Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin
Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/ Helpotuksen huokaus: Homekoulu saa sittenkin parakit 20.10.2011 20:13 http://www.ilkka.fi/ Homekoulu kantapään kautta
Kosteusvauriot koulurakennuksissa Rehtorikysely 1995: kosteusvaurioita 60 %:ssa ja vakavia vaurioita noin 20 % kouluista Hometta ja homeen hajua 26 %:ssa kouluista. (Kurnitski ym. 1996). KTL:n selvitys 41 itäsuomalaisessa koulussa: Vaurioita 70 %:ssa kouluista. Näkyvää hometta havaittiin yli puolessa rakennuksista ja homeen hajua joka neljännessä koulurakennuksessa (Koivisto ym. 2002). Kuntaliiton selvitys 2005: vaurioiden määrä ei juurikaan ei pienentynyt vuodesta 2000, mutta vaurioiden syissä on tapahtunut muutoksia. Vuonna 2005 ei enää esiintynyt virheellisestä käytöstä johtuneita vaurioita. THL rehtorikysely 2007, vaurioiden yleisyys 26 %
Vaurioiden syitä koulurakennuksissa Meklin ym. 2003
Kosteusvaurio / terveyshaitta Home ja bakteerikasvusta kasvusta itiöitä, soluja, muita hiukkasia allergeeneja, toksiineja, muita komponentteja Haihtuvia aineenvaihduntatuotteita
Korjaaminen kannattaa oireet vähenevät nenän tukkoisuus ** nuha ** kurkkukipu äänenkäheys * *** nenäverevuoto kuiva yskä *** limainen yskä yöyskä *** *** jälkeen ennen silmien kirvely * väsymys päänsärky keskittymisvaikeudet 0 10 20 30 40 50 60
Korjausten onnistumisen seuranta / ilmanäytteet 30 25 20 pitoisuus cfu/m 3 15 10 5 0 täysin korjattu koulu osittain korjattu koulu vertailu koulu Meklin ym. 2005
Oirekyselyt korjausten onnistumisen arvioinnissa Seurantatutkimuksissa on todettu, että perusteellisesti korjatuissa kouluissa oireilu ja sairastavuus alenevat vertailukoulun tasolle. Infektiosairastavuus, lääkärin vastaanottokäynnit ja antibioottihoidon tarve vähenevät (Savilahti ym. 2000). Osittain korjatuissa kouluissa vähäisempi muutos terveydentilan kohentumisessa (Meklin ym. 2005). Korjausten jälkeen henkilökunnan oireilu ja sairastavuus vähenee yleensä hitaammin kuin lapsilla (Patovirta 2005).
Ilmanvaihto Ratkaiseva tekijä - epäpuhtauksien poisto Riittämätön ilmanvaihto vähentää merkitsevästi oppilaiden tarkkaavaisuutta, heikentää muistia ja keskittymiskykyä (Bakό-Birό ym. 2011.) CO2-pitoisuus IV-tehokkuus ja toimivuus selvitetään aina osana sisäilmaongelmien ratkaisemista
Tiivistä yhteistyötä Vastuut eri hallintokunnilla (tekninen virasto, terveysvalvonta, kouluterveydenhoito, työsuojelu, koulutoimi, kunnan hallinto) Mukana koulun henkilökunta, oppilaiden vanhemmat Tarvitaan työryhmä
Selvitykset organisoidusti Edellyttää asiantuntemusta eri alueilta Rakennustekniset selvitykset Mikrobiologiset yms. Selvitykset Terveysselvitykset Korjausten priorisointi Koordinaattori! Pitää langat käsissä Selvitykset tehdään hallitusti ja suunnitellusti, ei irrallisia tuloksia Tulokset raportoidaan selkeästi Huolehditaan tiedottamisesta
Näytteenottosuunnitelma On tärkeää, että näytteenotto perustuu huolellisesti valmisteltuun näytteenottosuunnitelmaan. Suunnitelman pohjana ne kysymykset, joihin näytteenotolla haetaan vastausta. Näytteenottosuunnitelma yhteistyönä teknisten selvitysten tekijöiden kanssa. Tulosten tulkinta helpottuu, ja mikrobitutkimuksista saadaan suurin hyöty. Tulosten tulkinnan kannalta tärkeää, että näytteitä on otettu riittävän monta.
Korjaustoimet Keskeisiä vaiheita vauriokohtien sijainnin ja vaurioiden laajuuden selvittäminen korjaussuunnitelman teko aloittamisajankohta, korjausten kesto, tilojen käytöstä sopiminen irtaimen tavaran tyhjentäminen.perusteellinen siivous edellytys hyvälle sisäilman laadulle