Euroopan unionin sisäasioiden rahastot
Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden rahasto Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline Ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Suomen arvioidaan saavan rahastojen kautta rahoitusta ohjelmakaudella yhteensä noin 113 miljoonaa euroa. Rahastoille on laadittu kansalliset ohjelmat, joissa kuvataan yleisesti kansalliset tarpeet, tavoitteet ja suunnitellut toimet rahaston toimialalla. Kansallisissa ohjelmissa kuvattuja tarpeita, toimia ja rahoituksen jakautumista tarkennetaan kansallisissa toimeenpanoohjelmissa. Suomessa rahastojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaa sisäministeriö. 2
Sisäisen turvallisuuden rahaston tuella kehitetään ulkorajavalvontaa. KUVA: Rajavartiolaitos Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tuella kehitetään kotouttamistoimia erityisryhmien palveluntarpeet huomioiden. KUVA: Shutterstock 3
Rahastoja koskevat säädökset Rahastoja ohjaavat Euroopan unionin säädökset ja kansalliset säädökset. Euroopan unionin säädökset Euroopan unionin säädöksiä ovat sisäasioiden rahastoja koskeva yleisasetus (ns. horisontaaliasetus) sekä rahastokohtaiset erityisasetukset. Horisontaaliasetuksella säädetään rahastojen yleisestä täytäntöönpanosta. Rahastokohtaisissa eritysasetuksissa määritellään rahastojen tarkoitus ja soveltamisala, rahoitus ja täytäntöönpanokeinot. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, AMIF (asetus N:o 516/2014) Poliisiyhteistyö, rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sekä kriisinhallinta, ISF-Police (asetus N:o 513/2014) Ulkorajat ja viisumipolitiikka, ISF-Borders (asetus N:o 515/2014) Horisontaaliasetus (asetus N:o 514/2014) 4
Kansalliset säädökset Kansallisia säädöksiä ovat laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) ja valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista (351/2015). Laki sisältää säännökset kansallisten ohjelmien ja niitä tarkentavien kansallisten toimeenpano-ohjelmien valmistelusta, hyväksymisestä, hallinnoinnista, yhteensovittamisesta ja toimivaltaisista viranomaisista. Laissa säädetään sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävän tuen edellytyksistä ja ehdoista, tuen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä sekä tuen valvonnasta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan lakia tarkentavia säännöksiä, kuten säännökset kustannusten tukikelpoisuudesta sekä tuen myöntämisestä ja maksatuksesta. Laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) Valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista (351/2015) 5
Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahasto Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) tukee yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä paluuta. Rahastolla on kolme eritystavoitetta: 1 Pelastustoimen visio Kehittää turvapaikka- ja vastaanottomenettelyitä muun muassa parantamalla viranomaisprosesseja ja vastaanotto-olosuhteita sekä lisäämällä niihin liittyvää osaamista arvioimalla turvapaikkapolitiikkaa ja tekemällä uudelleensijoittamispolitiikasta sujuvampaa. 2 Tukea laillista maahanmuuttoa ja kotoutumista jakamalla tietoa Suomesta maahanmuuton lähtömaissa kehittämällä kotouttamistoimia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osalta kehittämällä maahanmuuttohallinnon valmiuksia. 3 Tukea paluuta kehittämällä vapaaehtoista paluuta kehittämällä paluuprosessia ja paluuseen liittyvää kansainvälistä ja viranomaisten välistä yhteistyötä. 6
Suomen EU:lta saama rahoitusosuus Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahastosta ohjelmakaudella 2014 2020 on noin 23,5 miljoonaa euroa. Rahastoon sisältyy lisäksi erillinen uudelleensijoittamisohjelman määräraha, jota jäsenvaltiot voivat hakea sen perusteella, kuinka monta uudelleensijoitettua kiintiöpakolaista se on ottanut vastaan. Osana vastaanottojärjestelmän kehittämistä rahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden omaa toimintakykyä ja osallistamista turvapaikkamenettelyssä. KUVA: Euroopan unioni Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahastosta tuettavien hankkeiden avulla pyritään edistämään kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien ja vastaanottavan yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. KUVA: Euroopan unioni 7
Sisäisen turvallisuuden rahasto Sisäisen turvallisuuden rahastosta (Internal Security Fund, ISF) tuetaan toimia, jotka liittyvät unionin ulkorajoihin ja viisumipolitiikkaan tai poliisiyhteistyöhön, rikollisuuden ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä kriisien ja riskien hallintaan. Ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevalla rahoitusvälineellä on 3 erityistavoitetta: 1 Pelastustoimen visio Tukea yhteistä viisumipolitiikkaa, edistää laillista maahantuloa ja ehkäistä laitonta maahanmuuttoa kehittämällä kansallisia valmiuksia, toimeenpanna unionin säännöstöä ja kehittää konsuliyhteistyötä. 2 Tukea rajavalvontaa vastaamalla valvonnan haasteisiin ja parantamalla valvonnan suorituskykyä. 3 Tarjota operatiivista tukea mm. tietojärjestelmien ylläpitoon, henkilöstöön sekä alusten ja muiden kulkuvälineiden huoltoon ja ylläpitoon liittyen. 8
Poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevalla rahoitusvälineellä on 2 erityistavoitetta: 1 Tukea mm. terrorismin, järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden sekä radikalisoitumisen ehkäisemistä ja torjuntaa. 2 Suojella henkilöitä ja infrastruktuuria erilaisilta uhkilta, kehittää eri viranomaisten valmiustoimia. Suomen perusrahoitusosuus sisäisen turvallisuuden rahastosta ohjelmakaudella 2014 2020 on noin 52,6 miljoonaa euroa. Rahastoon sisältyy lisäksi erityistoimia, joiden rahoituksesta päättää Euroopan komissio. Sisäisen turvallisuuden rahaston ohjelman tavoitteissa korostuu viranomaisyhteistyön kehittäminen. KUVA: Rajavartiolaitos 9
Tuen hakeminen Rahastoista voi hakea rahoitusta vuosittain järjestettävien avoimien hakujen kautta. Hakukierroksista ilmoitetaan rahastojen verkkosivuilla, erilaisten jakelulistojen kautta sekä suurimmissa suomen- ja ruotsinkielisissä sanomalehdissä. Hakujen yhteydessä järjestetään koulutusta ja neuvontaa rahastojen sisällöistä ja hakumenettelyistä. Rahastoista voidaan myöntää tukea pääsääntöisesti enintään 75 prosenttia hankkeen tai toiminnan tukikelpoisista kustannuksista. Tietyissä erityistapauksissa myönnettävä rahoitus voi olla enintään 90 tai 100 prosenttia. Hakijana voivat olla julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt. Yksityishenkilöt eivät voi hakea rahoitusta. Hankkeen tulee saada rahoitusta rahaston lisäksi myös muualta. Toiminnot, joihin rahoitusta voi hakea, on kuvattu rahastojen kansallisessa ohjelmassa ja toimeenpano-ohjelmassa. Valintaperusteet määritellään rahaston toimeenpano-ohjelmassa sekä hakuun liittyvässä ohjeistuksessa. Rahoituksen hakeminen tapahtuu sähköisen EUSA-järjestelmän kautta. Myös hankkeiden ja toiminnan hallinnointi tapahtuu EUSA-järjestelmän avulla. Rahoitusta myönnetään kerrallaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tukea myönnetään joko hanketukena tai toimintatukena. Yleistä toiminta-avustusta rahastoista ei myönnetä. 10
Tuen hakuprosessi: Hankkeen valmistelu Hankkeen ideointi ja suunnittelu Hankkeen yhteistyökumppanien kartoitus ja yhteisrahoituksen (kansallinen rahoitus) varmistaminen Katso-tunnisteen hankkiminen Hakuohjeisiin perehtyminen ja hakukoulutukset Pelastustoimen visio Rahoituksen hakeminen EUSA-järjestelmässä Hakuaika 4 6 viikkoa Pelastustoimen visio Hakemuksen käsittely sisäministeriössä Hakemuksen tekninen ja sisällöllinen arviointi Esitys tuen myöntämisestä Tukipäätöksen valmistelu Hankekohtainen tukipäätös Lisätiedot www.eusa-rahastot.fi eusa@intermin.fi 11
PL 26, 00023 Valtioneuvosto PB 26, 00023 Statsrådet www.intermin.fi www.eusa-rahastot.fi KANNEN KUVAT: Lähde, kuvaaja - kuva-aihe Shutterstock - EU-lippu Risto Silvola, Tulli - viranomaiset Shutterstock - nainen ja passi