1 Lukijalle Jatko-opintojen luonteesta voi olla monenlaisia mielikuvia. Jatko-opiskelijan onkin syytä tarkistaa, vastaako hänen oma asenteensa nykytilannetta vai joitain vanhentuneita käsityksiä. Jatko-opiskelu on tavoitteellista, väitöskirjaan ja tohtorintutkintoon tähtäävää toimintaa, ei opintoviikkojen keräilyä ja sen odottelua, että väitöskirjaan sopivia ideoita sattuisi pälkähtämään päähän. Väitöskirjaa ei myöskään tule ajatella tutkimustyön päätepisteenä, vaan alkuna vaativiin tutkimus- ja kehitystehtäviin joko teollisuuden piirissä tai tutkimusympäristössä. Vaikka väitöskirjassa tulee aina olla jotain, mitä muut eivät ole aikaisemmin tehneet, siltä ei odoteta tieteellisiä suursaavutuksia. Itse asiassa tieteellinen maailma ei yleensä ole edes valmis ottamaan näitä vastaan muilta kuin jo väitelleiltä tutkijoilta. Väittelijät ovat aiemmin usein olleet jo kypsään keski-ikään ehtineitä. Tavoitteeksi on asetettava väittely mahdollisimman nuorena, mieluimmin alle 30-vuotiaana. Tähän pääsee parhaiten tutkimusryhmässä ja kokoamalla väitöskirja yhteisjulkaisujen nipuksi. Lisensiaatin tutkinto on nähtävä vain (mahdolliseksi) välitavoitteeksi, jonka tarkoituksenmukaisuudesta kannattaa keskustella jatko-opintojen ohjaajan kanssa. Varsinaiseksi tavoitteeksi on aina syytä asettaa väitöskirja ja tohtorin tutkinto. Jokaisen jatko-opiskelijan kannattaa hakeutua jonkin tutkijakoulun piiriin. Jos tutkijakoulujen kirjo ja niiden suhde korkeakoulun tutkintohallintoon näyttää tämän oppaan perusteella sekavalta, niin älä masennu: tämä on usein luonteenomaista voimakkaasti kehittyvälle toiminnalle. Pidä mielessäsi seuraavat neuvot: Aloita ottamalla yhteyttä mahdolliseen ohjaajaasi. Keskusteluun on hyvä valmistautua tekemällä alustava opinto-suunnitelma. Muista, että jatko-opintojesi suunnitelmallinen eteneminen on myös ohjaajallesi tärkeätä. Rehtori myöntää virallisen oikeuden jatko-opintoihin vasta sen jälkeen, kun opiskelija on laatinut ohjaajan hyväksymän opinto-suunnitelman. Jatko-opintojen keskeisin ja ylivoimaisesti työläin osa on väitöskirjatyö. Niin kauan kuin et pysty vastaamaan kysymykseen, mistä aiheesta teet väitöskirjaa, et oikeastaan ole vielä aloittanut jatko-opintojasi. Jos suoritat jatko-opintoja muun työn ohella, valitse tutkimusaihe, johon voit käyttää myös työaikaasi. Varaudu siihen, että työn viimeistely joka tapauksessa vaatii määräaikaista irroittautumista kaikesta muusta. Ja sitten vain töihin! Markku Kivikoski 1. vararehtori
2
3
4 1. Yleistä jatko-opinnoista 1.1. Jatko-opintojen tavoite Jatko-opinnot tähtäävät ylempää korkeakoulututkintoa syvempään tieteelliseen tietoon ja taitoon tieteellisessä tutkimustyössä ja sitä soveltavassa käytännön työssä. Keskeisenä jatko-opinnoissa on tutkijankoulutus eli tutkimustyöhön ja tutkimustulosten soveltamiskykyyn tähtäävä opiskelu. Laadukas tutkimus on jatko- ja tutkijankoulutuksen ehdoton edellytys. TTKK:ssa voi suorittaa tekniikan lisensiaatin(tkl), tekniikan tohtorin(tkt) ja filosofian tohtorin(ft)tutkinnon. TTKK:ssa ei voi suorittaa filosofian lisensiaatin(fl) tutkintoa. Kansainvälisesti tunnettu korkein akateeminen tutkinto on tohtorin tutkinto. Asetuksessa teknillistieteellisistä jatkotutkinnoista sanotaan, että opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä saavuttaneensa kyvyn itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissaan tekniikan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Lisensiaatin tutkinto on eräänlainen jatko-opintojen välitutkinto, jonka jälkeen voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. Tekniikan tohtorin tutkinnon voi suorittaa suorittamatta välissä lisensiaatin tutkintoa. Muualla lisensiaatin tutkinnon suorittanut voi anomuksesta väitellä TTKK:ssa. Asetuksessa filosofian tohtorin tutkinnosta sanotaan, että filosofian tohtorin tutkintoa opiskelevan tulee opinnoissaan saavuttaa syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja sen merkitykseen sekä kyky soveltaa tieteelliseen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tekniikan tohtorin tutkinnon voi suorittaa henkilö, joka on suorittanut tekniikan alan perustutkinnon. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamista suositellaan henkilölle, jolla on muu kuin tekniikan alan perustutkinto. Asetus teknillistieteellisistä tutkinnoista (1995) on liitteenä 1, asetus filosofian tohtorin tutkinnosta (1991) liitteenä 2 ja TTKK:n tutkintosääntö liitteenä 3. 1.2. Jatkotutkintojen rakenne ja laajuus TTKK:ssa voi suorittaa tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Lisensiaatin tutkinto on eräänlainen jatko-opintojen välitutkinto, jonka jälkeen voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. Tekniikan tohtorin tutkinnon voi suorittaa suorittamatta välissä lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkintojen rakenne ja laajuus on kuvattu seuraavassa kaaviossa.
Väitöskirja, 115 ov Lisensiaatintutkimus, 35 ov Tutkimusala eli pääaine vähintään 25 ov Tutkimusalaa tukevat opinnot -mahdollinen sivuaine, vähintään 10 ov -tieteelliset yleisopinnot osaston hyväksymällä tavalla -muita opintoja Opinnäyte työ Teoreettiset opinnot yhteensä noin 45 ov 1.2.1. Opintosuoritusten laajuudet Lisensiaatin tutkinnon laajuus on 80 opintoviikkoa ja tohtorin tutkinnon 160 opintoviikkoa Jatkotutkimuksen teoreettiset opinnot muodostuvat pääaineesta (=tutkimusalan opinnot) ja pääainetta tukevista opinnoista. Niitä ovat tieteelliset yleisopinnot, mahdollinen sivuaine ja muut opinnot. Muita opintoja ovat jatkotutkintotasoiset opinnot, jotka tukevat 5 opintokokonaisuutta. Näiden opintojen yhteinen ohjeellinen laajuus on noin 45 opintoviikkoa (tutkintosääntö 18 ). Pääaineen opintojen laajuus on vähintään 25 ov. Tieteellisiä yleisopintoja suositellaan liitettäväksi jatkotutkintoon vähintään 4 ov. Jatkotutkintojen rakenteesta päättää osasto. Lisensiaatin tutkintoon on tehtävä lisensiaatintutkimus, joka edellyttää noin vuoden päätoimista työskentelyä. Väitöskirja edellyttää noin 2-3 vuoden päätoimista työskentelyä. Väitöskirja voi olla lisensiaatintutkimuksen jatko ja syventäminen. Se voi olla myös erillinen tutkimus. 1.2.2. Opintosuunnitelmien hyväksyminen Osastoneuvosto hyväksyy opiskelijan esityksestä henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa mainitaan: - tutkinto - tutkimusalan ja sitä tukevien opintojen tutkintovaatimukset - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri - opintojen valvoja, joka vastaa opintojen kokonaisuudesta ja on tyypillisesti pääaineen professori - mahdollinen sivuaineen ohjaaja - lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaaja Opiskelija neuvottelee vaadittavista suorituksista valvojan ja mahdollisen sivuaineen ohjaajan kanssa. Suunnitelma, jonka mukana ovat opintojen valvojan hyväksymismerkintä, toimitetaan osastoneuvostoon.
6 Tutkimusalaa tukevat opinnot hyväksyy se osasto, jolta tutkimusala on. Jatko-opintosuunnitelma on tarkoituksenmukaista hyväksyä siinä vaiheessa, kun opiskelija kohtuullisella varmuudella tietää, mitä hänen jatko-opintonsa tulevat sisältämään. 1.3. Jatko-opiskelun aloittaminen Teknillistieteellisen perustutkinnon suorittaneiden henkilöiden jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. 1.3.1. Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jokaisen jatko-opiskelijaksi aikovan on ennen jatkoopintojensa aloittamista sovittava, että opiskelijan pääaineen professori ryhtyy opintojen ohjaajaksi, ja sovittava alustavasti tutkinnon koko sisällöstä. Samalla tarkistetaan, onko jatko-opiskelijaksi aikovalla riittävät esitiedot. Valvojaksi valitaan se professori, jonka opetusja tutkimusala ovat lähinnä lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihetta. Tekniikan tohtorin tai tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamisoikeutta voi hakea henkilö, joka on suorittanut teknillistieteellisen perustutkinnon (diplomi-insinööri, arkkitehti tai maisema-arkkitehti) tai vastaavan tasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon ja jolla korkeakoulu toteaa olevan muuten riittävät tiedot ja valmiudet (tarkemmin tutkintoasetuksessa 1995, 9 ). Filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan korkeakoulu voi hyväksyä henkilön, joka on suorittanut suomalaisessa yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ulkomaisessa yliopistossa sitä vastaavan tutkinnon tai jolla korkeakoulu muuten toteaa olevan edellisiä tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet (tarkemmin asetuksessa filosofian tohtorin tutkinnosta 1991, 4 ). Jatko-opiskeluoikeutta haetaan osastoneuvostolta, joka tekee hyväksymisestä ehdotuksen rehtorille. Anomus jätetään sille osastolle, jolle tutkimusala kuuluu ja jossa ohjaava professori on. Tässä yhteydessä opiskelijan on tehtävä myös jatko-opintojen etenemissuunnitelma esitettäväksi rehtorille. Jatko-opintojen aloittamisella ei ole erityistä hakuaikaa. 1.3.2. Esitietovaatimukset Korkeakoulu voi asettaa jatko-opiskelulle esitietovaatimuksia ja suoritettujen opintojen arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Jatko-opintojen tutkimusalalla vaaditaan perustutkinnon pääaine hyvin arvosanoin tai vastaavat tiedot. Jos jatkotutkintoon sisältyy sivuaine, esitietoina vaaditaan perustutkinnon lyhyt ammattiaine hyvin arvosanoin tai vastaavat tiedot. Elleivät esitietovaatimukset ole täyttyneet, on niitä mahdollisuus täydentää. Esitietojen täydentämisen yksityiskohdista sopii jatko-opiskelija valvojan tai sivuaineen ohjaajan kanssa. 1.3.3. Jatko-opiskelijaksi ilmoittautuminen Opiskelijan tulee ilmoittautua jatko-opiskelijaksi vuosittain. Pakollisia maksuja jatko-opiskelijalla ei ole. Halutessaan jatko-opiskelija voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi, jolloin hän saa Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiön palvelut ja opiskelija-alennuksia eri tahoilta. 1.3.4. Opintojen kulku "step by step". Jatko-opintojen aloittaminen neuvottelu aiotun tutkimusalan professorin (tulevan opintojen ohjaajan) kanssa vaadittavien esitietojen tarkistaminen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaaja tai ohjaajat Jatko-opiskeluoikeuden hakeminen ilmoittautuminen osaston kansliassa opinto-oikeuden hakeminen osastolta mahdollisten esitietovaatimusten vahvistaminen opintojen valvojan nimeäminen lisensiaatintutkimuksen ohjaajan nimeäminen Opintosuunnitelman laatiminen opintosuoritusten suunnitelma kirjallisena opintojen valvojalle ensimmäisen lukukauden kuluessa tutkimussuunnitelma kirjallisena lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaajalle mahdollisimman aikaisin opintosuunnitelman tarkistaminen vuosittain valvojan kanssa 7 Tutkinnon suorittamiseen vaadittavat tiedot osasto vahvistaa tieteellisten yleisopintojen tutkintovaatimukset, opintojen valvojan ja opinnäytetyön ohjaajan. Opintojen suorittaminen opiskelija ja laitos Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyminen osasto Tekniikan lisensiaatin tutkinto ja arvo osasto Väitöskirjan esitarkastus ja painatusluvan myöntäminen osasto Väitöskirjan julkinen tarkastus väitöstilaisuus Tekniikan tohtorin tutkinto ja arvo sekä kunniamerkit osasto promootio
8 1.4. Jatko-opintojen rahoitus Jatko-opinnot voi rahoittaa ja suorittaa monella eri tavalla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi opiskeleminen korkeakoulun assistentin virassa tai tutkijakoulussa. Opintoja voi rahoittaa myös työskentelemällä stipendin, apurahan tai opintotuen turvin. 1.4.1. TTKK:lla työsuhteeseen perustuva rahoitus Korkeakoulun assistentin virat ovat ensisijaisesti jatkoopiskelijoita varten. Assistentin tehtäviin kuuluu opettamisen lisäksi harjoittaa jatko-opintoja ja suorittaa tieteellistä tutkimustyötä. Opetusministeriö on osoittanut määrärahaa korkeakouluille uusia tutkijakouluja (ns. graduate school) varten. Tutkijakoulujen tavoitteena on tehostaa tohtorintutkintojen suorittamista ja parantaa jatkokoulutuksen laatua vastaamaan entistä paremmin opetuksen, tutkimuksen ja työelämän nykyisiä haasteita. Tutkijakouluissa on palkallisia jatko-opiskelijapaikkoja. Assistentin virat ja tutkijakoulutuspaikat täytetään avoimen haun perusteella. TTKK pyrkii lisäksi palkkaamaan jatko-opiskelijoitaan tutkimusprojekteihinsa. Jatko-opiskelijat voivat työskennellä tutkijoina korkeakoulun ainelaitoksissa tai erillisissä laitoksissa ja instituuteissa. 1.4.2. Stipendit ja apurahat Jatko-opintojen aiheuttamiin menoihin ja tulonmenetyksiin on saatavissa ulkopuolista tukea. Lukuisat säätiöt jakavat vuosittain apurahoja tutkimustyötä tekeville. Apurahojen hakuajan alkamisesta ja hakumenettelystä ilmoitetaan valtakunnallisella tasolla toimivien säätiöiden osalta valtalehdissä ja paikallisten säätiöiden osalta alueellisissa päälehdissä. TTKK myöntää tohtoritutkinnon suorittaneille apurahan, jonka tarkoituksena on kattaa väitöskirjasta aiheutuneita kustannuksia. 1.4.3. Opintotuki Jatko-opiskelija voi saada normaalia opintorahaa. Opintotukilain mukaan opiskelija voi saada tukea yhteiskunnalta korkeakoulussa tai yliopistossa tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat hakijan opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintoraha on verollista tuloa. Lisätietoja saa opintotukiesitteestä ja korkeakoulun opintotukitoimistosta, puhelin (03)3115 2439 tai (03)3115 2768, email: opintotuki@tut.fi. 1.4.4. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus Suomen Akatemialle on osoitettu valtion talousarvioesityksessä tutkimukseen käytettäviä varoja. Pääosa tutkimusmäärärahoista kohdennetaan korkeatasoisten tutkimushankkeiden sekä suomalaisten tutkimuksen huippuyksiköiden rahoittamiseen ja niiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen yhdessä korkeakoulujen kanssa. Rahoitusta suunnataan tutkimusohjelmien kautta strategista panostusta kaipaaville aloille, kuten
uusteollistamisen kannalta keskeisille tutkimusaloille sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimusyhteistyötä edistäville hankkeille kuten esimerkiksi tutkijakouluille. Suomen Akatemia osallistuu myös Euroopan Unionin tutkimuksen puiteohjelmien osaohjelmien hankeesitysten valmistelukustannuksiin, hankkeiden kotimaisiin rahoitusosuuksiin ja hallintomenoihin sekä muutoinkin edistää tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua Euroopan Unionin tutkimusohjelmiin. Akatemia rahoittaa myös muuta kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Jatko-opiskelija voi hakea myös itsenäisesti rahoitusta tutkimustyöhönsä Suomen Akatemiasta. Akatemia on viime aikoina kohdentanut rahoituksen ensisijaisesti tutkimusryhmille. Tutkimusryhmiä rahoittaessaan Akatemia katsoo eduksi jatko-opiskelijoiden mukanaolon ja jatkotutkintojen suorittamisen. 1.5. Tohtorikoulut TTKK:ssa voi suorittaa jatko-opintoja itsenäisesti ohjaajan ohjauksessa tai tutkijakouluissa, jotka osa valtakunnallista tutkijakoulutusohjelmaa. Suositeltavaa on se, että osa jatko-opinnoista toteutettaisiin ulkomailla. 1.5.1. Opetusministeriön rahoittamat tohtorikoulut Opetusministeriö on osoittanut määrärahaa korkeakouluille tutkijakouluja varten. Tutkijakoulujen tavoitteena on parantaa jatko-opiskelijoiden täyspäiväisen tutkimustyön ja tutkijankoulutuksen edellytyksiä sekä parantaa jatkokoulutuksen laatua 9 vastaamaan entistä paremmin opetuksen, tutkimuksen ja työelämän nykyisiä haasteita TTKK koordinoi itse tutkijakouluja ja on mukana myös muissa Suomen korkeakoulujen ja yliopistojen koordinoimissa tutkijakouluissa ja myös niistä TTKK:n jatko-opiskelijat voivat anoa tutkijakoulutuspaikkoja. Osa tutkijakoulujen opiskelijoista on tutkijakoulujen palkkalistalla, osa työskentelee yrityksissä ja osalla on muuta rahoitusta. Tutkijakoulujen järjestämille kursseille voivat osallistua myös muut jatko-opiskelijat, mikäli se käytännön järjestelyjen kannalta on mahdollista. Osallistumismahdollisuutta tulee etukäteen tiedustella tutkijakoulun ko. opintojakson vastaavalta. TTKK:n tutkijakoulut ovat osa valtakunnallista tutkijakoulutusohjelmaa. Keväällä 2002 TTKK:ssa toimivat seuraavat tutkijakoulut: Elektronimikroskopian ja rakennetutkimuksen tutkijakoulu Kansallisen metallurgian ja metallitekniikan tutkijakoulu Koneenrakennuksen rinnakkaissuunnittelu Molekulaarinen nanoteknologia Paper Manufacturing Graduate School Power Engineering Graduate School Sovelletun sähkömagnetiikan tutkijakoulu Tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu Tietoliikenteen järjestelmäpiirien tutkijakoulu
10 1.5.2. TTKK:n omat tohtorikoulut TTKK on perustanut kymmenen sisäistä tohtorikoulua, joiden tehtävänä on organisoida niiden piiriin kuuluvien jatko-opiskelijoiden koulutus niin, että tohtoritutkinnon suorittaminen tulee mahdolliseksi neljässä vuodessa. Tutkijakoulut ovat: Erikoismateriaalit "Advanced Materials" Johtaja: Toivo Lepistö, materiaalioppi Koneenrakennuksen automaatio Johtaja: Matti Vilenius, hydrauliikka ja automatiikka Laajakaistainen tiedonsiirto Johtaja: Lauri Kettunen, sähkömagnetiikka Luonnontieteet Johtaja: Rolf Hernberg, fysiikka Ohjelmistot ja protokollat Johtaja: Antti Valmari, ohjelmistotekniikka Porin tohtorikoulut Johtaja: Hannu Jaakkola, Pori Sähköenergiatekniikka Johtaja: Leena Korpinen, sähkövoimatekniikka Toimivat ja kestävät rakenteet Johtaja: Ralf Lindberg, rakennetekniikka Tuotantotalous ja johtaminen Johtaja: Jorma Mäntynen, liikenne- ja kuljetustekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Johtaja: Jere Maula, Tapio Majahalme 1.5.3. Ulkomailla opiskeleminen Tavoite on, että jokainen jatko-opiskelija suorittaa osan jatko-opinnoistaan tai tekee tutkimusta ulkomaisessa yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. EU:n SOKRATES / ERASMUS -ohjelmassa TTKK on solminut yhteistyösopimuksen sadan yliopiston kanssa. Yhteistyö voi kattaa tutkijavaihdon ja tutkijakoulutuksen tai yhteisiä jatko-opintojen opintojaksoja. Lisäksi monet yliopistot tarjoavat jatko-opiskelupaikkoja ja rahoitusta ulkomailla. 1.6. Tekniikan lisensiaatin tutkinto TTKK:ssa voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon. Sen suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa opinnot pääaineessa ja sitä tukevissa opinnoissa ja laatia lisensiaatintutkimus. Tämä tutkinto on eräänlainen jatkoopintojen välitutkinto, jonka jälkeen voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. 1.6.1. Lisensiaatin tutkimus Lisensiaatintutkimuksessa opiskelija osoittaa kykynsä itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun ja tieteellisten tutkimusmenetelmien hallintaan. Lisensiaatintutkimus voi olla paitsi tekijän yksinään kirjoittama tutkimus eli monografi myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset eli ns. nippu. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus.
Olennaista on, että lisensiaatintutkimus on hyvin kirjoitettu. Sen tulee noudattaa sitä täsmällisyystasoa ja tyyliä, mitä alan tieteellisissä lehdissä käytetään. Tutkimuksessa esitetyt ideat, väitteet ja konstruktiot on muotoiltava täsmällisesti ja perusteltava luotettavasti ja vakuuttavasti. Aiheen kannalta merkittävä aikaisemmin julkaistu työ on mainittava ja suhteutettava omaan työhön. Kirjallisuuskatsauksen tapauksessa aikaisempia tuloksia on arvioitava kriittisesti ja verrattava toisiinsa. Lisensiaatintutkimuksen on käsiteltävä valittua aihetta täsmällisesti, luotettavasti, kriittisesti ja kohtuullisen kattavasti. Työtä tehtäessä on noudatettava tutkimuseettisiä pelisääntöjä. Lisensiaatintutkimus voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi tai muulla, osastoneuvoston hyväksymällä kielellä. 1.6.2. Tarkastus ja arvostelu Lisensiaatintutkimuksen aihe anotaan osastoneuvostolta. Samalla määrätään sille vähintään kaksi tarkastajaa. Lisensiaatintutkimuksen tarkastamista ja arvostelua on kirjallisesti pyydettävä osastoneuvostoita osaston kansliasta saatavana lomakkeella. Pyyntöön liitetään tarkastajille ja korkeakoulun kirjastoon tulevat kappaleet lisensiaatintutkimuksesta (kolme kirjaa sidottuina tai nidottuina). Lisensiaatintutkimus on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen sen osastoneuvoston kokousta, jossa sitä on tarkoitus käsitellä. Tutkimukseen tulee liittää erillinen suomenkielinen tiivistelmä ja lyhyt englanninkielinen 11 tiivistelmä hakusanoineen. Tarkempia tiivistelmäohjeita saa osaston kansliasta. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta kirjalliset lausunnot arvosanaehdotuksineen. Tutkimuksen tarkastajan tulee olla vähintään lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Tehtäessä päätöstä tarkastajista, osastoneuvosto varmistaa, että työ on riittävän valmis tarkastajille jätettäväksi. Tutkimuksen tekijälle on ennen osastoneuvostossa tapahtuvaa arvostelua varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Tämän jälkeen osasto päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta, korjattavaksi palauttamisesta tai hylkäämisestä. Päätöstä tehdessään osastoneuvosto voi ottaa huomioon muitakin näkökohtia kuin lausunnot ja vastineen. Arvosteluun voivat osallistua osastoneuvostossa vain ne, joilla on vähintään vastaavantasoiset tutkinnot. Käytössä ovat arvosanat kiitettävä ja hyväksytty. 1.6.3. Tutkintotodistus ja tekniikan lisensiaatin arvo Suoritettuaan tekniikan lisensiaatin tutkinnon opiskelija saa tutkintotodistuksen. Todistus tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta oikeuttaa tekniikan lisensiaatin arvoon. Osastoneuvosto hyväksyy lisensiaatin tutkinnon ja myöntää tekniikan lisensiaatin arvon. Todistusta anotaan lisensiaatintutkimuksen arvosteluanomuksen yhteydessä, jos teoreettiset opinnot on suoritettu.
12 Muussa tapauksessa anomus tehdään, kun kaikki opintosuoritukset ovat koossa. Anomuslomakkeita saa osaston kansliasta. 1.7. Tohtorin tutkinto TTKK:ssa voi suorittaa tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon. 1.7.1. Väitöskirja Opinnoissaan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti pääaineen tutkimusalaan, osoittaa sillä itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot pääaineessa ja sitä tukevissa opinnoissa. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirja edellyttää opiskelijalta itsenäistä tieteellistä työskenteyä. Väitöskirjallaan opiskelija osoittaa pystyvänsä luomaan tutkimusalalla uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirja voi olla paitsi tekijän yksinään kirjoittama kirja eli monografi, myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto eli ns. nippu tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Useista julkaisuista tai käsikirjoituksista laaditussa yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. Väittelijän on tarkistettava tekijänoikeudet. Työtä tehtäessä on noudatettava tutkimuseettisiä pelisääntöjä. Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. 1.7.2. Esitarkastus, julkaisulupa ja esitarkastuslausunto Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on julkaisuluvan saamiseksi jätettävä osastoneuvostolle. Julkaisulupahakemuksesta tulee käydä ilmi tekijän nimi ja väitöskirjan otsikko. Osastoneuvosto määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Tarkastajan tulee olla professori tai vastaavan tutkinnon suorittanut. Väitöskirja kirjoitetaan osastoneuvoston hyväksymällä kielellä. Kieleksi suositellaan kyseisellä tieteenalalla yleisesti käytettävää kieltä. Julkaisulupahakemukseen on liitettävä: oikeaksi todistetut jäljennökset suoritetun korkeakoulututkinnon ja vaadittavien muiden opintojen todistuksista, jos niitä ei ole suoritettu osastolla tai muuten aikaisemmin todettu ulkoasultaan viimeistelty käsikirjoitus kullekin tarkastajalle ja yksi kappale osastoneuvostolle. Käsikirjoituksen tulee sisällöltään ja kieliasultaan olla lopullisessa muodossaan mahdollisia esitarkastuslausunnoista aiheutuva muutoksia lukuun ottamatta. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista
kielentarkastajaa erityisesti silloin, kun työ on tehty muulla kuin omalla äidinkielellä. Osastoneuvoston määräämät esitarkastajat antavat lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen arvo, että sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa lupa. Esitarkastaja voi ennen lopullisen lausunnon kirjoittamista vaatia asiallisia tai muodollisia korjauksia ja mahdollisia lisä- tai kontrollitutkimuksia. Tarkastaja arvioi lausunnossaan, täyttääkö käsikirjoitus seuraavat vaatimukset: kirjallinen esitys on rakenteeltaan johdonmukainen aiheen käsittely on objektiivinen ja kriittisyyttä osoittava tutkielma perustuu tieteellisten metodien soveltamiseen saavutettu tulos on uutuusarvoltaan ja merkittävyydeltään riittävä Tarkastajan tulee lausunnossaan selvästi ilmoittaa, puoltaako hän käsikirjoituksen julkaisemislupaa väitöskirjana. Jos esitarkastajan lausunto on ehdollinen, pyydetään esitarkastajalta yleensä muutosten tekemisen jälkeen uusi kannanotto siitä, ovatko korjaukset painatusluvan saamisen kannalta riittävät. Käsikirjoituksen tekijälle varataan ennen osastoneuvostossa tapahtuvaa julkaisulupa-asian käsittelyä tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. 13 1.7.3. Väitöstilaisuus Kun julkaisulupa on myönnetty, osastoneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää tarkastamaan väitöskirjan julkista väitöstilaisuutta varten ja jonkun korkeakoulun professoreista tai dosenteista tilaisuuden valvojaksi (tutkintosääntö 19 ). Vastaväittäjien tulee olla tohtorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Väitöskirjan tekijälle on ennen vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Osasto määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Ennen väitöstilaisuutta väittelijä luovuttaa osastolle 50 väitöskirjaansa, joista viisi toimitetaan kirjastoon. Väitöskirjan on oltava nähtävänä osaston ilmoitustaululla vähintään 10 päivää ennen julkista tarkastusta. Väittelijän tulee toimittaa väitöskirjan luovuttamisen yhteydessä englanninkielinen lyhyt tiivistelmä väitöskirjastaan Dissertation Abstract lnternational - julkaisua varten. Ohjeita ja lomakkeita saa osaston kansliasta. Väittelijän on toimitettava korkeakoulun tiedottajalie viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedotusvälineitä varten tiedote, josta käyvät ilmi seuraavat asiat: väitöstilaisuuden ajankohta ja paikka väittelijän nimi ja arvo väitöskirjan otsikko kustos, joka on väitöstilaisuuden valvoja vastaväittäjä tai vastaväittäjät
14 lyhyt tiivistelmä (1-2 liuskaa) väitöskirjasta. Tiivistelmässä tulee korostaa työn käytännöllistä merkitystä. Väitöstilaisuudessa on käytettävä suomen tai ruotsin kieltä tai muuta osaston hyväksymää kieltä. Väitöstilaisuus ei saa kestää kuutta tuntia kauempaa. Tarkempi kuvaus väitöstilaisuudessa noudatettavasta tavoista on liitteenä 4. 1.7.4. Vastaväittäjän lausunto ja väitöskirjatyön arvostelu Väitöstilaisuuden jälkeen osaston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin yhdessä tai erikseen on neljän viikon kuluessa annettava osastolle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta sekä ehdotus väitöskirjan arvosanaksi. Osastoneuvosto voi kuulla myös väitöstilaisuuden valvojaa päätettäessä väitöskirjan hyväksymisestä (tutkintosääntö 20 ). Väitöskirjan ja sen puolustamisen johdosta tehdyt muut kirjalliset huomautukset on myös toimitettava osastolle neljän viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Tekijälle on annettava mahdollisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin. Osasto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja hyväksytyn väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirjan arvosteluun voivat osastossa osallistua vain tohtorin tutkinnon suorittaneet. Käytössä ovat arvosanat kiitettävä ja hyväksytty. Mikäli tutkintoon sisältyy opintojaksoja, jotka on arvosteltu asteikolla 0-5, vastaavat arvosanat 4 ja 5 arvosanaa kiitettävä. 1.7.5. Tutkintotodistus ja tohtorin arvo Tohtorin tutkinnon suorittaneella on oikeus saada tutkintotodistus. Osastoneuvosto hyväksyy tutkinnon ja myöntää tekniikan tai filosofian tohtorin arvon. Todistusta anotaan, kun kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu. Jos tutkinto on suoritettu perustutkinnon pohjalta, kirjoitetaan tutkintotodistukseen arvosanat: pääaineesta mahdollisesta sivuaineesta pääainetta tukevista opinnoista väitöskirjasta Tohtorin tutkinnon suorittanut on oikeutettu tohtorin arvoon. Tohtorin arvo myönnetään ilman eri anomusta tutkintotodistuksen yhteydessä. Tekniikan tai filosofian tohtorin arvon saanut henkilö on oikeutettu saamaan korkeakoulun hallituksen vahvistamat kunniamerkit juhlallisessa promootiossa, joita on järjestetty noin viiden vuoden välein. Promootion toimeenpanemisesta päättää korkeakoulun hallitus
LIITE 1 N:o 215/95 Asetus teknillistieteellisistä tutkinnoista Annettu Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995 ----------------------- Opetusministerin esittelyssä säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Koulutusvastuu Teknillistieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Åbo Akademissa, joita tässä asetuksessa kutsutaan yliopistoiksi. 2 Tutkinnot Teknillistieteellisiä ylempiä korkeakoulutukintoja ovat diplomi-insinöörin tutkinto, arkkitehdin tutkinto ja maisema-arkkitehdin tutkinto. Teknillistieteellisiä jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin tutkinto ja tekniikan tohtorin tutkinto. 2 luku Ylempi korkeakoulututkinto 15 3 Tutkinnon tavoitteet Tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukioopintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa tavoitteena on antaa opiskelijalle asianomaisen koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleinen valmius teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada myös valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa annetaan lisäksi kokonaiskuva taiteen asemasta ja vaikutuksesta sekä kehitetään valmiuksia ympäristön käyttöön ja rakentamiseen liittyviin tehtäviin. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen. 4 Tutkinnon laajuus ja opintojen mitoitusperuste Tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 180 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.
16 5 Koulutusohjelma Tutkintoon johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma on yliopiston eri yksikoiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen monitieteinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opetusministeriö vahvistaa yliopiston päätöksen siitä, mitä koulutusohjelmia yliopistossa on ja mitkä ovat niiden tavoitteet. 6 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja harjoittelusta, joka ajoitetaan siten, että ne ovat tarpeellisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Diplomityö sisältyy syventäviin opintoihin. Koulutusohjelmaan voidaan suunnitella ja järjestää opintosuuntia, joissa osa opinnoista suuntautuu koulutusohjelman perustana olevan ammatillisen tehtäväalueen johonkin osa-alueeseen. Koulutusohjelman opinnot ja niihin kuuluva opetus suunnitellaan ja järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. 7 Kielitaito Opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. yhden tai kahden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta. Mitä 1. momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto. Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1. momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. 8 Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on: 1. osallistuttava koulutusohjelmaan kuuluvaan opetukseen ja harjoitteluun; 2. osoitettava saavuttaneensa koulutusohjelman tavoitteet; 3. laadittava diplomityö; sekä
4. suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä perehtyneisyyttä diplomityön alaan. Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 :n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 3 luku Tieteellinen jatkokoulutus 9 Jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on teknillistieteellinen ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen tutkinto. Jatkokoulutukseen voidaan ottaa edellyttäen, että yliopisto toteaa suoritetun muun vastaavantasoisen tutkinnon antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Opinnoissaan tekniikan lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee osoittaa oman tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissaan tekniikan tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. 10 Tohtorin tutkinto Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 17 1. suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot; sekä 2. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yksittäinen tutkimus tai useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijällä on niissä itsenäinen osuus. 11 Lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijällä on niissä itsenäinen osuus. 4 luku Erinäiset säännökset 12 Opintojen hyväksilukeminen
18 Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. 13 Todistukset Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä. Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 14 Koulutuksen kehittäminen Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen. 15 Tarkemmat määräykset Yliopisto antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista. 5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 16 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995. Tällä asetuksella kumotaan teknillistieteellisistä tutkinnoista 29 päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (528/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 17 Opiskelijoiden asema Tämän asetuksen tullessa voimaan teknillistieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista teknillistieteellistä perustutkintoa taikka lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1999 mennessä. Yliopisto määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Opiskelija voi lukea hyväkseen kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla. Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun teknillistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä. 19 Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1995 Tasavallan Presidentti Opetusministeri
20 LIITE 2 N:o 1279/91 Asetus Filosofian tohtorin tutkinnosta Annettu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1991 ------------------------- Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa säädetään opetusministerin esittelystä: 1 Tämä asetus koskee seuraavia korkeakouluja: Helsingin yliopisto; Jyväskylän yliopisto; Oulun yliopisto; Joensuun yliopisto; Kuopion yliopisto, Turun yliopisto; Tampereen yliopisto; Åbo Akademi; Vaasan yliopisto; Lapin yliopisto; Eläinlääketieteellinen korkeakoulu; Teknillinen korkeakoulu; Tampereen teknillinen korkeakoulu; Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu; Helsingin kauppakorkeakoulu; Svenska handelshögskolan; sekä Turun kauppakorkeakoulu. 2 Sen lisäksi, mitä humanistisista tutkinnoista annetussa asetuksessa (1080/78) ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (1081/78) säädetään filosofian tohtorin tutkinnosta, voidaan filosofian tohtorin tutkinto suorittaa myös siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 3 Filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa 1 :ssä mainitussa korkeakoulussa tai korkeakoulun tiedekunnassa tai osastossa siten kuin tohtorin tutkinnon suorittamisesta asianomaisessa korkeakoulussa erikseen säädetään. Korkeakoulua tai sen yksikköä, jossa tutkinto suoritetaan, nimitetään tässä asetuksessa koulutusyksiköksi. 4 Filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan koulutusyksikkö voi hyväksyä henkilön: 1) joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) joka on suorittanut ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan 1 kohdassa
tarkoitettua tutkintoa vastaavan tutkinnon; tai 3) jolla koulutusyksikkö muuten toteaa olevan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua tutkintoa vastaavat tiedot tai valmiudet. 5 Opinnoissa filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee saavuttaa: 1) syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa ja merkitykseen sekä kyky sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen perusongelmiin, tutkimusmenetelmiin ja historialliseen kehitykseen; sekä 3) riittävä perehtyneisyys tieteenteoriaan. 6 Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava koulutusyksikön määräämät, noin 40 opintoviikon laajuiset opinnot sekä laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. 7 Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua 21 myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 8 Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta annetaan asianomaisen korkeakoulun johtosäännössä. 9 Tämän asetuksen mukainen filosofian tohtorin tukinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin 2 :ssä mainittujen asetusten mukaan suoritetut filosofian tohtorin tutkinnot. 10 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1991. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
22 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2001) TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa ja diplomi-insinöörin tutkinto automaatio-, kone-, materiaali-, rakennus-, sähkö-, teknis-luonnontieteellisessä (muutos hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001), tekstiili- ja vaatetustekniikan-, tietojohtamisen (muutos hallitus 14.12.1998, OPM 28.12.1998), tietoliikenne-elektroniikan (OPM 19.1.2000), tietotekniikan, tuotantotalouden sekä ympäristö- ja energiatekniikan (muutos hallitus 18.5.1998, OPM 26.6.1998) koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien suunnittelu ja järjestäminen 2 Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää niistä yleisistä periaatteista, joita koulutusohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa noudatetaan. Se seuraa koulutusohjelmien laatua ja huolehtii niiden tasosta ja riittävästä yhtenäisyydestä. Osasto vastaa koulutusohjelman suunnittelusta ja järjestämisestä. Koulutus järjestetään niin, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa (muutos hall. 19.6.95). Laitos vastaa toimialansa mukaisesti yhden tai useamman oppiaineen opetuksesta kaikissa koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmien tavoitteet 3 Tieteelliset tavoitteet Koulutusohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa teoreettinen ja metodinen valmius oman alan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä valmius jatkoopintoihin. Ammatilliset tavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa koulutetaan arkkitehteja, jotka toimivat yhdyskuntien maankäytön ja rakennusten suunnittelun, toteuttamisen ja suojelun asiantuntijoina. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan automaation laitteiden, sovellusten ja järjestelmien suunnittelun ja toteuttamisen asiantuntijoita. Konetekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan kone-, kulkuneuvo- ja metallituoteteollisuuden suunnittelun, käytön, valmistuksen ja automatisoinnin asiantuntijoita. Materiaalitekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan erilaisten materiaalien ja niiden valmistuksen ja käytön asiantuntijoita.
Rakennustekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan rakentamisen, rakenteiden ja rakennusmateriaalien sekä ylläpidon, liikenteen ja kuljetusten teknisiä ja taloudellisia asiantuntijoita. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan sähkö-, elektroniikka- ja automaatioalan asiantuntijoita. (muutos hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001) Teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa koulutetaan fysiikan, kemian ja matematiikan asiantuntijoita sekä matemaattisten aineiden opettajia (hallitus 18.6.2001, OPM 17.8.2001). Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan tekstiili-,vaatetus-, kenkä- ja nahka-alan teknisen ja taloudellisen suunnittelun, valmistuksen ja materiaalien asiantuntijoita. Tietojohtamisen koulutusohjelmassa koulutetaan laajaalaisia tietoteollisuuden, yritystalouden, johtamisen ja viestinnän asiantuntijoita. (muutos hallitus 14.12.1998, OPM 28.12.1998) Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen erikoisosaajia, joilla on myös hyvät valmiudet toimia yhteistyössä muiden alojen ammattilaisten kanssa entistä laajempien teknisten kokonaisuuksien hallitsemiseksi. Koulutusohjelma antaa myös erinomaiset valmiudet jatkotutkinnon suorittamiseen (muutos OPM 19.1.2000) Tietotekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan ohjelmisto- ja tietoliikennejärjestelmien, teknillisen 23 matematiikan sekä signaalinkäsittelyn asiantuntijoita. (muutos hall. 19.6.95). Tuotantotalouden koulutusohjelmassa koulutetaan tuotannollisen yrityksen liiketoiminnan, talouden, markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja logistiikan asiantuntijoita. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa koulutetaan yhdyskuntien ja teollisuuden vesi- ja jätehuollossa ja energiatekniikassa sekä maaperän- ja ilmansuojelussa käytettävien menetelmien, laitteiden ja materiaalien asiantuntijoita (muutos hallitus 18.5.98, OPM 26.6.98). Opiskelijavalinta ja koulutusohjelman vaihto 4 Rehtori päättää opiskelijan valitsemisesta koulutusohjelmaan ensimmäisellä kerralla. Koulutusohjelman vaihdosta päättää osastonjohtaja. (muutos hall. 19.6.95) Koulutusohjelmaan hyväksytty opiskelija voi vaihtaa koulutusohjelmaa osallistumatta uuteen opiskelijavalintaan. Tämä ei kuitenkaan koske vaihtoa arkkitehtuuri- ja diplomi-insinöörikoulutusohjelmien kesken. Vaihdon perusteena on suoritettujen opintoviikkojen määrä lukuvuotta kohden. Valinnassa otetaan huomioon myös arvosanat. Korkeakoulunvaihdossa perusteena käytetään sisäänpääsypisteitä ja opintomenestystä.
24 Opintosuunnat 5 Koulutusohjelmassa voi olla eri opintosuuntia, joista hallitus päättää osastoja ja opetus- ja tutkimusneuvostoa kuultuaan. (muutos hall. 27.3.96) Tutkinnon sisältö 6 Tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Aineopinnot muodostuvat opintokokonaisuuksista, jotka ovat pääosin yhden laitoksen järjestämiä. Ne sisältävät yhden pääaineen ja sivuaineita. Diplomityö tehdään pääaineesta (hallitus 10.12.2001). Opintojaksot 7 Laitoksen johtaja vastaa laitoksen tarjoamien opintojaksojen suunnittelusta, järjestämisestä ja arvioinnista. Hän määrää opettajan, joka vastaa yksittäisestä opintojaksosta. Koulutusohjelmille yhteisen opintojakson suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon eri koulutusohjelmien tarpeet. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista, seminaareista, kirjallisuuteen perehtymisestä tai muista tarkoituksenmukaisista työmuodoista. Opintojakson pakollisuus, vaihtoehtoisuus tai vapaasti valittavuus ilmoitetaan opetussuunnitelmassa. Opintojakson laajuus määritellään yhden opintoviikon tarkkuudella. Laitoksen johtaja päättää opintojakson peruuttamisesta ja suorittamistavoista, mikäli sille osallistuu vähemmän kuin viisi opiskelijaa. Opintojakson tutkintovaatimukset määritellään opetussuunnitelmassa. Tutkintoon voidaan sisällyttää vieraalla kielellä annettuja opintojaksoja. Kieliopinnot 8 (muutos hall. 19.6.95) Opiskelijan tulee opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen mukaisen kielitaidon kotimaisissa kielissä sekä vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Ensimmäisen kotimaisen kielen taidon opiskelija osoittaa suorittamalla kirjallisen kypsyysnäytteen, joka on opiskelijan diplomityöstä kirjoittama tiivistelmä. Toisen kotimaisen kielen taidon opiskelija osoittaa suorittamalla tutkintoasetuksen mukaisen kielikokeen. Vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta, opiskelija osoittaa suorittamalla hyväksytysti ko. kielen kokeen. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta ja koulusivistyksensä ulkomailla saaneelta vaadittavista kieliopinnoista päättää osastonjohtaja.- Koulutusohjelmassa vaadittavien kieliopintojen määrästä ilmoitetaan opetussuunnitelmissa.
Diplomityö 9 Diplomityö on opiskelun loppuvaiheessa tehtävä opinnäyte, jolla opiskelija osoittaa kypsyyttä syventäviin opintoihin liittyvän tehtävän käsittelyssä. Diplomityö tehdään yleensä yhden opiskelijan opinnäytteenä, mutta sellaiseksi voidaan hyväksyä myös ryhmätyö. Tällöin on käytävä ilmi, mikä on kyseisen opiskelijan osuus ryhmätyöstä. Diplomityön laajuus on 20 opintoviikkoa. Osastoneuvosto nimeää diplomityölle yhden tai useamman tarkastajan, arvostelee diplomityön ja päättää sen hyväksymisestä. Diplomityö toimitetaan tarkastajalle, jonka on annettava lausuntonsa siitä osastoneuvostolle kahden viikon kuluessa. Osastoneuvosto antaa diplomityön tekemisestä tarkemmat ohjeet. Harjoittelu 10 Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija tulevan ammattialansa työympäristöön ja työtehtäviin. Tutkintoon sisältyy harjoittelua yhteensä 2-8 opintoviikkoa osastoneuvoston määräämällä tavalla (muutos hall. 19.6.95). 25 Osastoneuvosto antaa tarvittaessa ohjeet harjoittelusta ja valvoo harjoittelun tasoa. Harjoittelun hyväksyy osastonjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Harjoittelussa kolme täysiaikaista harjoitteluviikkoa vastaa yhtä opinto-viikkoa. Muualla suoritetut opinnot 11 Tutkintoon voi sisältyä muussa koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa ja muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Saman alan AMK-insinöörin tutkinnosta voidaan sisällyttää tutkintoon enintään 80 opintoviikkoa ja muun alan AMK-insinöörin tutkinnosta 60 opintoviikkoa. (muutos hallitus 10.12.2001, voimaan 1.1.2002). Opistoinsinöörin ja rakennusarkkitehdin opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon enintään 60 opintoviikkoa, teknikon opintoja enintään 20 opintoviikkoa. Vastaavalla alalla ulkomailla suoritettuja B.Sc.-opintoja enintään 105 opintoviikon verran. (muutos hallitus 19.6.95) Osastonjohtaja päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Pakollisten opintojen korvaaminen 12 Osastonjohtaja päättää opetussuunnitelmaan pakollisena sisältyvien opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
26 Opintosuoritusten arvostelu 13 Opintojakson tavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten ja kirjallisten kuulustelujen, harjoitustöiden tai muiden arviointimenetelmien avulla. Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti pidetään vähintään kolmesti vuodessa. Yksi ylimääräinen tentti järjestetään tarpeen mukaan. Opettajan on arvosteltava opiskelijan opintosuoritus kuukauden kuluessa suorituksesta. Opintosuorituksen arvostelu pidetään julkisesti nähtävillä 14 päivän ajan. Opintojakson tavoitteiden saavuttaminen ja diplomityö arvostellaan asteikolla kiitettävä(5), erittäin hyvä(4), hyvä(3), erittäin tyydyttävä(2), tyydyttävä(1) ja hylätty(0). Erityisestä syystä opintojakso voidaan arvostella myös asteikolla hyväksytty, hylätty. Muualla kuin omassa korkeakoulussa suoritetut opinnot arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty ja ne merkitään todistukseen kokonaisuuksina. Opintojaksojen yhdistetty arvosana on opintoviikoilla painotettu opintojaksojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään kokonaisarvosanaan.yhdistettyä arvosanaa laskettaessa ei niitä opintojaksoja oteta huomioon, jotka on arvosteltu asteikolla hyväksytty, hylätty. Tutkinto on suoritettu "oivallisesti", jos diplomityön arvosana on erittäin hyvä tai kiitettävä ja muiden opintosuoritusten pyöristämätön keskiarvo on neljä tai enemmän. Saadakseen todistukseen merkinnän "oivallisesti" opiskelija tutkintoon on sisällytettävä vähintään 80 opintoviikkoa opintoja TTKK:ssa (hallitus 10.12.2001, voimaan 1.1.2002). Opintosuoritusten voimassaolo 14 Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta. Voimassaolosäädöstä ei sovelleta ennen 1.8.1993 suoritettuihin opintoihin. Ilmoittautuminen opintojaksoille 15 Opiskelijan on ilmoittauduttava opetuksen järjestelyä varten erikseen ilmoitettavana ajankohtana niille opintojaksoille, joiden opetukseen hän aikoo lukuvuoden aikana osallistua. Jos opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita, kuin sille voidaan ottaa, laitoksen johtaja määrää karsintaperusteet opetus- ja tutkimusneuvoston antamien periaatteiden mukaisesti. Perusteita määrättäessä on otettava huomioon opiskelijoiden tasapuolinen oikeus osallistua korkeakoulussa annettavaan opetukseen koulutusohjelmasta riippumatta. Ilmoittautuminen tenttiin 16 Opiskelijan on ilmoittauduttava tai peruutettava ilmoittautumisensa opintojakson tenttiin erikseen ilmoitettavana ajankohtana.peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan tenttikerraksi.