ja vaipuisin uneen." Lapsia helle syntyi 7, kaksi tytärtä ja viisi poikaa. Seesteistä avioliiton arkea ei isovanhemmillemme suotu kuin 34 vuotta, koska pappani kuoli vaikean sairauden murtamana marraskuussa 1977. Vastuu oli yhtäkkiä mummon harteilla meidän kysellessämme " Kukas nyt Oi, vielä mä kerran sen virren sun kanssasi laulelen, kun siivin puhtahin tullen saan luoksesi taivaaseen. Saan uuden kirkkahan hengen, min Luojani lahjaksi soi. Ja silloin, silloin sen virren taas laulan, laulan mä, oi! pellot kyntää? " Hänen sukupolvensa velvollisuudentunnolla ja yhteisvastuulla on rakennettu nyky-suomi. Olemme usein ihmetelleet miten tyynesti mummomme tyytyi osaansa ja kohtaloonsa. Hänellä oli luottamus johdatukseen elämässä. Joskus hän kuitenkin sanoi: " Mitähän Arvo pappa olisi tehnyt tässä tilanteessa? " ja viime aikoina " Näin unta, että kävelin isän kanssa käsi kädessä Karjalassa kotipihallamme." Lähimmäisenrakkaus näkyi mummon vieraanvaraisuudessa ja hyväntahtoisuudessa. Muistan mummoni hyvänä ruoanlaittaja sekä leipojana, erityisesti hyvistä karjalanpiirakoista. Ei sellaista juhlaa ole mummolla ollut ettei piirakoita olisi tarjottu. Leivonnaisia lähti lähelle ja kauas. Mummoni hyödynsi lapsuuden kodista perittyjä käden taitojaan monin tavoin: tekemällä, kertomalla ja opettamalla meille sukupolvesta toiseen, ennen kaikkea karjalanpiirakoiden teon. Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset toivat suurta iloa mummon elämään. Elämänuskoa mummoni sai kristillisestä toivosta, joka oli juurtunut hänen sydämeensä jo lapsuudessa. Meitä kaikkia hän kantoi hiljaisesti ja pyyteettömästi sydämessään Taivaan Isän eteen. Se on aidointa isoäidinrakkautta mitä voi lapsenlapsena kokea. Ajattelen mummoani suurella kiitollisuudella ja lämmöllä. Mummoni oli leskenä 34 vuotta. Nyt hän on Arvo -papan kanssa taivaassa odottamassa meitä vielä matkalle näin jääneitä runoilija Eino Leino sanoin; Oi, vielä mä kerran sen virren sun kanssasi laulelen, kun siivin puhtahin tullen saan luoksesi taivaaseen. Saan uuden kirkkahan hengen, min Luojani lahjaksi soi. Ja silloin, silloin sen virren taas laulan, laulan mä, oi! Hyvää matkaa mummo perille saakka! Jyrki Karppinen Kirjoittaja on Kaarinan tyttären poika.
Nro 25 9.8.2011 11 ALANSA OSAAJAT Varaukset tälle palstalle p. 044 544 0276, 044 544 0301 ja 044 544 9041 tai ilmoitukset@kymppisanomat.fi Joutsentie 8 84100 Ylivieska 040 481 4632 REKISTERÖITYNYT MATKANJÄRJESTÄJÄ KINNUS-KULJETUS AY Tilausajot 18, 23, 34 ja 50-paikkaisella linja-autolla Puh. Pekka 0400 691 188 kinnuskuljetus@gmail.com www.kinnus-kuljetus.fi KOLARIKORJAAMO Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset Kolariautokuljetukset Yli- ja osamaalaukset Autorobot-korioikaisut Tuulilasiasennukset HEKA testirata YKKÖSKORJAAMO (08) 442 780, 0400 388 281 Kalliontie 36, Laatuluhti 85500 NIVALA Puh. 045 125 5933 urheiluhieroja@lassepalola.fi www.lassepalola.fi Niitto & rehunkorjuu Niitto ja karhotus (7:ltä metriltä) Paalaus (paalikoko 1.0-1.6m, 3D-käärintä) Paalien silppuaminen Myös vesakoiden murskaus ojista/tienvarsilta PYÖRÖPAALAUS/NIITTO JUKUPAALAUS 50km säteellä Alavieskasta Kesällä 2011 Kalajoen kesäteatterissa Hiekkasärkillä Blomqvist - Helminen - Puurtinen Ohjaus Sanna Finnilä MYRSKYLUODON MAIJA A. Hannula 0500 580 233 Perttu Isotalus, p: 044 347 0052 uusinta ensi-ilta 4.8. klo 19.00 Liput: Peruslippu 17 eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 15 muut esitykset pe 5.8. klo 19 la 6.8. klo 16 su 7.8. klo 14 ke 10.8. klo 19 to 11.8. klo 19 pe 12.8. klo 19 la 13.8. klo 16 su 14.8 klo 14 Tervetuloa! TEATTERI WILLI LAKEUS puh: 044 5966 344 www.willilakeus.fi MIELIPIDE Kysymyksiä - kuka vastaisi? Kansalainen kysyy: Saako aseen liian helposti? Toimiko poliisi oikein, oliko liian hidas? Kuka ja kuinka paljon saa ostaa lannoitteita? Eikö kukaan huomannut käytöksessä mitään poikkeavaa, että olisi voinut estää? Onko tässä yhteiskunnassa jotain, joka nostattaa suurta vihaa? Lapsi kysyy: Miksi joku haluaa tappaa? Missä on se 5-vuotias lapsi, joka kysyy sen kysymyksen, jota kukaan muu ei kysy? Minkälainen isä ja äiti sillä oli? (Joka ei tarkoita, että mitä he tekevät työnään.) Sitä 5-vuotiaan kysymystä ei saa edes ajatella saati sitten esittää. Vastauksia siihen olisi: Hys, hys, heillä on muutenkin vaikeaa. Heitä pitää tukea tässä järkyttävässä perhetragediassa. Tokihan vanhemmat ovat yrittäneet ajatella lapsensa parasta. Jos kuitenkin kysyttäisiin, siihen pitäisi kai olla tosi tärkeä syy. Syy voisi olla: vastaisen varalle olisi hyvä tietää, millainen kasvatus tuottaa tunteettoman tappajan, joka hymyssä suin ammuskelee toisia hengiltä. Olisi ennalta ehkäistävissä hirmuteot, kun tiedettäisiin, mitä seuraa minkäkinlaisesta lapsen kasvatuksesta. Miksi tätä ei kysytä? Olisiko vaikka niin, että jokainen puolustelisi: eihän tässä kukaan ole niin hyvä vanhempi, etteikö tee virheitä ja että voisi toisia sormella osoittaa. Aikoinaan Suomen tunnetuimpia psykiatreja oli Martti Paloheimo. Hän on kirjoittanut useita teoksia kasvatuksesta. Yksi viimeisimpiä oli Kotivammaisuuden synty. Hän sanoo siinä: Minä en usko kohtaloon, vaan uskon kohteluun, miten lasta on kohdeltu (siis kasvatettu). Se ennakoi, mitä lapsesta tulee aikuisena. Itävaltalais-sveitsiläinen psyko- Lapsi kysyy: Miksi joku haluaa tappaa? analyytikko-kirjailija Alice Miller on kirjoittanut kymmenkunta kirjaa kasvatuksesta. Yksi varhaisimmista teoksista on Alussa oli kasvatus. Sen luettuaan ymmärtää, miksi Hitleristä tuli miljoonien surmauttaja ja miksi Stalinista tuli miljoonien tapattaja. Kenen pitäisi huomata pieleen menevä kasvatus? Olisiko se terveydenhoitaja neuvolassa, päivähoitaja lastenpäivähoidossa, naapuri, lähisukulaiset, opettaja koulussa, koulukaverit, poliisi, armeijan upseeri, työkaverit? Kuka, jos isä ja äiti ei tajua, että näin ei ehkä saisi olla? Kuinka pitkälle pitää mennä ennen kuin joku puuttuu asiaan? Kuka vastaisi? Maire-Liisa Salmela Ylivieska Vihapuheesta suvaitsevuuteen Mistä oikeasti on kyse, kun vihapuheesta puhutaan tai kirjoitetaan? Ihminen joka vihapuhuu ilmaisee omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan negatiivisilla sanoilla. Sanojen jälkeen tulevat teot. Taustalla on tunne ja tunteen alkukoti on ihmisen asenteissa. Asenteiden muodostumiseen vaikuttaa kasvatus ja kasvattamisen taustalla ovat vanhemmat, koulu ja yhteiskunnan mediat jne. Asennekasvatus ja perustelut sille, miksi vihapuheet kannattaa muuttaa suvaitsevuuden puheiksi, ovat yksi keino tehdä asialle jotakin. Tässä arvottomuuden ja kylmäkiskoisuuden maailmassa ihminen voi huonosti. Huonovointisuus tuo esille monenlaisia ääripäitä. Surullista on se, että kielteisiin tilanteisiin ei kyetä puuttuman ajoissa. Annetaan ongelmien rehottaa sillä seurauksella, että tilanteista muodostuu katastrofi, joka yksityinen tai kansallinen. Vastuu tilanteiden kehittymisestä kuuluu lopulta jokaiselle meistä. Surulliset kouluampumiset olivat hätähuuto. Norjan katastrofi on jatkumoa sille, että välinpitämättömässä yhteiskunnassa mahdollistuu vuosien ajan suunnitelman hiominen ja toteuttaminen, ilman että kukaan osasi epäillä mitään? Missä meidän huomiointikyky on? Mihin suuntaan katsomme, kun emme näe lähimmäisiämme ja heidän karmeita puuhasteluitaan? Mikä mahdollistaa sen, että vihasta ja sen ilmentämisestä on tullut muotia? Sallimme pahan kasvaa ja sitten kun se aiheuttaa kuolonuhreja, olemme kuin puusta pudonneita. Eihän näin voi olla? Miksi kukaan ei tee mitään? Miten tämä on mahdollista? Ruususen untako tässä maailmassa nukutaan vai onko niin, ettemme käsitä mitä seurauksia toiminnastamme on? Sillä seurauksien maailmaahan me elämme. Alkusyyt pieleen menneistä asioista löytyy menneistä päätöksistä ja suunnitelmista. Rakkaudettomuus, itsekkyys, välinpitämättömyys ruokkivat vihaa ja katkeruutta. Jokainen ihminen tarvitsee välittämistä ja nähdyksi tulemista. Kasvattaminen on kasvuun saattamista, vastuullista vanhemmuutta ja läsnäoloa lasten ja nuorten kasvussa. Jos aikuisilla ei ole aikaa välittää tai ei ole kykyä kasvattaa niin seuraukset näkyvät väistämättä. Eduskunnan suuntaan huhuilu on ihan hyvä, mutta se ei muuksi muuta sitä, että meidän kaikkien on otettava itseämme niskasta kiinni. Vastatoimet vihapuheille voivat alkaa siitä, että pysähtyy kuuntelemaan omien, naapureiden tai kenen tahansa lapsien tai aikuisten kuulumisia. Välittämisen ilmaisu ei maksa mitään joten kyse ei ole rahasta vaan halusta. Kyläyhteisöt, taloyhtiöt, työpaikat ja virastot ihmisineen voisivat lanseerata välittämisen toimintatavoikseen. Positiivisuus on valoa, vihapuheet ovat pimeyttä. Lisätkäämme siis valoa sillä kaikesta huolimatta meidän on uskottava, että valo voittaa pimeyden aina. Eeva-Liisa Impola yhteisövalmentaja
12 Nro 25 9.8.2011 ENSI VIIKOLLA 16.8.SUURJAKELUSSA MAATALOUTTA JA METSÄSTYSTÄ Ilmoittaja. Kymppisanomat tarjoaa laajaa näkyvyyttä ilmoituksille. Varaa ilmoitustilasi mahdollisimman pian. Helinä Ängeslevä 044-544 0276, Jaana Simunaniemi 044-544 0301, Satu Malila 044-544 9041 Jakelu jokaiseen talouteen Itellan välityksellä 30 500 kpl Lukijoita yli 90 000 TULE MAALÄMPÖ ESITTELYYN Uudisrakentajat ja saneeraukset Yhdistele tyylikkyys ja toimivuus Runkoväreinä valkoinen, pähkinä ja uutuus musta. Etulevyt ja ovet korkeakiiltoinen musta, valkoinen, grafiitin harmaa ja pähkinä. Taso 515,- saaga vitriini kirkas lasi 519,- maito lasi 599,- Tervetuloa tutustumaan nykyaikaiseen ja helppoon lämmitysratkaisuun! 140x200 50,- 160x230 100,- Iso erä MATTOJA poistohintaan! ESITTELY Aika: torstai 11.8.2011 klo. 17-19. Paikka: Kouluntie 9, Nivala Maalämpöasiantuntijat paikalla! Tämä ei ole jääkaappi vaan lämpö ja kassakaappi Thermia-lämpöpumppu - Viisas energiaratkaisu Osaava Palveleva Luotettava Saaga työtasokokoonpano 785,- Laatikosto 342,- Kaappi 268,- Taso 175,- www.koskikaluste.fi Työpöytä 517,- Jaakolantie 9, 90420 Oulu Puh 0207 870 141 www.kodikaslampo.fi