1 KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön VERSIO 26.8.2014 Tuloskortti 1. toteuttamissuunnitelma I vaihe - kokous 25.1.2013 II vaihe - kortin täsmentäminen helmikuu 2013 (sähköpostityönä) III vaihe - Kamu-seminaari 14.3.2013 IV vaihe omaehtoisen varautumisen tietolähteet nettiin, toukokuu 2013 V vaihe miten edetään nettikanava-ehdotuksen kanssa, syyskuu 2013 VI vaihe väliarvio suunnitelman toteutumisesta vuonna 2013, v. 2014 suunnittelua, tammikuu 2014 VII vaihe - v. 2014 toteutuneet toimet ja jatkon suunnittelua, kesäkuu 2014
2 Tuloskortti 1: YKSILÖIDEN, PERHEIDEN JA YHTEISÖJEN OMIEN TURVALLISUUSVASTUIDEN VAHVISTAMINEN Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Elli Aaltonen, ylijohtaja, ISAVI Anne Kallio, tiedottaja, ISAVI Tuula Räsänen, tiedottaja, ISAVI Kullervo Lehikoinen, pelastusylitarkastaja, ISAVI Minna Karppinen, ylitarkastaja, ISAVI Tarmo Karnaattu, P-S:n pelastusalan liitto Eine Pitkänen, SPR:n Savo-Karjalan piiri Muut toimijat Kuntatoimijat Kylätoimikunnat Pelastuslaitokset Poliisi Maakuntaliitot ISAVI Virastojen yhteispalvelupisteet Järjestöt, seurakunnat Media Kuntalaiset ISAVI = Itä-Suomen aluehallintovirasto PELA = pelastuslaitokset PEOL = peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, ISAVI P-K PELA = Pohjois-Karjalan pelastuslaitos PL = Pelastusalan Liitto PSPL = Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto ry SPR = Suomen Punainen Risti Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain numeerisesti asteikolla 1-5: 1 huono, 2 välttävä, 3 tyydyttävä, 4 hyvä, 5 erinomainen
3 1. Väestön turvallisuustietoisuuden lisääminen aiheeseen liittyvät projektit: Kiertävä pysäkki, SPR:n tapahtumat, ISAVIn seminaari Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa 1.1. Toteutetaan sekä osallistutaan turvallisuustietoisuutta lisääviin kampanjoihin. joka vuosi PL valtakunnallisia kampanjoita Nou-Hätä!-kampanja pelastuslaitoksen kanssa 112 päivä tapaturmapäivä joka vuosi joka vuosi PS:ssa erityisesti 8 lk:n oppilaille suunnattu erilaisia tapahtumia paikkakunnittain 2013: resurssien puutteen vuoksi ei toteutunut Pohjois-Savossa Mökkiläistapahtumat PSPL kodin ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvän radiokampanjan jatko-osat (jos saadaan tarpeeksi yhteistyökumppaneita) SPR Edistää turvallisuusajattelua omissa kampanjoissaan sekä tekee yhteistyötä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa arjen turvaa teemalla kansalaisen turvallisuustietous suvaitsevaisuuden edistäminen vuosittain, kesällä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, päävastuu ao kyläyhdistyksellä 2013-2014 2013: yhteistyökumppaneita ei löytynyt Vuosikellon mukaan joka vuosi 2013: SPR:n paikalliset osastot erittäin aktiivisia Kampanjat erillisen valtakunnallisen aikataulun mukaan. *********************************************** Kansalaisen arjen turvaa -teema ISAVI ISAVI suunnittelee ja koordinoi yhteisiä viranomaisturvallisuuskampanjoita Valmiusharjoitukset, maanpuolustuskurssit Valtakunnallinen työsuojelun tiedotuskampanja Koko vuosi 2013 ******************** vuosi 2014 2013 joka vuosi *************************************************** Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa Kooste turvallisuusteeman juttuvinkkeistä eri toimijoilta medialle 6 ja 12/2013. Tukevat omalta osaltaan kokonaisturvallisuuden parantamista.
4-2013 kunnat - 2014 seurakunnat *************************************************** 112-päivä -tapahtuma kauppakeskus Stellassa Lomarauhan julistus -tilaisuus; mukana turvallisuustori toiminnallinen tapahtuma P-K PELA Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8-luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. ********************** 2014 Mikkeli 2014 Kerimäki joka vuosi ******************************************************* ylijohtaja julistaa lomarauhan; turvallisuustori yhteistyössä Yle, Kela, poliisi, SPR, pelastuslaitos, pankki, vakuutuslaitos, Nimikkoluokan oppilaiden tapaaminen. Kampanjoita yhteistyössä pelastusalanliiton kanssa. Maakunnittain järjestetään tapahtumia vuosittain turvallisuustyön eri osa-alueita painottaen ja täten kansalaisten turvallisuustietoisuus kasvaa. Arviointi 2013: Eri toimijat ovat järjestäneet turvallisuustietoisuutta lisääviä tapahtumia aktiivisesti. On osallistuttu teemaan liittyviin muiden järjestämiin tilaisuuksiin/tapahtumiin. Kehitettävää: kansalaistiedottamista viranomaisyhteistyönä 1.2. Viranomainen/toimija tehostaa ja selkeyttää omassa työssään turvallisuustietoisuutta liittyvää ohjausta ja neuvontaa. SPR Arvosana 3 Kamuun liittyvän aineiston laatiminen jatkuvasti Laaditaan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottava koulutusaineisto eri koulutuksiin. ISAVI Kamu sisäisen turvallisuuden seminaari, Mikkeli 14.3.2013 Seutukuntakierrokset ISAVIn vastuualueet ja ylijohtaja esittelevät KAMUa ja sen seudullisia/paikallisia pilotteja eri tilaisuuksissa. 2013: Kontiolahti, Savonlinna, Kuopio Läpi vuoden 2013 ISAVIn johtajat esittelevät KAMUn ja pilottihankkeet kuntien ja järjestöjen edustajille. Tehdään KAMUsta ja piloteista esittelydiat
5 Harvaan asuttujen alueiden seminaari, Mikkeli Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden seminaari, Mikkeli Seutu- ja kuntakäynnit, sote-yrityskäynnit, oppilaitosyhteistyö, *************************************************** Kuntajohdon seminaari: sisäinen turvallisuus Seutukuntakierrokset: ikääntyneiden liikkumisen turvallisuus, peruspalvelujen arviointi raportin tulokset 29.1.2013 5.-6.9.2013 jatkuvasti ******************* 4.-5.6.2014 lokakuu 2014 ISAVI ISAVI, SM ISAVIn sos. ja terv.huollon ryhmät. Sivistystoimi ************************************************** ISAVI Iisalmi, Joensuu, Pieksämäki työsuojelun, ympäristölupien, ympäristöterveyden, alkoholivalvonnan ja pelastustoimen tarkastus- ja valvontatehtävissä, sekä viranomaisyhteistyössä, asiakkaan huomiota kiinnitetään myös turvallisuusnäkökohtiin jatkuvasti korostunut SITU:n myötä Viranomaisten, ja välillisesti väestön, tietoisuus turvallisuusriskeistä ja turvallisuutta parantavista keinoista lisääntyy Arviointi 2013: Teema on otettu mukaan osaksi viranomaistoimintaa. Turvallisuusnäkökulma on hyvin huomioitu eri toiminnossa. Kehitettävää: Turvallisuusnäkökulman juurruttaminen osaksi normaalia ohjaus- ja neuvontatoimintaa. 1.3. Kehitetään SPR turvallisuusviestintää ja On aktiivinen turvallisuuskeskustelija eri viestinnän viestintäkanavien kautta selkokielisyyttä. Kutsutaan mediaa herkemmin eri SPR:n tapahtumiin Arvosana 4 Vaikuttaminen ja kannanotot eri viestintäkanavien kautta turvallisuusasioissa. ISAVI ISAVI on mukana KAMU-hankkeiden viestintäsuunnittelussa ja toteutuksessa. Virkamiesten turvallisuusaiheiset artikkelit ja jatkuvasti Nimetty ISAVIsta viestintäyhteyshenkilö, sekä pilottiyhdyshenkilöt. ml. ylijohtajan kolumnit ja blogikirjoitukset
6 1.3.1. Perustetaan nettikanava turvallisuuskeskustelua varten ja aktivoidaan kansalaisia keskusteluun nettikanavalla. radioesiintymiset ISAVI Neuvottelut käynnistetään 2013 Resurssit eivät anna myöten nettikanavan toteuttamiseen. 9/2013 kartoitettu turvallisuusaiheisia tietolähteitä ja koottu lähdeluettelo - tiedot lisätty ISAVIn nettisivujen SITUsivustolle - SM laittaa SITU-sivustolleen 2014, ei ole toteutunut Teeman näkyvyys viranomaisten/toimijoiden viestinnässä sekä mediassa lisääntyy. Arviointi 2013: Turvallisuusviestintää/valistusta on lisätty niin toimijoiden sisäisessä kuin kansalaisiin päin suunnatussa viestinnässä. Kehitettävää: Turvallisuusteeman oma-aloitteinen ja aktiivinen esillä pitäminen. Arvosana 3 2. Väestön turvallisuustaitojen kehittäminen konkreettisten turvallisuustaitojen parantaminen yhteisötasolla aiheeseen liittyvät projektit: MoniJake, kylien turvallisuussuunnitelmat Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa 2.1. Järjestetään PSPL paikallisesti erilaisia erilaiset turvallisuuskoulutukset jatkuvasti turvallisuustapahtumia kyläyhteisöille turvallisuustietoutta ja -harjoituksia taloyhtiöille varautumiskoulutusta (kohderyhminä SPR erityisesti lapset, nuoret ja iäkkäät kuntalaiset). Osallistutaan kyläturvallisuustapahtumiin, edistetään rasisminvastaiseen työtä terveyttä ja hyvinvointia edistäviin tapahtumiin ( koulutukset ) Koko vuosi 2014 Yhteistyössä Jake-hanke, MSL, järjestöt ISAVI ISAVI on mukana Kamun pilottihankkeiden tapahtumissa sovitusti. Koko vuosi 2014 jatkuvasti Tapahtumat kiinnitetään pilottihankkeisiin Turvallisuusteemaa tuodaan esille ISAVin Maanpuolustuskurssit
tapahtumissa ********************** Road Show 4.- 5.6.2104 *************************************************** Aihe:moniammatillinen yhteistyö turvallisuuden parantamisessa Järjestettiin yhteistyössä: SM, STM ja THL 7 PELA Eskareiden, 4-luokkalaisten, 8-luokkalaisten ja ikäihmisten kohtaaminen olemassa olevien käytäntöjen avulla. Aktiivinen yhteistyökumppaneiden hakeminen. jatkuvasti Väestön ja yhteisöjen turvallisuustaidot paranevat: turvallisuustaidot vahvistuvat yhteisöissä (esim. koulussa, kylässä) Riskienhallintataidot vahvistuvat Turvallisuustaitojen harjoitteleminen: rakennuksista poistumisharjoitukset, ensisammutusharjoitukset, ensiapuopetus Arviointi 2013: tapahtumia järjestetty hyvin, Kehitettävää: miten houkutella tapahtumiin mukaan ns. passiivisempi väestönosa Arvosana 3 2.2. Luodaan paikallisia pilottihankkeita asukkaiden osallistumisen mahdollistamiseksi. ISAVI Pilottihankkeet valitaan Situ-ryhmässä 4 / 2013 Hankkeet esiteltiin seminaarissa 14.3.2013, sekä muissa tilaisuuksissa 2013 aikana. P- K PELA Kylien omatoiminen varautuminen hanke, jossa kylien asukkaita koulutetaan toimimaan suurissa ja laajamittaisissa onnettomuuksissa. (esimerkiksi myrskytuhot) 2013-2014 Kesälahti, Kontiolahti toteuttaneet Kullervo: missä kylissä tehty suunnitelma? Erilaisten yhteisöjen aktivoiminen omatoimiseen turvallisuussuunnitteluun. Arviointi 2013: 8 toimivaa pilottihanketta, osallistuneet yhteisöt ottaneet taitojen kehittämisen aktiivisesti käyttöön toiminnassaan Kehitettävää: turvallisuustaitojen maastouttaminen laajemmalle ja monipuolisemmalle yhteisötasolle Arvosana 3
8 3. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen tehostaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Muuta huomioitavaa 3.1. Kootaan ja PSPL jaetaan tietopaketti (ohjeet) kodinturvallisuus.fi nettisivusto jatkuvasti omatoimisesta Turvallisuuskävelyt taloyhtiöiden edustajille: oman varautumisesta taloyhtiön turvallisuusriskein kartoitus paikanpäällä jatkuvasti SPR Muistutetaan omatoimisesta varautumisesta eri koulutusten ja harjoitusten yhteydessä 2014 Kansalaisen Turvakortti väestölle - valtakunnallinen ISAVI Kootaan olemassa oleva kotitalouksien varautumisen turvallisuustieto (lähteet, linkit) ISAVIn nettisivuille kaikkien käyttöön. Kuntien päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnittelun koulutuksissa kerrotaan omatoimisesta varautumisesta ja jaetaan tietopaketit kuntien päivittäistavarahuollosta vastaaville. Asia otetaan esille kotihoidon henkilöstön tapaamisissa sekä järjestötapaamisissa (lapsiperheet, ikäihmiset, jne) ****************************************************** Avoimet ovet -tapahtuma: kodin turvallisuus tietoa, pelastustoimi ja varautuminen vastuualueella oma esittelyhuone 8/2013 Ensimmäinen koulutustilaisuus Pelastusopistolla 21.- 22.5.2013 Jatkuvasti koulutustilaisuuksia sekä kuntatapaamisia. ************************ 12.5.2014 Kuopio ISAVIn sos. ja terv.huollon ryhmät. Peol valmiusryhmä. ************************************************** Kävijöitä 140
9 Omatoimisen varautumisen taso kotitalouksissa paranee Arviointi 2013: organisaatiot koonneet tietoa hyvin ja koosteita on jaettu eri tahoilla Kehitettävää: tiedon jakamisen väylien ja muotojen monipuolisempi käyttöönotto Arvosana 4
Tuloskortti 2: TURVALLISEN KASVUYMPÄRISTÖN VARMISTAMINEN LAPSILLE JA NUORILLE versio 30.5.2014 Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Kari Lehtola Marita Uusitalo Anne Kejonen Jaakko Nuotio sekä ISAVIn lasten ja nuorten (LANU) -työryhmä Muut toimijat Keskushallinto Aluehallintovirasto ELY-keskukset Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Työvoimatoimistot (TE-tstot) Kunnat: Varhaiskasvatus, oppilaitokset, nuorisotyö, liikunta-kulttuuri-, ja vapaa-aikatoimi Sosiaali- ja terveystoimi (perhe-, äitiys- ja lastenneuvola); oppilas- ja opiskelijahuolto; kaavoitus ja tekninen toimi III sektori: Järjestöt, seurakunnat Perheet, nuoret (osallisuusrakenteet) 1. Hyvän kasvuympäristön turvaaminen lapsille ja nuorille Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Perhe- ja äitiysneuvoloiden vanhempien jatkuva toiminta Perheet ja lähiyhteisöt; Vanhempia tuetaan kasvatuksellinen tukeminen julkinen kasvatusvastuun - lapsiperheiden kotipalveluselvityksen (ISAVI palvelujärjestelmä; III ottamisessa; 2014) pohjalta PEOL antaa informaatioohjausta kuntiin media sektori; seurakunnat; vastuukeskustelun ylläpitäminen - Seurakuntien perheasiainsovittelutoiminnassa tuetaan vanhempien kasvatuksellista osaamista Kasvatusta käsittelevät informaatiotilaisuudet kodeille - Koulujen vanhempainyhdistykset järjestävät - Koko kylä kasvattaa periaatetta levitetään asukas- ja kyläyhdistysten voimin - Toimijoiden yhteistyö ja laadukas kasvatustietoisuus lisääntyy
Olemassa olevista hyvistä toimintamalleista tiedotetaan ja niiden käyttöön ottamista edistetään ohjauksen ja neuvonnan keinoin AVIen koulutustilaisuuksissa huomioidaan perheiden kaasvatustyön tukeminen ja kasvatustietoisuuden lisääminen - Kouluterveyspäivä keväällä - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain poikkihallinnollinen tilaisuus helmikuussa - Muut kasvatukseen ja pedagogiikkaan liittyvät opetus- ja sosiaalitoimen tilaisuudet - Road show, moniammatillinen yhteistyö 4. 5.6. Mikkelissä jatkuva toiminta Aluehallintovirasto, ELYkeskus, sosiaalialan osaamiskeskus, kunnat, kulttuuri- ja urheilujärjestöt III sektori Asukasyhdistykset, vanhempainyhdistykset Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija ja Liikenneturva Vireä urheilu-, harraste- ja kulttuuritarjonta alueilla - Hyvinvointia kulttuurista hanke - Paikallisten urheiluseurojen ja kulttuurijärjestöjen toiminta Järjestöjen kasvattajille suunnatut chatti-palstat - toimijat ja viranomaiset levittävät tietoa somessa toimivista kasvattajatuki-palvelimista Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen lasten ja perheiden palveluissa Lisätään lasten ja nuorten liikenneturvallisuutta Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijatyö (alueen kunnat, ely-keskukset, Liikenneturva, poliisi; sopimus 2005 2015) painottaa lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyötä. Turvallisuutta on saatu parannettua yhteistyöllä kuntien koulupalveluiden, nuorisotoimen sekä teknisen puolen kanssa - konsultoimalla kuntien liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmien ja koulujen OPS-työn laadintaa - avustamalla erilaisten liikenneturvallisuustempausten järjestämisessä - järjestämällä erilaisia seminaari- ja koulutustilaisuuksia sekä lähettämällä lukuvuoden alussa kaikille toimialueen kouluille liikenneturvallisuus-oppituntimateriaalia. Tätä informaatio-ohjausta on tehty yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. KOULULIITU-karttojen avulla on saatu lisättyä kouluteiden turvallisuutta; toimija on opastanut ja tukenut kuntien liikenneturvallisuustarkastelua
KOULULIITU-karttojen avulla. Toimija on konsultoinut koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmien ja kouluteiden vaaranpaikkakartoitusten laatimista. Hyvät toimintamallit otetaan käyttöön koko Itä-Suomen alueella Oppilaitosturvallisuuden arviointia ja turvallisuusriskien paikantamista tehostetaan OPStuki2016 tilaisuuksissa (4 työpajaa Itä- Suomessa) prosessoidaan myös turvallisuus- ja hyvinvointiosioiden päivittämistä maakunnalliset koulutustilaisuudet; - Oppilaat ja kodit mukaan turvallisuussuunnitteluun; - turvallisuussuunnitelmien tukeminen kaikilla koulutusasteilla Poliisin ja pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä toteutetut turvallisuuskampanjat kouluissa; - koulu- ja nettipoliisitoiminta kouluissa jatkuva toiminta OKM ja SM, OPH ISAVI, Pelastusopisto, kunnat ja asiantuntijat, poliisi ja pelastuslaitos Oppilaitosten turvallisuusriskit pienenevät Kiusaamisen toimintamallien käyttöönoton Kiusaamisen torjunta tukeminen - KIVA-KOULU, VAAKA-malli, VERSO, ANKKURI-malli, FRIENDS-toiminta; LIONS QUEST Kiusaaminen vähenee Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuksi tekeminen sekä demokratiakasvatus - koulutukset ja verkostoyhteistyö jatkuva toiminta Varhaiskasvatus, opetus, nuorisotoimi, järjestöt, yliopistot, poliisi, Lions- Clubit, Alueelliset nuorten tiimit; Lapsiasiainvaltuutettu 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen lasten ja nuorten palveluissa ja tukitoimissa Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Oppilaan ja opintojen ohjauksen tukeminen ja jatkuva toiminta Työvoimaviranomaiset/ Nuorisotakuun vahvistaminen TE-tstot, ELY, kunnat,
toteutuminen tavoitteiden mukaisesti - Ely-keskusten koordinoimat maakunnalliset ELO- (elinikäisen ohjauksen) työryhmät - Ohjauksen koulutuspäivät ja tilaisuudet Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot jokaisessa kunnassa (nuorisolaki 7a ) ELY-keskusten koordinoimat Nuorisotakuun ohjausryhmät SOTE-viranomaiset, nuorisotoimi > etsivänuorisotyö ja työpajat; kuntien ohjaus- ja palveluverkostot opetustoimi (peruskoulu, lukio ja ammatillinen oppilaitos); elinkeinoelämä Perusopetuksen päättävät ohjataan soveltuviin toisen asteen koulutuspaikkoihin saattaen vaihtamisen periaate; taataan II asteen opiskelupaikka kaikille - Koulut ja oppilaitokset, TE-toimistot, ohjausverkostot Nuorisotyöttömyys vähenee Koulutusten ulkopuolelle jäävien määrä ja syrjäytyneiden määrä vähenee Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen kaikissa nuoria kohtaavissa palveluissa Nuorten humalajuominen vähenee Kehitetään monipuolisia harraste- ja toimintamuotoja Nuorten syrjäytyminen vähenee Päihteiden käytön ehkäisemistä edistävien ohjelmien käyttöönottaminen - Nuorten päihdemittari (ADSUME); - Päihteetön pelikenttätoiminta urheilu- ja harrastustoiminnassa; - Tie selväksi malli; - PAKKA-toimintamalli; - ABC-toimintamalli; Kehitetään nuorten kanssa yhdessä erilaisia ja kaikkia nuoria palvelevia, helposti saavutettavia harraste- ja toimintamuotoja Huomioidaan myös nuorten omat vapaat toimintaryhmät (järjestöihin kuulumattomat) Virtuaalisten-, TVT- ja mobiilisovellutusten sekä sosiaalisen median ennakkoluuloton hyödyntäminen jatkuva toiminta jatkuva toiminta Perhe, koulu, oppilashuolto, sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri- ja nuorisotoimi; urheiluseurat; III sektori; poliisi, elinkeinoelämä SOTE-viranomaiset, kulttuuri- ja nuorisotoimi, III sektori; lapset ja nuoret
3. Riittävien palvelujen ja tukitoimien turvaaminen lapsille ja nuorille Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Varhaisen puuttumisen toimintamuotoja kehitetään ja palvelujen tarpeenmukainen saatavuus turvataan palvelutoiminnoissa jatkuva toiminta Voimassaolevan lainsäädännön ja lain oikean soveltamisen varmistaminen alueilla (lastensuojelulaki, nuorisolaki, terveydenhuoltolaki, muut sosiaalilait, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, neuvola-asetus 338/2011, lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslaki, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014, Neuvola-asetus 338/2011). - Uuden oppilas- ja opiskelijalain koulutuspäivä 28.3. opetus- sekä sote-henkilöstölle - maakunnalliset lasten ja nuorten mielenterveysasetuksen mukaiset työkokoukset > vuonna 2014 yksi tilaisuus / maakunta - varhaisasteen, perusasteen ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmauudistusta koskevat (OPS-) informaatio-ohjaustilaisuudet - on järjestetty ja järjestetään tavoitteita tukevia työkokouksia ja koulutuksia ANKKURI-toiminnan tai vastaavan käyttöönottamisen tukeminen - Mikkelissä järjestetään Road Show tilaisuus 4. 5.6., jossa malli esillä Sovittelutoiminta - KiVa-koulu hanke, Vaakamalli, vertaissovittelu (VERSO) ja muut kiusaamisen ehkäisyä tukevat ohjelmat > aluehallintoviraston koulutuksissa ja informaatio-ohjauksessa on edistetty näiden mallien käyttöönottoa kouluissa ja päiväkodissa - riita- ja rikosasioiden sovittelu > mallin valvonta, koulutus sekä rahoitus on aluehallintoviraston tehtävä Laadukas ja kattava päivähoito-, opetus- ja tukipalveluiden kehittäminen - Neuvola- ja kouluterveydenhoidon ennaltaehkäisevän terveydenhoitopalvelun varmistaminen (lääkäri, kuraattori, psykologi jne.) - Perheiden varhainen tukeminen kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan kautta Sosiaali- terveystoimi opetus- ja nuorisotoimi (erityisesti neuvolatoiminta, lasten varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus; sosiaalityö) III sektori ministeriöt ja aluehallintoyhteistyössä
- Poikkihallinnollisen yhteistyön kautta luodaan tarkoituksenmukaiset kasvu-, koulutus- ja työpolut lapsille ja nuorille > aluehallintovirasto, ely-keskukset ja kolmas sektori järjestävät informaatio-ohjausta näiden tavoitteiden edistämiseksi Lapsiin kohdistuva väkivalta vähenee; riittävät tukipalvelut Huostaanotot vähenevät; lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyy Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja lisätään (mm. nuorisoasemat) Palvelut koottuna saman katon alle: - mm. Olkkari-toiminta Mikkelissä; Rehti Kuopiossa; Pientare Pieksämäellä; Nuorisoasema Joensuussa Mennään sinne, missä nuoret ovat jalkautuva työote - ABC-konseptin hyödyntäminen, eli tehdään nuorisotyötä nuorten luontaisilla kokoontumispaikoilla - Etsivällä nuorisotyöllä ohjataan nuoria palvelujen piiriin; aluehallintovirasto OKM:n tukemana laajentaa etsivää nuorisotyötä kaikkiin kuntiin Edistetään myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa nuorten kohtaamisen mahdollisuuksia - mm. verkkopoliisi ja nuorisotyö; verkkoterkkari - asiantuntijat verkossa vastaavat nuorten kysymyksiin Asukasyhteistyö ja verkostoituminen sekä aluedemokratian kehittäminen, missä lapset ja nuoret otetaan vahvasti mukaan - Tekoja nuorille toimintamalli Joensuussa http://www.tekojanuorille.fi - Elämänkaarimalli Pieksämäellä Syrjäytymiskehitys taittuu ja hyvinvointi lisääntyy jatkuva toiminta Sosiaali- ja terveystoimi, koulu- ja nuorisotoimi, kulttuuripalvelut, III sektori, seurakunta, poliisi, elinkeinoelämä kansalaiset ja kodit
4. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Lasten ja nuoren Lasten ja nuorten osallisuus- ja jatkuva toiminta Aluehallinto, osallistumisen mahdollisuuksia lisätään ja heidät otetaan mukaan vaikuttamisjärjestelmät edistävät nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistamista sekä alueiden turvallisuutta maakuntaliitot, kunnan poliittiset elimet ja toimialat asukasyhdistykset ja kodit, omien turvallisuustaitojensa kehittämiseen. - Oppilaskuntien, nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttajaryhmien toimintojen tukeminen > oppilaskunnat pakollisiksi kaikkiin kouluihin 1.1.2014 (viitt. perusopetuslakimuutos) varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi III sektori - Tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta kuntien päätöksenteossa - Lapsille ja nuorille kehitetään ja järjestetään yhdessä erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia osallisuusfoorumeita - Lapsen oma mielipide ja ääni huomioidaan itseään koskevassa päätöksenteossa Lapsivaikutusarviointien käyttöönottaminen kaikissa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa > aluehallinnon ja lapsiasiavaltuutetun informaatioohjaus Jalkaudutaan nuorten pariin. Katso kohta 3 konkretia > on tärkeää, että kun lasten ja nuorten kuulemis- ja osallisuustilaisuuksia järjestetään, niin ne koetaan tärkeiksi ja niihin myös aikuiset kattavasti osallistuvat. Nuorten näkökulmat ja mielipiteet otetaan täysivaltaisesti huomioon. Lasten ja nuorten mielipiteet huomioidaan ja heidän turvallisuustaitonsa kehittyvät jatkuva toiminta asukasyhdistykset ja kodit, varhaiskasvatus, koulu, nuorisotoimi III sektori
Tuloskortti 3 TURVALLISEN ELÄMÄN VARMISTAMINEN IÄKKÄILLE IHMISILLE Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Taina Rautio Tarmo Karnaattu Elina Pajula Irma Ahokas-Kukkonen Arja Jämsen PEOL-edustaja Muut toimijat ISAVI, Vanhusneuvostot, järjestöt, kylätoimikunnat, seurakunnat, kunnat, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, hankkeet. liikuntajärjestöt, liikuntaseurat, hoito- ja hoivayksiköt, vanhustenhoitolaitokset, ikäihmiset, omaiset 1. Ikäihmisten hyvän arjen turvaaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Lisätään kotona asuvien Tehokas tiedottaminen 2013 Kunnat, Vanhusneuvostot, iäkkäiden ihmisten Kannustetaan kuntien vanhusneuvostoja hyödyntämään järjestöt, kylätoimikunnat, osallistumis- ja olemassa olevia toimintaohjeita ja oppaita seurakunnat, kuntien toimintamahdollisuuksia. sosiaali-/terveys-/sivistys- Vaihe 1: Vanhusten viikon yhteydessä kampanjoidaan vko 41 /kulttuuritoimi Arjen turvan asioista tiedottaminen paikkoihin missä käy ikäihmisiä Kuntien vanhusneuvostojen perehdyttäminen ja kannustaminen mukaan ikäihmisten arjen turvan lisäämiseen Osallistetaan ikäihmisiä oman ja lähiyhteisön arjen turvallisuuden edistämiseen Tarjotaan vanhusten viikon yhteyteen arjen turvallisuuden teemaa: - tehostettu tiedottaminen - olemassa olevien tietopakettien levittäminen - puheenvuoroja tilaisuuksiin - juttuja ja juttuvinkkejä alueen mediaan Avin, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä: -Avista kirjeet kuntiin -kumppaniksi järjestöt, jotka normaalistikin mukana viikon toteuttamisessa eläkeläisjärjestöt, kansanterveys- ja potilasjärjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt (Lions, Zonta), kulttuuri, ja liikunta järjestöt, vapaaajan ja harrastusjärjestöt Pohjois-Karjalan maakuntaliiton eläkeläisfoorumi ym. suunnittelemaan toteutusta Kaikkiin em asioihin tarvitaan selkeä kirje, ohjeistus ja tietopaketti soveltuu hyvin mm. opiskelijan työtehtäväksi Iäkkäiden ihmisten elämän sisältö paranee ja omien resurssien käyttömahdollisuudet lisääntyvät.
Luodaan ja otetaan käyttöön vanhusten yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemuksia vähentäviä toimintamalleja. Selvitetään olemassa olevia turvattomuuden kokemuksia vähentäviä toimintamalleja: esim Puhelinrinki, kiertävät pysäkit Kyläyhteisöille turvallisuusvalistusta Kyläturvallisuuden edistäminen JAKE-hankkeen avulla (Pohjois-Karjala, myöhemmin muut maakunnat Itä- Suomen alueella) Iäkkäiden ihmisten turvattomuuden tunne, yksinäisyys ja masentuneisuus vähenevät. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä arvioidaan myös asiakkaan turvallisuustilanne tehden yhteistyötä alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Kootaan hyviä kotikäyntimalleja Kannustetaan kuntia toteuttamaan kotikäyntejä, jossa arjen turvallisuus esillä Haetaan yhteistyökumppaneita kotikäynteihin paikalliseen toimintaympäristöön soveltuen Ikäneuvolat Laaditaan ja päivitetään kylien turvallisuussuunnitelmia Tunnistetaan turvallisuusriskit ja turvallisuusriskeihin osataan puuttua ennakoivasti. Kehitetään toimintamalleja vanhusten kaltoin kohtelun ja erilaisen hyväksikäytön torjumiseksi. Vanhusten kaltoin kohtelu vähenee. Kuntakohtaisten toimintamallien laatiminen iäkkäisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun estämiseksi ja kaltoin kohteluun puuttumiseksi kotona ja laitoksissa. Toimintamalli sisältää mm. puheeksi ottamisen tarkistuslistan. 2013 2013-2013 2014 YTR=Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO), järjestöt, seurakunnat, Kylätoimikunnat Itä-Suomen maakunnalliset kyläyhdistykset, JAKEhankkeen osalta Pohjois- Karjalan kylät Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, alueelliset pelastuslaitokset, vanhusneuvostot, kyläyhdistykset, muut järjestöt P-K Kylät/Jake-hanke THL, aluehallintovirasto, kunnat, järjestöt oppilaitokset Selvitystyöhön opiskelijoita Opiskelijat 2. Ehkäisevän toiminnan tehostaminen vanhusten palveluissa ja tukitoimissa Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Otetaan käyttöön Vertaistuki, liikunta ja muut aktiviteettiryhmät, aktivointi Kunnat, liikuntajärjestöt ja lähitoimintana toteutettavia omatoimisuuteen seurat, muut järjestöt, aktiviteetteja ikääntyvän Lähiliikuntapaikoilla huomioidaan vanhusten tarve vapaaehtoistyö väestön fyysisen ja liikkumisen mahdollistamiseksi psyykkisen kunnon Kannustetaan kuntia tukemaan taloudellisesti järjestöjä, jotta he pystyvät organisoimaan ikääntyvien aktivoivaa
ylläpitämiseksi. toimintaa Kohderyhmän fyysinen kunto ja elämän laatu paranee, hoidon tarve vähenee/siirtyy myöhempään ajankohtaan. Puhekeksiottokoulutuksissa ikäihmisten päihdeasioiden Jatkuvaa toimintaa Lisätään ohjausta, käsittely omana osionaan informaatiota ja seurantaa (mini-interventio) Tehdään tutuksi Itä-Suomessa kehitettyjä ikäihmisten päihteiden ja lääkkeiden alkoholin käytön puheeksioton työvälineitä. (koulutus, liikakäytön vähentämiseksi. seutufoorumit, kuntakäynnit) Päihdehaitat vähenevät. Otetaan käyttöön kotona ja hoitoyksiköissä toteutettavia toimintamalleja tapaturmien vähentämiseksi. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä tarkistetaan kotitilanne tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta Tiedotetaan tapaturmien ehkäisystä eri tilaisuuksissa ja jaetaan teemaan liittyviä esitteittä mm järjestöjen kautta Tapaturmat vähenevät, kustannussäästöjä voidaan suunnata muihin tarkoituksiin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, järjestöt ISAVI, alkoholiohjelma, apteekit Kuntien sosiaali- ja terveystoimi, asumis- ja laitosyksiköt, järjestöt 3. Turvallisuusnäkökulman huomioon ottaminen kaikessa palvelutoiminnassa Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Kunnat, hoiva- ja hoitoyksiköt Otetaan käyttöön turvallisuuspoikkeamien kirjaamismenettely. Lisätään ja monipuolistetaan hyvinvointiteknologian käyttöä vanhustenhuollossa. Riskienhallinta ja epäkohtiin puuttuminen tehostuu. Edistetään ja kokeillaan matalan kynnyksen hyvinvointiteknologian käyttöönottomahdollisuuksia: mm Skype, kännykkä (puhelinrinki) Kunnat, järjestöt, laitetoimittajat, omaiset, P- K Sosiaaliturvayhdistys
Tuloskortti 4 ASUMISEN, ELINYMPÄRISTÖN JA LIIKKUMISEN TURVALLISUUSRISKIEN VÄHENTÄMINEN Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Petri Marjamaa Kai Markkula, Kullervo Lehikoinen, Esko Tolvanen Jaana Rossinen Muut toimijat Asuinalueiden, oleskelu, harraste- ym. yleisten tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Kartoitetaan asuinalueiden, harraste- ja muiden yleisten Kunnat, järjestöt, väestö Turvallisuusriskit paikantuvat ja Asuinalueiden, oleskelu, tilojen ja laitteiden (esim. leikkipuistot, uimarannat) epäkohtiin voidaan puuttua harraste- ym. yleisten turvallisuusriskit. nopeasti ja suunnitelmallisesti. tilojen sekä rakennetun ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen Turvallisuusriskit paikantuvat ja epäkohtiin voidaan puuttua nopeasti ja suunnitelmallisesti Selvitetään yleisten tilojen esteettömyyden taso ja liikkumista vaikeuttavat puutteellisuudet. Esteettömyyden taso paranee Paikannetaan haja-asutusalueilla asuvan väestön keskeiset turvallisuusvajeet. Kunnat, järjestöt, väestö Kunnat, kylätoimikunnat, väestö Esteettömyyden taso paranee. Haja-asutusalueiden väestön turvallisuustaso kohoaa. Kylien turvallisuusryhmät pilotti Kesälähdella ja Kontiolahdella Haja-asutusalueiden väestön turvallisuustaso kohoaa Katuturvallisuutta parannetaan. Poliisi, järjestöt Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Katuturvallisuusindeksi 2012-2013 vertailu (tammi-lokakuu) Turvallisuuden tunteen lisääntyminen
Paloturvallisuuden edistäminen Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Hyödynnetään turvallisuustekniikkaa asumisen Työ on jatkuvaa. Kunnat (sote), Palokuolemat ja tulipalot Opastetaan riskiturvallisuuden parantamisessa. Tietoa pelastuslaitos, järjestöt vähenevät. /erityisryhmiin kuuluvia turvallisuustekniikan mahdollisuuksista välitetään henkilöitä erityisryhmille ja heidän kanssaan työskenteleville turvallisuusasioissa. Vahvistetaan rakennuslupaviranomaisten roolia paloturvallisuusasioissa. (kts. tavoitekortti 3). Kiinteä yhteistyö rakennuslupaviranomaisen ja pelastusviranomaisen välillä rakenteellisen paloturvallisuuden huomioimiseksi ja kehittämiseksi rakentamisessa. Palokuolemat ja tulipalot vähenevät. Työ on jatkuvaa. Kunnat, pelastuslaitos Rakentamisen paloturvallisuuspäivä 18.12.2013 Joensuussa Rikosten torjunta Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Lähisuhdeväkivalta tunnistetaan kaikessa poliisitoiminnassa ja siihen puututaan yhteistyöllä sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalityön roolia yhteistyössä vahvistetaan. Poliisi määrää väliaikaisen lähestymiskiellon aina, kun edellytykset täyttyvät. ISAVI:n alueen kolme entistä poliisilaitosta yhtenäistävät lähisuhdeväkivaltaan liittyviä prosessejaan. - kirjaamiskäytännöt - poliisin välittömät toimenpiteet (mm. ensipartion toiminta, väliaikaisen lähestymiskiellon käyttö) - ohjaus yhteistyöviranomaisten palvelujen piiriin mm. Marak, rikosuhripäivys, (kartoitus) Poliisilaitokset / poliisipäälliköt kunnat ja järjestöt poliisi / kuntien sosiaali-, terveys-, koulu- ja nuorisotoimi. Uhridirektiivi Toimintaketjun alkupäässä muutos on jo tapahtunut, kun Hätäkeskuslaitos on keskittänyt toiminnan yhteen paikkaan. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Lähisuhdeväkivaltarikosten määrä vähenee, ilmoituskynnys alenee, toiminta yhtenäistä ja alueellisesti tasa-arvoista. Lähisuhdevaltarikosten määrä vähenee, ilmoitus kynnys alenee. Perheväkivaltaan liittyvät tehtävämäärät: tammi-lokakuu
Rikosten ennalta estämiseen ja rikosten tekomahdollisuuksien vaikeuttamiseen kiinnitetään kaikessa rikostorjunnassa erityinen huomio. Rikostorjunnassa hyödynnetään kokemusperäistä ja analysoitua tietoa. Poliisilaitosten tietojohtoisen poliisitoiminnan järjestäminen yhtenäisellä tavalla varmistaen tiedonkulun alueella. Kehitetään ja parannetaan paikallisia sidosryhmäyhteistyöverkostoja paikallisten turvallisuussuunnitelmien pohjalta siten, että yhteistyössä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa voidaan havaita ja ennakolta puuttua jo alkuvaiheessa alueellisiin turvallisuutta vaarantaviin asioihin ja ilmiöihin. Poliisi / kuntien eri hallintokunnat, järjestöt, yritykset Rikosten määrä vähenee, turvallisuus erityisesti yleisillä paikoilla lisääntyy Väkivaltarikokset tunnistetaan ja niihin puututaan varhain paikallistason yhteistyössä tavoitteena piilorikollisuuden paljastaminen. Hyödynnetään järjestöjen erityisosaamista ja kokemusta (mm. koulutukset) Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä Liikenneturvallisuuden edistäminen /Esko Tolvanen + poliisi Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Muuta huomioitavaa Valistuskampanjat ELY-keskukset, AVI, Liikenneturvallisuus paranee. poliisi, valtakunnalliset ja alueelliset liikennejärjestöt, kunnat Tie Selväksi -mallin käyttöön otto Poliisilaitokset päättävät mallin käyttöönoton sisällöstä ja aikataulusta. Toteutus samalla sisällöllä viimeistään vuoden 2014 alusta alkaen. Poliisilaitokset / Poliisipäälliköt Liikenneturvallisuus paranee. Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden suunnitelman mukainen toteuttaminen. Toimenpiteet kohdistuvat sekä liikkumisympäristön parantamiseen, että liikkujien asenteiden ja tapojen turvallisuusmyönteiseen kehittämiseen. Liikenneturvallisuus paranee Kunnat Liikenneturvallisuus paranee.
Tuloskortti 5 TOIMINTAMALLIEN LUOMINEN ERI TAHOJEN TURVALLISUUSYHTEISTYÖLLE Prosessivastuu sekä muut suunnitteluun osallistuvat Anne Kejonen (ISAVI) Jaana Rossinen (RIKU) Kullervo Lehikoinen (ISAVI) Lisbeth Mattsson (PSELY) Ville Elonheimo (PK Sotu) Muut toimijat Kunnat, järjestöt, AVIt, ELYt, maakuntaliitot, seurakunnat, järjestöt ISAVI= Itä-Suomen aluehallintovirasto RIKU= Rikosuhri päivystys PSELY= Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PK SOTU (Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys) Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan vuosittain numeerisesti asteikolla 1-5: 1 huono, 2 välttävä, 3 tyydyttävä, 4 hyvä, 5 - erinomainen Kuntien turvallisuussuunnitelmien päivittäminen monitoimijaisesti (Kullervo) Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Kuntien/yhteistoimintaalueiden turvallisuussuunnitelmat Suunnitelmien päivittämistä tuetaan (ISAVI) pitämällä asiaa esillä kuntien edustajien tapaamisissa ja asiaan liittyvissä koulutustilaisuuksissa Jatkuva Suunnitelmien päivittämisen toteuttaminen kuntien vastuulla päivitetään, otta- - seutufoorumit ja eri tilaisuudet, joissa ohjelman esittely en huomioon sisäisen - valtakunnalliset foorumit Yhteistyö Maakunnanliittojen, poliisilaitosten, pelastuslaitosten turvallisuuden ohjelman 2012 tavoitteet Kunnat hyödyntävät suunnittelutyössään maakuntaliittojen valmistelemia maakunnallisia turvallisuussuunnitelmia ja niihin liittyviä suunnitelmapohjia sekä suunnittelun hyviä käytäntöjä ja kolmannen sektorin kanssa Suunnitelmien päivitystä tuetaan järjestämällä maakunnittain työkokouksia ja ohjausta - yhteistyö maakuntaliittojen kanssa (mm. valmiusryhmät) Laaditaan ohjauskirje kunnille, jossa tuodaan esille tämän hetkinen suunnittelutilanne kunnissa perustuen v. 2012 tehtyyn kyselyyn ja meneillään olevaan SM:n Webropol kyselyyn - Seuraava turvallisuussuunnittelun tilannekartoitus toteutetaan keväällä 2014 peruspalveluiden arvioinnin yhteydessä Tuetaan suunnitelmien päivitystä yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa pitämällä työkokouksia - Sähköinen hyvinvointikertomukseen pyritään saamaan sisäisen turvallisuuden indikaattorit, jolloin kuntien turvallisuustilanteen arviointi helpottuisi. ISAVIn edustaja valtakunnallisessa työryhmässä. (Timo Tiainen) 2013 2015 ISAVI ISAVI ja Maakuntaliitot Kunnat ottavat turvalli- Kunnat ovat aktiivisesti ja järjestelmällisesti yhteistyössä kolmannen Jatkuva Kunnat vastaavat suunnitteluun mukaan otettavista tahoista
suussuunnitelmien tekemisessä mukaan kylät ja paikallisyhteisöt sektorin toimijoihin suunnittelutyöhön osallistumisessa - kyläsuunnitelmat - pilottina Kylä-Jake - turvallisuusfoorumit Tulokset ja vaikutukset: Ohjelmien päivitys toteutetaan kaikissa kunnissa/yhteistoiminta-alueilla vuoden 2013 loppuun mennessä Maakunnittaiset arviointi- ja seurantakokoukset järjestetään vuosittain Alueella on yhteisesti sitouduttu paikallisen turvallisuustyön toteuttamiseen Arviointi 2013: - Toiminnoissa on edetty suunnitellusti Vuoden 2014 toimet sekä kehitettävää: - Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat - Turvallisuusteeman vahvistaminen sähköiseen hyvinvointikertomustyöhön - Peruspalveluiden arvioinnissa nousseiden asioiden esilläpito ja jatkotoimet Arvosana 3½ Päihdehaittojen ehkäisy (Anne) (Pilottina Kuopion kaupunki. PAKKA-malli) Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu PAKKA-mallia esitellään koulutuksissa ja tuetaan kuntia sen käyttöönotossa / ISAVI 2015 2013 Yhteisöpreventio-, PAK- KA- ja Päihteetön pelikenttä -mallien käyttöä tehos- - Alaikäisille ja päihtyneille anniskelun ehkäiseminen ja valvonta sekä lupaharkinnassa etukäteisvalvonta tetaan ehkäisytyössä - Alkoholielinkeinon omavalvonnan tehostaminen - Hyödynnetään kehitettyjä PAKKA materiaalia PAKKA= paikallinen päihdehaittojen ehkäisy malli Päihteiden käytön varhainen puheeksi ottaminen sote-palveluissa ja hoitoon ohjaus Päihteetön pelikenttä materiaalia ja mallia tehdään tutuksi koulutuksissa ja työkokouksissa sekä sähköisellä viestinnällä - Urheiluseuroja aktivoidaan ottamaan mallia käyttöönsä ja laatimaan ko. pelisääntöjä. (Aihe esillä työkokouksissa ja koulutuksissa) Järjestetään koulutusta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa päihteiden käytön puheeksiotosta laajalle kohderyhmälle huomioiden eri ikäryhmien kanssa toimivat. Tavoitteena on puheeksioton vakiinnuttaminen sote-palveluissa - Tuotetaan materiaalia puheeksioton tueksi (Päihteet puheeksi työkalupakki) Tiedotetaan ja koulutetaan ko. työvälineiden hyödynnettävyydestä Tuetaan kuntia mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä ja aktivoidaan kuntia osana strategian toimeenpanoa kuvaamaan päihdepalveluprosessit. - Aihe esillä koulutuksissa - Yhteistyö KASTE-hankkeiden kanssa Työpaikkojen päihdehaittojen ehkäisy ja hoitoonohjausprosessien edistäminen ja yhteistyö työsuojelun kanssa 2013 2015 2013 2015 Kuntien vastuulla toiminnan käynnistyminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. ISAVI: alkoholihallinto ja aluekoordinaatio tukevat kuntia PAK- KA-toiminnan käyttöönotossa ja toiminnassa. Poliisi osallistuu osaltaan valvontaan. Valtakunnallista aineistoa tuottaa THL, joita aluekoordinaation kautta jaetaan seuroihin. Yhteistyö ELYjen kanssa. Liikuntaseurat ovat vastuussa mallin toteuttamisessa. Kunnat Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, ISAVI, Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä,
Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen kunnissa Päihteitä koskeva valistus liitetään osaksi kaikkea turvallisuusvalistusta - Työsuojelun kunta hankkeessa huomioidaan em. asiat - Aihe esillä koulutuksissa Kunnissa /yhteistoiminta-alueilla on nimetyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja moniammatilliset päihdetyöryhmät sekä päivitetty päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategia - Kysely ehkäisevän päihdetyön rakenteista kuntiin ja siltä pohjalta raportti. >> Tiedotus kuntiin ja tuki rakenteiden vahvistamiseksi (aluekoordinaatio) - Valtakunnallisten ehkäisevän päihdetyön suositusten tunnetuksi tekeminen - Ehkäisevän päihdetyön toimijoille järjestetään vuosittain maakunnallisia työkokouksia. (ISAVI) Päihdehaittojen ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa - Aihe sillä koulutuksissa ja työkokouksissa - Teemat työkokouksissa Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä päihdetyössä - Järjestöjen mukaan ottamista kuntien päihdetyöryhmiin tuetaan - Ehkäisevän päihdetyö viikon toteutus ja muut kampanjat ISAVIn poikkihallinnollisen päihdetyöryhmän toiminta ohjaa, koordinoi ja tukee alueella tehtävää ehkäisevää päihdetyötä - Toimintasuunnitelman mukainen toiminta - Seutu- ja kuntakäynnit - Koulutus - Kampanjat: Ehkäisevän päihdetyön viikko (EHYT), tipaton tammikuu, koulujen alkamis- ja päättymisviikonloput, juhlapyhät 2013 2015 2013 2015 Työpaikat, työterveyshuollot ja työsuojelu Kunnat vastuussa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta. AVI tukee kuntien ept-toimintaa työkokouksin, tiedottein sekä kuntakäynnein Alueen järjestöt Tulokset ja vaikutukset: Humalajuominen vähentyy ja päihteistä aiheutuvat haitat vähenevät. Kaupunki- ja kyläturvallisuus paranee. Päihteiden käytön varhainen puheeksiotto ehkäisee ongelmien moninaistumisen Ehkäisevän päihdetyön viikkoon ovat kunnat osallistuneet aktiivisesti Ehkäisevän päihdetyön vankistuneet rakenteet tukevat sisäistä turvallisuutta Poikkihallinnollisuus ja yhteisöllisyys päihdehaittojen ehkäisyssä ja torjunnassa vahvistuu Vuoden 2013 arvio: - Tilastojen mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti - Puheeksioton työvälineitä on kehitetty ja koulutuksia puheeksiotosta järjestetty - Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden suhteen on melko paljon aluekohtaisia eroja ja tähän toimintaan tulee vuonna 2014 2015 panostaa - Poikkihallinnollisuus päihdehaittojen ehkäisyssä on vahvistunut Vuoden 2014 toimet: - Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat - Yhdistetyt ehkäisevän päihdetyön ja väkivaltatyön maakunnalliset työkokoukset ja yhteiset toimintamallit (uusi toimintamuoto) - Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa raportista nousseisiin haasteisiin vastaaminen. Esillä kuntakäynneillä - SM Road Show 5-6.6 - Alkoholi, tapaturmat ja arjen turvallisuus seminaari 10.9 ISAVI Liikenneturva, ISAVI, ELY, Poliisi, kuntien eri hallintokunnat, järjestöt laaja-alaisesti yhteistyössä Arvosana: 3½
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintamallien kehittäminen (Jaana) Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamalleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä 2013 2015 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytoimintamalleja kehitetään paikallis-, seutu- ja maakuntatasolla poikkihallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä Otetaan käyttöön MARAK -riskinarviointimalli (2013 2014) valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti Kunnat /yhteistoiminta-alue on nimenneet läheisväkivallan yhdyshenkilöt /varahenkilöt ja heillä on varattu tehtävään aikaa ja resursseja ja heille on laadittu tehtävänkuva - maakunnallisissa kokouksissa esitellään mallia ja aktivoidaan toimiin suositusten mukaan Väkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Maakunnalliset perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmien toiminta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ohjelman toteutus sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä työssä Kunnat /yhteistoiminta-alue on nimenneet läheisväkivallan yhdyshenkilöt /varahenkilöt ja heillä on varattu tehtävään aikaa ja resursseja ja heille on laadittu tehtävänkuva - maakunnallisissa kokouksissa esitellään mallia ja aktivoidaan toimiin suositusten mukaan Väkivallan ehkäisy on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Maakunnalliset perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmien toiminta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ohjelman toteutus sekä maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy Hyödynnetään järjestöjen osaamista ehkäisevässä työssä Varhaisen puuttumisen ja puheeksioton koulutus ja käyttöönotto Väkivaltaan puututaan sen kaikissa muodoissa moniammatillisesti Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto Vuoden 2013 arvio: - Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan - Alueelle on saatu hankerahoitusta väkivallan ehkäisytyöhön. (aloitus 2014) 2013 2015 2013 2015 Kunnat THL, ISAVI, SITU työryhmä järjestöt Kunnat THL, ISAVI, SITU työryhmä järjestöt THL, kunnat, poliisi, järjestöt Vuoden 2014 toimet: - Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat - Väkivaltatyön toimintamallien kehittäminen KASTE II (Väistö, Orava, Saumuri hankkeet yhteistyössä alueen kuntien kanssa) väkivaltatyön osaamiskeskustoiminta (Väistö) haja-asutusalueen turvakotimalli (Väistö) Marak-toiminta laajenee käsittämään koko Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon (Väistö, Orava ja Saumuri) tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa haja-asutusaluille (Orava) kansalaislähtöinen ja osallistuva kehittäminen osaksi väkivaltatyön palvelurakenteista ja asiakasprosesseja (Saumuri) Vuoden 2013 arvio: - Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan - Alueelle on saatu hankerahoitusta väkivallan ehkäisytyöhön. (aloitus 2014) Arvosana 4
Rikosuhrin ja tekijän palveluiden kehittäminen (Jaana) Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Vahvistetaan rikoksen uhrien ohjausta rikosuhripalveluihin Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi Moniammatillinen yhteistyö ja tietojen vaihto 2013 2015 Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt Seksuaalirikosten uhrien palveluita ja tukitoimia kehitetään Rikoksen tekijöiden palveluita kehitetään Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella Luodaan rikosuhripalvelujen tuottajien välinen sopimusperusteinen yhteistyöjärjestelmä erityisasiantuntemusta edellyttävien uhriryhmien palveluiden saatavuuden vahvistamiseksi - kysely yhteistyökumppaneille - uhripolkumallien rakentaminen Asiat on huomioitu kuntien turvallisuussuunnittelussa Tehostetaan asiakasohjaavuutta palveluihin. Tehostetaan asiakastietojen vaihtoa asiakkaan suostumuksella 2013 2015 Kunnat, poliisi, RIKU ja muut rikosuhripalveluja tuottavat järjestöt THL, (AVI) kunnat, poliisi, järjestöt ja sovittelu Tulokset ja vaikutukset: Yhä useampi rikosuhripalveluista hyötyvä henkilö saa ajoissa tietoa palveluista ja tarvitsemansa avun. Seksuaaliväkivallan uhrit saavat tarvitsemaansa apua Rikosten tekijät ohjautuvat palvelujen piiriin rikoskierteiden katkaisemiseksi. Arvosana 3 Vuoden 2013 arvio: - Toiminnassa edetty suunnitelman mukaan Vuoden 2014 toimet: - Jo aiemmin kirjatut toimenpiteet jatkuvat - tukipalvelun saatavuuden parantaminen (uhridirektiivi kansallisesti täytäntöön 11/2015) - edistää nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden valmiuksia tunnistaa, kohdata, tukea ja ohjata nuoria rikoksen uhreja sekä heidän läheisiään (NUORIKU)
Maahanmuuttajataustaisen väestön turvallisuuden parantaminen (Lisbeth) Ehdotukset perustuvat Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan 2017. - Pilottina Moni-Jake Toimenpide, keino Konkretia Aikataulu Vastuu Turvataan kotoutumiskoulutuksen resurssit alueelle suunnatuissa 2013 ELY-keskukset, Maahanmuuttajien riittävän TEM:n määrärahoissa 2015 kunnat, kolmas sektori, TE-toimistot, oppilaitokset ja Itäsuomenkielen koulutuksen Kannustetaan kuntia suomenkielen koulutustarjonnan lisäämiseen Suomen AVI takaaminen ja maahanmuuttajia omaehtoiseen suomenkielen opiskeluun Tuetaan S2-opettajien ammatillista osaamista järjestämällä suomi toisena kielenä -opetusta lyhytkestoisena opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena Ammatillisessa koulutuksessa on panostettava maahanmuuttajien suomen kielen opettamiseen osana ammatillista perustutkintoa Hyvän kotouttamisen varmistaminen Matalan kynnyksen neuvonnan vahvistaminen Suvaitsevaisuuskasvatuksen edistäminen Tulokset ja vaikutukset: Maahan muuttaneiden henkilöiden turvallisuustaso paranee. Kuntien ja TE-toimistojen tiivis yhteistyön edistäminen Päivitetyt kotouttamisohjelmat kunnissa Osallisuuden lisääminen Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet Moni-Jake tukemassa ja edesauttamassa järjestöjen monikulttuurisuuden lisäämistä. Kansainvälisyys- / suvaitsevaisuuskasvatusta annetaan kaikilla kouluasteilla. Oppilaiden ja oppilaitosten kansainvälisyys- / suvaitsevaisuus-valmiuksia edistetään Hyvät esimerkit / kokemukset ja median rooli suvaitsevaisuuden edistämiseksi 2013 2015 2013 2015 2013 2015 kunnat, oppilaitokset, ELY-keskukset, TE-toimistot ja kolmas sektori kunnat kolmas sektori oppilaitokset ja opettajat, kunnat, ISAVI, ELY-keskukset, johtavassa asemassa olevat henkilöt ja eri alojen vaikuttajat, vanhemmat ja media Vuoden 2013 arvio: Suoraa arvioita siitä, onko maahan muuttaneiden henkilöiden turvallisuus parantunut ei voida sanoa. Tavoitteissa on kuitenkin edetty suunnitellusti. - Kotoutumiskoulutuksen resurssit on saatu turvattua alueelle suunnatuissa TEMin määrärahoissa - Maahanmuuttajien suomen kielen opettamiseen osana ammatillista perustutkintoa saatiin määrärahoja - Kunnat ovat päivittäneet kotouttamisohjelmiaan - Mm. Itä-Suomen ETNOn kautta on edistetty suvaitsevaisuutta - Moni-Jake hanke pilottina Vuoden 2014 toimet: ELYn roolia Kamu yhteistyössä on tarpeen syventää. Jatketaan Itä-Suomen maahanmuuttostrategian tavoitteiden edistämistä: - Turvataan kotoutumiskoulutuksen resurssit alueelle suunnatuissa TEMin määrärahoissa - Jatketaan kuntien aktivointia kotoutumislain toimeenpanemiseksi - Itä-Suomen ETNOn toiminnassa kiinnitetään erityishuomio kulttuurien ja uskontojen väliseen vuoropuheluun ja rasismin ehkäisyyn - Lisätään kotouttamisen resursseja EU-hankerahoituksella Arvosana 3