Päivitetty 30.04.2010 1
Nivala-Haapajärven seutukunta 30.04.2010 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella käynnissä olevat hankkeet sekä hankkeet, joista seutukunta on tehnyt rahoituspäätöksen 30.04.2010 tilanteen mukaisesti. Luettelossa eivät ole mukana sellaiset LEADER-hankkeet, joissa seutukuntayhdistys ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutukuntahallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jae-taan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty seutukunnan kehittämisohjelman 2007-2013 mukaisesti toiminta-linjoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seutukunnan vuoteen 2013 saakka ulottuvaa toimintasuunnitelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä seu-tukunnan kotisivulta osoitteesta http://www.nivala-haapajarvi.fi -> Kehittämishankkeet. Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on siten tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja Esa Jussila. Seutukunnan hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutukunnan yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: (08) 450 602 Telefax: (08) 450 645 E-mail: seutukunta@nivala-haapajarvi.fi esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi sami.kaarto@nivala-haapajarvi.fi 2
Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon. NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ELME Center International Services (ECIS), Nivalan Teollisuuskylä Oy.3 NHS-KOKO -ohjelma 2010-2013, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry...4 NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy..5 ProBusiness, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 6 Raahen seudun osaamiskeskusohjelma (ProMetal) Meriklusteri, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy.....7 R&D Wood, Puutuoteteollisuuden t&k Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2008-2010, K-P amk / CENTRIA t&k Ylv 8 Taitajien tierna -jatkoprojekti, ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset...9 T&K -Aktivaattori 2008-2010, Iin Micropolis Oy......10 Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy.....11 Yrityspalvelut 2010-luvulla YPP2010, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry...12 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aikuisena agrologiksi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu......13 Bioenergian edelläkävijät, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa........14 Elinvoimaa maaseudulle, ProAgria Oulu ry..15 Kipinää kylille, PSK-Aikuisopisto.16 MAKU - HELMI, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 17 Muutoksessa Mukana, Maaseudun Sivistysliitto / Pohjois-Suomen aluekeskus 18 Rehuviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, MTT Siikajoen toimipiste....19 Tietoseppä, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto...20 Tuottajasta jatkojalostuksen osaajaksi ja luonnonvara-alan näkijäksi, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä...21 Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä...22 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN CENTRIA alusta kansallisen innov.strat. toteuttaminen Oulun Eteläisen alueella, K-P amk / CENTRIA t&k Ylv 23 CUPP-6 / EMMA-kokeen toteuttaminen, Oulun Eteläisen instituutti...24 Innovatiiviset tuotantoteknologiat (INTO), Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä...25 Kallioaines Pohjois-Pohjanmaalla, Geologian Tutkimuskeskus/Kehittämiskeskus Pohjantähti......26 LAGUNA-tutkimuskeskuksen edistäminen (LAGUNA Promo), Oulun Eteläisen instituutti..27 LYKKY Liiket.os. hyv.vointialalle ja yht.k.vast. yrittäj. koul.yht.työllä, OAMK / Terveysalan Oulaisten yksikkö...28 Oulun eteläisen emba -jatko- ja täydennyskoulutushanke, Keski-Pohjanmaan amk / CENTRIA t&k Haapajärvi 29 Sosiaalityön opetus Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.....30 Ultralujien levymateriaalien muovauksen erikoisosaaminen (ROLLE), Oulun Eteläisen instituutti 31 Valtakunnallinen teknologiakasvatushanke Teknokas, Kerttu Saalasti Säätiö....32 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Hyvinvointialan tutkimustoiminnan kehittäminen Oulun eteläisen alueella, OAMK / Terveysalan Oulaisten yksikkö..33 KUKKO Kulttuurikonsulttien verkosto Oulun Eteläisessä, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä...34 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman koordinaatiohanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto...35 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN North Finland EU Office - Pohjois-Suomen EU-aluetoimisto.......36 Peuran polun Metsäpeuranmaan alueen yhteismarkkinointi, CENTRIA t&k Haapajärvi....37 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEEN VUODEN 2010 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne 30.04.2010).. 38 3
1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN ELME CENTER INTERNATIONAL SERVICES (ECIS) Oulun Eteläisen alueella on vahva ja osaava alihankintapohjainen yrityskanta. Uusien kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseksi tarvitaan nykyaikaisia kustannustehokkaita menetelmiä ja prosesseja. Jotta tavoitteisiin päästään, päädy-tään perinteisistä tuotantomenetelmistä nykyaikaisempiin ja kustannustehokkaampiin sekä samalla innovatiivisiin ratkaisuihin. Näiden kautta pyritään säilyttämään nykyinen tuotantotoiminta pitempään alueen teollisuusyrityksissä globaalia kustannuspaikkakilpailua vastaan. ECIS-hankkeen avulla tehostetaan etenkin mikro- ja pk-yritysten, unohtamatta kuitenkaan isompien teollisuusyritys-ten, teknologiaharppausta ja kansainvälistymistä. Hanke toimii osana maakunnallista Raahen seudun osaamiskeskuk-sen ProMetal-tuotantostudiokonseptia ja on sitä kautta mukana kansallisessa Meriklusteri-osaamiskeskusohjelmassa. 1) Vahvistaa uusilla, dynaamisilla, kansainvälisillä ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevaa innovaatioympäristöä 2) Edesauttaa osaamisrakenteiden vahvistumista sekä kansainvälisyyttä ja innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistumista 3) Hyödyntää Nivala-Haapajärven ja koko Oulun Eteläisen alueen metalliteollisuuden maailmanluokan osaamista ylläpitämään ja vahvistamaan taantuman jälkeistä tilauskannan kasvua Kehitetään kokonaisvaltaista innovaatiojärjestelmää osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vahvistetaan siihen liittyvää kehittämisympäristöä tukemaan koulutus-, kehitys-, tutkimusorganisaatioiden toimintaa sekä yritys-ten ja niiden t&k- ja tuotannonkehittämisorganisaatioiden toimintaa Selvitetään pk-yritysten yhteisen vienti- ja projektinhallintayhtiön toimintaedellytyksiä sekä public-private -palvelun tuottamista kansainvälistymis- ja vientipalveluissa Tarjotaan yrityksille vientisihteeripalvelun avulla asiantuntemusta niiden kansainvälistymisponnistelujen tueksi sekä hautomopalvelun avulla asiantuntemusta uusien ja kasvuyritysten liiketoiminnan sekä kansainvälistymisen kehittämiseksi Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.9.2009-31.8.2012 - palkka- ja sivukulut 139 828 - ostopalvelut 110 000 - matkakulut 23 000 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 15 387 - muut kulut 13 000 - YHTEENSÄ 301 215 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2012: 1 020 897 - valtio + EU / EAKR 210 850 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 28 044 ) 35 365 - yksityisrahoitus 55 000 YHTEENSÄ 301 215 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.5.2009 Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi 4
NHS-KOKO -OHJELMA 2010-2013 Valtioneuvosto päätti 16.10.2008 alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistymisestä vuoden 2010 alusta. KOKO:n tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemal-la vuorovaikutusta ja verkottumista. Aluekehittämistä tehostetaan sulauttamalla useita erityisohjelmia yhteen. Näihin ohjelmiin kuuluvat aluekeskusohjelma (AKO) ja maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) sekä saaristo-ohjelman alueellinen ja paikallinen toteutus. Osaamiskeskusohjelma jää KOKO:n ulkopuolelle. Keskeisimpänä kohteena ohjelmassa on aluekehittämisen toimintatapojen parantaminen. Ohjelmalla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. NHS-KOKO -ohjelma-alue muodostuu Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutujen kunnista. Alue on Nivala-Haapajärven seudun osalta maaseutumaista aluetta ja Haapaveden-Siikalatvan seudun osalta syrjäistä maaseutualuetta. Alueellinen työssäkäynti, teollistuminen ja edullinen väestörakenne muodostavat ohjelma-alueella oikein kohdistettujen aluekehitystoimenpiteiden avulla kokonaisuuden, jonka avulla se voi kääntyä pysyväksi positiivisen kier-teen seuduksi. NHS-KOKO -ohjelman resurssit kohdistetaan ohjelma-alueen aluekehitys- ja innovaatiojärjestelmän se-kä kolmen erikseen valitun kehittämisteeman edistämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi osa ohjelmarahoituksesta kohdennetaan Ylivieskan seudun KOKO-ohjelman kanssa yhteisten teemojen (osaaminen ja saavutettavuus) edistämiseen. 1) Luoda NHS-KOKO -ohjelma-alueelle kehittämisedellytyksiä, jotka turvaavat tasapuolisen kehittymisen suhteessa muihin suomalaisiin maaseutualueisiin 2) Kääntää alueellinen kehitys positiiviseksi kierteeksi, jossa kasvu ruokkii uutta kasvua alueen omiin vahvuuksiin pohjautuen 3) Terävöittää aluekehitykseen vaikuttavien toimijoiden strategista yhteistyötä ja kumppanuutta aluekehitystoimenpiteiden laadun vahvistamiseksi Operationalisoidaan toimenpidekokonaisuudet kehittämisprojekteilla, joita toteuttavat useat aluekehitystoimijat ohjelma-alueella oman perustehtävänsä pohjalta. Toteutetaan toimenpiteet yhteistyössä alueelle muodostetuissa kehittämisympäristöissä Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 1.1.2010-31.12.2013 - BIO-Studio 32 000 - ELME-Studio 30 000 - BW-Polis 32 000 - koordinaatio, verkostot ja ohjelman toteuttaminen 116 000 - osaaminen 7 000 - saavutettavuus 3 000 YHTEENSÄ 220 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2010-2013: 880 000 - valtio / maakunnan kehittämisraha 110 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 32 750 ) 110 000 YHTEENSÄ 220 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.6.2009 9. YHTEYSHENKILÖT: Esa Jussila, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry GSM: 044 4457 000; Fax: (08) 450 645; E-mail: esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi Hannu Saarinen, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä GSM: 044 7692 500; Fax: (08) 8120 135; E-mail: hannu.saarinen@siikalatva.fi 5
NRT-TUOTANTOSTUDIOIDEN YHTEISTOIMINTAHANKE ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke on suunniteltu tuotantostudioiden toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistamiseksi niin, että toiminnalle asetetut alueelliset ja kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Käytännön toiminnan tehokkuuden kannalta rahoitus, osaaminen ja yhtenäiset käytännöt mukaan lukien palveluiden markkinointi ja myynti ovat keskeisessä asemassa. Hanke tukee osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella käynnistettäviä kehityshankkeita ja - ohjelmia sekä Pohjois-Suomen maakuntien kehittämisstrategioita. 1) Yhtenäistää tuotantostudioiden toimintoja ja palvelumalleja 2) Edesauttaa tuotantostudioiden toimintaa tukevan ja kehittävän kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä 3) Parantaa ProMetalin ja sen tuotantostudioiden kansainvälistä tunnettuutta 4) Sitouttaa metallialan toimijat kehittämis- ja yhteistyöhön Selvitetään mahdollisuudet tuotantostudioiden yhtenäisten johtamis- ja toimintamallien toteuttamiseksi Määritetään ja toteutetaan tuotantostudioiden toiminnanohjausta ja laatujärjestelmää tukeva tietojärjestelmä Perustetaan yrityksistä/muista toimijoista koostuva työryhmä pitkäjänteisen kehittämisohjelman laatimista varten Kehitetään tuotantostudioiden tiedotusta ja markkinointiviestintää Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2008-30.9.2010 - palkka- ja sivukulut 130 936 - ostopalvelut 66 464 - matkakulut 8 200 - toimisto- ja vuokrakulut 9 700 - muut kulut 2 000 YHTEENSÄ 217 300 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 667 600 - valtio + EU / EAKR 152 110 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 6 998 ) 27 991 - yksityisrahoitus 37 199 YHTEENSÄ 217 300 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com PROBUSINESS 6
Nivala- Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien yritykset ovat pienyrityksiä ja lukumääräisesti pieni osa on pk-yritysten luokkaan kuuluvia yrityksiä, joissa markkinoiden tarjoamia kasvumahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista ja resursseja on rajoitetusti käytettävissä ja toisaalta tarve ulkopuoliseen kehittämistukeen omien rajallisten resurssien puitteissa on tunnistettavissa. Alueen yritysten kehittymistä ja kasvua hidastavia tekijöitä on todettu olevan liiketoiminnan eri osa-alueilla ja vaihtelevia kehittämistarpeita ilmenee yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintaympäristöjen muutosten ennakoinnin tarve on voimakkaasti korostunut erityisesti alueen kasvumahdollisuuksia sisältä-vissä yrityksissä. Liiketoiminnan strategisen johtamisen hallitseminen, sen organisoiminen säännölliseksi työskente-lytavaksi ja strategiatyössä tarvittavien mallien ja työvälineiden ottaminen aktiiviseen käyttöön edellyttää valmiusta-son nostamista nykyisestä tasosta. ProBusiness-hanke sisältää kolme osiota: ProService, ProProduction ja ProComon. ProProduction on suunniteltu erityisesti tuotannollisten yritysten ja ProService palveluyritysten kehittämistarpeita silmälläpitäen. ProComon-osiolla parannetaan hankkeen kohderyhmän yhteisten kehittämistarpeiden tunnistamista ja ratkaisemista mm. seminaarien, messujen ja muiden verkostoitumista edistävien toimenpiteiden avulla. 1) Tukea ja kehittää Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien elinkeinotoimintaa sekä palvelutoimintaan liittyvillä että tuotannollisilla toimialoilla 2) Tunnistaa, tukea ja kehittää potentiaalisia kasvuyrityksiä sekä vahvistaa oppimis- ja innovaatioympäristöjä 3) Edesauttaa yritysten kansainvälistymistä Toteutetaan yritysten tunnistetuista tarpeista lähteviä kehittämisprojekteja Luodaan yhteistyöverkostoja Tuetaan yritysten koulutushankkeita ja opinnäytetöitä Järjestetään seminaareja yms. yrityslähtöisiä tapahtumia Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 172 880 - ostopalvelut 189 980 - matkakulut 6 500 - toimisto- ja vuokrakulut 9 500 - kone- ja laitehankinnat 150 - muut kulut 8 000 YHTEENSÄ 387 010 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 1 146 052 - valtio + EU / EAKR 270 907 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 15 521 ) 26 113 - yksityisrahoitus 89 990 YHTEENSÄ 387 010 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Arto Junno, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Puh: (08) 450 602 GSM: 044 4457 011 Fax: (08) 450 645 E-mail: arto.junno@nivala-haapajarvi.fi RAAHEN SEUDUN OSAAMISKESKUSOHJELMA (PROMETAL) - Meriklusteri 7
Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutti ohjelmakaudella 2003-2006 kaikkiaan 19 alueellista osaamiskeskusta ja 3 verkosto-osaamiskeskusta. Osaamiskeskusten toiminta-ajatus on taloudellisen kasvun aikaansaaminen hyödyntämällä oman alansa huippuosaamista. Uudella ohjelmakaudella 2007-2013 osaamiskeskusohjelmassa keskitytään sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. ProMetalin tuotantostudiot, niiden taustayhteisöt ja keskeiset yhteistyötahot ovat valmistelleet osaamiskeskusohjelman uudelle ohjelmakaudelle. Ohjelman osaamisalana on materiaaliteknologiat ja se on valmisteltu osana suomalaisen meriteollisuuden ja merenkulun valmistelemaa meriosaamisklusteria yhdessä alan muiden keskeisten keskittymien Vaasan, Po-rin, Turun ja Lappeenrannan kanssa. 1) Luoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia alueen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja elinkeinojen kehittämiselle 2) Laajentaa ja vahvistaa yhteistyötä muiden metallialan osaamiskeskusten kanssa Suomessa 3) Edesauttaa alueen metalliteollisuuden kansainvälistymistä 4) Tehostaa teknologian siirtoa alueen metallialan yritysten hyödyksi Kehitetään tuotantostudioiden yhtenäinen palvelukonsepti Kehitetään metallialan yritysten henkilöstön osaamista ja niiden tarvitsemia toimitila- ja rahoituspalveluja Luodaan alueellinen innovaatioverkosto ja liitetään se osaamisklusteriin Järjestetään metallialan seminaareja ja tapahtumia Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2007-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 127 000 - ostopalvelut 185 000 - matkakulut 19 598 - toimisto- ja vuokrakulut 21 951 - muut kulut 6 451 YHTEENSÄ 360 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2013: 3 400 000 - valtio / osaamiskeskusohjelma 180 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 22 500 ) 180 000 YHTEENSÄ 360 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.10.2006 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com R&D WOOD Puutuoteteollisuuden tutkimus ja kehitys Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 2008-2010 Puutuoteteollisuudessa Pohjois-Pohjanmaa on poikkeuksellinen alue Suomessa, koska maakunnan puutuoteteollisuusyritykset ovat kasvattaneet jalostusarvoaan nopeimmin koko maassa. R&D Wood -hanke haastaa ja aktivoi yrityksiä 8
panostamaan tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta suotuisa kehitys voisi jatkua. Hankkeen yrityskohtainen toteutusta-pa antaa mahdollisuuden toteuttaa konkreettisia pilottihankkeita yrityksissä ja lisäksi sen avulla käynnistetään yrityskohtaisia laajempia tutkimushankkeita. R&D Wood -hanke koostuu kahdesta pääosiosta, Kehittämisympäristö (KEHY) -osaamisesta sekä yrityskohtaisista kehittämistoimenpiteistä. KEHY-osaaminen jakaantuu edelleen kahteen osaan siten, että jo olemassa olevia osaamisalueita vahvistetaan ja toisaalta luodaan uusia osaamisalueita kehittämisympäristöön. Yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet ovat suoravaikutteisia, joko yhteen tai useampaan yritykseen (yritysryhmähankkeet) kohdistuvia toimenpiteitä. Hankkeen panostuksen kohteina ovat jo olemassa olevien osaamisalueiden (mm. pintakäsittelyteknologia) vahvistaminen sekä uusien osaamisalueiden (mm. monimateriaaliosaaminen, rakenteiden energialuokitukseen liittyvä osaaminen ja teollinen muotoilu) kehittäminen. 1) Lisätä puutuotealan yritysten kilpailukykyä 2) Kasvattaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa edelleen 3) Tukea maakuntien puutuoteteollisuuden tutkimus- ja kehittämisympäristön vahvistumista 4) Aktivoida yrityksiä hyödyntämään mm. Tekesin avulla toteutettavia suurempia yrityskohtaisia hankkeita Hankitaan huippuosaamista puutuotealan yritysten käyttöön Tehdään yrityksiä palvelevaa soveltavaa tutkimusta mm. yhteistyössä VTT:n ja TKK:n kanssa Toteutetaan yrityskohtaisia kehittämishankkeita Hyödynnetään kehittämisympäristöön kumuloitunutta tietoa ja osaamista ammattikorkeakoulun tekniikan alan opetuksessa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu / CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 176 000 - ostopalvelut 126 000 - matkakulut 45 000 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 30 000 - muut kulut 25 000 YHTEENSÄ 402 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 1 205 000 - valtio + EU / EAKR 281 400 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 5 338 ) 40 200 - yksityisrahoitus 80 400 YHTEENSÄ 402 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2009 Vesa Martinkauppi, CENTRIA tutkimus ja kehitys Ylivieska Puh: (08) 4492 707 GSM: 044 4492 707 Fax: (08) 4492 599 E-mail: vesa.martinkauppi@centria.fi TAITAJIEN TIERNA -jatkoprojekti Taitajien tierna -jatkohanke pohjautuu ajalla 1.3.2007-30.4.2008 toteutettuun esiselvitykseen, jonka puitteissa suoritetun kartoituksen mukaan alueen eri organisaatiot ja Oulun lentoaseman matkustajat ovat kiinnostuneita ostamaan lahja- ja tuliaistuotteita Oulun lentoasemalta. Tuotteet toimivat Pohjois-Pohjanmaan käyntikorttina. Niissä korostuu alueen luonto, perinteet, kulttuuri, historia sekä paikalliset makutottumukset. Tuotteiden valmistus lisää työllisyyttä ja 9
edistää alueen yrittäjyyttä. Tuotteet on tarkoitettu koti- ja ulkomaan liike-/vapaa-ajanmatkustajille sekä koti- ja ulkomailla asuville henkilöille ja heidän edustamilleen organisaatioille. Hankkeen toimenpiteiden ensisijaisina kohderyhminä ovat Pohjois-Pohjanmaan käsityö- ja taideteollisuusalan, elintarvikealan sekä matkailualan yrittäjät ja/tai yrittäjiksi aikovat henkilöt. Hankkeen tavoitteena on saada maakunnan yrittäjät/tuottajat verkostoitumaan, kehittämään toimintaansa ja yhteistyössä perustamaan Oulun lentoasemalle paikallistuotteiden myyntipisteen. Lisäksi tuotteille pyritään löytämään uusia myyntimahdollisuuksia alueella, mm. matkailukohteissa. 1) Tehostaa pienyrittäjien tuotantoa sekä parantaa kohdealueen työllisyyttä 2) Edistää laadukkaita ja paikallisuuteen perustuvia tuotteita valmistavan yrittäjäverkoston syntymistä 3) Edistää pienten yritysten kehittymistä ja kansainvälistymisvalmiuksia teknologiaa ja sähköistä kaupankäyntiä hyödyntäen 4) Tarjota matkailualan yrittäjille mahdollisuus saada asiakkaita lentomatkustajien joukosta Järjestetään kohderyhmille mm. laatuun, tuotekehitykseen, markkinointiin, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyviä koulutuksia Testataan tuotteiden menekkiä testataan koemyyntijaksoissa nykyisessä lentokenttämyymälässä Etsitään hankkeeseen osallistuvien yrittäjien tuotteille uusia myyntimahdollisuuksia alueella Edistetään pienyrittäjien, eri organisaatioiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista järjestämällä mm. erilaisia tapahtumia Perustetaan yrittäjien yhteistyöllä Oulun lentoasemalle paikallistuotteiden myyntipiste ja sen yhteyteen myynnin ja asiakaspalvelun tueksi internet-sivut ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 1.12.2008-31.6.2011 - palkka- ja sivukulut 112 650 - ostopalvelut 26 000 - matkakulut 19 000 - aine- ja tarvikekulut 5 600 - muut kulut 20 100 YHTEENSÄ 183 350 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 469 400 - valtio + EU / ESR 145 102 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 2 331 ) 20 720 - yksityisrahoitus 17 528 YHTEENSÄ 183 350 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 15.12.2009 Arja Keränen, ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Puh: (08) 3168 611 GSM: 040 7439 731 Fax: (08) 373 075 E-mail: arja.keranen@proagria.fi T&K -AKTIVAATTORI 2008-2010 T&K -Aktivaattori 2008-2010 hankkeessa edelleenkehitetään aiemmin toteutettujen aktivaattorihankkeiden toimenpiteitä. Paikallisella elinkeinoelämän tuntemuksella sekä paikallisten toimijoiden sitoutumisella on keskeinen rooli T&K -Aktivaattori 2008-2010 -hankkeen toteuttamisessa. Seutukuntien pk-yrityksiin on kertynyt ns. hiljaista tietoa eli osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää kehittämishankkeissa. Toisaalta julkisten rahoituslähteiden tunnettuus seutukuntien pk-yrityksissä on heikkoa ja useimmiten niillä on vähäinen kokemus t&k -toiminnasta. T&K -Akti-vaattori 10
2008-2010 -hankkeen päätehtävänä on avustaa pk-yrityksiä hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laa-dinnassa sekä tarvittavien asiantuntija- ja yritysverkostojen luomisessa. Tätä kautta nostetaan pk-yritysten osaamis-tasoa siirtämällä niihin kehittämishankkeiden kautta asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 1) Nostaa pk-yritysten osaamistasoa kehittämishankkeiden kautta siirtämällä niihin asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Lisäksi tavoitteena on lisätä yritysten kehittämisrahoitusta kasvukeskusten (Oulun seutu) ulkopuolella 2) Etsiä pk-yritysten osaamispohjaisia hankeaihioita ja jalostaa niitä yhdessä yrittäjien ja rahoittajien kanssa toteuttamiskelpoisiksi kehittämishankkeiksi 3) Vakiinnuttaa T&K - vastaavien toiminta osaksi seutukunnallisten yrityspalvelupisteiden toimintaa Aktivoidaan pk-yrityksiä nostamaan esille hankeaihioita Käsitellään pk-yritysten hankeaihioita sekä avustetaan hanke-/rahoitussuunnitelmien laadinnassa Järjestetään ns. klinikkapäiviä seutukunnittain potentiaalisille yrityksille Suunnitellaan ja käynnistetään polisten välisiä yhteishankkeita yhdesssä Multipolis ry:n T&K -Aktivaattorin kanssa Hyödynnetään osaamiskeskusten forumeiden tieto-taitoa sekä kansainvälisiä verkostoja ja kaupallistamispalveluja Ylläpidetään internet-sivustoa osoitteessa http://www.inno.multipolis.fi sekä järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia pk-yrityksille Koordinoidaan toimintaa Multipolis-verkostossa Pohjois-Pohjanmaan alueella 4. TOTEUTTAJA: Iin Micropolis Oy 1.4.2008-31.12.2010 - palkat ja sivukulut 70 400 - ostopalvelut 2 500 - matkakulut 3 000 - toimisto- ja vuokrakulut 8 000 - kone- ja laitehankinnat 200 - muut kulut 1 500 YHTEENSÄ 85 600 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 238 900 - valtio / maakunnan kehittämisraha 59 920 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 4 100 ) 23 930 - yksityisrahoitus 1 750 YHTEENSÄ 85 600 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2008 Kari Autio, Iin Micropolis Oy Puh: (08) 5536 000 GSM: 040 5889 867 Fax: (08) 5536 112 E-mail: kari.autio@micropolis.fi TUOTANNOLLISTEN YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT Pk-yrityksissä on kasvava työvoimapula, joka on uhka yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Työvoiman ikääntymisestä johtuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä on muodostumassa monessa yrityksessä strategiseksi haasteeksi. Tämän vuoksi yrityksillä on tarve saada näkyvyyttä ja lisätä houkuttelevuuttaan kehittyvinä ja laadukkaina työnanta-jina. Alueella toimivien yritysten liikkeenjohdollisten taitojen kohottamiseen on myös selvästi tarvetta. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajilla ja johtajilla on yleensä vankka oman alansa ammattitaito, mutta toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen heillä ei useinkaan riitä aikaa eikä resursseja. Pienyrittäjän on myös vaikea edetä toimintojen kehittämistyössä ilman ohjausta. Erityisesti yrityskohtainen kehittäminen ja koulutus on koettu tarpeelliseksi. Useimmat yri- 11
tykset ovat jonkinlaisessa alihankinta-/sopimusvalmistusyhteistyössä toisten yritysten kanssa. Tämän yhteistyön lisäämisessä ja kehittämisessä koulutuksella on tärkeä rooli. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen, uusien asiakkaiden etsiminen sekä tuotekehitys ovatkin Tuotannollisten yritysten menestystekijät -hankkeen keskeisiä koulutusteemoja. 1) Edistää Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien alueilla toimivien tuotannollisten pk-yritys-ten henkilöstön osaamista 2) Kehittää hankealueen tuotannollisten pk-yritysten työympäristöä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi 3) Kohottaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä 4) Parantaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten edellytyksiä kansainväliseen toimintaan 5) Lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja luoda siten pohjaa alueelliselle osaamisen kehittämiselle Kootaan yhteenveto yritysten henkilöstön osaamisesta ja tavoitteista Laaditaan yrityskohtaisia kehittämisohjelmia aikatauluineen, vastuuhenkilöineen ja tavoitteineen Toteutetaan yrityskohtaiset kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Järjestetään yritysvierailuja ja oppilaitoskäyntejä Tiedotetaan hyvistä käytännöistä yms. Haapaveden Teknologiakylä Oy 1.5.2008-30.4.2011 - palkka- ja sivukulut 73 400 - ostopalvelut 85 300 - matkakulut 5 250 - aineet, tarvikkeet ja tstokulut 3 050 - muut kulut 6 750 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 83 000 YHTEENSÄ 256 750 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 723 315 - valtio + EU / ESR 134 860 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 4 805 ) 9 610 - yksityisrahoitus 29 280 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 83 000 YHTEENSÄ 256 750 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Timo Kähkönen, Haapaveden Teknologiakylä Oy GSM: 0400 150 260 Fax: (08) 450 245 E-mail: timo.kahkonen@haapavesi.fi YRITYSPALVELUT 2010 -LUVULLA YPP2010 Oulun Eteläisen alueen yritysten kehittymistä ja kasvua hidastavia tekijöitä on todettu olevan liiketoiminnan eri osaalueilla ja vaihtelevia kehittämistarpeita ilmenee yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintaympäristöjen muutosten ennakoinnin tarve on voimakkaasti korostunut erityisesti alueen kasvumahdollisuuksia sisältävissä yrityksissä. Liiketoiminnan strategisen johtamisen hallitseminen, sen organisoiminen säännölliseksi työskentelytavaksi ja strategiatyössä tarvittavien mallien ja työvälineiden ottaminen aktiiviseen käyttöön edellyttää valmiustason nostamista nykyisestä tasosta. Yrityspalvelut 2010-luvulla YPP2010 -hankkeessa kehitetään, tuotteistetaan ja testataan 2010-luvulla sovellettavat kuntien tuottamat yrityspalvelut, jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä kasvamaan kannattavasti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä (globalisaatio ja informaatioteknologia). Yrityspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota luo- 12
vuuteen, innovaatioihin ja inhimilliseen pääomaan kaikessa yritystoiminnassa. Hankkeen yhteydessä käynnistetään PKyrittäjyyden tutkimusohjelma Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutissa. Tutkimusalue täsmennetään PK-yri-tysten tietovirtoihin, innovaatioiden simulointiin ja pelillisyyden hyödyntämiseen yrityspalveluissa, yritysten strategiaprosesseissa sekä henkilöstön inhimillisen pääoman ja luovuuden käyttämisessä liiketoiminnan ja yrittäjyyden kilpailukeinona aikaisempaa korostuneemmalla tavalla. Hankkeen tuloksena saadaan alueellinen innovaatiostrategia, uudet innovatiiviset yrityspalvelut sekä PK-yrittäjyyden tutkimusohjelma, jotka kantavat uuden vuosikymmenen ennakoimattomissa toimintaympäristöissä erityisesti harvaan asutulla, teollistuneella yrittäjyysmaaseudulla. 1) Luoda alueellinen innovaatiostrategia, uudet innovatiiviset yrityspalvelut sekä PK-yrittäjyyden tutkimusohjelma 2) Parantaa kohdealueen PK-yritysten toimintaedellytyksiä sekä yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä niin kansallisilla kuin globaaleillakin markkinoilla 3) Tiivistää yrityspalveluorganisaatioiden ja PK-yritysten välistä verkottumista ja yhteistyötä Kehitetään, tuotteistetaan ja testataan 2010-luvulla sovellettavat kuntien tuottamat yrityspalvelut, jotka auttavat yrityksiä ja yrittäjiä kasvamaan kannattavasti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä Käynnistetään PK-yrittäjyyden tutkimusohjelma Oulun Yliopiston Oulun Eteläisen instituutissa Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 1.2.2010-31.1.2013 - palkka- ja sivukulut 118 088 - ostopalvelut 60 393 - matkakulut 8 845 - toimisto- ja vuokrakulut 11 000 - kone- ja laitehankinnat 765 - muut kulut 3 055 YHTEENSÄ 202 146 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2010-2013: 661 570 - valtio + EU / EAKR 161 716 - Nivala-Haapajärven seutukunta 25 332 - yksityisrahoitus 15 098 YHTEENSÄ 202 146 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 9.11.2009 Esa Jussila, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Puh: (08) 450 603 GSM: 044 4457 000 Fax: (08) 450 645 E-mail: esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN AIKUISENA AGROLOGIKSI Oulun Eteläisen alueella on Suomen mittakaavassa erittäin voimakasta maidon ja naudanlihan tuotantoa. Maatilat ovat keskimääräistä suurempia ja niiden kannattavuus on perinteisesti ollut hyvä. Luonnonvara- ja ympäristöalan korkeakoulutusta ei alueella kuitenkaan ole. Aikuisena agrologiksi -hanke pohjautuu Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaan 2005-2010. Strategiassa on tavoitteena aloittaa luonnonvara-alan korkeakouluopetus alueella. Hanke vastaa Oulun Eteläisen alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. Esiselvityshankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan alueella on suuresti kiinnostusta Haapajärvellä järjestettävää maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa (agrologi (AMK)) kohtaan. Esiselvityksen pohjal-ta on tehty opetussuunnitelma sekä tila- ja henkilöstöresurssien kartoitus, jotka ovat olleet pohjana tämän aikuiskou- 13
lutushankkeen suunnittelussa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen maaseutuyrittäjät, alalle aikovat ja alas-ta kiinnostuneet. 1) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella 2) Parantaa Oulun Eteläisen alueella toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta 3) Lisätä Oulun Eteläisen alueen vetovoimaisuutta opiskelu-, työ- ja asuinpaikkana Toteutetaan luonnonvara-alan korkeakoulutusta tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena, tutkintonimikkeenä agrologi (AMK) Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1.2.2009-31.7.2012 - palkka- ja sivukulut 171 420 - ostopalvelut 2 000 - matkakulut 10 000 - aine- ja tarvikekulut 5 760 - muut kulut 5 524 YHTEENSÄ 194 704 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2012: 697 150 - valtio + EU / ESR 169 454 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: *** ) 25 250 YHTEENSÄ 194 704 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Jukka Tikkanen, OAMK / Luova Puh: 010 2723 290 GSM: 050 3174 812 Fax: 010 2721 260 E-mail: jukka.tikkanen@oamk.fi *** Nivala-Haapajärven seutukunta kattaa osan seutukuntaan kohdistuvasta kuntarahoituksesta. Pääosan kuntarahoituksesta kattavat opiskelijoiden kotikunnat osallistujien lukumäärän mukaisissa suhteissa. BIOENERGIAN EDELLÄKÄVIJÄT Pohjois-Pohjanmaan noin 29 000:sta metsänomistajasta merkittävä osa ei tunne metsissään olevia energiaraaka-ainevaroja tai mahdollisuuksia tuoda niitä energiantuotantoon. Toimijoilla ei puolestaan ole tietoa metsänomistajista, joi-den metsissä energiapuuta olisi. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa ja lisäksi energiapuuhun liittyy paljon ennakkoluu-loja, vanhentuneeseen tietoon perustuvia epäluuloja ja arkuutta käydä kauppaa energiapuusta. Myös pienkiinteistöjen polttopuun käyttöä sekä siihen liittyvää yrittäjyyttä on mahdollista kehittää edelleen. Maakunnan energiastrategiassa määritelty bionergian käytön lisäämistavoite koostuu metsähakkeen käytön lisäyksestä nykyisissä lämpö- ja teollisuuslaitoksissa 1 000 GWh/v, Oulun seudun ja muiden lämpölaitosten peltobiomassojen käytön lisäyksestä 300 GWh/v. sekä pienkiinteistöjen energiainvestoinneista ja pelletin/puun käytön lisäyksestä 250 GWh/v. Metsissä tuotettava energiapuu muodostaa suurimman lisäyspotentiaalin. 14
1) Luoda lähienergian tuotannon- ja käytön toimintamalli sekä tukea toiminnan käytännön toteutusta seitsemällä pilottialueella (keskimäärin 1 alue / seutukunta) 2) Lisätä energiapuun tarjontaa sekä metsätiloja että metsäammattilaisia aktivoimalla 3) Kehittää polttopuun käyttöä Laaditaan bioenergian tuotanto- ja käyttösuunnitelmia valituille pilottialueille eri puolille maakuntaa ja käynnistetään niiden toteutus Järjestetään maatilan energiasuunnitelmasta kiinnostuneille yrittäjille tilaisuuksia, joissa käydään läpi maatilayrittäjien valmiuksia ja halukkuutta laatia tai hankkia itselleen energiasuunnitelma Kootaan yhteen metsänomistajia, energiapuun hankinnan parissa työskenteleviä yrityksiä ja energiapuun käyttäjiä vaihtamaan tietoa ja vähentämään energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyvää epätietoisuutta Hyödynnetään metsävaratietoa ja sen tuomia mahdollisuuksia metsänomistajien neuvonnassa Järjestetään maakunnan metsänomistajille ja metsäammattilaisille energiapuukohteiden tunnistamiseen ja korjuuteknologiaan liittyviä teemapäiviä ja tapahtumia yhdessä hankeyhteistyökumppaneiden kanssa Etsitään uusia sähköisen viestinnän käyttömuotoja neuvonnan jälkihoidossa Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1.1.2008-31.12.2011 - palkka- ja sivukulut 217 700 - ostopalvelut 20 800 - matkakulut 48 000 - toimisto- ja vuokrakulut 6 700 - muut kulut 22 000 YHTEENSÄ 315 200 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 792 790 - valtio + EU / EMR 253 865 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 4 000 ) 29 815 - yksityisrahoitus 31 520 YHTEENSÄ 315 200 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Eeva-Liisa Repo, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Puh: 020 7727 003 GSM: 040 5487 026 Fax: 020 7727 001 E-mail: eeva-liisa.repo@metsakeskus.fi ELINVOIMAA MAASEUDULLE Maaseutupoliittisen erityisohjelman mukaan yrityspalveluilla on huomattava vaikutus erityisesti pk-yritystoiminnan kehittymiseen. Julkisen ja markkinaehtoisen yrityspalvelusektorin rinnalle on EU:n rakennerahastohankkeiden kautta onnistuttu luomaan kansallisesti merkittäviä maaseudun yritystoiminnan neuvontapalveluja seudullisiin yrityspalvelupisteisiin. Ne tulisikin vakiinnuttaa osaksi yrityspalvelujärjestelmää. Julkista yrityspalvelujärjestelmää ollaan uudistamassa asiakaslähtöisemmäksi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Maaseudun sekä palvelu- että tuotannollisille aloille odotetaan syntyvän ohjelmakauden 2007-2013 aikana runsaasti uusia työpaikkoja. Yrittäjät löytyvät joko maaseudun nykyisistä asukkaista ja maatiloilta tai maaseutuasumisesta kiinnostuneista muuttajista. Elinvoimaa maaseudulle -hankkeessa yritysneuvontaa kehitetään yhteistyössä hanketta hallinnoivan ProAgria Oulun ja seutukuntien elinkeinopisteiden kanssa. ProAgria Oulun kautta hanke saa resurssit, painotukset työn suuntaamiseen seutukunnallisten elinkeinostrategioiden ja maaseutuohjelman mukaan sekä työnjohdon. Seutukunnallisten yrityspalvelupisteiden kautta hankkeen vetäjä saa puolestaan vertaistukea yritysneuvojilta, koulu-tusja tiedotusapua sekä mahdollisuuksia työvälineiden kehittämiseksi. 15
1) Toteuttaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän liiketoimintasuunnitelmassa kuvattua Seudulliset yrityspalvelut -palvelukokonaisuutta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 2) Varmistaa tasalaatuinen palvelu koko hankealueella sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta 3) Tuoda maaseutuyrityksiä ja -yrittäjiä mahdollisimman laajasti neuvonnan piiriin 4) Kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyödyntämällä tehokkaasti markkinaehtoista tarjontaa Kytketään maaseutuyritysten neuvonta osaksi seudullisen yrityspalvelun toimintaa Suunnitellaan ja kehitetään maaseudun elinkeinoelämän palveluja mm. selvittämällä ja arvioimalla yritystoimin-nan yleisiä toimiala- ja tuotantosuuntakohtaisia toimintaedellytyksiä Kehitetään maaseutuyritysten ja muiden toimijoiden verkottumista ja yhteistyötä Tiedotetaan maaseutuyrittäjyydestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ProAgria Oulu ry 1.3.2008-28.2.2011 - palkka- ja sivukulut 24 000 - ostopalvelut 3 500 - matkakulut 10 000 - toimisto- ja vuokrakulut 6 000 YHTEENSÄ 43 500 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 234 500 - valtio + EU / EMR 39 150 - Nivala-Haapajärven seutukunta 4 350 YHTEENSÄ 43 500 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Hannu Kokkoniemi, ProAgria Oulu ry Puh: (08) 440 944 GSM: 040 5464 853 Fax: (08) 440 237 E-mail: hannu.kokkoniemi@proagria.fi KIPINÄÄ KYLILLE Kipinää kylille on Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien yhteinen kylien kehittämishanke, joka on tarkoitettu kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien yms. aktiivisille henkilöille ja toimijoille. Hankkeessa jatketaan Kylävalakiat-kyläkehittäjähankkeessa vuosina 2002-2005 aloitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja sen tavoitteena on aktivoida ihmisiä omaehtoiseen kylien kehittämistyöhön sekä auttaa heitä tiedostamaan omat voimavarat, niiden käyttäminen ja hyödyntäminen kylien kehittämistyössä. Hankkeen keskeinen päämäärä on vaikuttaminen oman alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi siten, että ihmiset voivat ja haluavat asua syrjäisillä alueilla ja että keskeiset palvelut säilyvät. Päätavoitteena on kylien ja kuntien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon. Kylille laaditaan uusia kyläsuunnitelmia ja vanhoja päivitetään. Tarkoituksena on kartoittaa kylien kehittämistarpeet ja tavoitteet. Kylien kehittämishankkeet perustuvat pääasiassa näihin kyläsuunnitelmiin. Suunnitelmat antavat paremmat edellytykset hankkeiden eteenpäin viemiseen. Tärkeänä tavoitteena on tukea kylien viihtyisyyttä, palveluiden säilyttämistä sekä yritysten toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten viihtymiseen kylillä. 1) Edistää maakunnallisen kyläohjelman toteuttamista 2) Aikaansaada kylienvälistä yhteistyötä alueellisesti ja kansainvälisesti 16
3) Laatia ja päivittää kyläsuunnitelmia 4) Tukea yrittäjyyden ja kylien elinvoimaisuuden kehittymistä Edesautetaan maakunnallisen kyläohjelman toteuttamista nettijulkaisun ja tiedottamisen kautta Laaditaan ja toteutetaan kyläbarometri seurantaan ja arviointiin Kootaan kylätoimijoiden tietopankki/verkkolehti, blogit Autetaan kyläsuunnitelmien laatimista ja päivittämistä Tuetaan kylien mahdollisuuksia vaikuttaa kuntasuunnitelmiin sekä edistetään kylien ja kuntien yhteistoimintaa Aktivoidaan ja innostetaan kyläläisiä kehittämistyöhön Opastetaan ja neuvotaan kylien asukkaita elinvoimaisuutta edistävissä teemoissa (yritteliäisyys, kumppanuus, sopimuksellisuus, profiloituminen) PSK-Aikuisopisto 1.8.2009-31.7.2011 - palkka- ja sivukulut 79 580 - ostopalvelut 4 400 - matkakulut 11 000 - toimisto- ja vuokrakulut 2 000 - muut kulut 6 000 YHTEENSÄ 102 980 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2011: 203 760 - valtio + EU / EMR 87 533 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 750 ) 5 149 - yksityisrahoitus 10 298 YHTEENSÄ 102 980 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 29.1.2009 Tarja Niskanen, PSK-Aikuisopisto GSM: 044 3120 750 Fax: (08) 3120 723 E-mail: tarja.niskanen@psk.fi MAKU - HELMI Lähellä tuotettu ruoka on noussut arvoonsa oman maakunnan tuotteita kysytään ja niitä halutaan tarjota. Niistä löydetään lisäarvo, tarinat ja tekijät. Paikallisen ruokatuotannon käyttöasteen ja ruuan laadun nostamisella on myös huomattavia ruuan turvallisuus- ja työllisyysvaikutuksia sekä toisaalta ekologisia vaikutuksia. Vahva ruokakulttuuri on vahvuus, jota kaikki toimijat voivat eri muodoissa hyödyntää. Elintarvikkeiden laatu perustuu niiden aistittaviin ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, turvallisuuteen, käyttömukavuuteen sekä koko elintarviketuotantoketjun hallittuun toimintaan. Pk-yrityksille tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat keskeinen kilpailutekijä, jonka tulisi olla kunnossa. Myös ympäristöasioiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Elintarvikkeiden turvallisuus tulee ole-maan tulevaisuudessa erittäin tärkeää ja tällä alueella myös pienillä yrityksillä tulisi olla käytössään paras teknologia ja osaaminen. MAKU - HELMI -hankkeen kohderyhmänä ovat Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa toimivat julkiset ja yksityiset ruokapalvelut sekä kaupunki- ja maaseuturavintolat, matkailupalvelupaikat, elintarviketuot-tajat ja jatkojalostajat. 1) Parantaa sekä lähiruuan että sen tuottajien tunnettuutta, laatua ja imagoa 2) Nostaa paikallisen ruokatuotannon käyttöastetta ja lisätä raaka-ainevalikoimaa 3) Edistää kohdealueen yrittäjien ja viljelijöiden välistä yhteistyötä 17
4) Auttaa elintarvikealan yrittäjiä löytämään omat vahvuutensa raaka-aineen tuottajina sekä ammattikeittiöiden henkilökuntaa ymmärtämään lähiraaka-aineiden käytön merkitys Järjestetään elintarvikealan kurssi- ja koulutustoimintaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville sekä ammattikeittiöiden henkilöstölle sekä opintomatkoja kotimaisiin alan yrityksiin Tuotetaan ohjeistusta kohdealueen yrityksille ja suurkeittiöille alueen raaka-aineista valmistettujen ruoka-, jälkiruoka- ja leivontareseptien muodossa Avustetaan yrityksiä tuotepakkausten ja etikettien visuaalisessa suunnittelussa sekä lakisääteisten pakkausmerkintöjen käyttämisessä Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 1.9.2009-30.4.2012 - palkka- ja sivukulut 47 340 - ostopalvelut 4 500 - matkakulut 1 200 - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 800 - muut kulut 2 550 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 27 350 YHTEENSÄ 84 740 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2012: 257 201 - valtio + EU / ESR 51 909 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 1 850 ) 3 701 - yksityisrahoitus 1 780 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 27 350 YHTEENSÄ 84 740 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 12.5.2008 Eija Heikkilä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4592 111 GSM: 044 7692 445 Fax: (08) 4592 280 E-mail: eija.heikkila@hao.fi MUUTOKSESSA MUKANA Koko suomalainen yhteiskunta ja sen maaseutu joutuvat pohtimaan ikä- ja elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työllistymiseen ja työvoiman löytymiseen. Myös maaseutu painii jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin työvoimapulan kanssa työntekijöitä on vaikea saada kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin. Yksi ratkaisuehdotus voi olla nykyistä aktiivisempi työvoiman rekrytoiminen ja työllistäminen sekä suoraan ulkomailta että jo maassa asuvien maahanmuuttajien keskuudesta. Siinä tilanteessa, kun maahanmuuttajat työllistyvät maaseudulle, sekä maahanmuut-tajat että uudet työnantajat tarvitsevat usein erityistä alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Maahanmuuttajien orien-toituminen yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä arjen taidot, elämänhallinta, yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus ovat aihealueita, joiden kattava käsittely ja omaksuminen vaativat konkreettisia kohtaamisia valtaväestön kanssa. Kol-mannen sektorin toiminta yhdessä maaseutuoppilaitosten, maaseutuyrittäjien ja kuntien sosiaalitoimen kanssa auttaa avaamaan maahanmuuttajille konkreettisia toiminta-, vaikuttamis- ja harrastusmahdollisuuksia paljon nykyistä katta-vammin. Tällainen kaksisuuntainen kotouttamisohjelma lisää samalla molemminpuolista ymmärrystä ja suvaitsevai-suutta. Maaseudun Sivistysliitto on aloittanut uuden ESR-osarahoitteisen Muutoksessa Mukana -monikulttuurisuushankkeen, jossa on mukana kaksitoista Pohjois-Pohjanmaan kuntaa Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kuusamo, Kärsämäki, Nivala, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki ja Vihanti. Yhteensä näissä kunnissa on 917 maahanmuuttajaa, jotka eivät vielä ole saaneet Suomen kansalaisuutta. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaalla asuvista maahanmuuttajista on iäl-tään 15-64-vuotiaita. Valtaosa heistä on siis työikäisiä ja he tarvitsevat erilaisia neuvonta- ja ohjauspalveluja integroituakseen nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sijoittuakseen nykyistä paremmin työelämään. 18
1) Toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamisohjelmaa 2) Integroida maaseudulla asuvat maahanmuuttajat nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan 3) Kehittää valtaväestön maahanmuuttajiin liittyviä asenteita Järjestetään koulutusta, työharjoittelua ja työnohjausta sekä maahanmuuttajille että maaseutuyrittäjille Tehdään yhteistyötä mukana olevien kuntien, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Maaseudun Sivistysliitto / Pohjois-Suomen aluekeskus 1.9.2008-31.1.2011 - palkka- ja sivukulut 63 130 - ostopalvelut 20 000 - matkakulut 14 500 - toimisto- ja vuokrakulut 26 040 - muut kulut 3 000 YHTEENSÄ 126 670 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 315 873 - valtio + EU / ESR 110 470 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 1 800 ) 13 200 - yksityisrahoitus 3 000 YHTEENSÄ 126 670 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 25.8.2008 Virpi Harilahti-Juola, Maaseudun Sivistysliitto / P-S aluekeskus Puh: (08) 5409 715 GSM: 044 5681 115 Fax: (08) 5409 719 E-mail: virpi.harilahti-juola@msl.fi REHUVILJAN VILJELYN KEHITTÄMINEN POHJOIS- JA KESKI - POHJANMAALLA Viljan hinta on vaihdellut viime aikoina ja viljanviljelyn kannattavuuden tuottajakohtaista parantamista tarvitaan jatkuvasti. Kannattavuutta voidaan parantaa muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia vähentämällä. Muuttuvien kustannusten vähentämisessä etusijalla on harjoitetun viljelytekniikan parantaminen. Kiinteiden kustannusten vähentäminen edellyttää enemmän tuotannon strategista suunnittelua ja uusien toimintamallien omaksumista. Viljanviljelyn kehittämi-sen suurin haaste on tuotantomotivaation säilyttäminen tilanteessa, jossa pitkällä aikavälillä viljan myyntituotot ovat tuotantotukea pienempi tuloerä. Jotta motivaatio säilyisi, tulee viljanviljely profiloida nykyistä selvemmin omaksi tuotantosuunnaksi, jossa osaaminen tulee palkituksi. Ylivieskassa käyttöön otettu uusi Rehuraision tehdasyksikkö puoltaa omalta osaltaan rehuviljelyn kehittämistä. Rehunviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla -hankkeen keskeinen sisältö on viljantuottajien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen toteuttajana toimii MTT Siikajoen toimipiste yhdessä ProAgria Oulun ja ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa. Kehitettävät osaamisalat ovat käytännön viljanviljelyn osaamisen ohella erityi-sesti yrityksen liikkeenjohto ja uudet toimintamallit. 1) Parantaa rehuviljatuotannon kannattavuutta ja tuottavuutta 2) Turvata alueen rehuviljasadon jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan omat lähtökohdat huomioiden 3) Tehostaa alueen rehuviljelyalan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä 19
Järjestetään koulutuspäiviä alueen viljan tuottajille Organisoidaan rehuviljan viljelykokeita Tiedotetaan rehuviljan viljelyyn liittyvistä uusista toimintatavoista ja tutkimustuloksista MTT Siikajoen toimipiste 1.5.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 116 435 - ostopalvelut 16 000 - matkakulut 22 630 - vuokrakulut 4 700 - muut kulut 14 090 YHTEENSÄ 173 885 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 501 846 - valtio + EU / EMR 139 113 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2010: 3 598 ) 17 386 - yksityisrahoitus 17 386 YHTEENSÄ 173 885 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Essi Saarinen, MTT Ruukki GSM: 050 4061 722 Fax: (08) 2708 4599 E-mail: essi.saarinen@mtt.fi TIETOSEPPÄ Maatalous säilyy Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmien mukaan maaseudun merkittävänä elinkeinona tulevaisuudessakin sekä Keski-Pohjanmaalla että Oulun Eteläisen aluella. Näitä alueita pidetään myös kansallisesti tärkeinä maatalousalueina, joilla alkutuotannon elinkeinojen aluetaloudellinen merkitys on huomattava. Alueiden maatalous on erikoistunut vahvasti maidontuotantoon, naudanlihantuotantoon, perunanviljelyyn sekä turkistuotantoon. Maatalouselinkeinoilla on myös lukuisia rasitteita, uhkakuvia ja haasteita, joihin tulisi pystyä vastaamaan. Valtioneuvoston kanslian talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä toteaa raportissaan (2006), että maatalous on Suomen toimialoista ehkä kaikkein suurimman sopeutumisen edessä globalisaation edetessä. Sopeutumiseen ajavat Suomessa ennen kaikkea luonnonolot, pienen tilakoon aiheuttama alhainen tuottavuus sekä EU-politiikka ja maailmankaupan vapautuminen. Tietoseppä-hanke pyrkii osaltaan auttamaan maatalousyrittäjiä vastaamaan näihin haasteisiin lisäämällä yrittäjien osaamista ja välittämällä uutta tietoa toiminnan ja tuotannon suunnitteluun. 1) Parantaa hankealueen maatalousalan menestymisedellytyksiä 2) Tarjota tietoa ja tukea hankealueen maatiloille muutoksen hallintaan ja toiminnan kehittämiseen 3) Edesauttaa hankealueen maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä ja myönteistä kehittymistä Järjestetään teemapäiviä, opintomatkoja ja tiedotustilaisuuksia hankkeen sisältöön kuuluvista aihepiireistä Tiedotetaan ajankohtaisista asioista eri medioiden välityksellä sekä erilaisissa tilaisuuksissa, kokouksissa ja messuilla 20