Kristiansund, Norja 12. 21.7.2013, kuvat Matti Kanervo, Hannu Kylkilahti, Nina Haring ja Emma Littunen
2(6) ti 10.7. FB-päivitys: Scuba-makaronilaatikko uunissa, paistumista odotellessa lenkki järven ympäri. Huomenna pakastettu loora ja mä lähdetään kohti Norjaa, jeeeeee! to 11.7. Paniikki. Pakattavaa on paljon, vaikka ei saisi olla. Tähän mennessä on kinasteltu hyvässä hengessä siitä, mitä ostetaan ja mitä ei, sitten ostettu paljon ruokaa, joista munia lukuun ottamatta kaikki maksettu, pakattu sukelluskamat jo luolalla Hiaceen, uusittu sukellusvakuutus jne. Nyt pitäisi vielä saada kaikennäköistä keittiötavaraa ja omat kamat mukaan. Ja tietysti tehdä ravitseva tonnikalamössö matkalle leivän kanssa nautittavaksi. pe 12.7. Vesa noukki minut kyytiin klo 04.30. Sitten poimittiin Nekalasta Hannu, Hatanpäältä Matti ja lopuksi Rantatieltä Nina. Nokka kohti Turkua, perässä Eepin Hiace, jossa laina-asiakkaina kaksi Jussia. ABC:llä tingattiin croissantin hinnasta. En tietenkään ollut nukkunut silmäystäkään, mutta laivalla asia korjattiin. Oma punkka merkattiin leivinjauheella ja rintaliiveillä. Nyt ollaan Tukholmassa, josta pyritään ulos. Luen kartan sijasta rakkausrunoja vuodelta 1946. Ei, en tuonut niitä kotoa, vaan löysin Vesan autosta la 13.7. Vihdoin perillä! Takana hysteerinen ja perseet puuduttava ajomatka. Taukoja pidettiin riittävästi ja eväitä oli liikaakin. Maisemat olivat henkeäsalpaavat rajaseudulta asti, ja paranivat koko ajan loppua kohti. Hannu uuvahti kesken ajon sikaosastoon, mutta seurueen muut jäsenet jaksoivat pysyä hereillä ja viihdyttää Vesaa, joka todistettavasti pysyi tiellä koko matkan ajan. Auringonlaskua ihailtiin, mutta nousua ei paljon näkynyt, koska Norjan puolella oli melko harmaata. su 14.7. Eilen tehtiin vain koesukellus ja kotiuduttiin Sjøbodeniin. Vesa-Matti asuu ylhäällä toisessa makkarissa, Jussi toisessa. Nina ja minä alhaalla. Toisessa kämpässä eli Garnbodenissa kuorsaavat Jussi L. ja Hannu. Ekalla sukella olin Ninan ja Veskun perässä kolmantena pyöränä (Valholmen). Loistava sukellus, 21,3 m, kirkasta vettä ja paljon katseltavaa, kaloja, meritähtiä, kasveja... Painoja liikaa, seuraaville vähensinkin. Vesi oli yllättävän lämmintä, n. 12 asteista. Tänään päivä alkoi hotellitason aamiaisella, ja luvassa kaksi sukellusta. Can t wait!
3(6) ma 15.7. FB-päivitys: Sukellus on parasta elämässä, varsinkin parhaiden ihmisten kanssa! paikassa Vikaneset Havhotell, Kristiansund. Sunnuntain aamusuke (Klubbneset) jäi väliin puhaltavan regun vuoksi, joten kävin mentaalihygieniani vuoksi vähän juoksemassa. On meinaan intervallia tässä maassa! Kakkossukellus (Raudsandneset) olikin sitten sitä parempi, 33,5 m. Tänään pääsin ekalla sukella tekemään uusia syvyysennätyksiä, Veskun kanssa käytiin 37,5 metrissä. Pysyin järjissäni, ainakin omasta mielestäni Jussi ja Rebekka olivat mukana meillä toisena parina. ti 16.7. On sukellettu, syöty, juotu, naurettu, liian vähän nukuttu ja kansalainen Kanervon iloksi myös aamujoogattu. Tehty kaikkea, mitä lomalla pitää, paitsi saunottu, koska sauna meiltä puuttuu. Myöskään ei ole otettu kovin paljoa aurinkoa biksuissa, koska ilmat ovat no norjalaiset. Päivän jälkimmäinen sukellus tehtiin Torp-hylylle Kvitnesbuktassa, jossa Matti onneton kadotti kellonsa. Harmittaa ke 17.7. Eilen juhlittiin 50-vuotiasta Hannua poksauttamalla pari kuoharipulloa. Taidettiin siinä maistaa vähän viiniäkin! Vesa teki kakun sokerikorpusta, mansikkahillosta ja Crème Vanillasta. Sankari liikuttui silminnähtävästi. Loppuillasta taas joogattiin. Tänään syödään seafoodia, sillä mä bongasin meille krotin Stavnesissa! Tiimityö oli täydellistä: mä näin kalan, Nina tajusi, että se on krotti ja haki pojat. Lehtola puukotti ensin, ja Hannu vähän lisää myöhemmin. Venematkalla vielä kommandotkin joutuivat taisteluun krotin kanssa. Saalina yhtä kaikki upea kala, jolta tosin oli pää aika tohjona. Mutta mä sain fileoida toisen puolen. Ihanaa! to 18.7. Jos krotin metsästyksessä tiimityö toimi, niin illallisen valmistuksessa yhteistyö olikin sitten no, mukana olleet tietävät, mistä. Meni vähän kuppi nurin. Liian monta lyhyttä yötä takana, ja ehkä vähän lapsia ikävä. Vetäydyin sitten omaan huoneeseen mököttämään, ihan niin kuin kiukuttelevat lapset tekevät. Mutta Kattholmenilta itse kerätyt ja Matin paistamat kampasimpukat olivat TÄYDELLISIÄ, ja olen jo pyytänyt (ja ilmeisesti saanut) matkatovereiltani anteeksi. Merikrotti sen sijaan ei tehnyt kovin suurta vaikutusta, varsinkin, kun olin sen itse pilannut liialla suolalla ja huonolla paistamisella. No, ensi vuonna uudestaan
4(6) Selkkauksesta selvittiin, ja elämä vaakasuuntaisen sateen maassa (by Hannu) palaa taas normaaliin rytmiinsä: klo 07.10 portaat alkavat natista, ja keittiöstä alkaa kuulua kolinaa, pauketta ja vähän myöhemmin iloista kälätystä klo 8.00 tarjoillaan täydellinen Vesan aamiainen puuron, LÄMPIMIEN munien ja viipaloitujen kasvisten kera (näitä tulee ikävä). Lisänä jogurttia (ei tule ikävä). klo 10.00 tavisten ja kommandojen veneet starttaavat ekalle sukelle n. klo 12.00 paluu, Jussit aloittavat pullojen täytön n. klo 14.00 ravitseva ja maukas lounas joko Hannu-Matin tai Emman ja Ninan valmistamana klo 16.00 lähtö tokalle sukelle n. klo 18.00 paluu, Jussit aloittavat pullojen täytön ja kisa suihkuvuoroista alkaa. Eräät yllättävät joitakuita vähissä vaatteissa. n. klo 20.00 täydellinen illallinen, juomana mm. olutta, viiniä, siideriä ja harmaata hurmejuomaa n. klo 23.00 tunnollisten ja kunnollisten nukkumaanmeno n. klo 24.00 03.00 Emman nukkumaanmeno n. klo 03.00 05.00 Emma hereillä, jos on ehtinyt siihen mennessä jo muutaman tunnin nukkumaan. to 18.7. Eilen sukelsimme kelppihelvetissä (Revhammeren), joka oli todella kaunis ja ainutlaatuinen paikka, toisin kuin lempinimensä. Kapeaa uomaa valtavien kelppien ali ja lopulta kallion läpi jyrkälle seinämälle. Uskomaton elämys! Tänään sain kauan kaivattua liikuntaa, kun jaloittelimme poikain kanssa läheiselle kotivuorelle. Tahtia piti Vesa the Moose Helminen, joten hikihän siinä hommassa tuli. Marjoja ei keritty paljoa Matin kanssa poimimaan, vaikka tarjolla oli mahtavia mustikoita ja mehukkaita lakkoja. Maisemat olivat henkeäsalpaavat, kunnes keli muuttui norjalaiseen tapaan viidessä minuutissa: huipulla tuli yhtäkkiä erittäin tiukka sumu, tuulikin oli kohtalainen eikä sateelta voinut välttyä. Alla panoraamaa:
5(6) Pe 19.7. En olekaan muistanut kertoa, että olen ajellut myös venettä. Se on sujunut öö kohtalaisesti? Välillä on tehty aika näyttäviä mutkia laituriin tullessa ja sieltä peruutettaessa. Mutta on se ollut kivaa! Ei ehkä ihan niin tasaista, kuin kommandoilla, mutta kommandotkin ovat silti ihmisiä. Paitsi Rebekka. Mutta kyllä kommandoiltakin lentosuukko lähtee, ja hei, loppujen lopuksihan kaikki on fucking okay! Tänään ehdimme tehdä kaksi sukellusta (Revhammeren ja Valholmen uudelleen), vaikka perinteisesti ei ole ollut tapana tehdä perjantaina kuin yksi Mutta eukot saivat kuin saivatkin tahtonsa läpi, ja hyvin ehdimme siinä illalla vielä pesemään ja pakkaamaan sukekamat, varsinkin kun Jussi S. tarjoutui olemaan meille kuskina, ja aikaa säästyi. Illalla on ohjelmassa viinipöniköiden tyhjennys, eihän niitä takaisin kannata viedä! La 20.7. päivällä Paniikinomaisen pakkaamisen jälkeen meillä olikin reilusti aikaa. Päätimme Matin ja Ninan kanssa käydä tsekkaamassa paikallisen cityn. No, sehän oli juuri sellainen, kun meille etukäteen kuvailtiin: pieni. Mutta kaunis, ja niin oli myös se nuori norjalaisneito, jolle Matti menetti sydämensä paikallisessa lahjatavaramyymälässä. Pakkohan meidän oli mennä sinne uudelleen ja ostaa Vesalle kiitoslahjaksi villapaita. Niin ja ihanat kahvit ja leivokset nautittiin uudessa kantakahvilassa! Sitten palasimme kotiin syömään aamulla hopulla tehtyä Spaghetti Bolognesea, jossa oli riittävästi juustoa. Lähtöitkut. Täällä on tuntenut elävänsä. La 20.7 illalla & yöllä Käsittämättömän pitkä paluuajo Tukholmaan. Eväitä on jälleen liikaa, jogurttia ainakin. Pysähdyspaikkojen fasiliteetit on onneksi menomatkalla kirjattu muistiin, joten paluumatkalla on helpompaa. Hirveä kusimesta jätetään tällä kertaa väliin. Matti päättää luovuttaa passinsa ja kotiavaimensa virolaisille. (Ne saatiin onneksi myöhemmin takaisin!)
6(6) su 21.7. aamulla Vesa on Tukholman päässä väsymyksestä noin parissa promillessa, hihittää ja puhuu rivoja. Toivoo liikennevaloissa, että vielä ei vaihtuisi vihreä, koska ei naurultaan pysty ajamaan. Kun pääsee taas vauhtiin, ajaa n. 140 km/h, ja huutaa kanssamatkustajille, että lukekaa nyt niitä kylttejä ja kehuu paikallisia tunneleita. Matti painaa virtuaalijarrua takapenkillä. Kaikilla on turvallinen ja hyvä olo. Takana tulevan HiAcen kuski paljastaa myöhemmin, että hänellä oli lieviä vaikeuksia pysyä Helmisen kaistanvaihdoissa perässä. Nyt odotamme laivaan pääsyä, suunnitelmissa NUKKUA ja syödä hyvin viimeisen kerran yhdessä. Auringonnousu Tukholman kesässä on muuten käsittämättömän kaunis! su 21.7. illalla Kotona. Borta bra, men hemma bäst! Omaan sänkyyn ja lapset kainaloon <3 Mutta ei tarvitse kovin montaa kertaa miettiä, lähdenkö uudelleen. Norja on kaunis, niin pinnalta, kuin veden altakin. Olen menettänyt sydämeni vaakasuuntaisen sateen maalle. Scuban porukka oli mitä mainiointa matkaseuraa, kuten niin monesti aiemminkin on tullut todettua. Mutta aina pitää pyrkiä parempaan, ja jotta totuus ei unohtuisi, alla on muistilista seuraavaa reissua varten: 1. Älä ota mukaan yli sataa jogurttipurkkia, vaikka tarjolla olisi ilmaista sileää. 2. Vesaa pitää kaupassa vähän hillitä, ainakin juustohyllyllä. 3. Rakkausrunokirjoja kannattaa ottaa matkalle useampia. 4. Keittiöjakkara mukaan, sillä Norjassa leivätkin ovat korkealla. 5. Ruokaa pitää säästää, ettei vaan lopu kesken. Mitään ei kannata heittää pois. Paitsi vihreät perunat. 6. Emman kannattaa antaa aamulla nukkua, ettei mene kuppi nurin. 7. Biksut ja aurinkorasvan voi jättää suosiolla kotiin. Sen sijaan kumisaappaat mukaan! 8. Paleleville suosittelen kuutta (6) aluskerrosta kuivapuvun alle. Minimissään 3 merinovillakerrastoa ja 2 fleece-kerrastoa. Hieman hidastavat vessassa käyntiä, mutta sukelluksen jälkeen ei niin kovasti palele. 9. Facebook ei ole s..sta, vaan sinne voi laittaa kivoja reissukuvia kaikkien katseltavaksi. 10. Joskus kannattaa tehdä asiat siten, kun on ollut tapana tehdä. Mutta välillä tekee hyvää hieman ravistella vanhoja käytäntöjä! ma 22.7. FB-päivitys: Reissusta on palattu. Fiilikset Mårtensonia mukaillen: Kaikki paitsi sukellus on turhaa...