Seurantaohje - LUONNOS. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Seurantaohje - LUONNOS Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/2013 28.12.2016

Versiohistoria Version Pvm Keskeisimmät muutokset numero 1 1.1.2014 Ensimmäinen versio 2 7.7.2015 Siirtohakemus, kiintiöhakemus 3 3.12.2015 Ennakkoilmoituksen poisto, kiintiöhakemuksen päivitys 4 28.12.2016 Metsähaketuen rajaukseen liittyvät päivitykset

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Sähkön tuotantotukijärjestelmä... 1 1.2 Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet... 1 1.3 Tuotantotukien tasot... 2 1.4 Tuen saamisen edellytykset... 3 1.4.1 Valtiontuet... 4 2 Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi... 8 2.1 SATU-järjestelmän käyttäjäksi... 8 2.2 Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen... 9 2.3 Seurantajärjestelmä... 9 2.4 Todentajan valitseminen... 9 3 Ennakkotietohakemus... 11 3.1 Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä... 11 3.2 Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot... 11 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä... 12 3.3.1 Vakavaraisuus... 12 3.3.2 Voimalaitoshankkeen kannattavuus... 13 3.3.3 Toiminnallisten edellytysten arviointi... 13 4 Kiintiöhakemus... 15 4.1 Kiintiöhakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä... 15 4.2 Kiintiöhakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot... 16 4.3 Kiintiöpäätöksen siirto... 18 5 Hyväksymishakemus... 18 5.1 TIETOKORTTI 1 (Hakemuksen ensimmäinen sivu)... 19 5.1.1 Kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja aikaisemmat tuet... 19 5.1.2 Tuulivoiman kompensaatio... 19 5.1.3 Sähkön tuottajan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset... 20 5.1.3.1 Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot... 20 5.1.3.2 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi hyväksymishakemuksen yhteydessä... 21 5.2 TIETOKORTTI 2 (Todentajalla varmennettavat tiedot)... 21 5.2.1 Voimalaitoksen sijainti ja nimellisteho... 21 5.2.2 Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen uutuus... 21 5.2.3 Biokaasulaitosten tiedot... 22 5.2.4 Lämpöpreemion hakeminen... 23

5.2.5 Voimalaitoksen vuosituotantoon liittyvät tiedot... 23 5.2.5.1 Arvion laadinta tuulivoiman vuosituotannosta... 23 5.2.5.2 Hyötylämpö... 24 5.2.5.3 Lämmöntuotannon korotettu tuki ja kokonaishyötysuhde... 24 5.3 TIETOKORTTI 3 (Seurantasuunnitelma)... 25 5.3.1 Voimalaitoksen rajaaminen... 26 5.3.2 Mittausjärjestelyt... 26 5.3.3 Generaattorin tietokortti... 29 5.3.4 Sähköenergian mittausjärjestelmä... 30 5.3.4.1 Mittalaitteiden tietojen lisääminen SATU-järjestelmään... 31 5.3.4.2 Sähköenergian mittalaitteen tietokortti... 31 5.3.4.3 Tuotantotukeen oikeuttavan sähköenergian laskentakaava... 34 5.3.5 Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet... 34 5.3.5.1 Polttoaineiden energiasisältöjen määritysjärjestelmä... 37 5.3.5.2 Polttoaineiden määritystavat ja tarkkuusvaatimukset... 38 5.3.5.3 Lämpöpreemiota hakevan tai useaa polttoainetta käyttävän biokaasuvoimalaitoksen polttoaineen määritysvaatimukset... 39 5.3.5.4 Muiden polttoaineiden energiasisältöjen määrittäminen... 39 5.3.5.5 Käytetäänkö voimalaitoksessa useita polttoaineita sähkön tuotantoon... 40 5.3.5.6 Polttoaineen tietokortti... 40 5.3.6 Lämpöenergian määritysjärjestelmä... 48 5.3.7 Laadunvarmistus ja tiedonhallinnan vastuu... 50 5.3.8 Metsähakkeen alkuperän seuranta... 51 5.3.9 Metsähakkeen alkuperän osoittaminen... 53 5.3.9.1 Yleistä alkuperän osoittamisesta... 53 5.3.9.2 Esimerkit alkuperän osoittamisesta... 55 5.3.9.3 Alkuperän osoittamiseen soveltuvat tiedot... 56 5.4 TIETOKORTTI 4... 57 5.4.1 Julkisuus ja salassa pidettävät tiedot... 57 6 Hyväksymishakemuksen varmennuttaminen... 59 7 Hyväksymispäätös... 60 7.1 Hyväksymispäätöksen tekeminen ja lainvoimaiseksi tulo... 60 7.2 Hyväksymispäätöksen siirto... 60 7.2.1 Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä... 61 7.2.2 Siirtäjän toimenpiteet... 61 7.2.3 Siirron saajan toimenpiteet... 61 7.2.4 Voimalaitoksen hallinnan siirtymiseen liittyvien asiakirjojen arviointi... 62 8 Syöttötariffin maksatus... 63

9 Laitoskäyntivaatimukset varmentamisen yhteydessä... 64 10 Seurantatietojen arkistointivelvoite... 65

Seurantaohje 1 (69) 1 Johdanto 1.1 Sähkön tuotantotukijärjestelmä Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) (myöhemmin tuotantotukilaki) astui voimaan 1.1.2011 lukuun ottamatta tuen tasoa ja hyväksymispäätöksiä koskevia lain kohtia. Mainitut tuotantotukilain kohdat astuivat voimaan 25.3.2011 valtioneuvoston asetuksella. Tuotantotukilain mukaan valtion varoin tuetaan syöttötariffijärjestelmällä tuulivoimaan, biokaasuun, puupolttoaineeseen ja metsähakkeeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Vuoden 2011 alusta astui voimaan myös valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1397/2010) (myöhemmin tuotantotukiasetus). Asetuksella tarkennetaan eräitä tuotantotukilain säädöksiä. Vaikka tukijärjestelmä on kansallinen hanke, sillä tähdätään EU:n uusiutuvan energian edistämistä koskevan RES-direktiiviin (2009/28/EY) Suomelle esitetyn tavoitteen saavuttamiseen (38 % vuoteen 2020 mennessä). Energiavirasto hallinnoi tuotantotukilain mukaista tukijärjestelmää. 1.2 Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet Syöttötariffijärjestelmän logiikka rakentuu tuettavista energialähteistä, mutta tuki maksetaan aina voimalaitoksen sähkön tuotannolle. Voimalaitostyypillä tarkoitetaan sitä pääasiallista sähköntuotantotapaa tai voimalaitostyyppiä, jonka perusteella laitosta tarkastellaan syöttötariffijärjestelmässä. Ne ovat: 8 Metsähakevoimala 9 Tuulivoimala 10 Biokaasuvoimala 11 Puupolttoainevoimala Voimalaitosta määriteltäessä syöttötariffijärjestelmässä ei mahdollisteta sitä, että yksi voimalaitos voi muodostua esim. sekä biokaasuvoimalaitoksesta että tuulivoimaloista vaikka nämä kytkeytyisivätkin samaan verkonhaltijan mittaukseen. Kuitenkin monen tuulivoimalaitosyksikön tarkastelu yhtenä voimalaitoksena on mahdollista (monta samaa energialähdettä hyödyntävää yksikköä). Mittausten kannalta voimalaitos määrittyy tasealueena. Mittauspisteet (sähkö ja tarvittaessa lämpö) kuvataan hyväksymishakemukseen liitettävässä voimalaitoksen mittausjärjestelykaaviossa. Tuotantotukilain mukaan sähkön tuottajan tulee pitää yllä luotettavaa kirjanpitoa voimalaitoksessa käytetyistä polttoaineista ja niiden energiasisällöistä tariffijaksoittain, jos voimalaitoksessa on mahdollista käyttää erilaisia polttoaineita. Polttoainekirjanpidolla tarkoitetaan kirjanpitoa, jonne on tallennettu tariffijakson aikana voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiamäärää koskevat tiedot.

Seurantaohje 2 (69) Polttoainekirjanpito ei ole pakollinen, jos voimalaitoksessa ei käytetä lainkaan polttoaineita tai käytetään vain yhtä tuotantotukilain tarkoittamaa polttoaineluokkaa ja yhtä sytytys- tai käynnistyspolttoaineeksi katsottavaa polttoainetta, eikä voimalaitoksen hyväksymisen edellytyksenä ole hyötysuhdevaatimusta. Polttoaineen energiasisällöllä tarkoitetaan tariffijakson aikana käytetyn polttoaineen määrän ja tehollisen lämpöarvon tuloa. Käynnistyspolttoaineella tarkoitetaan voimalaitoksen käynnistykseen käytettyä polttoainetta, jonka energiasisältö tariffijaksolla on enintään 2,5 % voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden energiasisältöjen summasta. Tuulivoimapuiston laajentaminen Tuulipuisto voi koostua useammasta tuotantotukilain 5 :n mukaisesta tuulivoimalasta. Ratkaisevaa on, että jokaisella tuulivoimalalla on oma tuotantotukilain 5 :n mukainen verkonhaltijan mittari. Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja kaikille puiston osille halutaan täysi tukiaika (erilliset hyväksymispäätökset), on laajennuksen yhteydessä otettava käyttöön uusi verkonhaltijan mittari laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille. Uuden puiston osan osalta hakeudutaan siis omana voimalaitoksena syöttötariffijärjestelmään. Lisäksi vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen on haettava muutosta, jossa puiston uusi osa on huomioitu (jos uudella puiston osalla on vaikutusta vanhan puiston osan hyväksymispäätöksen liitteenä olevaan seurantasuunnitelmaan). Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja laajennuksen yhteydessä ei oteta käyttöön uutta verkonhaltijan mittaria laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille, on vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen haettava muutosta, jossa uusi puiston osa liitetään puistoon. Tällöin kaikki puiston osat eivät saa täyttä tukiaikaa, koska sähkön tuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tariffijaksosta ja sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Puiston osat ovat siis tuotantotukilain mukaan samaa voimalaitosta eli kytketty samaan verkonhaltijan mittariin eivätkä voi saada erillisiä hyväksymispäätöksiä syöttötariffijärjestelmään. 1.3 Tuotantotukien tasot Tuulella, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetun sähkön tuen suuruus on riippuvainen kolmen kuukauden pituisen tariffijakson sähkön markkinahinnan keskiarvosta, kun taas metsähakkeella tuotetun sähkön tuen suuruus riippuu päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvosta ja turpeen verosta. Myös metsähakkeen alkuperä vaikuttaa tuen tasoon, jos metsähakevoimalaitoksessa käytetään kokopuu- tai rankahaketta. Metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksetaan alennettua tukea (60 prosenttia täydestä muuttuvasta tuotantotuesta), jos sähkö on tuotettu järeän puun hakkuukohteilta korjatulla jalostuskelpoisella tukki- tai kuitupuulla, tai jos kokopuu- tai rankahakkeen alkuperää ei voida osoittaa luotettavasti. Alennettu tuki ja metsähakkeen alkuperän osoittaminen koskee vain polttoaineluokkia 3112a ja b. Järeän puun tuotantotuen rajausta sovelletaan vuodesta 2019 alkaen tuotetulle sähkölle.

Seurantaohje 3 (69) Täyteen tukeen oikeutetun kokopuu- tai rankahakkeen alkuperästä tulee aina olla dokumentoitu tieto saatavilla ja se tulee tarvittaessa voida osoittaa osana polttoaineiden käyttöä koskevaa kirjanpitoa. Biokaasuvoimalaitos voi hyötysuhde-ehdot täyttäessään hakea lämpöpreemiolla korotettua lisätukea. Puupolttoainevoimalaitokseksi hyväksyttävältä laitokselta edellytetään aina hyötysuhdekriteereiden täyttämistä, mikä oikeuttaa perustukeen ja lämpöpreemiolla korotettuun tukeen (lämpöpreemiota ei haeta erikseen). Metsähakevoimalalle voidaan hakea kaasutinpreemiolla korotettua syöttötariffia, jos voimalaitoksen yhteydessä on kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukitasot on esitetty taulukossa 1. Tukimuoto Perustuki Lisätuki Lisätuen saamisen ehto Tuulivoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 105,30 /MWh:n ja markkinahinnan erotus Maksetaan 31.12.2015 asti, enintään 3 vuoden ajan Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Metsähakevoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Päästöoikeuden hinnan, turpeen veron sekä metsähakkeen alkuperän mukaan muuttuva syöttötariffi TAULUKKO 1 TUOTANTOTUKIEN TASOT 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan 50 /MWh lämpöpreemio 20 /MWh lämpöpreemio Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA erotus 0-18 /MWh Kaasutinpreemio Voimalaitoksen yhteydessä kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi Sähkön ja päästöoikeuden markkinahintojen keskiarvot sekä tarkempaa tietoa syöttötariffin määräytymisestä löytyy Energiaviraston kotisivuilta. 1.4 Tuen saamisen edellytykset Yleisinä edellytyksinä syöttötariffijärjestelmään hyväksymiselle ovat, että voimala sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä ja että voimalalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle. Järjestelmään ei voida hyväksyä voimalaitosta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Tuen saamisen erityiset edellytykset on esitetty taulukossa 2. Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä biokaasuvoimaloita kunnes pääasiallisesti biokaasua käyttävien voimaloiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 19 MVA. Jär-

Seurantaohje 4 (69) jestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä biokaasuvoimalaitoksina myös sellaisia biokaasuvoimaloita, jotka eivät käytä biokaasua pääasiallisena polttoaineena. Näitä voimalaitoksia ei lasketa biokaasuvoimaloiden 19 MVA:n kiintiöön. Pitääkö tuottaa lämpöä hyötykäyttöön? Tuulivoimala Kyllä 0,5 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Kyllä 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Ei ole saanut valtiontukea Metsähakevoimala Pitääkö voimalan olla uusi? Nimellisteho vähintään Nimellisteho enintään Muita ehtoja Kyllä 0,1 MVA 8 MVA Kyllä, hyötysuhteen pitää olla 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA:n laitos Ei 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään TAULUKKO 2 TUOTANTOTUEN SAAMISEN ERITYISET EDELLYTYKSET 1.4.1 Valtiontuet Tuotantotukilain mukaisesti tuulivoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos se ei ole saanut valtiontukea. Metsähakevoimaloiden osalta vastaavaa vaatimusta ei ole, joten myös valtiontukea saanut metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoshankkeissa erityisesti rahoitukseen (lainat ja takaukset) saattaa sisältyä valtiontukea, mikäli julkisia tahoja on mukana rahoitusjärjestelyissä. Usein voi olla vaikea tunnistaa tilanteita, joissa valtiontukea syntyy. Sähkön tuottajan tulee aina olla yhteydessä Energiavirastoon, mikäli valtiontukeen liittyvissä kysymyksissä on epäselvyyttä. Valtiontuen määritelmä Valtiontuki määritellään Sopimuksen Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT) artiklan 107 mukaisesti. Tuki lasketaan valtiontueksi, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: myönnetty valtion varoista vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Valtiontuki on julkisen tahon (esim. Euroopan Unioni, valtio, kunta, alue- tai paikallisviranomainen tai näiden omistama yhtiö) myöntämää tukea yritykselle. Tuki voi olla muodoltaan monenlaista, esimerkiksi

Seurantaohje 5 (69) suora rahallinen avustus, esim. investointituki markkinahintaa alhaisemmalla korolla myönnetty laina veronhuojennus markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla myönnetty lainan takaus kuntien taloudelliseen toimintaan myöntämät tuet tai perusteettomat alennukset kuntien perimistä maksuista Valtiontueksi laskettavalla tuella tulee olla potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Nämä kaksi kriteeriä täyttyvät käytännössä usein. Voimalaitoshankkeelle voidaan suunnitteluvaiheessa hakea myös muuta julkista rahoitusta, jotta voidaan selvittää kyseisen hankkeen osalta sille edullisin tukimuoto. Joissain erityistapauksissa tuen palauttaminen myöntämisen jälkeen voi olla mahdollista. EU:n komissiossa notifioitavat erityistapaukset Tuen kasautumisen ja hyväksyttävyyden tarkastelu vaatii Euroopan unionin komission notifioinnin seuraavissa erityistapauksissa: Voimalaitoksen uusiutuvan sähköenergian tuotantokapasiteetti myönnettävän tuen ansiosta on yli 125 MW Metsähakelaitos hakee kaasutinpreemiota Kyse on merituulivoimalan kokeiluhankkeesta, jolle on myönnetty valtiontukea Yllä mainituissa erityistapauksissa syöttötariffin ja kaasutinpreemion hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn mukaan arvioidaan aina voimalaitoskohtaisesti. Tällaisen voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksenä on komission notifiointi. Sähkön tuottajan on hyvä ottaa huomioon, että ilmoituksen käsittely komissiossa saattaa kestää pitkään ja käynnistää notifiointiprosessi projektin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Prosessi käynnistetään ottamalla yhteyttä Energiavirastoon tai suoraan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoon. Valtiontuen kohdistuminen Tuotantotukiasetuksen 1 määrittelee, mihin kohteisiin syöttötariffijärjestelmään hyväksyttävä tuuli-, biokaasu- tai puupolttoainevoimala ei ole saanut saada valtiontukea. Tuotantotukiasetuksen mukaan valtiontuki katsotaan voimalaitokselle kohdistuneeksi tueksi, jos tuki on kohdistunut voimalaitoksen järjestelmään, joka muuntaa polttoainetta sähköenergiaksi, tai sähköenergian tuotantoon kiinteästi liittyviin teknisiin järjestelmiin. Muihin kuin tuotantotukiasetuksen 1 :ssä määriteltyihin kohteisiin voimalaitos voi vastaanottaa tukea ilman että siitä tulisi este syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi tuki tuotekehitystyöhön tai yleiseen liiketoiminnan kehittämiseen.

Seurantaohje 6 (69) Yleisiä valtiontukeen liittyviä tapauksia Laina Julkisen tahon myöntämän lainan katsotaan sisältävän valtiontukea, mikäli laina on myönnetty markkinahintaa alhaisemmalla korolla. Markkinahinnan arvioinnissa voidaan käyttää vertailuhintoja, jotka perustuvat Komission tiedonantoon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (2008/C 14/02). Tiedonannossa mainitut peruskorot on saatavilla osoitteesta http://ec.europa.eu/competition/state_aid/legislation/reference_rates.html. Lainan takaus Voimalaitoshankkeiden rahoituksessa lainan takaajana saattaa toimia ainakin osittain kunta. Komissio katsoo, että kaikkien seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen takaus ole valtiontukea. Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että takaus liittyy tiettyyn rahoitustoimeen, sille on asetettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaoloaika on rajoitettu. Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Tätä rajoitusta ei sovelleta, kun takaus on annettu velkapapereille. Takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Yllä olevat ehdot perustuvat komission tiedoksiantoon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02). Kyseisessä tiedoksiannossa on esitetty taulukko ns. safe harbour -maksuista, joiden perusteella markkinaperusteinen hinta voidaan määritellä, jos takauksen saajana on pk-yritys. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että julkisomisteinen yritys on lähtökohtaisesti aina suuryritys. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa yrityksen omistajana on alle 5000 asukkaan kunta, jonka vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa. Suora rahallinen tuki Investointiavustukset ja muut tuotantotukiasetuksen 1 :ssä mainittuihin kohteisiin kokonaisuudessaan tai osittain kohdistuneet valtiontuet ovat tuotantotukilain tarkoittamaa valtiontukea, jonka saaminen on esteenä voimalan syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Suoraan Euroopan unionista myönnettyä tukea ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa katsota määritelmällisesti valtiontueksi. Tukien kasautumista ja hyväksyttävyyttä tulee kuitenkin tarkastella. Tarkempia ohjeita asiasta antaa Energiavirasto. LEC-sertifikaatit Iso-Britannia perii ilmastonmuutosmaksua (CCL, Climate Change Levy), josta voi saada vapautuksen tietyin ehdoin, kun käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalle sähköntuotannolle voidaan hakea LEC-sertifikaatteja (Levy Exemption Certificate), joilla voidaan

Seurantaohje 7 (69) todistaa sähkö tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä. Iso-Britannia voi myöntää LEC-sertifikaatteja myös suomalaisessa voimalaitoksessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle. Energiavirasto katsoo, että LEC-sertifikaatit eivät ole valtiontukea, eivätkä näin ollen vaikuta voimalaitokselle maksettavaan syöttötariffiin tai syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksiin.

Seurantaohje 8 (69) 2 Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi Syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi tehtävät toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä ja haettavasta tuesta. 2.1 SATU-järjestelmän käyttäjäksi Tuotantotukia hallinnoidaan tuotantotuen sähköisessä asiointijärjestelmässä SATUssa. SATUjärjestelmässä asioiminen edellyttää, että sähkön tuottaja toimittaa Energiavirastoon seuraavat lomakkeet: Valtakirjalomake Sähkön tuottajat nimeävät yhden tai useamman edustajansa järjestelmän käyttäjäksi. Tämä tapahtuu täyttämällä Energiaviraston kotisivuilta löytyvä valtakirjalomake ja postittamalla se Energiavirastolle. Valtakirjalomakkeita toimitetaan Energiavirastolle yksi kutakin valtuutettavaa henkilöä kohti. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Sähkön tuottajan perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän tuottajan perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Sähkön tuottajan perustietolomakkeita toimitetaan kunkin yhtiön osalta yksi kappale. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Voimalaitoksen perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän voimalaitoksen perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Voimalaitoksen perustietolomake toimitetaan kunkin sellaisen voimalaitoksen osalta, jolle tukea haetaan. Useamman yrityksen yhteisomistuksessa olevan voimalaitoksen osalta lähetetään ainoastaan yksi sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustietolomake. Sähkön tuottajat eivät voi lähettää yhteisiä perustietolomakkeita. Lomakkeet toimitetaan postitse Energiavirastoon osoitteella: Lintulahdenkuja 4, Tuotantotuki, 00530 Helsinki. Voimalaitoksen perustietolomakkeet voidaan toimittaa sähköpostitse osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. otsikolla Voimalaitos SATUun. Energiavirasto luo jokaiselle sähkön tuottajalle järjestelmään oman pääsivunsa ja voimalaitoksen pääsivun, joiden kautta asiointi tapahtuu. SATU lähettää asiasta sähkön tuottajan yhteyshenkilölle sähköpostin, kun Energiavirasto on luonut sähkön tuottajalle ja tämän voimalaitoksille omat pääsivut. Kirjautumisessa hyödynnetään käyttäjän henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia (TUPAS-tunnistus). Energiaviraston henkilöstölle voi lähettää tuotantotukea koskevia kysymyksiä osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. SATU-järjestelmän ohjeet SATU-järjestelmän käyttöohjeet löytyvät järjestelmän etusivulta. Käyttöohjeessa kuvataan mm. hakemusten aloittaminen, täyttäminen ja allekirjoittaminen. Lisäksi kysymysten vieressä olevaa kysymysmerkkiä klikkaamalla aukeaa kunkin kysymyksen oma e-ohje.

Seurantaohje 9 (69) 2.2 Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen Syöttötariffijärjestelmään hakeutumisen toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä seuraavasti: Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimalat Hankkeen käynnistämisvaiheessa Energiavirastosta voi hakea ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa käsitellään luvussa 3. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sitä koskee kiintiöpäätös. Kiintiöhakemusta käsitellään luvussa 4. Hyväksymishakemus on tehtävä ennen kaupalliseen käyttöön ottamista. Mikäli voimala sijaitsee tuulivoiman kompensaatioalueella, tuulivoiman tuottajan on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus asiasta. Ilmoitus tehdään hyväksymishakemuksen yhteydessä. Hyväksymishakemusta käsitellään luvussa 5. Metsähakevoimalat Mikäli kyseessä on uusi voimala, voidaan hankkeen käynnistämisvaiheessa hakea Energiavirastosta ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietohakemusta käsitellään luvussa 3. Hyväksymishakemus voidaan tehdä myös kaupalliseen käyttöön ottamisen jälkeen. 2.3 Seurantajärjestelmä Seurantajärjestelmä on sähkön tuottajan järjestelmä, jolla sähkön tuottaja selvittää tukikelpoisen sähköenergian määrän tukiaikana. Seurantajärjestelmä kuvataan seurantasuunnitelmassa, joka on sisällytettävä SATU-järjestelmässä tehtävään syöttötariffijärjestelmän hyväksymishakemukseen. Seurantajärjestelmän avulla sähkön tuottaja kerää ja tallentaa tukeen oikeuttavan sähköenergian tuotantomääriä koskevat mittaustiedot ja tekee niistä seurantajaksoa koskevan yhteenvedon kerää ja tallentaa hyötylämmön tuotantomääriä koskevat mittaustiedot, ja laskee niiden perusteella voimalaitoksen hyötysuhteen (vain puupolttoainevoimalaitos tai lämpöpreemiota hakeva biokaasuvoimalaitos). kerää ja tallentaa voimalaitoksen polttoaineiden energiasisältöjä koskevat määritystiedot. kerää ja tallentaa metsähakkeen alkuperätiedot (vain metsähakevoimalat, jotka hakevat täyttä tukea kokopuu- tai rankahakkeella tuotetulle sähkölle) Syöttötariffia hakevalla sähkön tuottajalla seurantajärjestelmän tulee olla kunnossa viimeistään silloin, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Seurantasuunnitelmaa käsitellään luvussa 5.3. 2.4 Todentajan valitseminen Sähkön tuottajan tulee solmia sopimus Energiaviraston hyväksymän todentajan kanssa. Todentaja varmentaa hyväksymishakemuksen yleiset ja erityiset edellytykset, niihin liittyvät muutoshakemukset ja maksatushakemusten tuotantoselvitykset, tarkastaa seurantajärjestelmän ja

Seurantaohje 10 (69) seurantasuunnitelman vastaavuuden ja suorittaa syöttötariffijärjestelmään liittyvät laitoskäynnit. Sähkön tuottaja vastaa varmentamistehtävien edellyttämien tietojen esittämisestä todentajan arvioitavaksi. Todentaja tarkastaa ja osoittaa asiakirjoissa mahdollisesti olevat virheet, puutteet tai väärintulkinnat ja voi vaatia niiden korjaamista ennen tietojen varmentamista. Todentaja varmentaa tiedot oikeiksi ja asianmukaisiksi tai selvittää varmennuksessaan virheet ja epäasianmukaisuudet. Jos todentaja ei totea varmentamiaan tietoja oikeiksi ja asianmukaisiksi, Energiavirasto voi hylätä sähkön tuottajan hakemuksen tai edellyttää sähkön tuottajalta muutoksen hakemista hyväksymispäätökseen. Pätevä todentaja suorittaa varmentamistehtävänsä tehokkaasti, luotettavasti ja vaatimusten mukaisesti ja ilmoittaa sähkön tuottajalle havaitsemistaan ongelmista ajoissa. Todentajan tuotantotukilain 40 :n mukaiset tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä. Todentajan toimintaan kohdistuu useita viranomaistoiminnan kanssa yhdenmukaisia vaatimuksia. Todentajalta edellytetään riippumattomuutta tehtävän suorittamisessa ja erityisesti johtopäätösten sekä ratkaisujen teossa. Todentajalla on riippumaton asema suhteessa sähkön tuottajaan. Todentaja ei saa neuvoa tai konsultoida asiakastaan. Sähkön tuottajan kannattaa esittää todentajalle tarjouspyyntövaiheessa kattavat tiedot laitoksensa seurantajärjestelmästä ja sen laajuudesta. Näin tehtävien suorittamiseen tarvittavat resurssit voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti ja riittäviksi sopimuksentekovaiheessa. Muun muassa alla mainitut asiat vaikuttavat varmentamistehtävän laajuuteen ja siten varmentamiskustannuksiin: Sähköenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmän monimutkaisuus o omakäyttösähkön erottaminen pois tuen piiristä o oman kulutuksen mittaaminen ennen verkonhaltijan mittausta Laitoksella käytettävien polttoaineiden lukumäärä ja niiden energiasisältöjen määritysmenetelmät o määrämittaukset ja lämpöarvomääritykset polttoaineittain sekä niiden rekisteröinti- ja tiedonhallintajärjestelmä Lämpöpreemion edellyttämä lämpöenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmä o lämpö- ja höyryverkostojen mittaukset ja seurantajärjestelmä Tiedonhallintamenettelyiden automatisoinnin taso, valmiudet tarvittavien tietojen tuottamiseksi ja niiden johdonmukaisen käsittelyn ja arkistoinnin toteuttamiseksi varmentamista varten. o seuranta- ja raportointijärjestelmien integraatio, esim. päästökauppajärjestelmä ja muut järjestelmät sekä ilmoitukset, joihin käytetään samoja tietoja Energiaviraston tilapäisesti ja virallisesti hyväksymät todentajayhtiöt sekä virallisesti hyväksyttyjen todentajayhtiöiden hyväksymispäätökset löytyvät Energiaviraston kotisivuilta. Tilapäinen hyväksyntä on määräaikainen ja mahdollistaa syöttötariffijärjestelmän hyväksymishakemuksen varmentamisen yleisten ja erityisten edellytysten osalta. Todentajan ja sähkön tuottajan välisessä sopimuksessa tulee huomioida, että tilapäisen hyväksynnän saanut todentaja ei voi varmentaa maksatushakemuksen tuotantoselvityksiä.

Seurantaohje 11 (69) 3 Ennakkotietohakemus Ennakkotiedosta säädetään tuotantotukilain 17 :ssä, jonka mukaan Energiavirasto voi antaa sähkön tuottajalle ennakkotiedon siitä, täyttääkö voimalaitoshanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa haetaan hankkeen alkuvaiheessa, tyypillisesti rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi tehdään sekä ennakkotietohakemuksen että hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hyväksymishakemuksen yhteydessä arvioidaan myös voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen tekniset edellytykset (mm. seurantasuunnitelma). Ennakkotiedon hakeminen on vapaaehtoista. Energiavirasto antaa sähkön tuottajan hankkeelle kirjallisen päätöksen ennakkotiedosta ja tämä ennakkotietopäätös on maksullinen. Myönteisessä tapauksessa päätöksen sisältönä on, että Energiavirasto katsoo hankkeen täyttävän toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Energiaviraston on noudatettava ennakkotietoa sen voimassaoloajan hyväksymispäätöstä tehtäessä saman voimalaitoksen osalta. Sähkön tuottajan tulee huomioida, että ennakkotietopäätös koskee ainoastaan ennakkotietohakemuksessa mainittua kokonaisuutta. Ennakkotieto sitoo Energiavirastoa vain siinä tapauksessa, että toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset edelleen täyttyvät ja ne ovat pysyneet vähintään viraston ennakkotietopäätöksessä hyväksymällä tasolla. 3.1 Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Ennakkotietohakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun sähkön tuottaja ja voimalaitos on lisätty järjestelmään. Ennakkotietohakemus on SATU-järjestelmässä kahdella tietokortilla. Tietokortilla 1 on perustietoja yhtiöstä, kuten tiedot sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta ja sen sijainnista, yhteyshenkilö(i)stä, omistuksesta ja yhtiön nykytilasta, generaattoreiden alustava yhteenlaskettu nimellisteho (kva) ja suunniteltu kaupallisen käyttöönoton ajankohta. Tietokortilla 2 on tiedot voimalaitoshankkeen kustannuksista ja rahoituksesta. Tietokortilla 2 pyydetään täyttämään/lisäämään seuraavat tiedot: hankkeen kustannusarvio (investoinnin arvo, kustannusten jakautuminen eri vuosille, rahoitussuunnitelma) hankkeen aikataulu muu julkinen tuki ennakkotietohakemuksen liitteet (voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma toimitetaan excel-tiedostona ja muut toiminnallisiin ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät dokumentit pdf-tiedostoina) Ennakkotietohakemus voidaan jättää Energiavirastolle, kun kaikki tietokortit on täytetty ja tarvittavat liitteet lisätty. Ennakkotietohakemuksen tietosisältöä ei tarvitse varmentaa todentajalla. 3.2 Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa:

Seurantaohje 12 (69) Hankesuunnitelma Kaksi viimeisintä vahvistettua tilinpäätöstä (tuloslaskelma, tase, liitetiedot, toimintakertomus ja allekirjoitussivut) sekä niitä koskevat tilintarkastuskertomukset Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Energiavirasto voi pyytää myös tarvittaessa tuloslaskelman ja taseen kuluvalta tilikaudelta. Sähkön tuottajan, jolla ei ole vielä näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa: Hankesuunnitelma Ensimmäisen tilikauden tilinpäätös, jos se on valmistunut. Jos se ei ole valmistunut, kuluvan tilikauden tilinpäätöstiedot, tai ensimmäisen tilikauden alustavat tiedot Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Toimintakertomus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö laatii sellaisen. Ennakkotietohakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus arvioidaan samoilla periaatteilla kuin hyväksymishakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus (ks. luku 5.4.1). 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä Sähkön tuottajan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioidaan mm. vakavaraisuuden ja voimalaitoshankkeen kannattavuuden perusteella. Lisäksi sähkön tuottajalla tulee olla edellytykset harjoittaa voimalaitostoimintaa kahdentoista vuoden ajan ja hankkeen tulee olla kannattava, kun otetaan syöttötariffin vaikutukset huomioon. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi perustuu sähkön tuottajan edellisten toimintavuosien tietoihin, kuten tuloslaskelmiin ja taseisiin. Arviointi perustuu myös mm. sähkön tuottajan laatimaan kannattavuuslaskelmaan. 3.3.1 Vakavaraisuus Vakavaraisuutta arvioidaan sen perusmittarilla omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen arviointi on yrityskohtaista. Koska voimalaitosprojektit voidaan toteuttaa erilaisilla toimintamalleilla, Energiavirasto katsoo, että vakavaraisuutta arvioidaan yrityskohtaisesti eikä vakavaraisuusasteelle aseteta tiukkoja raja-arvoja. Erityisesti vasta perustettujen projektiyhtiöiden vakavaraisuuden riittävyyden arviointi on osoittautunut joissain tapauksissa hankalaksi. Vakavaraisuuden arvioinnissa voidaan ottaa tapauskohtaisesti huomioon myös voimalaitoshankkeen rahoitusrakenne ja siihen sisältyvä oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuus. Vakavaraisuuden arvioinnissa otetaan myös huomioon yrityksen tuloihin ja tulokehitykseen liittyviä asioita. Jos yrityksen toimintaan liittyvä riski on alhainen ja tulokehitys hyvä ja vakaa, korkeitakin velkaantumisasteita voidaan pitää hyväksyttävinä. Osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvun 23 :n 1 momentin mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan pääomalaina omaksi pääomaksi.

Seurantaohje 13 (69) 3.3.2 Voimalaitoshankkeen kannattavuus Voimalaitoshankkeen kannattavuutta arvioidaan Energiaviraston pohjalle tehdyn kannattavuuslaskelman avulla. Pohja löytyy Energiaviraston kotisivuilta. Kannattavuuslaskelmassa käsitellään hankkeen arvioidut kassavirrat. Hankkeen kassavirtojen arvioinnissa käsitellään voimalaitoshanketta 12 vuoden ajalta, koska syöttötariffia maksettaisiin järjestelmään hyväksytyssä voimalaitoksessa tuotetusta sähköstä lähtökohtaisesti kahdentoista vuoden ajan. Sähkön tuottajalla tulee olla edellytykset harjoittaa voimalaitostoimintaa kahdentoista vuoden ajan ja hankkeen tulee olla kannattavaa, kun otetaan syöttötariffin vaikutukset huomioon. Hankkeen arvioituja kassavirtoja laskettaessa otetaan huomioon hankkeen tuotot ja kulut, hankkeen käynnistysinvestoinnit valtioneuvoston asetuksen (1313/2007) 6 :n mukaisesti sekä hankkeen rahoitusrakenne kahdentoista vuoden ajalta. Voimalaitoshankkeen kannattavuuden arvioinnin perusteella sähkön tuottajan kannattavuuslaskelmapohjan avulla laskettu kassavirta 12 vuoden ajalta (tuki mukaan luettuna) tulee olla positiivinen, jotta sähkön tuottajalle voidaan antaa myönteinen ennakkotietopäätös. Energiaviraston kannattavuuslaskelmapohja sisältää myös kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee selvittää, mitkä ovat hankkeen kokonaiskustannukset ja miten kokonaiskustannukset tullaan rahoittamaan. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee ilmetä, miten kaikki syntyvät kustannukset on tarkoitus jakaa eri rahoittajatahojen kesken. Tämä tarkoittaa, että rahoitussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten rahoitus jakaantuu omaan pääomaan, vieraaseen pääomaan, muuhun rahoitukseen tai tulorahoitukseen. Rahoitussuunnitelmasta tulee käydä myös ilmi, miltä tahoilta vieras pääoma on suunniteltu hankittavan. Rahoituksen osalta on myös ilmoitettava, missä vaiheessa rahoituksen varmistuminen on (päätöstilanne voi olla esimerkiksi tunnustelu- tai hakemusvaihe, ehdollinen päätös tai varmistunut rahoituspäätös). Lisäksi rahoitussuunnitelmassa tulee mainita rahoituksen tyyppi (esimerkiksi laina, pääomalaina, osakepääoman korotus, leasing-rahoitus jne.). Tarvittaessa Energiavirasto on yhteydessä ennakkotietohakemuksessa ilmoitettuihin rahoittajiin. 3.3.3 Toiminnallisten edellytysten arviointi Toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa viranomaiselle tulee muodostua luotettava kuva yhtiön toiminnasta ja voimalaitoshankkeesta. Hankesuunnitelmassa sähkön tuottajalta pyydetään kuvausta siitä, mitä on tehty, mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tästä edetään. Tässä liitteessä sähkön tuottajan tulee selvittää seuraavia asioita: Teknis-taloudellinen toteutettavuus o Tuotanto (saavutettavissa oleva huipunkäyttöaika, laitoksen sijainti, kattilan/generaattorin/turbiinin tyyppi) o Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho yksiköissä kva ja kw. o Sähköverkkoliityntä (liittyminen jakelu/kantaverkkoon) Luvitus (rakennuslupa) Rahoitus Hankkeen aikataulu. Hankesuunnitelmassa tulee selvittää, milloin rakennustyöt ja koekäyttö on tarkoitus aloittaa ja milloin laitos otetaan kaupalliseen käyttöön.

Seurantaohje 14 (69) Tilinpäätöksien pohjalta arvioidaan yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten tulee tilintarkastuskertomuksen mukaan antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastajan ehdollinen lausunto, mutta tilintarkastaja on kyennyt lausumaan mielipiteensä tilinpäätöksestä, arvioidaan tilintarkastuskertomusta tapauskohtaisesti. Energiavirasto hakee yhtiön kaupparekisteriotteen julkisista lähteistä. Kaupparekisteriotteen perusteella Energiavirasto tarkistaa, että ennakkotietohakemuksen tiedot vastaavat kaupparekisteriotteessa olevia tietoja sähkön tuottajasta. Myös tiedot elinkeinonharjoittajaa tai yhtiön vastuuhenkilöitä koskevista liiketoimintakielloista tarkistetaan. Voimassa olevan liiketoimintakiellon vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti. Energiavirasto tarkistaa tiedot yhtiön veroveloista ja ilmoituslaiminlyönneistä verovelkarekisteristä. Rekisterimerkinnän vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti.

Seurantaohje 15 (69) 4 Kiintiöhakemus Kiintiöhakemuksesta säädetään tuotantotukilain 17 a :ssä, jonka mukaan sähkön tuottaja voi hakea Energiavirastolta suunnitteilla olevalle tuulivoimalalle kiintiöpäätöstä, jolla voi etukäteen varata kiintiön tuulivoiman 2500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetista. Kiintiöhakemuksen voi tehdä, kun tuulivoimalan turbiineja koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetut rakennusluvat tai toimenpideluvat ovat lainvoimaisia ja sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä selvitykset sähkön tuottajasta, tuulivoimalasta ja sen generaattorien nimellistehosta, investoinnin toteuttamisaikataulusta sekä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat muut tiedot. Tuulivoimalan, jolle kiintiöpäätöstä haetaan, tulee olla sama tuotantotukilain 5 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen tuulivoimala, josta tehdään syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva hakemus, syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskeva päätös ja jolle on mahdollisesti haettu ennakkotietoa. 4.1 Kiintiöhakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Kiintiöhakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen tekeminen aloitetaan voimalaitoksen pääsivulta. Kiintiöhakemukseen täytetään seuraavat tiedot: generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho kiintiöhakemuksen liitteet (maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuslupa tai toimenpidelupa, sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus ja hankesuunnitelma pdf-tiedostoina) Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksikössä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos nimellisteho ei yksiselitteisesti käy ilmi suunnitteluasiakirjoista, käytetään suurinta asiakirjoista ilmi käyvää arvoa, joka vastaa rakennusluvan ja verkkoliityntäsopimuksen tietoja. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Jos generaattorin kilvessä tai asiakirjoissa on useampi arvo generaattorin nimellisteholle, tulee arvoista valita kiintiöhakemukseen se, joka on lähimpänä generaattorin tehokäyrän maksimia. Kiintiöhakemus allekirjoitetaan sähköisesti, kun kaikki tiedot on täytetty ja tarvittavat liitteet lisätty. Kiintiöhakemuksen tietosisältöä ei tarvitse varmentaa todentajalla. Allekirjoituksen jälkeen kiintiöhakemus siirtyy Energiaviraston käsittelyyn ja Energiavirasto tarkastaa hakemuksen sisällön. Jos Energiavirasto katsoo, että tietoja tulee täydentää tai korjata, hakemus palautetaan SATU-järjestelmän kautta täydennettäväksi. Sähkön tuottajan yhteyshenkilö saa tiedon palauttamisesta sähköpostilla, jossa kerrotaan tarkemmin palautuksen syy. Tämän jälkeen sähkön tuottajan edustajan tulee täydentää hakemusta ja allekirjoittaa se uudestaan, jolloin se palautuu Energiavirastolle.

Seurantaohje 16 (69) Jos hakemuksen liitteenä ei ole toimitettu tuotantotukilain mukaista lainvoimaista rakennuslupaa ja verkkoliityntäsopimusta, Energiavirasto hylkää hakemuksen. Kiintiöhakemuksen voi jättää uudestaan, kun edellä mainitut liitteet ovat olemassa. Kun Energiavirasto on tarkistanut, että hakemus täyttää säädetyt edellytykset/vaatimukset, myöntää Energiavirasto kiintiöpäätöksen. Energiavirasto tekee maksullisen kiintiöpäätöksen, joka on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, kuitenkin enintään 1.11.2017 saakka. Jos sähkön tuottaja hakee lainvoiman saaneen kiintiöpäätöksen nojalla ja sen voimassaoloaikana tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään tuotantotukilain 14 :ssä säädetyllä tavalla, sähkön tuottajalla on etuoikeus saada tuulivoimala hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Tuotantotukilain 14 :ssä säädetään, että tuulivoimalan hyväksymishakemukseen on liitettävä todentajan varmennus voimalaitoksen sijainnille ja verkkoliitännälle säädettyjen edellytysten täyttymisestä tuotantotukilain 7 :n mukaisesti sekä 9 :n 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto katsoo, että vaatimus täyttyy siinä vaiheessa, kun vireille tulleen hyväksymishakemuksen liitteenä olevan todentajan varmennuksen kaikkiin kysymyksiin on vastattu, että hyväksymishakemuksen 2. tietokortilla ilmoitetut tiedot ovat oikeita ja voimalaitos täyttää näiltä osin vaaditut edellytykset. Jos vireille tulleen hyväksymishakemuksen sisältämä todentajan varmennus on puutteellinen, kun kiintiöpäätöksen voimassaolo raukeaa, sähkön tuottaja menettää etuoikeutensa tulla hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Lisäksi tuotantotukilain 14 edellyttää, että hakemuksessa on esitettävä tarpeelliset selvitykset sähkön tuottajasta, voimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksesta sekä suunniteltu kaupalliseen käyttöön ottamisen ajankohta ja hakemukseen on liitettävä suunnitelma tukeen oikeuttavan sähkön tuotannon seurannasta. Näiden tietojen osalta Energiavirasto katsoo, että hyväksymistä on haettu 14 :ssä säädetyllä tavalla, kun vireille tulleessa hyväksymishakemuksessa on vastattu kaikkiin hakemuslomakkeen 1. ja 3. tietokorttien kysymyksiin. Näitä tietoja voidaan tarvittaessa täydentää normaalilla täydennysmenettelyllä myös kiintiöpäätöksen voimassaolon raukeamisen jälkeen. Jos kiintiöpäätös raukeaa ennen kuin sähkön tuottaja on hakenut tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään ja kiintiössä on tilaa, sähkön tuottaja voi hakea kiintiöpäätöstä uudelleen. Kiintiön tilannetta voi tarkastella SATU-järjestelmän kiintiölaskurissa. 4.2 Kiintiöhakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan tulee liittää hakemukseen: maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu lainvoimainen rakennuslupa tai toimenpidelupa ja lupiin liittyvä lainvoimaisuustodistus. sähköverkonhaltijan kanssa tehty, sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus hankesuunnitelma

Seurantaohje 17 (69) Maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennuslupa tai toimenpidelupa-liite: Tuotantotukilain 17 a :n mukaan hakemuksen edellytys on tuulivoimalan turbiineja koskeva lainvoimainen maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL, 132/1999) tarkoitettu rakennus- tai toimenpidelupa. Lisäksi hakemukseen tulee liittää rakennus- tai toimenpidelupien lainvoimaisuustodistukset. Lainvoimaisuustodistus on mahdollista saada toimivaltaiselta valitusviranomaiselta eli käytännössä siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin rakennuslupaa tai toimenpidelupaa koskevien valitusten käsittely kuuluu. Käytännössä kyseinen toimivaltainen tuomioistuin ilmenee rakennusluvan tai toimenpideluvan valitusosoituksesta. Rakennuslupa tai toimenpidelupa sekä lainvoimaisuustodistukset tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa. Jos lupia on useampia, ne tulee nimetä yksiselitteisesti. Kiintiöhakemuksessa annetun generaattoreiden yhteenlasketun nimellistehon tulee vastata rakennusluvan tietoja, jos rakennusluvassa on otettu kantaa nimellistehoon. Jos rakennuslupa on haettu eri yhtiön nimissä, hakemukseen tulee liittää dokumentti, jonka perusteella rakennuslupa voidaan katsoa siirtyneeksi kiintiöpäätöksen hakijalle (esimerkiksi maanvuokrasopimus). Energiavirasto voi myöntää kiintiöpäätöksen ainoastaan lainvoimaisen rakennusluvan nojalla. Jos rakennusluvasta on valitettu ja muutoksenhakuprosessi on vielä kesken, eivät edellytykset kiintiöpäätöksen hakemiselle täyty. Rakennusluvassa voidaan määritellä ehtoja rakennustöiden aloittamiselle, kuten esimerkiksi ympäristöluvan tai Puolustusvoimien lausunnon saaminen tai alueen kaavan lainvoimaisuus. Energiavirasto katsoo ehdollisten lainvoimaisten rakennuslupien täyttävän tuotantotukilaissa määritellyn lainvoimaisuuden kriteerin eikä tarkasta osana hakemuskäsittelyä ehtojen täyttymistä. Energiaviraston on kuitenkin hylättävä hakemus, jos on painavia perusteluita epäillä, että sähkön tuottajalla ei ole edellytyksiä tehdä hakemusta syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten 1 marraskuuta 2017 mennessä. Sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus-liite: Tuotantotukilain 17 a :n mukaan hakemuksen edellytys on sähköverkonhaltijan kanssa tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Sähkön tuottajalla tulee olla sopimus jonkin verkonhaltijan (jakelu-, suljettu jakelu- tai kiinteistön sisäinen verkko) kanssa, jonka verkkoon sähkön voi syöttää, ja jonne syötetty sähkö on oikeutettu syöttötariffiin. Sopimusta ei siis tarvitse välttämättä olla jakeluverkonhaltijan kanssa. Verkkoliityntäsopimus tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa. Kiintiöhakemuksessa annetun generaattoreiden yhteenlasketun nimellistehon tulee vastata verkkoliityntäsopimuksen tietoja. Tietojen suhdetta nimellistehoon voi avata hankesuunnitelmassa esim. tilanteessa jossa haettu nimellistehon määrä on suurempi kuin verkkoliityntäsopimuksessa mainittu nimellisteho. Jos verkkoliityntäsopimus on tehty eri yhtiön nimissä, hakemukseen tulee liittää dokumentti, jonka perusteella verkkoliityntäsopimus voidaan katsoa siirtyneeksi kiintiöpäätöksen hakijalle. Hankesuunnitelma-liite: Hakemuksen tulee koskea yksilöityä, suunnitteilla olevaa tuulivoimalaa sellaisena kuin se on määritelty lain 5 :n 1 momentin 2 kohdassa. Tuulivoimala yksilöidään voimalaitoksen perustietolomakkeen ja hankesuunnitelman tietojen avulla. Hankesuunnitelmassa sähkön tuottajalta pyydetään kuvausta siitä, mitä hankkeessa on tehty, mikä hankkeen tilanne on tällä hetkellä ja miten hankkeessa edetään/tullaan etenemään. Liitteessä selvitettäviä asioita on kuvattu luvussa 3.3.3. Erityisesti hankesuunnitelmassa tulee ottaa kantaa mihin haettu nimellistehon määrä perustuu. Hankesuunnitelma tulee liittää kiintiöhakemuksen liitteeksi pdf-muodossa.

Seurantaohje 18 (69) 4.3 Kiintiöpäätöksen siirto Energiaviraston on siirrettävä kiintiöpäätös toiselle sähkön tuottajalle tuotantotukilain 17 c :n mukaisesti, jos kiintiöpäätöksessä mainittu sähkön tuottaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen sekä toimittaa tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksen siirtoon Energiavirastolle. Lisäksi 17 b :ssä säädettyjen edellytysten on edelleen täytyttävä. Siirtämistä varten sähkön tuottajan on tehtävä siirtohakemus SATU:ssa ja ilmoitettava näin mainitun voimalaitoksen hallinnan siirtymisestä toiselle sähkön tuottajalle. Kiintiöpäätöksen siirrosta tehty päätös on voimassa 17 b :n nojalla annetun kiintiöpäätöksen voimassaolon mukaisesti. Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Vain kiintiöpäätöksen voi siirtää. Siirtohakemusta ei voi aloittaa SATU:ssa jos kiintiöhakemus tai kiintiöpäätöksen muutos-, raukeamis- tai peruutushakemus on kesken. Siirtäjän toimenpiteet Siirtäjä aloittaa siirtohakemuksen voimalaitoksen pääsivulta. Siirtäjä valitsee pudotusvalikosta sen sähkön tuottajan (= siirron saaja), jolle kiintiöpäätös halutaan siirtää. Siirtohakemus on SATU-järjestelmässä yhdellä tietokortilla. Muilta osin kiintiöpäätöksen siirto tapahtuu vastaavasti kuin hyväksymispäätöksen siirto (ks. luku 7.2) pois lukien toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiin liittyvät kohdat. 5 Hyväksymishakemus Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuuli-, biokaasu-, metsähake- tai puupolttoainevoimala, jolla on tuotantotukilain 7 11 :n mukaiset yleiset ja erityiset edellytykset järjestelmään hyväksymiselle. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sillä on päätöksellä vahvistettu kiintiö tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista tai jos kyseessä on tuotantotukilain 9 :n tarkoittama merituulivoimalan kokeiluhanke. Jos voimalaitos on yhteisomistuksessa, SATU-järjestelmässä voimalaitos voi olla ainoastaan yhden sähkön tuottajan alla. Yhteistä hyväksymishakemusta ei voi jättää. Hyväksymispäätöksen voi kuitenkin myöhemmin siirtää toiselle sähkön tuottajalle. Hyväksymishakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun voimalaitoksen pääsivu on luotu SATU-järjestelmään. Tuulivoimalan osalta hyväksymishakemuksen voi jättää, jos voimalaitoksella on voimassa oleva kiintiöpäätös. Hyväksymishakemuksen tekeminen loppuun asti edellyttää todentajan valitsemista. Todentajan valitsemista käsitellään luvussa 2.4. Jos todentajaa ei ole valittu, hyväksymishakemusta ei voi täyttää loppuun asti. Lista todentajista on Energiaviraston kotisivuilla. Hyväksymishakemus on SATU-järjestelmässä neljällä tietokortilla. Tietokortilla 1 on tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot sekä tiedot valtiontuesta ja selvitys toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto tarkastaa tietokortilla 1 olevat tiedot. Tietokortilla 2 on tietoja, jotka todentaja varmentaa