Tornionlaakson Kesäsiika Tornedalens Sommarsik Hankesuunnitelman tiivistetty versio Versio 2.0/ 30.3.2015 MVa, JNi, ES 1
Sisällysluettelo TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA TIIVISTELMÄ 3 TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA, KUMPPANIT (KUMPPANEIDEN KARTOITUS, HYÖDYNSAAJAT) 5 VISIO 7 TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA HANKKEEN TAVOITTEET 7 HANKKEEN KOHDERYHMÄT 8 2
Tornionlaakson Kesäsiika tiivistelmä Tornionlaakson Kesäsiika -hanke on alisen Tornionlaakson perinnekalastuskulttuureiden ja kesäsiian katoamisesta huolestuneiden tahojen yhteinen kehityshanke. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Tornionlaakson ainutlaatuisten perinnekalastuskulttuureiden vetovoimaisuutta. Tavoitteena on lisätä tietämystä kalasta ja kulttuurisista erityispiirteistä alueen kalastajien, asukkaiden, yrittäjien ja erityisesti nuorten parissa. Hankkeen avulla luodaan edellytyksiä elävää kalastuskulttuuria tukevan Tornionjoen siikakannan kestävälle hoidolle. Hanke on lähtenyt paikallisista tarpeista. Hankkeen valmistelu on toteutettu Prosiika ry:n vetämänä talkootyönä yhdessä siian vaellusalueen kalastajien, asukkaiden ja yritysten sekä asiantuntijakumppanien kanssa. Valmisteluun on osallistunut yli 100 henkilöä erilaisissa tilaisuuksissa ja työpajoissa. Tornionlaakso on maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen kulttuuriympäristö. Tornionjoen luonto ja kalakannat sekä samojen apajapaikkojen molemmin puolin sijaitsevat kylät ovat muodostaneet vuosisatojen ajan yhtenäisen ja yhdessä toimivan kokonaisuuden. Tornionlaakson Kesäsiika -hanke on ainutlaatuinen rajat ylittävä ja luonteva kokonaisuus Tornionlaakson luonnonvarojen tutkimusta, kalastusperinteen tallentamista sekä niiden hyödyntämistä Tornionlaakson ihmisten ja ystävien parhaaksi. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen ja periaatteita. Hanke tukee jokivarren elävöittämistä ja elinvoimaisuutta sekä sen tunnistamista maailmanperintölistan potentiaaliseksi kohteeksi. Hanke tuo myös uutta tietoa kalakantojen hoitoon osana valtakunnallista siikatutkimusohjelmaa. Molemmin puolin rajaa on toteutettu erilaisia ja erikokoisia kehitys- ja tiedonkeruuprojekteja. Esimerkiksi Maaseudun sivistysliiton Poukama hanke toi esille siiassa tapahtuneet muutokset sekä edisti kalakulttuuriin liittyvää tietoisuutta. Aiemmista hankkeista tuloksena on mm. Kukkolasta tehdyt webdokumentointi, valokuvateos ja historiikki. Ruotsin puolella on kunnostettu historiallista ympäristöä ja tuotettu mm. Sigge siika nuorten kirja sekä keittokirja. Kesäsiikahankkeen tavoitteena on hyödyntää hankkeissa aiemmin tuotettua materiaalia sekä kerätä materiaalia paikallisten ihmisten, museoiden ja medioiden arkistoista. Hankkeen toteuttaa päähakijana Lapin ammattikorkeakoulu, jonka hakijakumppaneina ovat Suomen Luonnonvarakeskus (LUKE), Norbotten Lässtyrelsen fiske-enhet, Tornedalens Folkhögskola, Kukkolan Kalastusmuseo ja Haaparannan kaupunki sekä Tornion kaupunki. Hankkeen yhteistyökumppaneina on Prosiika ry:n lisäksi laaja joukko jokivarren kalastuskuntia, kyläyhdistyksiä ja matkailuyrityksiä molemmin puolin rajaa sekä Tornionlaakson maakuntamuseo, Maaseudun sivistysliitto ja Rajajokikomissio, Tornionlaakson neuvosto ja Ylitornion kunta. 3
Kukkolan kalastusmuseon näyttelyn kehittäminen ja sen yhteyteen tulevan luontokeskuksen rajat ylittävä suunnittelu ovat osa hankkeen toimenpiteitä. Hankkeessa hyödynnetään modernia teknologiaa toteuttamalla laaja digitaalinen tietopaketti alisen Tornionlaakson ainutlaatuisesta perinnekalastuskulttuurista ja vaellussiiasta vetovoimaisille kesäsiikakotisivuille. Kotisivut täydentävät ja tulevat osaksi Kukkolan kalastusmuseon uudistettavaa näyttelyä ja suunniteltavaa luontokeskusta. Hankkeessa toteutetaan myös monipuolinen kerätyn digitaalisen kulttuuritiedon hyödyntämistä tukeva ja demonstroiva viestintäkokonaisuus, joka parantaa kulttuurin kiinnostavuutta eri kohderyhmien parissa. Kokonaisuus toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa demonstroidaan myös perinteisiin perustuvia rajat ylittäviä elämyspalveluita, jotka konkretisoivat kalastuskulttuurin tuomia sisältöjä Tornionlaakson matkailuelinkeinolle. Hankkeen kalantutkimusosiossa tutkitaan siikakantaa modernein menetelmin ja tunnistetaan siikakannan vaihteluun vaikuttavia avaintekijöitä. Myös tutkimuksessa yhdistetään uutta tutkimustietoa ja kalastajien hiljaista tietoa ainutlaatuiseksi digitaaliseksi tietopaketiksi. Lisääntynyt tietämys luo edellytyksiä tutkijoiden ja kalastajien yhteistyönä tapahtuvaan siikakannan kestävään vaalimiseen. Siian tutkimustyö liittyy kiinteästi muihin LUKE:ssä meneillään oleviin siikatutkimuksiin ja vastaa erityisesti MMM:n siikatyöryhmän loppumietinnössä esitettyihin vaellussiikaa koskeviin selvitystarpeisiin. Hanke tukee Eu:n Interreg Nord ohjelman erityistavoitetta 3.1. Alueen kulttuuri ja kulttuuri-perintö vahvistuu ja elävöityy. Hankkeen toimenpiteet tukevat yhteisen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehitystä alueen asukkaiden ja etenkin nuorten parissa. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön näkyväksi tekeminen, säilyttäminen, siirto ja soveltaminen tapahtuvat uusia teknologioita hyödyntäen. Kesäsiika hanke parantaa edellytyksiä kalakannan ja luonnonympäristöjen hoidon tietämystä alueen asukkaiden, kalastajien ja tutkijoiden parissa. Hankkeen kustannusarvio on n 1.100.000, josta suomalaisten toimijoiden osuus on n 650.000 ja ruotsalaisten toimijoiden osuus on 450.000. Hankkeen kestoaika kolme vuotta, 2015-2018. Tornionlaakson kesäsiikahankkeen rahoitussuunnitelma; EU:n Interreg Nord ohjelma rahoittaisi 65 %, kansalliset vastinrahoitusosuudet 35 % tulisi julkisilta rahoittajilta (Lapinliitto, Länsstyrelsen, Landstinget, jne) sekä hankekumppaneiden omarahoituksena, kalastuskuntien merkittävällä panostuksella, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Lisäksi hankkeessa tehdään erilaisia talkootöitä. 4
Tornionlaakson kesäsiika, kumppanit (kumppaneiden kartoitus, hyödynsaajat) Hankeidea ja hankesuunnitelma on valmisteltu Prosiika ry:n vetämänä hankekumppaneiden sekä alisen Tornionlaakson kalastuskuntien ja yritysten yhteistyönä. Valmistelu on tapahtunut paljolti talkootyönä ja siihen on osallistunut yli 100 henkilöä useissa eri tilaisuuksissa ja työpajoissa. Prosiika ry tarkoituksena on palauttaa vaellussiika Perämeren pohjukkaan laskeviin jokiin ja nostaa siika sille kuuluvaan arvoonsa, kohottaa yleistä tietoisuutta siiasta ja ainutlaatuisesta siian lippouskulttuurista sekä vaalia ja kehittää siian perinteistä kalastuskulttuuria. Kalastajat ja kalastuskunnat ovat kiinnostuneet Tornionjoen siikakannan vaihteluun vaikuttavista avaintekijöistä ja edellytyksien luomisesta siikakannan elpymiselle saalismäärän, koon ja ajoituksen suhteen. Toisaalta toimijoita kiinnostaa yhteisten apajapaikkojen perinteisen kalastuksen järjestäminen, ylläpitäminen sekä nuorten saaminen mukaan toimintaan. Kalastuskunnat ovat sitoutuneet hankkeen merkittävään vastinrahoi-tukseen ja toimivast hankkeessa asiantuntijatahoina. Mukana on merkittävä määrä kalastuskuntia. Jokivarren asukkaat ja kyläyhdistykset ovat eläneet symbioosissa kalastuskuntien kanssa ja kalastuskulttuuri on myös merkittävä osa niiden historiaa sekä perinnettä valtakunnan rajan molemmin puolin. Hankkeen aikana edistetään vuosisatoja vanhaa rajan ylitse tapahtuvaa kansakäyntiä tunnuksella Yksi kylä ja kaksi valtakuntaa. Yhteistyö yritysten ja perinnekalastajien kanssa luo edellytyksiä perinnekalastukseen ja kalastuskulttuurin perustuvalle aidolle kilpailuedulle matkailuliiketoiminnassa. Kalastuksen ja kalastuskulttuurin pohjalta voidaan kehittää matkailulle elämys ja opastuspalveluita, tarinoita ja ruokatarjontaa. Hankkeessa on tarkoitus demonstroida näitä mahdollisuuksia. Yritykset ovat hankkeen vastinrahoituskumppaneita. Lapin ammattikorkeakoulu on merkittävä kulttuurisisällön tallentaja ja tuottaja sekä uuden teknologian soveltaja osana maakunnallista opetustehtäväänsä kulttuurin ja matkailun parissa. Sen lisäksi se on pohjoisen alueen merkittävin EU projektien hallinnoija. Lapin AMK on Tornionlaakson kesäsiikahankkeen päähakijakumppani, sisällöntuottaja sekä projektin hallinnoija että vastinrahoittaja. Kukkolan Kalastusmuseon / Haaparannan kaupungin tavoitteena on laajentaa kalastusmuseon näyttelyä ja kehittää luontokeskusta koko Tornionlaakson kalastuskulttuuria 5
ja luontoa kattavaksi. Hankkeessa tuotettu materiaali tukee tätä tavoitetta erityisen hyvin ja kalastusmuseo on tulevien Tornionlaakson kesäsiika kotisivujen ylläpitäjä. Haaparannan kaupungin tavoitteena on myös parantaa edellytyksiä matkailun kehittämiselle ja tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Kaupunki osallistuu hankkeen Ruotsin puoleisen kalastuskulttuurin keräämiseen. Se on yksi merkittävä hankkeen hakijakumppani ja vastinrahoittaja. Tornionlaakson maakuntamuseo on tätä kautta hankkeen asiantuntijakumppanina. Tornion kaupungin tavoitteena on parantaa edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle ja tukea alueen perinnekalastuksen ja kalastuskulttuurin tallentamista ja hyödyntämistä sekä tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Kaupunki osallistuu hankkeen Suomen puoleisen kalastuskulttuurin keräämiseen ja tallentamiseen. Lisäksi maakuntamuseon edustaja toimii hankkeen ohjausryhmässä asiantuntijajäsenenä, ja peruskoululaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan. Tornion kaupunki on hankkeen hakijakumppani ja vastinrahoittaja. LUKE (Luonnonvarakeskus) ja NB Länsstyrelsen Fiske-enhet ovat kiinnostuneet vaihtelevan siikakannan tutkimisesta Itämerenalueen suurimmassa poikasia tuottavassa Tornionjoessa. Uusien tutkimusmenetelmien ja teknologioiden soveltaminen kalatutkimukseen luo edellytyksiä myös laajempaan hyödyntämiseen. Tornedalens Folkhögskolan on mahdollisuus kehittää kalastukseen ja joen suojeluun liittyvää osaamista sekä tuottaa perinteiden säilyttämiseen tähtääviä kursseja erilaisille kohderyhmille. Kaikki kolme ovat hankkeen hakijakumppaneita ja vastinrahoittajia Ylitornion ja Övertorneån tavoitteena on parantaa edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle ja tukea kuntien alueen perinnekalastuksen ja kalastuskulttuurin tallentamista ja hyödyntämistä sekä tukea imagoa perinnekulttuurin ja ympäristön vaalijana. Molemmat kunnat ovat hankkeen vastinrahoittajia. Tornionlaakson neuvosto on Torniolaakson kuntien yhteistyöelin, jonka tehtäviä ovat mm. Tornionlaakson vetovoimaisuuden lisääminen profiloinnin ja markkinoinnin avulla, Tornionaakson kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen elinkeinoelämän kehittäminen. Tornionlaakson neuvosto toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona. Suomen ja Ruotsin välille on solmittu uusi rajajokisopimus, joka tuli voimaan 1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Komissio edistää maiden yhteistoimintaa vesiasioissa, kehittää rajajokialueen ympäristöyhteistyötä sekä toteuttaa EU:n vesiin liittyvistä direktiiveistä johtuvia tehtäviä. Rajajokikomissio toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona jokivarren kalastuksiin ja vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä. 6
Kuntien koulut ja oppilaitokset saavat mahdollisuuden tutustuttaa opettajansa ja oppilaansa alisen Tornionlaakson kalakannan hoitoon, kalastukseen ja kalastuskulttuuriin. Koulujen ja hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tämä toimii osana alueen kulttuuriperinnön ja identiteetin kehittämistä erityisesti nuorten parissa. Esimerkiksi Sigge siika kirjan hyödyntämisestä on koululaisten keskuudessa positiivisia kokemuksia. Maaseudun sivistysliitto on toteuttanut aikaisemman Poukamahankkeen ja on Kesäsiikahankkeen asiantuntijakumppanina tehtävänsä mukaisesti Visio Tornionlaakson perinnekalastuskulttuurit ovat elinvoimaisia ja Tornionlaakso on tunnistettu paikallisten ja matkailijoiden vetovoimaiseksi kohteeksi sekä potentiaaliseksi Unescon maailmanperintökohteeksi Tornionjoessa on elinvoimainen, vahvistunut siikakanta. Siikakantaa vaalitaan kestävin periaattein ja menetelmin kalastajien ja tutkijoiden yhteistyönä. Kukkolan kalastusmuseon ja luontokeskuksen näyttelyt esittelevät koko Tornionlaakson kalastuskulttuuria ja luontoa kansantajuisesti ja siitä on tullut suosittu vierailukohde matkailijoiden ja paikallisten asukkaiden keskuudessa. Tornionlaakson kesäsiika hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Tornionlaakson ainutlaatuisten perinnekalastuskulttuurien tietämystä ja vetovoimaisuutta alueen kalastajien, asukkaiden, yrittäjien ja erityisesti nuorten parissa sekä luoda edellytyksiä elävää kalastuskulttuuria tukevan Tornionjoen siikakannan kestävälle hoidolle perinne ja tutkimustiedon helppo saatavuus ja hyödynnettävyys kaikille kesäsiian ja kalastuskulttuurin ystäville osana Kukkolan kalastusmuseon ja Tornionlaakson maakuntamuseon näyttelykokonaisuutta houkutella lisää kesäsiian ja kalastuskulttuurin ystäviä Tornionlaaksosta ja sen ulkopuolelta tuottaa lisätietoa Tornionjoen kesäsiikakannan kestävän kehityksen ja käytön mukaisen hallinnoinnin ohjaukseen ja tueksi. Hankkeen myötä karttuva tietopääoma edesauttaa 7
elinvoimaisen siikakannan säilymistä ja siten myös siiankalastuksen mahdollisuuksien ylläpitoa joki- ja rannikkoalueella tutkijoiden ja kalastajien yhteinen, rajat ylittävä tahdonilmaus elinvoimaisen siikakannan kestävän hoidon avaintekijöistä, tavoista ja tavoitteista 8
Hankkeen kohderyhmät Tornionlaakson kesäsiika hankkeen tärkein kohderyhmä ovat nuoret kaikissa ikäryhmissä. Nuoret ovat tärkeitä kalastuskuntien tulevia osakkaita ja sitä kautta elävän kalastuskulttuurin ja jatkumisen kannalta avainhenkilöitä. Samoin he ovat tulevina kalastajina avainhenkilöitä pitkäjänteisen siikakannan kestävän hoitamisen toteuttamisessa. Nuoret ovat myös tärkeä ryhmä myös jokivarren matkailun kehittämisen kannalta sekä työtekijöinä että vierailijoina. Tietämys kalastuskulttuurin hyödyntämismahdollisuuksista osana matkailun tarjontaa voi parantaa jokivarren vetovoimaisuutta ja työllistämismahdollisuuksia rajan molemmin puolin. Nuorten näkökulma ja ideat kulttuurin tallentamisessa, esittämisessä, markkinoinnissa sekä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ovat hankkeen onnistumiselle tärkeitä samalla kun edistetään nuorten osallistumista perinteiden vaalimiseen. Nuoret osallistuvat vuorovaikutteisesti uuden perinnekulttuurin tuottamiseen. Tornionlaakson kesäsiika hankkeen muita kohderyhmiä ovat kalastajat, asukkaat, tutkijat, yrittäjät, erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat sekä erilaiset yhteisöjen edustajat. 9