testi Voiko halpa olla hyvä? Kesärenkaat 225/45 R 17 Bravuris 2 Potenza RE050 A Ventus Prime Radial Kaiser Sport NS-1 Z Eagle F1 Asymmetric Nopeat ja matalat 17-tuumaiset renkaat ovat turkasen kalliita, joten mieleen voi juolahtaa nettikauppa ja pikasäästö. Vertasimme aasialaisia halpiskumeja perinteisiin kärkimerkkeihin. Lasse Lääperi ja Oskari Pentti Kuvat Tuomas Kolehmainen Testiryhmässä myös Juuso Kallioinen, Lauri Larmela ja Pasi Piironen 110 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 111
Tuumakoko suuremmaksi ja profiili matalammaksi on monen autonsa ulkonäköä virittelevän ensimmäinen ajatus. Renkaan tuumakoon kasvattaminen vaatii profiilisuhteen pienentämistä, jotta vierimiskehä säilyy samana ja nopeusmittarin näyttämä ennallaan. Ilman muutoskatsastusta alkuperäistä rengaskokoa saa kasvattaa tuumalla ja renkaan leveyttä 30 millimetrillä. 225/45 R 17 on vaihtoehto kahdelle yleisimmälle rengaskoolle: 195/65 R 15 ja 205/55 R 16. 15-tuumaisesta tähän kokoon loikattaessa on käytävä muutoskatsastuksessa, mutta 16- tuumaisesta hypättäessä riittää käynti kumi- ja vannekaupassa. Testissämme on mukana kolme tunnetumpaa merkkiä:, ja. Loppumetreillä mukaan saatu in uutuus edustaa Y-nopeusluokkaa, muilla nopeusluokka on W. toimi referenssirenkaana, mutta julkaisemme sillä saavutetut tulokset muiden ohessa. Keskikastin renkaina paremminkin tunnetut ja nostavat jatkuvasti statustaan. Kaksi halpisrengasta ( ja ) valitsimme mukaan pelkästään hinnan perusteella. Tilasimme kumit rengasonline.comista. Renkaan valinta oli helppoa eikä toimituskaan takkuillut, joten kokemukset ostotilanteesta olivat positiiviset. Netin mainospuheet hehkuttivat renkaita tyyliin: aasialaisen rengasvalmistajan sikahalpa laatutuote ja erittäin hyvä hinta-suoritussuhde. Luonnollisesti myynti-ilmoituksista löytyi testituloksia ympäri maailmaa. Saako halpaa ja hyvää samassa paketissa? Valmistusmaakirjo on tällä kertaa varsin laaja. Renkaista neljä on valmistettu eri puolilla Eurooppaa: Suomessa, Ranskassa, Puolassa ja Luxemburgissa. Loput kolme rengasta ovat saaneet alkunsa Aasiassa: Koreassa, Kiinassa ja Taiwanissa. Perusmittausten jälkeen renkaat asennettiin vanteille ja renkaat ajettiin sisään. Testiautoksi valitsimme Honda Accord Type S:n, jossa 225/45 R 17 on alkuperäiskoko. Testiauton moottorilta vaaditaan riittävästi voimaa eri kokeiden suorittamiseen, ja ajonvakautuksen tulee olla kytkettävissä pois. Type S on näiden vaatimusten täyttämisen lisäksi tasapainoinen ajettava. > Tässä kokoja nopeusluokassa renkaan pitää toimia myös suurissa vauhdeissa. Kuivakäsittelyssä nopeusmittarin neula nousi parhaimmillaan yli 170 km/h lukeman Hondan tasapainoisen ajettavuuden ansiosta renkaiden välinen arvostelu oli käsittelykokeissa helppoa. Käsiteltävyys Käsittelykokeissa arvostellaan renkaan ominaisuuksia ja niiden muutoksia erilaisissa ajotilanteissa. Käsittelykokeet tehtiin märällä ja kuivalla asfaltilla. Nopeimman kierrosajan sijaan tasapainoinen ja looginen käytös on kuivalla pinnalla tärkeintä. Arvostelimme myös renkaan vaikutusta auton ohjaukseen. Erot ovat tuntuvia, sillä joillakin renkailla auto tuntuu huonommalta keskialueen tarkkuudesta lähtien. Myös erot ohjausliikkeen seuraamisnopeudessa ja muutokset ohjaustunnossa noteerattiin. Kaarteissa arvostelimme renkaan sortamiskestoa. Parhaimmillaan rengas ei ole kovin tarkka oikealle kulmalle vaan seuraa kaarretta, vaikka rattia kääntäisi liikaakin. Heikoimmillaan auto suhahtaa ulkokaarteeseen, jos rengasta tulee kääntäneeksi liikaa. Kaarteessa arvioidaan myös renkaan ominaisuuksien muutoksia ajettaessa tasakaasun sijaan voimakkaasti jarruttamalla, kiihdyttämällä tai moottorilla jarruttaen. Tällaisessa subjektiivisessa arvostelussa radalle on merkittävä paikat, jotta kokeet voidaan tehdä aina saman kaavan mukaan. Märällä päällysteellä otimme renkaalla saavutetut kierrosajat arvostelun perustaksi, sillä märällä pitoerot ovat huomattavasti suuremmat. Märkäkäsittelyn lopullinen arvosana syntyy kierrosajoista, renkaan ominaisuuksista erilaisissa ajotilanteissa sekä käytöksen loogisuudesta. Kuivakäsittely, painoarvo 1,5 1. 9,0 5. 8,0 2. 8,9 6. 7,8 3. 8,4 7. 7,2 4. 8,1 Ennen varsinaista koetta kaikilla renkailla ajettiin ripeä lämmittelykierros. Perinteisen ratakierroksen lisäksi teimme myös pujottelu- ja kaistanvaihtokokeen. Ohjauksen keskialue on tarkin referenssi- issa.,, ja jakavat seuraavan arvosanan, sillä kaikissa on keskellä pieni, epätarkka alue. ja erottuvat samanlaisella porrastuksella edellisistä: niissä ohjauksen keskialueella on eniten väljää., ja lähtevät seuraamaan ohjausliikettä nopeimmin. Viivettä ei ole juuri lainkaan. lla ja Nokialla kulkusuunta muuttuu hieman verkkaisemmin, ja sekä ovat hitaimmat. Pieni viivästely tuntuu niissä edellisiä selvemmin. Hitaimmat renkaat ovat myös joukon aliohjaavimpia, mikä lisää verkkaista tuntumaa. Ohjaustunto sekä pienillä ohjauskulmilla että reilummin käännettäessä on paras illa, illa ja Nokialaisella. on pienillä kääntökulmilla lähes yhtä hyvä, mutta reilummin käännettäessä tuntuma ei tukevoidu yhtä loogisesti. Kaarreajossa paras tarkkuus on lla, illa ja renkaalla. Honda menee kaarteen läpi ilman pienintäkään lisäohjaustarvetta. illa ja illa on suuremmilla nopeuksilla korjattava hiukan ohjauksella, jotta kaartosäde pysyy haluttuna. ohjaa voimakkaasti ali, ja korjaava ohjausliike on tarpeen jo pienemmillä nopeuksilla. Liika kääntäminen renkaalla sortaminen jakaa kumit kahteen ryhmään. Parhaiten sortoa kestävät, ja. Heikoimpia ovat,, ja. Näillä neljällä liika kääntö saa auton puskemaan tasakaasulla ulkokaarteeseen. Kun kaarteessa jarrutetaan voimakkaasti, auto säilyy neutraalissa asennossa illa, lla, illa, illa ja renkaalla. lla ja illa ajettaessa auto muuttuu reilummin aliohjaavaksi ja puskee ulkokaarteeseen. Moottorijarrutus kaarteessa muuttaa auton käytöstä vähiten, kun alla on rengas. 112 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 113
Käsittelykokeissa myös kakkoskuski osallistuu subjektiiviseen arvosteluun. Oik.: Tasapainoinen sivuluisu ei aiheuta kuljettajalle yllätyksiä. Sen tuntuma on neutraali. Ero iin ja en ei ole suuri, mutta ne muuttavat auton hieman aliohjaavaksi. illa, illa ja illa moottorijarrutus saa auton lievään yliohjaavaan luistoon. Rauhallisemmissa nopeuksissa vastaohjaus ei ole tarpeen, mutta reilummin kantattaessa kulkusuuntaa on pakko korjata ohjauspyörällä. lla perä lipsahtaa nopeimmin ja laajat luistot alkavat jo pienemmillä nopeuksilla. Pujottelussa vahvimmilla ovat ja. Molemmat etenevät pujottelun eleettömän neutraalisti. reagoi suunnanmuutoksiin hieman hitaammin kuin, mutta hallittavuudessa ei ole ongelmia. Samainen kaksikko pärjää parhaiten myös kaistanvaihdossa. jää molemmissa kokeissa hieman edellisistä. Pujottelussa auto vaihtaa suuntaa hiukan kulmikkaammin. Myös nopeassa kaistanvaihdossa auton perä pompahtaa, ennen kuin liike rauhoittuu. Pieni yliohjaavuus kaistanvaihdossa ei vaadi korjausliikkeitä. ja menevät molemmissa kokeissa turvallisen aliohjaavasti. illa pujoteltaessa liikkeet ovat hieman kulmikkaita, lähinnä pystysuuntaisten heittojen heikomman vaimentumisen takia. pomppii in tapaan. Lisäksi perä lähtee herkemmin luistoon kuin edellisillä. Tämä vaatii ohjauspyörän kääntelyyn pientä varovaisuutta. Sama toistuu kaistanvaihdossa: auto pompahtaa pystysuunnassa ja perä karkaa lieviin luistoihin. pärjää kaistanvaihdossa kohtuullisesti. Perä lähtee lieviin luistoihin n tapaan. Pujottelussa ja S-mutkassa käytös muuttuu vaikeasti ennustettavaksi. Pujottelussa auton luonne muuttuu aliohjaavasta yliohjaavaksi kesken kaiken ilman varoitusta. Samoin käy S-mutkassa. Ensimmäisen mutkan auto menee lievästi aliohjaavana mutta lipsahtaa suunnanvaihdoksessa laajaan yliohjaavaan luistoon, jota säestävät savuavat takarenkaat. Märkäkäsittely, painoarvo 1,5 1. 9,2 5. 8,1 2. 8,9 6. 6,6 3. 8,4 7. 5,6 4. 8,3 Märkäkäsittelykoe ajettiin noin puolitoista kilometriä pitkällä kastellulla radalla. Jokaisella rengassetillä tehtiin samat kokeet samoissa radan kohdissa. Lopullisen arvostelun pohjana käytettiin kierrosaikoja, jotka muokkautuivat muutaman tasaisen kierroksen keskiarvona. Myös renkaiden käytös otettiin arvostelussa huomioon. Selvästi nopein rengas on. Se peittoaa kierrosajoissa seuraavaksi nopeimman eli n liki sekunnilla. on periaatteessa helppo ajaa, mutta äärirajoilla sen käytös saattaa muuttua yliohjaavaksi silmänräpäyksessä. Tämä on arveluttavaa. Perä lipsahtelee äkisti sivulle, jos kesken kaarteen löysää kaasua tai painaa jarrua. ei kestä sortamista n veroisesti. Se ei ole muutenkaan mutkissa yhtä tarkka ajaa vaan haetuttaa hieman ohjauksella. Vaikka n peruskäytös on jonkin verran aliohjaava, Honda lähti moottorijarrutuksessa toisinaan lievään yliohjaavaan luistoon. Pidon rajat ovat kuitenkin loivat ja liike alkaa rauhallisesti, joten kuljettajalla on aikaa reagoida. Kokonaisuudessaan on paras ja tasapainoisin ajettava., ja ovat käytökseltään melko samankaltaisia: selvästi aliohjaavia ja kahta nopeinta selvästi liukkaamman oloisia. Tämä näkyy suoraan kierrosajoissa. Mutkasta kiihdytettäessä kaasun annostelussa pitää olla tarkkana, muuten ajolinja karkaa äkisti leveäksi. Ohjaustunto heikkenee kaarteessa kiihdytettäessä, vaikka se tasakaasulla säilyy hyvänä. Kolmikko ei kestä juurikaan sortamista, vaan auto puskee keula edellä ulkokaarteeseen. Toisaalta renkaat ovat turvallisen oloisia, koska selvästi aliohjaavina ne eivät aiheuta kuljettajille ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Kaarteessa moottorilla jarrutettaessa ohjautuu parhaimmin sisäkurviin päin. Yksikään tästä kolmikosta ei muutu yliohjaavaksi. Voimakkaasti kaarteessa jarrutettaessa, ja käyttäytyvät neutraalisti. ja olivat selvästi joukon hitaimmat, vielä ia pari sekuntia hitaampi. Eroa parhaaseen kertyi liki kymmenen sekuntia. n ominaisuudet ovat kuitenkin Nan- kangia tasapainoisemmat. Tämä nostaa sen lopputuloksissa pois jumbosijalta. in käytös muuttuu erilaisissa ajotilanteissa selvimmin. Siinä on vielä pahempia yliohjaavia piirteitä kuin issa. Jopa tasakaasulla ajettaessa perä saattaa karata äkkinäisesti sivulle ilman pienintäkään varoitusta. Varsinkin jarrutus tai kaasun löysäys mutkan keskellä ovat ille myrkkyä. > Sekä märällä että kuivalla renkaan tasapainoinen käytös äärirajoilla on kullan arvoinen ominaisuus 4 / 2007 Tuulilasi 115
> Kaarrevesiliirrossa nopeuserot ykkösen ja jumbon välillä olivat selvästi suuremmat kuin suoralla Vesiliirto Vesiliirto-ominaisuudet mitattiin sekä suoralla että kaarteessa. Kärkinelikko oli molemmissa kokeissa omilla nopeusluvuillaan. Pienikin sivuttaisiirtymä vesiliirtomittauksissa vaikuttaa tulokseen merkittävästi. Paikka on siis merkittävä tarkasti. Vesiliirto suoralla, painoarvo 1,4 1. 9,2 5. 8,2 2. 9,2 6. 8,2 3. 9,1 7. 8,1 4. 9,0 Vesiliirtokokeessa vesipatjan paksuus oli 7 milliä. Toisen puolen pyörät ajettiin vesikaukaloon ja toinen puoli jäi kuivalle alustalle. Vesialtaaseen ajettiin kolmosvaihteella tasaisella nopeudella ja merkin kohdalla kaasupoljin painettiin pohjaan. Lähestymisnopeutta lisättiin, kunnes rengas menetti pitonsa kiihdytyksessä. Tästä saatiin nopeus, jossa rengas lähtee vesiliirtoon. Kolme parasta,, ja, olivat erittäin lähellä toisiaan. Paras tulos oli 94,1 km/h, neljänneksi sijoittunut jäi tästä vain vajaan kilometrin tunnissa. Jumbokolmikko erottui omaksi ryhmäkseen. Se lähti liirtoon vajaat 5 km/h a alhaisemmassa nopeudessa. (89,3 km/h) jäi Nokiasta ja ista pari kymmenystä. Kaikkien renkaiden keskiarvotulos oli 91,9 km/h. Vesiliirto kaarteessa, painoarvo 1,4 1. 9,2 5. 8,3 2. 9,2 6. 7,7 3. 9,0 7. 7,1 4. 8,9 Kaarrevesiliirtokoe tehtiin ympyrän sektorilla sijaitsevassa altaassa. Vesipatjan paksuus oli 8 milliä. Ympyrää kierrettiin tasaisella nopeudella ja nopeutta lisättiin pienin portain, kunnes rengas menetti pitonsa. Tulos on nopeus, jolla ajolinja leventyi kaistan verran. Pelkän nopeuden perusteella ja jakavat kärkipaikan. varoittaa pidon loppumisesta kuitenkin selvästi aiemmin: auto tekee pienen sivuttaissiirtymän. Pito loppuu pehmeämmin kuin illa. Rajanopeudella menettää pidon äkkinäisesti ilman minkäänlaista varoitusta. Rauhallisempi käytös nostaa n kärkipaikalle. ja toimivat n lailla: laajat varoitusalueet ja tasainen liuku. Ne jäivät muutenkin vain niukasti parhaasta tuloksesta. rankattiin pronssille., ja pitävät perää. varoittaa kuljettajaa selvästi pidon menetyksestä, kun taas kaksi muuta karkaavat äkisti luistoon. Varsinkin lla pidon palautuminen kestää todella kauan. Fiilis on kuin liukkaalla jäällä. Sivuttaispitomittauksissa joka setillä ajettiin kymmenisen kierrosta märkäympyrää. Pitokokeet Pitomittauksissa pääpaino on märän kelin ominaisuuksissa. Vasta useat peräkkäiset toistot tuovat luotettavan tuloksen. Sivuttaispito märällä, painoarvo 0,9 1. 9,5 5. 6,9 2. 8,8 6. 6,3 3. 7,5 7. 5,3 4. 7,4 Sivuttaispito märällä asfaltilla mitattiin ympyrässä, kierrosajat kellottamalla. Tulos on kahden peräkkäisen kierroksen keskiarvo. Koe ajettiin viitosvaihteella. Näin autoa ei ohjata kaasulla, vaan ajolinja pidetään renkaan kehittämän sivuvoiman turvin. Lisäksi arvosteltiin renkaan käytöstä. in tulos oli paras, ja rengas oli omalla sekuntiluvullaan. Tasakaasulla GY menee neutraalisti, mutta pienikin kaasun löysääminen saa perän lipsahtamaan äkkinäiseen luistoon. jää kierrosajoissa reilun puolen sekunnin päähän. Tasakaasulla käytös on neutraalia. Kaasua kevennettäessä alkavan peräluiston rajat ovat ia loivemmat. ja olivat tässäkin kokeessa seuraavat ja kierrosajoissa kuin paita ja peppu. Käytökseltään ne eroavat kuitenkin toisistaan. Tasakaasulla molemmat ovat aliohjaavia, mutta kaasun keventäminen saa in peräluistoon. on kaikissa tilanteissa yllätyksettömän aliohjaava, mutta kierrosajat yltävät vasta viidennelle sijalle. oli rengasta hitaampi ja käytökseltään selkeästi aliohjaava. jää tässäkin kisassa jumbosijalle, liki neljä sekuntia parasta rengasta hitaammalla kierrosajalla. Lisämiinusta tulee käytöksestä, joka heilahtelee ali- ja yliohjaavan välillä. Tämä vaikeuttaa ajamista ja teettää kuljettajalla jatkuvasti työtä. 116 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 117
> Millin vesikerros pistää jarrutuskokeissa pakan sekaisin. Vain säilyttää paikkansa ABS-jarrutus märällä, painoarvo 1,2 1. 9,5 5. 7,9 2. 9,3 6. 6,7 3. 9,2 7. 5,9 4. 8,0 Jarrutuskoe tehtiin vain etujarruja käyttäen välillä 40 0 km/h. Jarrutusmatka on otettu 5 km/h -tuloksen kohdalta. Tätä pienemmillä nopeuksilla tuloksiin tulee turhaa hajontaa, sillä lukkiutumaton jarrujärjestelmä kytkeytyy pois vauhdin lähestyessä nollaa. pysähtyi lyhimmällä matkalla. Varsinaisista kisakumeista paras oli, josta jäi vain muutamia senttejä. ylitti niukasti yhdeksän metrin rajan, mutta vaati lähes 9,6 metriä. Jumbosijalle jäänyt tarvitsi pysähtymiseen liki 1,7 metriä pidemmän matkan kuin matkan venyessä kymmeneen metriin. ABS-jarrutus kuivalla, painoarvo 1,0 1. 9,5 5. 8,0 2. 9,3 6. 7,3 3. 8,2 7. 7,1 3. 8,2 Kuten märälläkin, käytimme mittauksessa vain etujarruja. Paremman pidon takia mittausväli on suurempi: 50 5 km/h. Kaikkien renkaiden keskiarvotulokseksi tuli sentin alle kaksitoista metriä. in uutuus oli paras myös kuivalla pinnalla. Eroa parhaaseen kisarenkaaseen, en, kertyi vain kymmenen senttiä. Nämä kaksi erottuvat selkeästi parhaina, sillä kolmanneksi tulleet ja jäivät sta noin 60 senttiä. Jumbo- vaati pysähtymiseen yli 1,3 metriä enemmän matkaa kuin. 118 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 119
mittaukset Melukäyrät db (A) ABS-jarruts kuivalla (m) ABS-jarrutus kuivalla 11,4 jarrutuspito (m) ABS-jarrutus märällä 8,4 82 12,0 8,5 80 12,0 12,1 9,0 9,0 78 12,5 9,6 76 74 72 11,3 12,7 10 11 12 m Vesiliirto suoralla Vesiliirto suoralla (km/h) 94,1 10,0 8,3 7 8 9 m Vesiliirto kaarteessa (km/h) Vesiliirto kaarteessa 79,5 70 68 40 60 80 100 120 km/h 89,5 93,2 94,0 75,8 78,8 78,2 89,5 73,7 Melu, painoarvo 0,8 1. 8,3 5. 8,0 2. 8,3 6. 8,0 3. 8,2 7. 7,9 4. 8,0 89,3 93,9 80 82 84 86 88 90 92 94 km/h 71,5 79,5 65 70 75 m Melut on mitattu suomalaisella, nastojen karhentamalla asfaltilla. Melutaso mitattiin taajamanopeuksista moottoritievauhteihin saakka. Mikrofoni asennettiin kelluvasti Accordin tavaratilaan. Mittausaika oli kymmenen sekuntia, ja tulokset ovat melun keskiarvoja. Melut mitattiin samoissa kohdin kahteen eri ajosuuntaan. Kaikki renkaat osoittautuivat varsin meluisiksi. Näin matalaprofiiliset renkaat kuulostavat jyriseviltä jo alhaisilla nopeuksilla. Äänensävyissä ei ole suuria eroja. Märkäkäsittely 75,2 74,4 76,4 77,0 77,7 81,6 83,7 70 72 74 76 78 80 82 s Sivuttaispito m (s) Sivuttaispito märällä 17,1 18,2 18,3 18,7 19,4 20,4 16,5 12 13 14 15 16 17 18 19 20 s > voittaisi testin, mutta se jätetään arvostelun ulkopuolelle eri nopeusluokan vuoksi Tiedot renkaasta, koko 225/45 R 17 Merkki Malli Bravuris 2 Potenza RE050 A Ventus Prime Radial Kaiser Sport NS-1 Z Eagle F1 Asymmetric Kuormitustunnus ja nop.luokka 91W XL 91W 94W XL 91W 94W XL 94W XL 94Y XL Kiinteä pyörimissuunta ei ei ei on on on ei Määrätty ulko-/sisäreuna on on on ei ei ei on Valm. viikko/vuosi 49/06 36/06 50/06 42/06 33/06 01/07 05/07 Valmistusmaa Ranska Puola Etelä-Korea Kiina Taiwan Suomi Luxemburg Renkaan ulkohalkaisija mm 637 633 635 635 635 633 634 leveys mm 221 215 218 219 219 222 224 Kulutuspinnan leveys mm 180 189 186 180 186 197 198 urasyvyys keskellä mm 8,6 7,9 7,8 7,8 7,8 7,8 8,5 urasyvyys reunoissa mm 6,0 6,0 6,1 5,8 5,4 5,7 7,4 Pintakumin kovuus sh 75 78 78 79 78 78 78 Renkaan keskim. massa g 9 657 11 124 10 021 10 752 10 985 10 335 10 900 Vyörakenne 2 teräs 2 teräs 2 teräs 2 teräs 2 teräs 2 teräs 2 teräs 1 polyamidi 2 nylon 2 nylon 1 nylon 2 nylon 1 nylon 3 polyamidi Sivukudosrakenne 1 rayon 2 rayon 1 rayon 2 polyesteri 2 polyesteri 2 rayon 2 rayon E-hyväksyntä E4 E20 E4 E4 E4 E27 E13! Tarkista talvirenkaiden kunto Nyt kun renkaiden vaihto on ajankohtaista, kannattaa tarkistaa talvirenkaiden kunto. Mennyt talvikausi kulutti ainakin pääkaupunkiseudulla talvirenkaita epätavallisen paljon, joten heikkokuntoisia kiekkoja on autojen alla ennätykselliset määrät. Syy vallitsevaan tilanteeseen on varsin yksinkertainen. Lokakuinen lumimyräkkä sai ihmiset vaihtamaan talvirenkaat alle yhdessä rysäyksessä, mikä aiheutti ruuhkan rengasmyymälöihin. Vapaiden aikojen puutteen vuoksi alle punottiin jo valmiiksi huonokuntoiset renkaat, sillä ovathan ne talvikeleissä kuitenkin kesäkumeja paremmat. Tammikuulle jatkunut lauha ja erittäin lämmin kausi aiheutti puolestaan sen, ettei huonokuntoisia kiekkoja enää vaihdettu uusiin: olihan talvi jo melkein lopuillaan. Toinen syy löytyy pitkään jatkuneista lämpimistä keleistä. Pohjoismaisten talvirenkaiden kumiseokset on suunniteltu toimimaan talvilämpötiloissa. Pehmeä kumiseos kuluu lämpimällä kelillä nopeammin. Kulumiseen ei vaikuta pelkästään lämpötila vaan myös ajotapa, sillä sulalla ja lämpimässä ajonopeudet ovat suuremmat. Moottoritien ramppeihin ajetaan kovempaa, jarrutukset jätetään myöhempään, ja matkavauhti on muutenkin pääsääntöisesti suurempi kuin lumipöperössä tai jäisellä tiellä. Tämä syö rengasta enemmän kuin rauhallinen talviajotapa. Alkutalvesta alle laitetut uudet ja hyväkuntoisetkin renkaat ovat saattaneet kulua huomattavan nopeasti. Kohtuukuntoiset kumit ovat puolestaan varmasti kuluneet vaihtokuntoon. Menneen talven jälkeen renkaan kulumisesta ei välttämättä kannata syyttää valmistajaa. Ensi syksyn rengasrumban helpottamiseksi vaihtokuntoisten talvirenkaiden tilalle kannattaa ostaa uudet jo nyt. Pimeässä ja viileässä varastoidut uudet renkaat eivät menetä kausisäilytyksen aikana ominaisuuksiaan merkittävästi. Lämmin pannuhuone ei ole oikea paikka renkaiden säilyttämiseen, vaikka siellä olisikin usein houkuttelevaa, joutilasta tilaa. Valon osalta UV-säteily on renkaan pahin vihollinen, joten kumit kannattaa pitää auringonvalolta suojattuna. 120 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 121
Halpa ei ole hyvä Loppuarvostelu Tämänkertaisen rengastestin tulokset puoltavat mielipidettä, jonka mukaan halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan. Halpiskaksikkomme jää selkeästi peränpitäjiksi. Kärkipaikoilla erot ovat pienemmät. 9,2 saa parhaan kokonaisarvosanan, mutta eri nopeusluokan vuoksi se on arvosteltava erikseen. Pidon osalta Eagle F1 Asymmetric on huipputuote, joka on melkein kaikissa osakokeissa kärkipäässä, Vain melun osalta se jää viimeiseksi. pystyy pistämään parhaiten kampoihin ille, sekin vain osassa kokeita. Vesiliirtokokeessa suoralla myös pesee in. Käsittelykokeessa märällä Eagle F1:n aika riittäisi ykköspaikkaan, mutta akilleenkantapäänä on yllättävä yliohjaava piirre. 1. 8,9 naputtelee kärkipään tuloksia kaikissa osakokeissa. Jarrutuspidossa märällä sekä käsittelykokeessa kuivalla se on heikoimmillaan. Kuivalla renkaan vaimentavuus nopeissa väistöliikkeissä on parhaita huonompi. Pienestä kulmikkuudesta huolimatta n ajokäytös on kuitenkin varsin rauhallinen, eivätkä pienet peräluistot vaadi korjausliikkeitä. Hyvät pito-ominaisuudet yhdessä parhaan vesiliirron vastustuskyvyn kanssa takaavat Potenza RE050 A:lle varsinaisten testirenkaiden keulapaikan. 2. 8,5 in sijoitukset pyörivät keskipaikkeilla suurimmassa osassa kokeita. Paras sijoitus tulee melukokeen jaetusta ykköspaikasta, heikoimmat jarrutuspidosta kuivalla ja kuivakäsittelystä. reagoi ohjausliikkeisiin rauhallisesti, mikä yhdessä hitaanpuoleisen ohjausliikkeen seuraamisnopeuden kanssa vaatii nopeissa liikkeissä pientä ennakointia. Muutoin aliohjaavan renkaan syövereissä piilee pieni yliohjaava piirre. Pidon rajat ovat kuitenkin loivat ja liikkeet siksi rauhalliset, joten mistään dramaattisesta muutoksesta ei ole kyse. 2. 8,5 on selvästi parantanut laatuaan ja ominaisuuksiaan. Tämä ei ole ihme, sillä takana on Continentalin tietotaito. Merkkimielikuvassa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. in peruskäytös ajokokeissa on rauhallisen aliohjaava, mutta pitokyvyssä Bravuris 2 ei yllä aivan kärkeen. Jarrutustulos on renkaan muihin sijoituksiin nähden heikko, eritoten kuivalla. Vesiliirtokokeessa suoralla jakaa kärkipaikan ja ahdistelee kaarteessakin kärkisijoja. 4. 8,2 on ajettavuudeltaan yllätyksetön ja rauhallinen, mutta pitomittauksissa se ei yllä kärkipäähän märällä eikä kuivalla asfaltilla. Käsittelykokeessa rengas on ryhmän ehdotonta kärkeä. Pidon rajat ovat loivat, joten kuljettajalle ei tule yllätyksiä. Lisäksi sallii varsin suuria ajovirheitä muuttamatta neutraalia käytöstään. Perusluonne säilyy myös märällä helposti hallittavana, mutta nopeutta on oltava vähemmän kuin pitävämmillä. Kostealla kestopäällysteellä Nokialaisen luonne vaihtelee neutraalin ja aliohjaavan välillä. 5. 7,3 on kaikissa pitokokeissa häntäpäässä, eivätkä vesiliirto-ominaisuudetkaan vakuuta. Peruskäytös kuivalla asfaltilla on kuitenkin suhteellisen ongelmatonta. Jarrutuksissa muutoin varsin tarkan tuntuinen rengas muuttuu voimakkaan aliohjaavaksi. Moottorijarrutus kaarteessa saa perän lähtemään rauhalliseen luistoon. Käsittelykokeessa märällä asfaltilla ja jarrutuspidossa kuivalla jätetään jumbosijalle. Edullinen hinta tuntuu eritoten kriittisemmissä oloissa eli märällä. 6. 7,2 sta ei ole huipputuotteeksi: mainoslauseen lupaukset pitävät paikkansa vain hinnan osalta. Jarrutuspidossa kuivalla sekä meluissa Kaiser yltää kolmanteen sijaan, ja käsittelykokeessa märällä se jää toiseksi viimeiseksi. Kaikissa muissa kokeissa on auttamattomasti viimeisellä sijalla. Halvalla saa renkaan, joka rauhallisessa ajossa täyttää paikkansa mutta jonka ominaisuudet eivät riitä lähellekään parempien ja kalliimpien renkaiden vastaavia. 122 Tuulilasi 4 / 2007 4 / 2007 Tuulilasi 123