Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2008-2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Energiakolmio Oy
1 Sisältö 1. Alkusanat... 2 1.1. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta... 2 2. Energiatehokkuussopimuksen lähtökohdat ja perusteet... 3 2.1. Energiaryhmän kokoonpano... 3 3. Energiatehokkuussopimuksen kattavuus... 4 4. Energiatehokkuussopimuksen kokonaistavoite... 4 5. Jyväskylän kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet... 5 5.1. Julkiset rakennukset... 5 5.2. Liikunta-alueet... 7 5.3. Koneet ja kuljetukset... 8 5.4. Yhdyskuntatekniikka... 9 5.4.1. Ulkovalaistus... 9 5.4.2. Liikenne... 10 5.4.3. Liikennevalot... 11 5.4.4. Kevyenliikenteen olosuhteet... 12 5.4.5. Viherpalvelut... 12 5.4.6. Jätehuoltopalvelut... 13 5.5. Vuokra-asunnot... 14 5.6. Hankinnat... 15 5.7. Uudet toimintamallit... 17 5.7.1. Liikkuminen... 17 5.7.2. Konesalit ja palvelimet... 18 5.8. Koulutus ja tiedotus... 18 6. Energiatehokkuuden raportointi... 19 Liite 1 Tilapalvelun energiakatselmukset 1997 2007 ja säästövaikutukset... 20 Liite 2 Kuljetusten ja koneiden polttoaineen kulutus... 21 Liite 3 Jyväskylän kaupungin varhaistoimet... 23 Liite 4 Sopimuskauden alussa 2008 2009 tehdyt toimenpiteet... 25
2 1. Alkusanat Kaupunkien energiatehokkuussopimus sekä kuntien energiaohjelma on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Strategiassa on otettu huomioon Kioton kauden jälkeinen tilanne, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset ympäristövelvoitteensa ja että energiapolitiikka tukisi kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitäisi energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaisi osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen. Energiantuotannon ja -käytön tehokkuuteen ja energiansäästöön sekä uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, jossa asetetaan jäsenvaltioille ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästötavoite jaksolla 2008-2016. Tämä direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita lisäksi varmistamaan, että julkisella sektorilla on esimerkillinen rooli direktiivin toimeenpanoon liittyen. EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 %, kun uusiutuvan osuus vuonna 2005 oli 28,5 prosenttia. Tavoite edellyttää uusiutuvan energian lisäämistä 38 terawattitunnilla. Suomen on lisättävä huomattavasti eri uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tehostettava merkittävästi niin energiansäästöä kuin energian käyttöäkin. Kaupungin energiatehokkuussopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan nykyisen kulutuksen vähentämistä tai sellaisen tulevan kulutuksen estämistä, joka toteutuisi ilman toimenpiteitä. Energiansäästöä voidaan saavuttaa myös parantamalla energiatehokkuutta. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Myös kaupungin muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa sopimuksen tavoitteena olevia energiansäästöjä. Kaupunki on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Kunnille energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri hallintokuntien välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin. 1.1. Tehokas toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta Sopimuksen tehnyt kaupunki sitoutuu laatimaan vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmalla pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen kaupungin toiminnassa, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaupungissa toimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä eri tavoin. Ideana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on sopimukseen liittyneessä kaupungissa selkeästi suunniteltu
3 ja aikataulutettu. Suunnitelmassa tuleekin selkeästi esittää miten suunnitelma etenee tavoitteista käytännön toimeenpanoon. Tärkeä osa toimintasuunnitelmaa on toimeenpanovastuiden määrittely tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen hyväksyttäminen kunnan vastuullisessa toimielimessä. Jyväskylän kaupungin toimintasuunnitelma hyväksytetään kaupunginhallituksessa. Direktiivin mukainen 9 % säästötavoite on kiinteä vuoden 2005 kulutuksesta laskettu energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa suoritettujen toimenpiteiden perusteella. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla nykyistä kulutusta vähennetään tai toimista, joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna tilanteeseen ilman toimia. Jälkimmäisessä tilanteessa on kysymys laskennallisista säästöistä, joita voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa energiatehokkaampia laitteita. Direktiivissä ei ole selkeitä määrittelyjä sille, millaisten toimien vaikutukset säästötavoitteeseen hyväksytään tai miten energiansäästöt eri tilanteissa lasketaan. Suomessa on laadittu kansallinen ohjeistus, Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä, työ- ja elinkeinoministeriön, Motiva Oy:n ja Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n toimesta. Ohjeistusta tullaan mahdollisuuksien mukaan myöhemmin täydentämään käyttöteknisten säästötoimien, lyhyen teknisen käyttöiän laitteiden sekä ei-teknisten toimenpiteiden osalta. 2. Energiatehokkuussopimuksen lähtökohdat ja perusteet Jyväskylän kaupunki on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen vuonna 2009. Kaupunki oli mukana myös nykyistä sopimusta edeltävässä kuntien energiansäästösopimuksessa. Kaupunki laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi. Kaupungin energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöksi on nimetty tekninen isännöitsijä Ari Hämäläinen. Tämä energiankäytön tehostamissuunnitelma on laadittu kaupungin Tilapalvelun toimesta, Energiakolmio Oy:n avustamana. Energiatehokkuussopimuksen edellyttämän toiminnan tehostamista ja seurantaa varten perustetaan kaupungin energiaryhmä. Energiaryhmä koostuu kunnan eri hallinnonaloista ja siihen otetaan kustakin hallintokunnasta vähintään yksi vastuujäsen sekä mahdollinen varajäsen. Energiaryhmä vastaa sopimusmenettelyn toteutuksesta, seurannasta ja koulutuksesta. Energiaryhmä kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa, jolloin myös toimintasuunnitelmaa tarkastetaan ja toteutumisesta ja tavoitteista raportoidaan toimialakohtaisissa osavuosikatsauksissa. 2.1. Energiaryhmän kokoonpano Esko Eriksson Ari Hämäläinen Jukka Piispanen Mervi Saukko Seppo Salmi Markku Niemi Jouni Vilkman Kiinteistöjohtaja, puheenjohtaja Tekninen isännöitsijä Ylläpidon rakennuttaja Ympäristöasiantuntija Isännöitsijä Konepäällikkö Kunnossapitopäällikkö
4 3. Energiatehokkuussopimuksen kattavuus Tämä sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat tähän sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kaupungin omistamista tytäryhtiöistä Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy on mukana toimintasuunnitelmassa. Muiden tytäryhtiöiden toiminnan sisällyttämistä toimintasuunnitelmaan tarkastellaan vuoden 2013 ensimmäisessä energiaryhmän kokouksessa. Energiantuotanto ei kuulu tämän toimintasuunnitelman piiriin, koska sillä on oma energiatehokkuussopimuksensa. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Kaupungin itselleen vuokraama tila kuuluu sopimuksen piiriin, jos kaupunki maksaa siitä energiakulut itse. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa toimintaa, voidaan laskea kunnan hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin. 4. Energiatehokkuussopimuksen kokonaistavoite Kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 9 % energiansäästö vuosina 2008-2016. Kaupungin energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 19,832 GWh:n energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoite on laskettu kaupungin vuonna 2005 kuluttamasta energiamäärästä, jossa on huomioitu nykyisen kaupungin kaikki alueet. Taulukko 1. Jyväskylän kaupungin energiankulutuksen lähtötaso vuonna 2005 Energiankäyttäjät Sähkö (GWh) Lämpö (GWh) Polttoaineet (GWh) Tilavuudet rm 3 Yhteensä (GWh) Palvelurakennukset 38,888 63,034 6,076 2 430 201 107,498 Asuinrakennukset 9,591 71,678 10,244 1 518 709 91,513 Muu kulutus 15,546-5,796-21,343 Yhteensä 63,525 134,712 22,116 3 948 910 220,354 Taulukko 2. Jyväskylän kaupungin energiansäästön välitavoitteet ja kokonaistavoite Vuosi Säästötavoite (%) Säästötavoite (GWh) 2010 3 6,611 2013 6 13,221 2016 9 19,832 Energiansäästöllä tarkoitetaan säästötoimilla saavutettua ja energiayksiköissä ilmaistua vaikutusta. Energiansäästöksi luetaan lisäksi myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Huomioitavaa on, että tavoitteen laskennassa käytettyjä tilastotietoja ei korjata rakenteellisten, ilmastollisten tai muun tekijän vaikutusten osalta.
5 5. Jyväskylän kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet Tässä kappaleessa on kuvattu kaupungin käytännön toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Lähtökohtana on, että energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on selkeästi suunniteltu ja aikataulutettu. Myös toimeenpanovastuut tulee suunnitelmassa määritellä tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän toimintasuunnitelman ensimmäisessä kappaleessa lueteltu energiaryhmä vastaa kunnan energiatehokkuussopimuksen sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamisesta ja raportoinnista. 5.1. Julkiset rakennukset Jyväskylän Tilapalvelu vastaa Jyväskylän kaupungin julkisten rakennusten omistajan velvoitteista. Vuonna 2009 hallinnassa oleva oma rakennuskanta oli 2 290 603 m 3, 415 kpl. Vuonna 2009 rakennusten lämmittämiseen kului 58,648 GWh, sähköä käytettiin 36,370 GWh ja vedenkulutus oli 205 250 m 3. Kaupungin sähkön, lämmön ja veden kulutusta seurataan EnerKey -kulutusseurantajärjestelmän avulla. Tällä hetkellä kuukausittaisessa kulutusseurannassa on 89 % kaupungin palvelurakennuksista. Energiakatselmuksia on tehty 89 rakennuksessa vuosien 1994 2007 välillä rakennustilavuudeltaan yhteensä 846 000 rm 3, joka on 37 % koko Tilapalvelun rakennuskannasta. Todettujen energiansäästötoimenpiteiden kustannukset ovat olleet 818 000 ja arvioidut säästövaikutukset 325 000 vuodessa. Kaikkiaan energiansäästöä on kertynyt 9,118 GWh. Kertyneistä säästöistä vuonna 2016 voimassaolevat ja energiatehokkuussopimukseen hyväksyttävät säästöt raportoidaan Motivalle huhtikuussa 2011. Taulukko 3. Julkisten rakennusten energiankulutus ja säästötavoitteen kertyminen Julkiset rakennukset Lämpö GWh Sähkö GWh Yhteensä GWh Kulutus 2005 63,034 38,888 101,922 9 % säästötavoite 5, 673 3,455 9,128 Säästötoimenpiteet 1997-2007 7,705 1,413 9,118 Rakennustilavuudella mitattuna 1 832 482 rm 3 kaupungin rakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiakatselmusten säästötoimenpiteiden avulla pyritään saavuttamaan 1 GWh vuosittainen energiansäästö. Toimenpide 1 Vuosittain tehdään vähintään kymmenessä kaupungin rakennuksessa energiakatselmus. Mittari: Katselmoitujen rakennusten prosentuaalinen osuus koko rakennustilavuudesta Katselmusten lukumäärä vuodessa Vastuutaho: Tilapalvelu Aikataulu: 2010 2016
6 Toimenpide 2 Kaupunki toteuttaa uusissa energiakatselmuksissa havaitut investointitarpeet omalla rahoituksella tai käyttämällä ESCO -palvelua. Mittari: Toteutettujen investointien prosentuaalinen osuus energiakatselmuksissa havaituista investointitarpeista Vastuutaho: Tilapalvelu Energiatehokkuussopimuksen 9 % energiansäästötavoitteesta palvelurakennusten osuus on yhteensä 9,128 GWh, josta lämmön osuus on 5,673 GWh ja sähkön 3,455 GWh. Toimenpide 3 Hankitaan osaamista ESCO-palvelun käyttämisestä energiataloudellisten investointien toteuttamiseksi. Mittari: ESCO-palvelulla toteutettujen investointien lukumäärä ja rahallinen arvo Vastuutaho: Tilapalvelu Toimenpide 4 Kevytöljy -lämmitysjärjestelmät muutetaan hybridijärjestelmiksi ESCO -hankkeina. Järjestelmä toteutetaan kytkemällä ilma/vesilämpöpumppujärjestelmä nykyisen kevytöljylämmitysjärjestelmän rinnalle. Kokemuksia haetaan Muuratsalon koulun pilottihankkeesta. Mittari: Hybridijärjestelmien prosentuaalinen osuus kaikista kevytöljy-lämmitysjärjestelmistä Vastuutaho: Tilapalvelu Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 5 Ohjeistetaan korjausrakennuskohteiden suunnittelua ja rakentamista niin, että tekniset valinnat perustuvat mahdollisimman suuressa määrin elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Ohjeistuksessa käydään läpi materiaalivalinnat ja hankinnat, LVIS suunnittelu sekä rakennesuunnittelu. Mittari: Energiatehokkuus mukana teknisissä valinnoissa kyllä/ei Vastuutaho: Tilapalvelu Rakennusten kulutusseurannan kuukausitason prosentuaalinen kattavuus säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Kulutusseurantatietoja hyödynnetään suunnitelmallisesti energiatehokkuuden hyvän tason parantamiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi.
7 Toimenpide 6 Kulutusseuranta tulee kaikkiin kaupungin uudisrakennuksiin ja sitä laajennetaan olemassa olevaan rakennuskantaan. Mittari: Enerkey -seurantajärjestelmässä mukana olevien rakennusten prosentuaalinen osuus koko rakennuskannasta Vastuutaho: Tilapalvelu Toimenpide 7 EnerKey -seurantajärjestelmän päivä-, viikko-, ja kuukausiraportissa havaitut poikkeamat käydään läpi rakennusten huollosta vastaavan henkilön kanssa ja pyritään löytämään syy kulutuksen muutokselle. Mittari: Havaitut kulutuspoikkeamat vuodessa Vastuutaho: Tilapalvelu 5.2. Liikunta-alueet Jyväskylässä sijaitsee yhteensä 500 kilometriä kuntoratoja, -polkuja ja latuja. Laajimmat latu- ja ulkoiluverkostot sijaitsevat Laajavuoren talviurheilukeskuksessa sekä Huhtasuo-Halssila -alueella. Liikuntapuistoja sijaitsee Jyväskylän alueella 15 kappaletta, joista lähtee yli 50 km valaistuja kuntoratoja ja - latuja. Lisäksi talvisin on käytössä yli 100 km valaisematonta latuverkostoa ja 140 km jäälatuja. Liikuntapuistoista lähtevät latureitit ja pururadat ovat vapaassa käytössä vuoden ympäri. Reitit ovat valaistuja pääosin klo 6 22 välisenä aikana. Liikunta-alueiden valaisimien lamput vaihdetaan energiansäästölamppuihin. Toimenpide 8 1600 ulkovalaisimeen vaihdetaan 75 watin energiansäästölamput 125 watin elohopealamppujen tilalle. Paloaikaa lampuilla on vuoden aikana noin 2800 tuntia, joten vuosittainen laskennallinen energiansäästö tulee olemaan noin 224 MWh. Mittari: Vaihdettujen lamppujen prosentuaalinen osuus kaikista lampuista Laskennallinen säästö MWh vuodessa Vastuutaho: Liikuntapalvelut Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 9 Kuudella eri ulkokentällä on käytössä suuri tehoisia 1000 1500 watin lamppuja. Kentällä on keskimäärin 4 tolppaa, joissa on noin 12 lamppua. Nämä lamput vaihdetaan 500 watin energiansäästölamppuihin, jolloin vuosittainen laskennallinen energiansäästö on 1 400 käyttötunnilla 302 MWh. Mittari: Vaihdettujen lamppujen prosentuaalinen osuus kaikista lampuista Laskennallinen säästö MWh vuodessa
8 Vastuutaho: Liikuntapalvelut Aikataulu: 2010-2016 5.3. Koneet ja kuljetukset Kone- ja kuljetuspalveluissa työskentelee kymmeniä monitaitoisia kuljettajia. Käytössä oleva kalusto soveltuu katujen kunnossapitotehtäviin, kunnallistekniikan rakentamiseen sekä viheralueiden hoitoon ja rakentamiseen. Kulutusseurannassa mukaan olevaan kalustoon kuuluvat: dieselkäyttöiset kuorma-autot, moottoripolttoöljykäyttöiset työkoneet, dieselkäyttöiset henkilö- ja pakettiautot ja bensiinikäyttöiset henkilöautot. Taulukko 4. Polttoaineiden kulutukset polttoaineluokittain vuonna 2009 Polttoaine Litraa/h Litraa/100 km Litraa Käyttöaika h Km Moottoripolttoöljy 9,2-163 175 17 747 - Dieselöljy - 27,8 292 881-1 052 405 Bensiini - 10,6 8 886-84 166 Taulukko 5. Polttoaineiden kulutukset auto- ja koneluokittain vuonna 2009 Luokka Määrä kpl Litraa/100 km Litraa/h Kuorma-autot, diesel 20 48,1 - Työkoneet, moottoripolttoöljy 26-9,2 Henkilö- ja pakettiautot, diesel 40 9,1 - Henkilöautot, bensiini 4 10,6 - Vähentää polttoaineen keskikulutusta auto- ja koneluokissa 1 % vuodessa huomioiden kunkin toimintavuoden sääolosuhteista johtuvat toimintavaihtelut. Alla olevilla toimenpiteillä on tavoitteena alentaa myös ympäristön hiilidioksidikuormitusta. Toimenpide 10 Polttoainetalouden seuranta, litraa/100 km ja litraa/h, toteutetaan jatkossa auto- ja koneluokittain, tällä hetkellä seuranta on toteutettu polttoaineluokittain. Mittari: Seuranta on toteutettu auto- ja koneluokittain kyllä/ei Vastuutaho: Altek Toimenpide 11 Suositaan energiatehokkaita moottoreita ja voimansiirtolaitteita korvaushankinnoissa. Kaluston koko määritetään oikeankokoiseksi tarpeen mukaan ja markkinoilla olevia lisälaitteita hyödynnetään
9 peruskonetta hankittaessa. Uusien autojen ja koneiden hankinnoissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia moottoreiden päästömääräyksiä. Mittari: Polttoaineen kulutus litraa/100 km tai litraa/h Vastuutaho: Altek Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 12 Työnsuunnittelua ja työmenetelmiä kehitetään talvihoitotöissä aurausalueiden ennakkosuunnittelua parantamalla ja siten turhia siirtymäajoja vähentämällä. Mittari: Viikkopalaverit ajojen ennakkosuunnittelussa/talvihoitotyöviikot Vastuutaho: Altek Toimenpide 13 Pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja käyttötottumuksiin ajotapakoulutuksella sekä otetaan käyttöön palkitsemisjärjestelmä koko henkilökunnalle. Mittari: Ajotapakoulutuksen suorittanut henkilöstön prosenttiosuus koko henkilöstöstä Palkitut vuodessa Vastuutaho: Altek 5.4. Yhdyskuntatekniikka 5.4.1. Ulkovalaistus Yhdyskuntatekniikka vastaa Jyväskylän kaupungin katujen, puistojen sekä satama-alueiden valaistuksesta. Lisäksi kaupungilla on ulkovalaistuspisteitä liikuntapalveluiden hallinnoimilla liikuntapaikoilla sekä kaupungin kiinteistöjen tonteilla. Alla mainitut energiansäästötoimenpiteet ja tavoitteet koskevatkin vain yhdyskuntatekniikan hallinnoimia kohteita. Ulkovalaistusverkon laajuus vuoden 2009 lopussa: Valaisinpisteiden määrä 29 392 kpl Vuotuiset käyttötunnit 3 914 h Vuotuinen energiankulutus 15 372 MWh Keskimääräinen energiankulutus valaisinta kohden on 0,5 MWh. Ulkovalaistuksen energiakulutusta vähennetään 20 % verrattuna vuoden 2009 kulutukseen (307 MWh) vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitellaan laskennallista säästöä uusissa suunnittelukohteissa 20 % vuodessa verrattuna vuoden 2009 suunnittelutasoon.
10 Toimenpide 14 Vuoden 2010 alusta alkaen kaikkiin uudisrakennuskohteisiin tehdään erillinen valaistuslaskelma käytettävien valaisimien tarkkojen ominaisuuksien perusteella. Samalla lampputehoa pudotetaan. Uusia valaistuja väyliä rakennetaan Jyväkylän kaupungin alueelle noin 10 km vuosittain. Laskennallinen säästö on uudiskohteissa 20 % energiakulutuksesta verrattuna vanhaan suunnittelukäytäntöön. Arvioitu laskennallinen säästö on 20 MWh vuodessa Mittari: Laskennallinen säästö MWh vuodessa Toimenpide 15 Jyväskylän kaupungin alueella on liikenneväyliä, jotka on valaistu kaupungin kustannuksella vaikka kunta ei ole näiden väylien tienpitäjä. Nämä valaistukset ovat lähes elinkaarensa päässä ja niiden saneeraus on tehtävä ennen vuotta 2016. Ennen valaistusten saneerausta päätetään kaupungin ylläpitoon kuuluvat väylät. Tiedossa on, että kaikille valaistuskohteille ei löydy perusteita jatkossa. Arvio tällaisten väylien määrästä on noin 15 kilometriä ja niissä kulutettava energiamäärä on noin 40 MWh vuodessa. Mittari: Saneerattujen kohteiden laskennallinen säästö MWh vuodessa kaupungin yhä ylläpitämistä tieosuuksista Toimenpide 16 Energiayhtiöiden siirtyminen etäluettaviin sähkömittareihin aiheuttaa jyväskylän ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän uusimistarpeen. Uusi ohjausjärjestelmä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 aikana. Uusi ohjausjärjestelmä sisältää monipuoliset energiansäästömahdollisuudet. Tavoitteena on, että keskimääräisiä käyttötunteja pystytään vähentämään noin 15 % (585 tuntia) vuodessa. Laskennallinen säästö on 2200 MWh vuodessa. Mittari: Laskennallinen säästö MWh vuodessa Toimenpide 17 Vuonna 2010 uusitaan noin 3 600 kappaletta valaisimia, jotka käyttävät vuonna 2015 myynnistä poistuvia elohopealamppuja. Samalla korvaavat valaisimet mitoitetaan valaistuslaskelmien perusteella siten, että energiankulutuksessa saavutetaan merkittäviä säästöjä. Keskimääräinen säästö on noin 50 W/valaisin ja laskennallinen säästö 600 MWh vuodessa. Mittari: Laskennallinen säästö MWh vuodessa 5.4.2. Liikenne Jyväskylän pysäköinninohjausjärjestelmässä on kiinnitetty huomiota opasteiden sijoitteluun ja niiden ohjaukseen käytettävään tietoliikenneratkaisuun. Järjestelmän opasteet on sijoitettu pääsääntöisesti
11 portaaleihin, jolloin niiden näkyvyys on paras mahdollinen. Samalla on ehkäisty tien viereen tehtäviin ristikkopylväskiinnityksiin liittyvät näkyvyysongelmat sekä niiden mahdollisesti aiheuttamat ongelmat katujen huoltotoiminnassa. Tiedonsiirtoon käytetään kyseisissä järjestelmissä ensimmäistä kertaa 3G-verkkoa. Toteutustapa mahdollistaa järjestelmän erittäin sujuvan laajentamisen, kun uusien opasteiden lisääminen ei vaadi erillistä tietoliikennesuunnittelua teleoperaattorin 3G-verkon kattavan peiton mahdollistaessa opasteiden vapaan sijoittamisen. Järjestelmä tukee myös seuraavan sukupolven langatonta HSDPA-siirtotekniikkaa (3½G). Liikenteen energiankulutus ja päästöt vähenevät keskustassa ja paikallisliikenteessä. Toimenpide 18 Pysäköintijärjestelmä laajennetaan kattamaan Lutakon alueen pysäköintihalli. Mittari: Järjestelmä käytössä Lutakossa kyllä/ei Toimenpide 19 Jyväskylän paikallisliikenne kilpailutetaan 2013. Kilpailutuksessa otetaan huomioon ympäristö ja energiankulutus. Mittari: Kilpailutuksessa huomioitu energiatehokkuus kyllä/ei Polttoaineenkulutus/km/vuosi Käyttöaste vuodessa Aikataulu: 2013 5.4.3. Liikennevalot Vuonna 2009 liikennevaloverkossa oli lamppuja 3052 kpl. Nämä lamput kuluttivat energiaa yhteensä 262 MWh. Vähennetään energiankulutusta 30 % vuosien 2009 2016 aikana. Toimenpide 20 Vuoden 2010 alussa on liikennevaloverkossa vielä hehkulamppuja käytössä 497 kpl. Nämä lamput vaihdetaan led-elementteihin vuoteen 2016 mennessä. Investoinnilla saavutettava laskennallinen energiansäästö on arviolta 84 MWh vuodessa. Mittari: Vastuutaho: Led-elementtien vaihdolla saavutettu laskennallinen energiansäästö vuodessa Yhdyskuntatekniikka
12 5.4.4. Kevyenliikenteen olosuhteet Pyöräilyn lisääminen on olennaisen tärkeää viihtyisää ympäristö- ja ihmisystävällistä kaupunkia kehitettäessä. Pyöräilyä lisäämällä pystytään tehokkaasti vähentämään saastepäästöjä, melua, ruuhkia ja pysäköintiongelmia sekä kohentamaan ihmisten kuntoa ja terveyttä. Pyöräilyn potentiaali on selvästi suurempi kuin kävelyn tai joukkoliikenteen. Tehokkaimmin ja pysyvimmin pyöräilyä lisätään muun muassa hollantilaisten tutkimusten mukaan rakentamalla laadukkaita pyöräteitä. Jyväskylän seudun liikennetutkimuksen mukaan Jyväskylässä pyöräillään 13 % kaikista matkoista. Tämä osuus on päättäväisillä toimilla nostettava 20 %:iin. Toimenpide 21 Kaupungille suunnitellaan 4 kappaletta keskustan ja eri asuinalueiden yhdistävää kevyenliikenteen laatukäytävää, joista vähintään yksi toteutetaan. Mittari: Uusien laatukäytävä km määrä vuodessa Toimenpide 22 Kaupungin henkilöstölle tehdään liikkumisen ohjaukseen liittyvä kulkutapakysely. Mittari: Henkilöstön vastausprosentti Vastuutaho: Innovaatiopalvelut Aikataulu: 2010-2011 5.4.5. Viherpalvelut Viheralueet suunnitellaan yleispiirteittäin yleiskaavoissa. Parhaillaan kaupunkiin laadittavassa viherosayleiskaavassa osoitetaan ja hyväksytään tärkeimmät viheralueet ja viheryhteydet. Viherosayleiskaavan pohjaksi on kaupunkisuunnitteluosastolla tehty koko kaupungin kattava alustava käyttöluokitus joka tarkentuu yleiskaavatyössä. Sen avulla voidaan esittää viheralueiden käyttö ja luonne koko kaupungin tasolla. Käyttöluokitus palvelee viheralueiden maankäytön kokonaisuuden hallintaa sekä suunnittelun edelleen tarkentuessa asemakaavan kanssa samanaikaisesti yhdyskuntatekniikan vastuualueella tehtävää viheryleissuunnittelua. Viherpalveluiden toimintojen valvonnassa otetaan huomioon energiatehokkuus. Toimenpide 23 Maalla sijaitsevien matonpesupaikkojen käyttöaikaa rajoitetaan kolmeen ja puoleen kuukauteen ja ympäristömääräysten vastaiset laituripaikat poistetaan siirtymäajan kuluessa. Käyttöaikaa rajoittamalla ja viemäröimättömät pesupaikat poistamalla vähennetään ilkivallan aiheuttamaa vedenkulutusta ja matonpesupaikkojen ympäristökuormitusta. Internet sivuille ja pesupaikoille lisätään tiedot käyttöajoista.
13 Mittari: Käyttöaika vuodessa Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 24 Nurmialueiden hoitotöissä pyritään siimausten sijasta käyttämään aikaisempaa enemmän kasvintorjuntaaineita. Muutetulla toimintatavalla säästetään kustannuksia ja vähennetään hoitotoimenpiteistä syntyviä melu- ja pakokaasupäästöjä. Mittari: Säästetty siimauspolttoaine l/vuosi Aikataulu: 2010 2016 5.4.6. Jätehuoltopalvelut Jyväskylässä on kunnan järjestämä kilpailutettu jätteenkuljetus. Kunnan kilpailuttama kuljetus on kuntalaisille edullisempi ja vähentää huomattavasti kuljetukseen käytettävää energiamäärää. Jyväskylän uuden kunnan perustamisen myötä on toiminta laajennettu koskemaan entistä Korpilahden kunnan aluetta ja osaa entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueesta. Loput entisestä Jyväskylän maalaiskunnasta kilpailutetaan vuonna 2011. Vähennetään jätteiden kuljetuksessa tarvittavien ajokilometrien ja syntyvien päästöjen määrää. Toimenpide 25 Kaikkien uusien kuljetusurakoiden alueet optimoidaan erillisellä selvityksellä vastaamaan tarjolla olevaa kalustoa. Mittari: Polttoaineenkulutus/ km/vuosi Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 26 Kilpailuttamisasiakirjoissa vaaditaan kuljetusurakoissa käytettävän Euro 5-normit täyttävää kuljetuskalustoa. Mittari: Euro 5 normit täyttävän kaluston osuus kaikesta kuljetuskalustosta Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 27 Selvitetään jätejakeiden keräämisen mahdollisuuksia suuremmissä erissä, jolloin jäteastioiden tyhjennystarve ja sen myötä kuljetukset vähenevät. Lisäksi selvitetään asuinalueiden jätteiden yhteiskeräyksen mahdollisuuksia yhdessä kaavoittajan kanssa. Mittari: Selvitystyö tai pilottiprojekti tehty/ ei
14 5.5. Vuokra-asunnot Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistökantaan on tullut 40 % lisäys kuntien yhdistymisen myötä. Vuoden 2010 huhtikuussa 1 580 000 rm³ kiinteistökannassa asuinrakennuksia oli kaikkiaan noin 500 kpl, joissa asuntoja oli yhteensä noin 7 500 kpl. Vähennetään käyttötottumuksista johtuvaa turhaa sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Toimenpide 28 Kaikille asunnoille järjestetään kampanja nimeltä -kulutus kuriin kuukausi. Asuntoihin jaettavassa esitelehtisessä annetaan tietoutta energiankulutuksesta sekä energiansäästövinkkejä. Toukokuun ja marraskuun kulutuksia vertaillaan edellisen vuoden kulutuksiin ja parhaat säästäjät palkitaan. Lisäksi kampanjan tulokset käydään läpi asukastoimikuntien kokouksissa ja asukaskokouksissa. Mittari: Energiakulutus vuodessa Energiankulutus kampanjakuukausien aikana/edellisen vuoden vastaava kulutus Vastuutaho: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Aikataulu: 2010-2011 Toimenpide 29 Energiankulutustiedot julkaistaan tuloslaskelmassa ja asukaslehdessä julkaistaan energiansäästöön liittyvä artikkeli vähintään kerran vuodessa. Mittari: Energiankulutus esillä tuloslaskelmassa kyllä/ei Energiansäästö esillä asukaslehdessä krt/v Vastuutaho: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Toimenpide 30 Kaikkiin kiinteistöihin otetaan käyttöön Tampuuri -kiinteistötietojärjestelmä, jossa kiinteistön elinkaaren hallinta tapahtuu. Tampuurin avulla voidaan hoitaa kohteiden elinkaareen kuuluvat perustoiminnot huollon osalta. Kulutusseuranta, huollonohjaus ja pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma ovat myös hallittavissa Tampuurin kautta. Mittari: Tampuurin käyttöprosentti kaikista kiinteistöistä Vastuutaho: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Aikataulu: 2010-2011
15 Toimenpide 31 Tulevissa rakennushankkeissa sekä laite- ja materiaalihankinnoissa energiatehokkuus on yhtenä kriteerinä. Energiatehokkuus otetaan huomioon materiaalivalinnoissa ja hankinnoissa, LVIS suunnittelussa ja rakennesuunnittelussa. Mittari: Energiatehokkuus kriteerinä hankinnoissa kyllä/ei Laskennallinen säästö MWh/vuosi Vastuutaho: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy Toimenpide 32 Vielä jäljellä olevat 22 öljylämmityskohdetta pyritään vaihtamaan kaukolämpöön, maa-, tai ilmalämpöpumpuilla toteutettuun lämmitysjärjestelmään. Mittari: Montako kpl vaihdettu kaikista öljylämmityskohteista kaukolämpöön, maalämpöpumppuun, ilmalämpöpumppuun/vuosi Vastuutaho: Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 5.6. Hankinnat Jyväskylän Hankintakeskus toimii osana Jyväskylän kaupungin Talouskeskus liikelaitosta. Hankintakeskus vastaa Jyväskylän kaupungin keskitetyistä tavara- ja palveluhankinnoista. Keskitettyjen hankintojen sopimusvolyymi on vuositasolla noin 80 milj. euroa. Hankintakeskus kilpailuttaa myös eri palvelualojen ja liikelaitosten tavara- ja palveluhankintoja. Näiden hankintojen sopimusvolyymi on vuositasolla noin 40 milj. euroa. Tällä hetkellä kaupungin sähköstä ostetaan 10 % uusiutuvalla energialla tuotettuna. Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Bioenergiaa ovat puolestaan puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja kierrätyspolttoaineiden biohajoava osa. Aalto- ja vuorovesienergian tuotannolle ei Suomessa ole sopivia olosuhteita, eikä niillä siten ole merkitystä energiantuotannossamme. Pyritään saamaan energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän tai hankintakokonaisuuden valinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Toimenpide 33 Hankintakeskukseen palkataan vuoden 2010 aikana kahden kuukauden ajaksi määräaikainen henkilö selvittämään tarjouspyyntöihin liittyvää elinkaarikustannuksia ja energiatehokkuuslaskentaa. Mittari: Henkilö palkattu vuoden 2010 aikana kyllä/ei Vastuutaho: Hankintakeskus Aikataulu: 2010
16 Toimenpide 34 Koko hankintakeskuksen henkilöstöllä on ympäristökoulutuskuukausi vuoden 2010 aikana. Mittari: Henkilöstön osallistumisprosentti koulutukseen Vastuutaho: Hankintakeskus Aikataulu: 2010 Toimenpide 35 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet siirretään kaupungin hankintaohjeistuksen yhteyteen Intraan. Hankinnoista vastaavaa henkilöstöä ohjeistetaan näiden ohjeiden käyttöön. Mittari: Ohjeet löytyvät Intrasta kyllä/ei Vastuutaho: Hankintakeskus Aikataulu: 2010 Toimenpide 36 Vuonna 2010 ja jälkeen käyttöön otettavista autoista vähintään 50 %:ssa hiilidioksidipäästöt ovat alle 120g/km ja lisäksi vähintään 25 % alle 110 g/km. Tästä tavoitteesta seuraa automaattisesti, että autot myös kuluttavat polttoainetta vähemmän. Mittari: CO2-päästöt alle 120 g/km autojen prosenttiosuus käytössä olevasta autokannasta CO2-päästöt alle 110 g/km autojen prosenttiosuus käytössä olevasta autokannasta Vastuutaho: Hankintakeskus Toimenpide 37 Leasingauton käyttöönoton ja luovutuksen yhteydessä käyttäjät suorittavat sopimuskumppanin tarjoaman taloudellisen ajotavan kurssin. Mittari: Kurssin suorittaneiden henkilöiden prosentuaalinen osuus käyttöön otetuista leasingautoista Vastuutaho: Hankintakeskus Vähintään 30 % sähkön kokonaishankinnasta on uusiutuvalla energialla tuotettua. Toimenpide 38 Seuraavassa kilpailutettavan sähkösopimuksen 2011 tarjouspyynnössä on vaatimus, että vähintään 30 % ostettavasta sähköstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Mittari: Uusiutuvan energian osuus ostettavasta kokonaissähköstä Vastuutaho: Hankintakeskus Aikataulu: 2011-2016
17 5.7. Uudet toimintamallit 5.7.1. Liikkuminen Jyväskylän kaupungilla tehtiin junamatkoja tammi-marraskuun 2009 aikana 5 721 matkaa, joka vastaa 1 630 706 km. Vähennetään liikkumisesta aiheutuvaa energiankulutusta ja päästöjä. Toimenpide 39 Tietohallinnon neuvotteluhuoneessa on palvelualueiden käyttöön tarjottu videoneuvottelulaitteisto. Tietohallinto vastaa myös toisen videoneuvottelutilan varustamisesta kaupungintalon remontin yhteydessä. Mittari: Videoneuvotteluilla korvattujen km määrä/vuosi Videoneuvotteluilla saavutettu säästö euroissa ja CO2-päästöissä Pidettyjen videoneuvottelujen määrä/vuosi Vastuutaho: Tietohallinto Aikataulu: 2010 2011 Toimenpide 40 Kaupungin henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan vuosittain Jyväskylän seudun pyöräilyviikolle. Mittari: Pyöräilyviikon tapahtumissa henkilöstön osallistumisprosentti Vastuutaho: Yksiköt Toimenpide 41 Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus virkapyörien käyttöön, ja samalla varmistetaan pyörätelineiden kunto ja mahdollisuus käyttää sosiaalitiloja. Mittari: Käytössä olevien kaupungin virkapolkupyörien lukumäärä vuodessa Vastuutaho: Yksiköt Toimenpide 42 Kaupunki järjestää taloudellisen ajotavan kurssin vuosittain. Mittari: Taloudellisen ajotavan kurssille henkilöstön osallistumisprosentti vuodessa Vastuutaho: Ympäristötoimi, henkilöstöyksikkö, yksiköt Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 43 Autoileville työntekijöille järjestetään lämpöpistokkeet kylmäkäynnistyksen aiheuttamien päästöjen ja suuremman energiakulutuksen ehkäisemiseksi.
18 Mittari: Lämpöpistoketarvekartoitusten ja lisättyjen pistokkeiden lukumäärä vuodessa Autojen lukumäärä joilla lämpöpistokepistoke % kaikista autoista Vastuutaho: Työyksiköt Aikataulu: 2010 2016 Toimenpide 44 Henkilöstöä kannustetaan hyötyliikuntaan Liikkujan viikko -tapahtumalla vuosittain ja säästä päästöjä, päästä säästöjä kisalla kaupungin työyksiköille. Mittari: Yhteenlasketut kisaviikon pyöräilykilometrit ja CO2-päästöjen säästökilot vuodessa Vastuutaho: Ympäristötoimi 5.7.2. Konesalit ja palvelimet Kaupungilla on vuoden 2010 huhtikuussa käytössään noin 176 palvelinta, jotka sijaitsevat 75 eri fyysisessä laitteessa. Konesalien sähkönkulutuksen tarve minimoidaan. Toimenpide 45 Perinteisen mallin "yksi fyysinen laite ja yksi palvelin" asemasta yhteen fyysiseen laitteeseen virtualisoidaan useita palvelimia. Lisäksi fyysisiä laitteita hankitaan mahdollisuuksien mukaan kehikkopalvelimina, joissa energiaa älykkäästi käyttävät virtalähteet on jaettu usean laitteen kesken. Mittari: Virtualisointien lukumäärä vuodessa Vastuutaho: Tietohallinto Toimenpide 46 Myös palvelinten käyttämä tallennuskapasiteetti on pääosin virtualisoitu. Perinteisen mallin mukaan jokaisessa fyysisessä palvelimessa oli tarvittava määrä kiintolevyjä tarpeen mukaan ja yleensä hieman ylikin. Nyt tallennuskapasiteetti on keskitetty levyjärjestelmään, josta tallennustilaa virtualisoidaan tarpeen mukaan ja levytila sekä -määrä saadaan optimoitua hyvin tarkasti. Mittari: Tallennuskapasiteetin virtualisoitu määrä vuodessa Vastuutaho: Tietohallinto Aikataulu: 2010 2016 5.8. Koulutus ja tiedotus EMAS-asetuksen ja EN ISO 14001 standardin mukaan rakennettu kaupungin ympäristöjärjestelmä sisältää myös energiansäästön ja energiatehokkuuden näkökulman. Jyväskylän kaupunki on vuodesta 2000 järjestänyt keskitetysti henkilöstölleen kaksi ympäristöpäivää vuodessa. Näiden päivien sisällössä on
19 käsitelty myös energiansäästöä, energiatehokkuutta, energiansäästösopimusta sekä energiatehokkuussopimusta. Kaupunki sisällyttää energiansäästöön ja energian tehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat omalle henkilöstölleen annettaviin sisäisiin, palvelualueiden ja liikelaitosten koulutuksiin. Toimenpide 47 Tietotekniikan peruskoulutukseen kytketään tietoisku energiansäästöstä ja käydään läpi ohje työasemien sammuttamisesta. Mittari: Energiansäästökoulutusten osuus kaikista tietohallinnon koulutuksista Vastuutaho: Tietohallinto Toimenpide 48 Kaupungin henkilöstökoulutuksessa järjestetään kaksi ympäristöpäivää vuodessa, energiatehokkuus ja - säästö säilyvät pysyvänä teemana. Mittari: Henkilöstön osallistumisprosentti ympäristöpäivään Ympäristöyhdyshenkilöiden osallistumisprosentti ympäristöpäivään Vastuutaho: Ympäristötoimi Toimenpide 49 Kaupungin Enerkey -seurannassa olevat yksiköt ovat mukana vuosittain Energiansäästöviikon kisassa. Mittari: Kisaan osallistuvien kiinteistöjen osuus Enerkey -seurannassa olevista kaikista kiinteistöistä Vastuutaho: Ympäristötoimi Toimenpide 50 Kaupungin eri yksiköt ovat mukana vuosittain Energiansäästöviikolla omin painotuksin. Mittari: Palvelualueiden osallistumisprosentti kaupungin kaikista palvelualueista Vastuutaho: Ympäristötoimi 6. Energiatehokkuuden raportointi Energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilö raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaisesti. Energiaryhmä raportoi vuosittain hallintokuntien lautakunnille sekä johtokunnille toimenpiteistä ja säästöistä.
20 Liite 1 Tilapalvelun energiakatselmukset 1997 2007 ja säästövaikutukset Jyväskylä Kohteet kpl Kustannusarvio Säästövaikutus Lämpö MWh Sähkö MWh Vesi m 3 Tilavuus rm 3 ennen 1999 13 323 900 116 300 3195 581 2883 330 697 2001 9 81 251 41 702 1 272 278 3 040 96 317 2002 11 70 449 32 145 849 95 920 47 455 2003 10 88 982 25 290 352 64 346 53 175 2004 9 37 642 9 800 269 102 368 54 752 2005 8 32 300 7 140 121 77 270 51 595 2006 9 46 250 5 714 76 10 700 58 757 2007 5 42 550 11 306 183 39 118 58 234 Yhteensä 74 723 324 249 397 6 317 1 246 8 645 750 982 Maalaiskunta Kohteet kpl Kustannusarvio Säästövaikutus Lämpö MWh Sähkö MWh Vesi m 3 Tilavuus rm 3 1994 12 42 619 43 803 739 84 319 57 030 1995 2 46 756 13 731 293 33 403 31 640 2007 1 5 000 17 765 356 50 0 6 530 Yhteensä 15 94 375 75 299 1 388 167 722 95 200 Uusi Jyväskylä Kohteet kpl Kustannusarvio Säästövaikutus Lämpö MWh Sähkö MWh Vesi m 3 Tilavuus rm 3 Yhteensä 89 817 699 324 696 7 705 1 413 9 367 846 182
21 Liite 2 Kuljetusten ja koneiden polttoaineen kulutus Moottoripolttoöljy 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2009 Autot/Koneet(lkm) 20 20 20 21 22 21 21 22 23 22 26 Kulutus (litraa) 192 548 190 602 179 729 148 644 152 280 192 174 186 714 222 576 220 167 179 609 163 175 Kustannukset ( ) 44 252 42 816 42 319 54 300 64 151 68 104 91 568 120 870 103 479 92 840 97 905 Käyttöaika (h) 17 896 22 347 21 002 18 054 19 451 21 031 20 410 23 710 23 259 20 426 17 747 Kulutus (litraa/h) 10,8 8,5 8,6 8,23 7,8 9,1 9,1 9,4 9,5 8,8 9,2 Kulutus (MWh) 1925 1906 1797 1486 1523 1922 1867 2226 2202 1796 1632 Dieselöljy 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2009 Autot/Koneet(lkm) 53 55 60 60 59 56 58 24 24 22 60 Kulutus (litraa) 345 947 327 195 303 267 279 424 279 042 315 917 329 896 252 292 261 106 228 621 292 881 Kustannukset ( ) 165 238 157 974 151 997 178 833 156 896 165 597 201 653 163 990 193 219 175 170 237 200 Käyttöaika (h) 56 419 65 960 70 000 70 000 71 400 67 800 67 700 34 112 36 193 31 587 - Ajomäärä (km) 889 834 997 142 1 077 234 973 539 991 672 1 024 937 1 008 462 560 399 585 757 519 970 1 052 405 Kulutus (litraa/h) 6,1 5,0 4,3 4 3,9 4,6 4,9 7 7,2 7,2 - Kulutus(litraa/100km) 38,9 32,8 28,2 28,7 28,1 30,8 32,7 45,0 44,6 44,0 27,8 Kulutus (MWh) 3459 3272 3033 2794 2790 3159 3299 2523 2611 2286 2929
22 Bensiini 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2009 Autot/Koneet(lkm) 6 7 10,5 9 9 9 9 - - - 4 Kulutus (litraa) 9 633 10 343 15 064 10 121 13 029 11 734 9 159 - - - 8 886 Kustannukset ( ) 7 850 7 449 11 604 9 243 11 510 10 208 10 076 - - - 9 064 Käyttöaika (h) 9 376 8 755 12 000 12 000 13 000 11 700 8 500 - - - - Ajomäärä (km) 126 600 117 575 166 709 117 668 139 794 133 984 101 163 - - - 84 166 Kulutus (litraa/h) 1,0 1,2 1,3 0,84 1,0 1,0 1,1 - - - - Kulutus(litraa/100km) 7,6 8,8 9,0 8,60 9,3 8,8 9,1 - - - 10,6 Kulutus (MWh) 87 93 136 91 117 106 82 - - - 80 Kuljetus ja työkoneet yhteensä Yhteensä 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2009 Autot/Koneet(lkm) 79 82 90,5 90 90 86 88 46 47 44 90 Kulutus (litraa) 548 128 528 140 498 060 438 189 444 351 519 825 525 769 474 868 481 273 408 230 456 056 Kustannukset ( ) 217 340 208 239 205 920 242 376 232 557 243 909 303 297 284 860 296 698 268 010 335 105 Käyttöaika (h) 83 691 97 062 103 002 100 054 103 851 100 531 96 610 57 822 59 452 52 013 - Ajomäärä (km) 1 016 434 1 114 717 1 243 943 1 091 207 1 131 466 1 158 921 1 109 625 560 399 585 757 519 970 1 052 405 Kulutus (MWh) 5471 5271 4966 4371 4430 5187 5248 4749 4813 4082 4641
23 Liite 3 Jyväskylän kaupungin varhaistoimet Varhaistoimi 1 Tietotalon ilmanvaihdon muutoksessa panostettiin ilmanvaihtokoneiden energiataloudelliseen valintaan. Koneiden puhaltimien sähköenergiatehokkuus ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhde täyttävät vieläkin uusien 2010 alussa voimaan tulleiden energiamääräysten vaatimukset. Ilmanvaihtopuhaltimina on käytetty sekavirtauspuhaltimia tasavirralla, kymmenen vuotta ennen yleistä muutosta. Mittari: Laskennallinen energiasäästö Vastuutaho: Tilapalvelu Aikataulu: 1999 Varhaistoimi 2 Energianseurannasta kulutuksen hallintaan -projekti, jossa yhteistyössä kiinteistön käyttäjien kanssa luotiin pysyviä käytäntöjä oman kiinteistön energiankulutuksen seurantaan ja hallintaan. Projektissa perehdytettiin ympäristöhenkilöt omatoimiseen työyhteisönsä energiankäytön hallintaan, sekä välittämään käytäntöjä ja tietämystä kiinteistön käyttäjille ja oppilaille. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Vastuutaho: Tilapalvelu Aikataulu: 2005-2006 Varhaistoimi 3 Jyväskylän keskustan pysäköinnin opastusjärjestelmä opastaa autoilijoita lähimpään vapaita paikkoja sisältävään pysäköintihalliin kadunvarren muuttuvien opasteiden avulla. Opasteet ohjaavat autoilijoita suorinta reittiä halleihin, kertoen samalla halleissa olevien vapaiden paikkojen määrän. Järjestelmä minimoi autopaikan etsintään käytettävän ajan sujuvoittaen samalla katuverkon liikennettä. Järjestelmän avulla parannetaan keskusta-alueen palvelutasoa, käyttömukavuutta ja -turvallisuutta. Opastusjärjestelmään liitettiin yhteensä seitsemän keskustan pysäköintihallia, jotka sisältävät yhteensä noin 2500 pysäköintipaikkaa. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Aikataulu: 2006 Varhaistoimi 4 Vuosien 1994-2009 aikana on vanhoja hehkulamppua käyttäviä liikennevaloverkon opastimia korvattu matalaenergialamppuja sekä led -lamppuja käyttävillä opastimilla. Vuonna 1994 liikennevaloverkossa oli lamppuja yhteensä 2553 kpl. Nämä lamput kuluttivat energiaa yhteensä 418 MWh. Yksittäisen lampun vuosikulutus oli keskimäärin 164 KWh. Vuonna 2009 liikennevaloverkossa oli lamppuja 3052 kpl. Nämä lamput kuluttivat energiaa yhteensä 262 MWh. Yksittäisen lampun vuosikulutus oli keskimäärin 86 KWh. Näillä saavutettu suora säästö on 156 MWh, laskennallinen säästö oli 238 MWh kasvaneen lamppumäärän johdosta. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Aikataulu: 1994-2009
24 Varhaistoimi 5 Jyväskylä oli mukana valtakunnallisessa kevyen liikenteen laatukäytävät -hankkeessa vuosina 2003 2004. Jyväskylän osalta hankkeessa pyrittiin määrittelemään tärkeimmät keskustan ja asuinalueiden väliset kevyen liikenteen väylät sekä niiden laatukriteerit. Ajatuksena oli se, että keskeisimmät reitit nimetään laatukäytäviksi ja toteutetaan muita reittejä korkeatasoisempina. Konkreettisena pilottikohteena suunniteltiin keskustan ja Keltinmäen välinen osuus. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Aikataulu: 2003 2004 Varhaistoimi 6 Jyväskylässä on siirrytty vuoden 1996 alusta alkaen kunnan järjestämään kilpailutettuun jätteenkuljetukseen. Kunnan kilpailuttama kuljetus on kuntalaisille edullisempi ja vähentää huomattavasti kuljetukseen käytettävää energiamäärää. Jyväskylän uuden kunnan perustamisen myötä toiminta on laajennettu koskemaan entistä Korpilahden kunnan aluetta ja osaa entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueesta. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Aikataulu: 1996-2009
25 Liite 4 Sopimuskauden alussa 2008 2009 tehdyt toimenpiteet Toimenpide 1 Harjoitusjäähallin ESCO-hanke energiatehokkuuden parantamiseksi Ilmanvaihto uusittiin kentän ja katsomon osalta. Harjoitusjäähallissa oli regeneratiivisella kuivauksella varustettu ilmanvaihtokone. Laitteiston energiataloudellinen käyttö oli hankalaa. Myös ulkoilmavirtojen tarpeenmukainen säätö oli mahdotonta, joka näkyi syys- ja kevätkeleillä mitatuista reilusti yli 1200 ppm:n CO2-pitoisuuksista. Katsomoon tuli oma tuloilmakoje, jota käytetään vain turnauksien aikana, kun ulkolämpötila on alle 5 o C. Poissaoloaikoina keväällä ja syksyllä käytetään regenaratiivista kiertoilmakuivausta ja kuivausilma puhalletaan suoraan ulos. Kenttäalueille ja pesutiloille asennettiin uudet ilmanvaihtokoneet, jotka on varustettu jäähdytyskuivauksella. Pesutilojen iv-koje on varustettu myös lämmön talteenottopattereilla. Kenttäalueille puhalletaan viileää ja kuivaa ulkoilmaa. Vanha ammoniakki -kylmäaineella toiminut kylmäkone korvattiin uudella energiatehokkaammalla kylmäkoneella. Samalla kylmäkoneen automatiikkaa uusittiin ja asennettiin taajuusmuuttajakäyttöiset ruuvikompressorit ja pumput sekä lauhduttimet. Jään tekoon saatiin näin arviolta 30 40 % sähkön säästö. Valaistus uusittiin asentamalla kenttien päälle monimetallilamput. Samalla toteutettiin valaisinryhmä muutoksia, jolla saavutettiin ½ -tehon käyttömahdollisuus. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Vastuutaho: Tilapalvelu Aikataulu: 2009 Toimenpide 2 Kiinteistöryhmän kartoitus ilmanvaihdon tehostamisen ESCO-hankeeseen Hankkeessa keskityttiin ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamiseen kohteissa, jotka eivät ole peruskorjausohjelmassa seuraavan 10 vuoden aikana. Elo -syyskuun 2009 aikana Tilapalvelun kiinteistöille tehtiin kartoitus, jolla oli tavoitteena löytää 10-15 kiinteistön kokonaisuus ESCO-hankkeeseen. Suuremman hankkeen lisähyötynä on mahdollisuus tehostetumpaan resursointiin, kilpailuttamiseen sekä saada hanke kiinnostavammaksi ESCO -toimijoille. Kartoituksessa etsittiin etupäässä kohteita, joissa ilmanvaihtokojeiden puhaltimina on käytetty 2 -nopeus keskipakopuhaltimia eteenpäin kaartuvilla siivillä. Oletuksena oli, että potentiaalisissa kohteissa lämmön talteenotto on kunnossa. Mittari: Laskennallinen energiansäästö Vastuutahot: Tilapalvelu Aikataulu: 2009 2010