Seurantaohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet

Transkriptio

1 Seurantaohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen hakeminen ja seurantavelvoitteet 942/702/

2 Versiohistoria Version numero Pvm Keskeisimmät muutokset Ensimmäinen versio Siirtohakemus, kiintiöhakemus Ennakkoilmoituksen poisto, kiintiöhakemuksen päivitys Kiintiöhakemukseen liittyvän ohjeistuksen poisto, hankesuunnitelman sisältö, tuotantotukiasetuksen muutos (tuulivoima)

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Sähkön tuotantotukijärjestelmä Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet Tuotantotukien tasot Tuen saamisen edellytykset Valtiontuet Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi SATU-järjestelmän käyttäjäksi Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen Seurantajärjestelmä Todentajan valitseminen Ennakkotietohakemus Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä Vakavaraisuus Voimalaitoshankkeen kannattavuus Toiminnallisten edellytysten arviointi Kiintiöpäätös Kiintiöpäätöksen siirto Siirtäjän toimenpiteet Hyväksymishakemus Tuulivoimalan hyväksymishakemuksen jättäminen TIETOKORTTI 1 (Hakemuksen ensimmäinen sivu) Kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja aikaisemmat tuet Tuulivoiman kompensaatio Sähkön tuottajan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi hyväksymishakemuksen yhteydessä TIETOKORTTI 2 (Todentajalla varmennettavat tiedot) Voimalaitoksen sijainti ja nimellisteho Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen uutuus Biokaasulaitosten tiedot Lämpöpreemion hakeminen... 25

4 5.2.5 Voimalaitoksen vuosituotantoon liittyvät tiedot Arvion laadinta tuulivoiman vuosituotannosta Hyötylämpö Lämmöntuotannon korotettu tuki ja kokonaishyötysuhde TIETOKORTTI 3 (Seurantasuunnitelma) Voimalaitoksen rajaaminen Mittausjärjestelyt Generaattorin tietokortti Sähköenergian mittausjärjestelmä Mittalaitteiden tietojen lisääminen SATU-järjestelmään Sähköenergian mittalaitteen tietokortti Tuotantotukeen oikeuttavan sähköenergian laskentakaava Sähkön tuotannossa käytettävät polttoaineet Polttoaineiden energiasisältöjen määritysjärjestelmä Polttoaineiden määritystavat ja tarkkuusvaatimukset Lämpöpreemiota hakevan tai useaa polttoainetta käyttävän biokaasuvoimalaitoksen polttoaineen määritysvaatimukset Muiden polttoaineiden energiasisältöjen määrittäminen Käytetäänkö voimalaitoksessa useita polttoaineita sähkön tuotantoon Polttoaineen tietokortti Lämpöenergian määritysjärjestelmä Laadunvarmistus ja tiedonhallinnan vastuu TIETOKORTTI Julkisuus ja salassa pidettävät tiedot Hyväksymishakemuksen varmennuttaminen Hyväksymispäätös Hyväksymispäätöksen tekeminen ja lainvoimaiseksi tulo Hyväksymispäätöksen siirto Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Siirtäjän toimenpiteet Siirron saajan toimenpiteet Voimalaitoksen hallinnan siirtymiseen liittyvien asiakirjojen arviointi Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet siirtohakemuksen yhteydessä Syöttötariffin maksatus Laitoskäyntivaatimukset varmentamisen yhteydessä Seurantatietojen arkistointivelvoite... 60

5 Seurantaohje 4 (60) 1 Johdanto 1.1 Sähkön tuotantotukijärjestelmä Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010, myöhemmin tuotantotukilaki) astui voimaan lukuun ottamatta tuen tasoa ja hyväksymispäätöksiä koskevia lain kohtia. Mainitut tuotantotukilain kohdat astuivat voimaan valtioneuvoston asetuksella. Tuotantotukilain mukaan valtion varoin tuetaan syöttötariffijärjestelmällä tuulivoimaan, biokaasuun, puupolttoaineeseen ja metsähakkeeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Vuoden 2011 alusta astui voimaan myös valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1397/2010, myöhemmin tuotantotukiasetus). Asetuksella tarkennetaan eräitä tuotantotukilain säädöksiä. Vaikka tukijärjestelmä on kansallinen hanke, sillä tähdätään EU:n uusiutuvan energian edistämistä koskevan RES-direktiiviin (2009/28/EY) Suomelle esitetyn tavoitteen saavuttamiseen (38 % vuoteen 2020 mennessä). Energiavirasto hallinnoi tuotantotukilain mukaista tukijärjestelmää. 1.2 Tuotantotukilain voimalaitos- ja energialähdekäsitteet Syöttötariffijärjestelmän logiikka rakentuu tuettavista energialähteistä, mutta tuki maksetaan aina voimalaitoksen sähkön tuotannolle. Voimalaitostyypillä tarkoitetaan sitä pääasiallista sähköntuotantotapaa tai voimalaitostyyppiä, jonka perusteella laitosta tarkastellaan syöttötariffijärjestelmässä. Ne ovat: 8 Metsähakevoimala 9 Tuulivoimala 10 Biokaasuvoimala 11 Puupolttoainevoimala Voimalaitosta määriteltäessä syöttötariffijärjestelmässä ei mahdollisteta sitä, että yksi voimalaitos voi muodostua esimerkiksi sekä biokaasuvoimalaitoksesta että tuulivoimaloista vaikka nämä kytkeytyisivätkin samaan verkonhaltijan mittaukseen. Kuitenkin monen tuulivoimalaitosyksikön tarkastelu yhtenä voimalaitoksena on mahdollista (monta samaa energialähdettä hyödyntävää yksikköä). Mittausten kannalta voimalaitos määrittyy tasealueena. Mittauspisteet (sähkö ja tarvittaessa lämpö) kuvataan hyväksymishakemukseen liitettävässä voimalaitoksen mittausjärjestelykaaviossa. Tuotantotukilain mukaan sähkön tuottajan tulee pitää yllä luotettavaa kirjanpitoa voimalaitoksessa käytetyistä polttoaineista ja niiden energiasisällöistä tariffijaksoittain, jos voimalaitoksessa on mahdollista käyttää erilaisia polttoaineita. Polttoainekirjanpidolla tarkoitetaan kirjanpitoa, jonne on tallennettu tariffijakson aikana voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiamäärää koskevat tiedot.

6 Seurantaohje 5 (60) Polttoainekirjanpito ei ole pakollinen, jos voimalaitoksessa ei käytetä lainkaan polttoaineita tai käytetään vain yhtä tuotantotukilain tarkoittamaa polttoaineluokkaa ja yhtä sytytys- tai käynnistyspolttoaineeksi katsottavaa polttoainetta, eikä voimalaitoksen hyväksymisen edellytyksenä ole hyötysuhdevaatimusta. Polttoaineen energiasisällöllä tarkoitetaan tariffijakson aikana käytetyn polttoaineen määrän ja tehollisen lämpöarvon tuloa. Käynnistyspolttoaineella tarkoitetaan voimalaitoksen käynnistykseen käytettyä polttoainetta, jonka energiasisältö tariffijaksolla on enintään 2,5 % voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden energiasisältöjen summasta. Tuulivoimapuiston laajentaminen Tuulipuisto voi koostua useammasta tuotantotukilain 5 :n mukaisesta tuulivoimalasta. Ratkaisevaa on, että jokaisella tuulivoimalalla on oma tuotantotukilain 5 :n mukainen verkonhaltijan mittari. Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja kaikille puiston osille halutaan täysi tukiaika (erilliset hyväksymispäätökset), on laajennuksen yhteydessä otettava käyttöön uusi verkonhaltijan mittari laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille. Uuden puiston osan osalta hakeudutaan siis omana voimalaitoksena syöttötariffijärjestelmään. Lisäksi vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen on haettava muutosta, jossa puiston uusi osa on huomioitu (jos uudella puiston osalla on vaikutusta vanhan puiston osan hyväksymispäätöksen liitteenä olevaan seurantasuunnitelmaan). Mikäli tuulipuiston osat eivät valmistu kaikki kerralla ja laajennuksen yhteydessä ei oteta käyttöön uutta verkonhaltijan mittaria laajennetulla osalla sijaitseville generaattoreille, on vanhan puiston osan hyväksymispäätökseen haettava muutosta, jossa uusi puiston osa liitetään puistoon. Tällöin kaikki puiston osat eivät saa täyttä tukiaikaa, koska sähkön tuottajan oikeus syöttötariffiin alkaa hyväksymispäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta tariffijaksosta ja sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Puiston osat ovat siis tuotantotukilain mukaan samaa voimalaitosta eli kytketty samaan verkonhaltijan mittariin eivätkä voi saada erillisiä hyväksymispäätöksiä syöttötariffijärjestelmään. 1.3 Tuotantotukien tasot Tuulella, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetun sähkön tuki on riippuvainen tariffijakson sähkön markkinahinnan keskiarvosta, kun taas metsähakkeella tuotetun sähkön tuki riippuu päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvosta ja turpeen verosta. Biokaasuvoimalaitos voi hyötysuhde-ehdot täyttäessään hakea lämpöpreemiolla korotettua lisätukea. Puupolttoainevoimalaitokseksi hyväksyttävältä laitokselta edellytetään aina hyötysuhdekriteereiden täyttämistä, mikä oikeuttaa perustukeen ja lämpöpreemiolla korotettuun tukeen. Metsähakevoimalalle voidaan hakea kaasutinpreemiolla korotettua syöttötariffia, jos voimalaitoksen yhteydessä on kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukitasot on esitetty taulukossa 1.

7 Seurantaohje 6 (60) Tukimuoto Perustuki Lisätuki Lisätuen saamisen ehto Tuulivoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus Ei ole Ei ole Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Metsähakevoimala Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Syöttötariffi = tavoite- ja markkinahinnan erotus Päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva syöttötariffi TAULUKKO 1 TUOTANTOTUKIEN TASOT 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 83,5 /MWh:n ja markkinahinnan erotus 50 /MWh lämpöpreemio 20 /MWh lämpöpreemio 0-18 /MWh 0 /MWh kaasutinpreemio Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA Hyötysuhde 50 %, tai 75 % jos yli 1 MVA Voimalaitoksen yhteydessä kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi Sähkön ja päästöoikeuden markkinahintojen keskiarvot sekä tarkempaa tietoa syöttötariffin määräytymisestä löytyy Energiaviraston kotisivuilta. 1.4 Tuen saamisen edellytykset Yleisinä edellytyksinä syöttötariffijärjestelmään hyväksymiselle ovat, että voimala sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä ja että voimalalla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle. Järjestelmään ei voida hyväksyä voimalaitosta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Tuen saamisen erityiset edellytykset on esitetty taulukossa 2.

8 Seurantaohje 7 (60) Pitääkö tuottaa lämpöä hyötykäyttöön? Tuulivoimala Kyllä 0,5 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Kyllä 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole saanut valtiontukea Biokaasuvoimala Puupolttoainevoimala Ei ole saanut valtiontukea Metsähakevoimala Pitääkö voimalan olla uusi? Nimellisteho vähintään Nimellisteho enintään Muita ehtoja Kyllä 0,1 MVA 8 MVA Kyllä, hyötysuhteen pitää olla 50 %, tai 75 % jos vähintään 1 MVA:n laitos Ei 0,1 MVA Ei ole Ei Ei ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään TAULUKKO 2 TUOTANTOTUEN SAAMISEN ERITYISET EDELLYTYKSET Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä biokaasuvoimaloita, kunnes pääasiallisesti biokaasua käyttävien voimaloiden generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 19 MVA. Järjestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä biokaasuvoimalaitoksina myös sellaisia biokaasuvoimaloita, jotka eivät käytä biokaasua pääasiallisena polttoaineena. Näitä voimalaitoksia ei lasketa biokaasuvoimaloiden 19 MVA:n kiintiöön Valtiontuet Tuotantotukilain mukaisesti tuulivoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos se ei ole saanut valtiontukea. Metsähakevoimaloiden osalta vastaavaa vaatimusta ei ole, joten myös valtiontukea saanut metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoshankkeissa erityisesti rahoitukseen (lainat ja takaukset) saattaa sisältyä valtiontukea, mikäli julkisia tahoja on mukana rahoitusjärjestelyissä. Usein voi olla vaikea tunnistaa tilanteita, joissa valtiontukea syntyy. Sähkön tuottajan tulee aina olla yhteydessä Energiavirastoon, mikäli valtiontukeen liittyvissä kysymyksissä on epäselvyyttä. Valtiontuen määritelmä Valtiontuki määritellään Sopimuksen Euroopan Unionin toiminnasta (SEUT) artiklan 107 mukaisesti. Tuki lasketaan valtiontueksi, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: myönnetty valtion varoista vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosii jotakin yritystä tai tuotannonalaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

9 Seurantaohje 8 (60) Valtiontuki on julkisen tahon (esim. Euroopan Unioni, valtio, kunta, alue- tai paikallisviranomainen tai näiden omistama yhtiö) myöntämää tukea yritykselle. Tuki voi olla muodoltaan monenlaista, esimerkiksi suora rahallinen avustus, esim. investointituki markkinahintaa alhaisemmalla korolla myönnetty laina veronhuojennus markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla myönnetty lainan takaus kuntien taloudelliseen toimintaan myöntämät tuet tai perusteettomat alennukset kuntien perimistä maksuista Valtiontueksi laskettavalla tuella tulee olla potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Nämä kaksi kriteeriä täyttyvät käytännössä usein. Voimalaitoshankkeelle voidaan suunnitteluvaiheessa hakea myös muuta julkista rahoitusta, jotta voidaan selvittää kyseisen hankkeen osalta sille edullisin tukimuoto. Joissain erityistapauksissa tuen palauttaminen myöntämisen jälkeen voi olla mahdollista. EU:n komissiossa notifioitavat erityistapaukset Tuen kasautumisen ja hyväksyttävyyden tarkastelu vaatii Euroopan unionin komission notifioinnin seuraavissa erityistapauksissa: Voimalaitoksen uusiutuvan sähköenergian tuotantokapasiteetti myönnettävän tuen ansiosta on yli 125 MW. Metsähakelaitos hakee kaasutinpreemiota. Kyse on merituulivoimalan kokeiluhankkeesta, jolle on myönnetty valtiontukea. Yllä mainituissa erityistapauksissa syöttötariffin ja kaasutinpreemion hyväksyttävyys EU:n valtiontukisääntelyn mukaan arvioidaan aina voimalaitoskohtaisesti. Tällaisen voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksenä on komission notifiointi. Sähkön tuottajan on hyvä ottaa huomioon, että ilmoituksen käsittely komissiossa saattaa kestää pitkään ja käynnistää notifiointiprosessi projektin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Prosessi käynnistetään ottamalla yhteyttä Energiavirastoon tai suoraan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoon. Valtiontuen kohdistuminen Tuotantotukiasetuksen 1 määrittelee, mihin kohteisiin syöttötariffijärjestelmään hyväksyttävä tuuli-, biokaasu- tai puupolttoainevoimala ei ole saanut saada valtiontukea. Tuotantotukiasetuksen mukaan valtiontuki katsotaan voimalaitokselle kohdistuneeksi tueksi, jos tuki on kohdistunut voimalaitoksen järjestelmään, joka muuntaa polttoainetta sähköenergiaksi, tai sähköenergian tuotantoon kiinteästi liittyviin teknisiin järjestelmiin. Muihin kuin tuotantotukiasetuksen 1 :ssä määriteltyihin kohteisiin voimalaitos voi vastaanottaa tukea ilman että siitä tulisi este syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi tuki tuotekehitystyöhön tai yleiseen liiketoiminnan kehittämiseen.

10 Seurantaohje 9 (60) Yleisiä valtiontukeen liittyviä tapauksia Laina Julkisen tahon myöntämän lainan katsotaan sisältävän valtiontukea, mikäli laina on myönnetty markkinahintaa alhaisemmalla korolla. Markkinahinnan arvioinnissa voidaan käyttää vertailuhintoja, jotka perustuvat Komission tiedonantoon viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (2008/C 14/02). Tiedonannossa mainitut peruskorot on saatavilla osoitteesta Lainan takaus Voimalaitoshankkeiden rahoituksessa lainan takaajana saattaa toimia ainakin osittain kunta. Komissio katsoo, että kaikkien seuraavien edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen takaus ole valtiontukea. Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että takaus liittyy tiettyyn rahoitustoimeen, sille on asetettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voimassaoloaika on rajoitettu. Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. Tätä rajoitusta ei sovelleta, kun takaus on annettu velkapapereille. Takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Yllä olevat ehdot perustuvat komission tiedoksiantoon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02). Kyseisessä tiedoksiannossa on esitetty taulukko ns. safe harbour -maksuista, joiden perusteella markkinaperusteinen hinta voidaan määritellä, jos takauksen saajana on pk-yritys. Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että julkisomisteinen yritys on lähtökohtaisesti aina suuryritys. Poikkeuksen muodostavat tapaukset, joissa yrityksen omistajana on alle 5000 asukkaan kunta, jonka vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa. Suora rahallinen tuki Investointiavustukset ja muut tuotantotukiasetuksen 1 :ssä mainittuihin kohteisiin kokonaisuudessaan tai osittain kohdistuneet valtiontuet ovat tuotantotukilain tarkoittamaa valtiontukea, jonka saaminen on esteenä voimalan syöttötariffijärjestelmään pääsylle. Suoraan Euroopan unionista myönnettyä tukea ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa katsota määritelmällisesti valtiontueksi. Tukien kasautumista ja hyväksyttävyyttä tulee kuitenkin tarkastella. Tarkempia ohjeita asiasta antaa Energiavirasto. LEC-sertifikaatit Iso-Britannia perii ilmastonmuutosmaksua (CCL, Climate Change Levy), josta voi saada vapautuksen tietyin ehdoin, kun käytetty sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalle sähköntuotannolle voidaan hakea LEC-sertifikaatteja (Levy Exemption Certificate), joilla voidaan

11 Seurantaohje 10 (60) todistaa sähkö tuotetuksi uusiutuvilla energialähteillä. Iso-Britannia voi myöntää LEC-sertifikaatteja myös suomalaisessa voimalaitoksessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle. Energiavirasto katsoo, että LEC-sertifikaatit eivät ole valtiontukea, eivätkä näin ollen vaikuta voimalaitokselle maksettavaan syöttötariffiin tai syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksiin.

12 Seurantaohje 11 (60) 2 Toimenpiteet syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi Syöttötariffijärjestelmään hakeutumiseksi tehtävät toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä ja haettavasta tuesta. 2.1 SATU-järjestelmän käyttäjäksi Tuotantotukia hallinnoidaan tuotantotuen sähköisessä asiointijärjestelmässä SATUssa. SATUjärjestelmässä asioiminen edellyttää, että sähkön tuottaja toimittaa Energiavirastoon seuraavat lomakkeet: Valtakirjalomake Sähkön tuottajat nimeävät yhden tai useamman edustajansa järjestelmän käyttäjäksi. Tämä tapahtuu täyttämällä Energiaviraston kotisivuilta löytyvä valtakirjalomake ja postittamalla se Energiavirastolle. Valtakirjalomakkeita toimitetaan Energiavirastolle yksi kutakin valtuutettavaa henkilöä kohti. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Sähkön tuottajan perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän tuottajan perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Sähkön tuottajan perustietolomakkeita toimitetaan kunkin yhtiön osalta yksi kappale. Lomakkeen tulee olla yhtiöjärjestyksen mukaisesti allekirjoitettu. Voimalaitoksen perustietolomake Sähkön tuottajat lähettävät Energiaviraston kotisivuilta löytyvän voimalaitoksen perustietolomakkeen täytettynä Energiavirastolle. Voimalaitoksen perustietolomake toimitetaan kunkin sellaisen voimalaitoksen osalta, jolle tukea haetaan. Useamman yrityksen yhteisomistuksessa olevan voimalaitoksen osalta lähetetään ainoastaan yksi sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustietolomake. Sähkön tuottajat eivät voi lähettää yhteisiä perustietolomakkeita. Lomakkeet toimitetaan postitse Energiavirastoon osoitteella: Lintulahdenkuja 4, Tuotantotuki, Helsinki. Voimalaitoksen perustietolomakkeet voidaan toimittaa sähköpostitse osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. otsikolla Voimalaitos SATUun. Energiavirasto luo jokaiselle sähkön tuottajalle järjestelmään oman pääsivunsa ja voimalaitoksen pääsivun, joiden kautta asiointi tapahtuu. SATU lähettää asiasta sähkön tuottajan yhteyshenkilölle sähköpostin, kun Energiavirasto on luonut sähkön tuottajalle ja tämän voimalaitoksille omat pääsivut. Kirjautumisessa hyödynnetään käyttäjän henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia (TUPAS-tunnistus). Energiaviraston henkilöstölle voi lähettää tuotantotukea koskevia kysymyksiä osoitteeseen tuotantotuki(at)energiavirasto.fi. SATU-järjestelmän ohjeet SATU-järjestelmän käyttöohjeet löytyvät järjestelmän etusivulta. Käyttöohjeessa kuvataan mm. hakemusten aloittaminen, täyttäminen ja allekirjoittaminen. Lisäksi kysymysten vieressä olevaa kysymysmerkkiä klikkaamalla aukeaa kunkin kysymyksen oma e-ohje.

13 Seurantaohje 12 (60) 2.2 Syöttötariffijärjestelmään hakeutuminen Syöttötariffijärjestelmään hakeutumisen toimenpiteet riippuvat voimalaitostyypistä seuraavasti: Tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimalat Hankkeen käynnistämisvaiheessa Energiavirastosta voi hakea ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa käsitellään luvussa 3. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sitä koskee kiintiöpäätös. Kiintiöhakemusta käsitellään luvussa 4. Hyväksymishakemus on tehtävä ennen kaupalliseen käyttöön ottamista. Mikäli voimala sijaitsee tuulivoiman kompensaatioalueella, tuulivoiman tuottajan on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus asiasta. Ilmoitus tehdään hyväksymishakemuksen yhteydessä. Hyväksymishakemusta käsitellään luvussa 5. Metsähakevoimalat Mikäli kyseessä on uusi voimala, voidaan hankkeen käynnistämisvaiheessa hakea Energiavirastosta ennakkotietoa siitä, täyttääkö hanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietohakemusta käsitellään luvussa 3. Hyväksymishakemus voidaan tehdä myös kaupalliseen käyttöön ottamisen jälkeen. 2.3 Seurantajärjestelmä Seurantajärjestelmä on sähkön tuottajan järjestelmä, jolla sähkön tuottaja selvittää tukikelpoisen sähköenergian määrän tukiaikana. Seurantajärjestelmä kuvataan seurantasuunnitelmassa, joka on sisällytettävä SATU-järjestelmässä tehtävään syöttötariffijärjestelmän hyväksymishakemukseen. Seurantajärjestelmän avulla sähkön tuottaja kerää ja tallentaa tukeen oikeuttavan sähköenergian tuotantomääriä koskevat mittaustiedot ja tekee niistä seurantajaksoa koskevan yhteenvedon. kerää ja tallentaa hyötylämmön tuotantomääriä koskevat mittaustiedot, ja laskee niiden perusteella voimalaitoksen hyötysuhteen (vain puupolttoainevoimalaitos tai lämpöpreemiota hakeva biokaasuvoimalaitos). kerää ja tallentaa voimalaitoksen polttoaineiden energiasisältöjä koskevat määritystiedot. Syöttötariffia hakevalla sähkön tuottajalla seurantajärjestelmän tulee olla kunnossa viimeistään silloin, kun oikeus syöttötariffiin alkaa. Seurantasuunnitelmaa käsitellään luvussa Todentajan valitseminen Sähkön tuottajan tulee solmia sopimus Energiaviraston hyväksymän todentajan kanssa. Todentaja varmentaa hyväksymishakemuksen yleiset ja erityiset edellytykset, niihin liittyvät muutoshakemukset ja maksatushakemusten tuotantoselvitykset, tarkastaa seurantajärjestelmän ja seurantasuunnitelman vastaavuuden ja suorittaa syöttötariffijärjestelmään liittyvät laitoskäynnit.

14 Seurantaohje 13 (60) Sähkön tuottaja vastaa varmentamistehtävien edellyttämien tietojen esittämisestä todentajan arvioitavaksi. Todentaja tarkastaa ja osoittaa asiakirjoissa mahdollisesti olevat virheet, puutteet tai väärintulkinnat ja voi vaatia niiden korjaamista ennen tietojen varmentamista. Todentaja varmentaa tiedot oikeiksi ja asianmukaisiksi tai selvittää varmennuksessaan virheet ja epäasianmukaisuudet. Jos todentaja ei totea varmentamiaan tietoja oikeiksi ja asianmukaisiksi, Energiavirasto voi hylätä sähkön tuottajan hakemuksen tai edellyttää sähkön tuottajalta muutoksen hakemista hyväksymispäätökseen. Pätevä todentaja suorittaa varmentamistehtävänsä tehokkaasti, luotettavasti ja vaatimusten mukaisesti ja ilmoittaa sähkön tuottajalle havaitsemistaan ongelmista ajoissa. Todentajan tuotantotukilain 40 :n mukaiset tehtävät ovat julkisia hallintotehtäviä. Todentajan toimintaan kohdistuu useita viranomaistoiminnan kanssa yhdenmukaisia vaatimuksia. Todentajalta edellytetään riippumattomuutta tehtävän suorittamisessa ja erityisesti johtopäätösten sekä ratkaisujen teossa. Todentajalla on riippumaton asema suhteessa sähkön tuottajaan. Todentaja ei saa neuvoa tai konsultoida asiakastaan. Sähkön tuottajan kannattaa esittää todentajalle tarjouspyyntövaiheessa kattavat tiedot laitoksensa seurantajärjestelmästä ja sen laajuudesta. Näin tehtävien suorittamiseen tarvittavat resurssit voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti ja riittäviksi sopimuksentekovaiheessa. Muun muassa alla mainitut asiat vaikuttavat varmentamistehtävän laajuuteen ja siten varmentamiskustannuksiin: sähköenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmän monimutkaisuus o omakäyttösähkön erottaminen pois tuen piiristä o oman kulutuksen mittaaminen ennen verkonhaltijan mittausta laitoksella käytettävien polttoaineiden lukumäärä ja niiden energiasisältöjen määritysmenetelmät o määrämittaukset ja lämpöarvomääritykset polttoaineittain sekä niiden rekisteröinti- ja tiedonhallintajärjestelmä lämpöpreemion edellyttämä lämpöenergian mittaus- ja rekisteröintijärjestelmä o lämpö- ja höyryverkostojen mittaukset ja seurantajärjestelmä tiedonhallintamenettelyiden automatisoinnin taso, valmiudet tarvittavien tietojen tuottamiseksi ja niiden johdonmukaisen käsittelyn ja arkistoinnin toteuttamiseksi varmentamista varten o seuranta- ja raportointijärjestelmien integraatio, esim. päästökauppajärjestelmä ja muut järjestelmät sekä ilmoitukset, joihin käytetään samoja tietoja Energiaviraston tilapäisesti ja virallisesti hyväksymät todentajayhtiöt sekä virallisesti hyväksyttyjen todentajayhtiöiden hyväksymispäätökset löytyvät Energiaviraston kotisivuilta. Tilapäinen hyväksyntä on määräaikainen. Todentajan ja sähkön tuottajan välisessä sopimuksessa tulee huomioida, että tilapäisen hyväksynnän saaneen todentajan toiminta on rajoitetumpaa kuin Energiaviraston virallisesti hyväksymän todentajan. Tilapäisellä hyväksynnällä ei esimerkiksi ole mahdollista varmentaa maksatushakemusten tuotantoselvityksiä.

15 Seurantaohje 14 (60) 3 Ennakkotietohakemus Ennakkotiedosta säädetään tuotantotukilain 17 :ssä, jonka mukaan Energiavirasto voi antaa sähkön tuottajalle ennakkotiedon siitä, täyttääkö voimalaitoshanke tuotantotukilaissa säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Ennakkotietoa haetaan hankkeen alkuvaiheessa, tyypillisesti rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi tehdään sekä ennakkotietohakemuksen että hyväksymishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hyväksymishakemuksen yhteydessä arvioidaan myös voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen tekniset edellytykset (mm. seurantasuunnitelma). Ennakkotiedon hakeminen on vapaaehtoista. Energiavirasto antaa sähkön tuottajan hankkeelle kirjallisen päätöksen ennakkotiedosta ja tämä ennakkotietopäätös on maksullinen. Myönteisessä tapauksessa päätöksen sisältönä on, että Energiavirasto katsoo hankkeen täyttävän toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Energiaviraston on noudatettava ennakkotietoa sen voimassaoloajan hyväksymispäätöstä tehtäessä saman voimalaitoksen osalta. Sähkön tuottajan tulee huomioida, että ennakkotietopäätös koskee ainoastaan ennakkotietohakemuksessa mainittua kokonaisuutta. Ennakkotieto sitoo Energiavirastoa vain siinä tapauksessa, että toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset edelleen täyttyvät ja ne ovat pysyneet vähintään viraston ennakkotietopäätöksessä hyväksymällä tasolla. 3.1 Ennakkotietohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Ennakkotietohakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun sähkön tuottaja ja voimalaitos on lisätty järjestelmään. Ennakkotietohakemus on SATU-järjestelmässä kahdella tietokortilla. Tietokortilla 1 on perustietoja yhtiöstä, kuten tiedot sähkön tuottajasta, voimalaitoksesta ja sen sijainnista, yhteyshenkilö(i)stä, omistuksesta ja yhtiön nykytilasta, generaattoreiden alustava yhteenlaskettu nimellisteho (kva) ja suunniteltu kaupallisen käyttöönoton ajankohta. Tietokortilla 2 on tiedot voimalaitoshankkeen kustannuksista ja rahoituksesta. Tietokortilla 2 pyydetään täyttämään/lisäämään seuraavat tiedot: hankkeen kustannusarvio (investoinnin arvo, kustannusten jakautuminen eri vuosille, rahoitussuunnitelma) hankkeen aikataulu muu julkinen tuki ennakkotietohakemuksen liitteet (voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma toimitetaan excel-tiedostona ja muut toiminnallisiin ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät dokumentit pdf-tiedostoina) Ennakkotietohakemus voidaan jättää Energiavirastolle, kun kaikki tietokortit on täytetty ja tarvittavat liitteet lisätty. Ennakkotietohakemuksen tietosisältöä ei tarvitse varmentaa todentajalla. 3.2 Ennakkotietohakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa:

16 Seurantaohje 15 (60) Hankesuunnitelma Kaksi viimeisintä vahvistettua tilinpäätöstä (tuloslaskelma, tase, liitetiedot, toimintakertomus ja allekirjoitussivut) sekä niitä koskevat tilintarkastuskertomukset Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Energiavirasto voi pyytää myös tarvittaessa tuloslaskelman ja taseen kuluvalta tilikaudelta. Sähkön tuottajan, jolla ei ole vielä näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee hakemuksen liitteeksi laittaa: Hankesuunnitelma Ensimmäisen tilikauden tilinpäätös, jos se on valmistunut. Jos se ei ole valmistunut, kuluvan tilikauden tilinpäätöstiedot, tai ensimmäisen tilikauden alustavat tiedot Voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma Toimintakertomus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö laatii sellaisen. Ennakkotietohakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus arvioidaan samoilla periaatteilla kuin hyväksymishakemukseen sisällytettävien tietojen julkisuus (ks. luku 5.4.1). 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiperusteet ennakkotietohakemuksen yhteydessä Sähkön tuottajan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioidaan mm. vakavaraisuuden ja voimalaitoshankkeen kannattavuuden perusteella. Lisäksi sähkön tuottajalla tulee olla edellytykset harjoittaa voimalaitostoimintaa kahdentoista vuoden ajan ja hankkeen tulee olla kannattava, kun otetaan syöttötariffin vaikutukset huomioon. Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi perustuu sähkön tuottajan edellisten toimintavuosien tietoihin, kuten tuloslaskelmiin ja taseisiin. Arviointi perustuu myös mm. sähkön tuottajan laatimaan kannattavuuslaskelmaan Vakavaraisuus Vakavaraisuutta arvioidaan sen perusmittarilla omavaraisuusasteella. Omavaraisuusasteen arviointi on yrityskohtaista. Koska voimalaitosprojektit voidaan toteuttaa erilaisilla toimintamalleilla, Energiavirasto katsoo, että vakavaraisuutta arvioidaan yrityskohtaisesti eikä vakavaraisuusasteelle aseteta tiukkoja raja-arvoja. Erityisesti vasta perustettujen projektiyhtiöiden vakavaraisuuden riittävyyden arviointi on osoittautunut joissain tapauksissa hankalaksi. Vakavaraisuuden arvioinnissa voidaan ottaa tapauskohtaisesti huomioon myös voimalaitoshankkeen rahoitusrakenne ja siihen sisältyvä oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuus. Vakavaraisuuden arvioinnissa otetaan myös huomioon yrityksen tuloihin ja tulokehitykseen liittyviä asioita. Jos yrityksen toimintaan liittyvä riski on alhainen ja tulokehitys hyvä ja vakaa, korkeitakin velkaantumisasteita voidaan pitää hyväksyttävinä. Osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvun 23 :n 1 momentin mukaan jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman määrää laskettaessa luetaan pääomalaina omaksi pääomaksi, jos oma pääoma on negatiivinen.

17 Seurantaohje 16 (60) Voimalaitoshankkeen kannattavuus Voimalaitoshankkeen kannattavuutta arvioidaan Energiaviraston pohjalle tehdyn kannattavuuslaskelman avulla. Pohja löytyy Energiaviraston kotisivuilta. Kannattavuuslaskelmassa käsitellään hankkeen arvioidut kassavirrat. Hankkeen kassavirtojen arvioinnissa käsitellään voimalaitoshanketta 12 vuoden ajalta, koska syöttötariffia maksettaisiin järjestelmään hyväksytyssä voimalaitoksessa tuotetusta sähköstä lähtökohtaisesti kahdentoista vuoden ajan. Hankkeen arvioituja kassavirtoja laskettaessa otetaan huomioon hankkeen tuotot ja kulut, hankkeen käynnistysinvestoinnit valtioneuvoston asetuksen (1313/2007) 6 :n mukaisesti sekä hankkeen rahoitusrakenne kahdentoista vuoden ajalta. Sähkön tuottajan kannattavuuslaskelmapohjan avulla laskettu kassavirta 12 vuoden ajalta (tuki mukaan luettuna) tulee olla positiivinen, jotta sähkön tuottajalle voidaan antaa myönteinen ennakkotietopäätös. Energiaviraston kannattavuuslaskelmapohja sisältää myös kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee selvittää, mitkä ovat hankkeen kokonaiskustannukset ja miten kokonaiskustannukset tullaan rahoittamaan. Kustannusarviossa ja rahoitussuunnitelmassa tulee ilmetä, miten kaikki syntyvät kustannukset on tarkoitus jakaa eri rahoittajatahojen kesken. Tämä tarkoittaa, että rahoitussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, miten rahoitus jakaantuu omaan pääomaan, vieraaseen pääomaan, muuhun rahoitukseen tai tulorahoitukseen. Rahoitussuunnitelmasta tulee käydä myös ilmi, miltä tahoilta vieras pääoma on suunniteltu hankittavan. Rahoituksen osalta on myös ilmoitettava, missä vaiheessa rahoituksen varmistuminen on (päätöstilanne voi olla esimerkiksi tunnustelu- tai hakemusvaihe, ehdollinen päätös tai varmistunut rahoituspäätös). Lisäksi rahoitussuunnitelmassa tulee mainita rahoituksen tyyppi (esimerkiksi laina, pääomalaina, osakepääoman korotus, leasing-rahoitus jne.). Tarvittaessa Energiavirasto on yhteydessä ennakkotietohakemuksessa ilmoitettuihin rahoittajiin Toiminnallisten edellytysten arviointi Toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa viranomaiselle tulee muodostua luotettava kuva yhtiön toiminnasta ja voimalaitoshankkeesta. Hankesuunnitelmassa sähkön tuottajalta pyydetään kuvausta siitä, mitä on tehty, mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tästä edetään. Tässä liitteessä sähkön tuottajan tulee selvittää seuraavia asioita: Teknis-taloudellinen toteutettavuus o Vuosituotantoarvio ja saavutettavissa oleva huipunkäyttöaika, laitoksen sijainti, kattilan/generaattorin/turbiinin tyyppi) o Generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho yksiköissä kva ja kw o Sähköverkkoliityntä (liittyminen jakelu/kantaverkkoon) Luvitus (rakennuslupa) Rahoitus o Oman pääoman ehtoisen rahoituksen muoto (esim. osakepääoma, vapaa oma pääoma) o Milloin oman pääoman ehtoinen rahoitus on varmistunut/varmistuu? o Mitkä tahot ovat myöntäneet oman pääoman ehtoista rahoitusta? o Sähkön tuottajan omistajat sekä niiden omistusosuudet prosentteina o Mikä pankki on myöntänyt pankkilainan? Jos pankkilaina on ehdollinen, mitä ehtoja siihen sisältyy?

18 Seurantaohje 17 (60) o Milloin pankkilaina on varmistunut/varmistuu? o Mikäli Finnvera tai jokin muu julkinen taho on myöntänyt lainaa tai toiminut takaajana, onko laina/takaus markkinaehtoinen vai sisältääkö se valtiontukea? Hankkeen aikataulu. Hankesuunnitelmassa tulee selvittää, milloin rakennustyöt ja koekäyttö on tarkoitus aloittaa ja milloin laitos otetaan kaupalliseen käyttöön. Tilinpäätöksien pohjalta arvioidaan yrityksen kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten tulee tilintarkastuskertomuksen mukaan antaa oikea ja riittävä kuva yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos tilintarkastuskertomuksessa on tilintarkastajan ehdollinen lausunto, mutta tilintarkastaja on kyennyt lausumaan mielipiteensä tilinpäätöksestä, arvioidaan tilintarkastuskertomusta tapauskohtaisesti. Energiavirasto hakee yhtiön kaupparekisteriotteen julkisista lähteistä. Kaupparekisteriotteen perusteella Energiavirasto tarkistaa, että ennakkotietohakemuksen tiedot vastaavat kaupparekisteriotteessa olevia tietoja sähkön tuottajasta. Myös tiedot elinkeinonharjoittajaa tai yhtiön vastuuhenkilöitä koskevista liiketoimintakielloista tarkistetaan. Voimassa olevan liiketoimintakiellon vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti. Energiavirasto tarkistaa tiedot yhtiön veroveloista ja ilmoituslaiminlyönneistä verovelkarekisteristä. Rekisterimerkinnän vaikutus toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymiseen harkitaan tapauskohtaisesti.

19 Seurantaohje 18 (60) 4 Kiintiöpäätös Kiintiöhakemuksesta säädetään tuotantotukilain 17 a :ssä, jonka mukaan sähkön tuottaja voi hakea Energiavirastolta suunnitteilla olevalle tuulivoimalalle kiintiöpäätöstä, jolla voi etukäteen varata kiintiön tuulivoiman 2500 megavolttiampeerin kokonaiskapasiteetista. Kiintiö on täyttynyt joulukuussa 2016, jolloin tehtiin viimeinen kiintiöpäätös. Kiintiötä ei voi enää vapautua myönnettäväksi kiintiöjonossa oleville hankkeille. Tehdyt kiintiöpäätökset ovat voimassa enintään saakka. 4.1 Kiintiöpäätöksen siirto Energiaviraston on siirrettävä kiintiöpäätös toiselle sähkön tuottajalle tuotantotukilain 17 c :n mukaisesti, jos kiintiöpäätöksessä mainittu sähkön tuottaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen sekä toimittaa tarpeelliset tiedot siirron saajasta ja tämän suostumuksen siirtoon Energiavirastolle. Lisäksi 17 b :ssä säädettyjen edellytysten on edelleen täytyttävä. Siirtämistä varten sähkön tuottajan on tehtävä siirtohakemus SATU:ssa ja ilmoitettava näin mainitun voimalaitoksen hallinnan siirtymisestä toiselle sähkön tuottajalle. Kiintiöpäätöksen siirrosta tehty päätös on voimassa 17 b :n nojalla annetun kiintiöpäätöksen voimassaolon mukaisesti. Siirtohakemuksen tekeminen SATU-järjestelmässä Vain kiintiöpäätöksen voi siirtää. Siirtohakemusta ei voi aloittaa SATU:ssa, jos kiintiöhakemus tai kiintiöpäätöksen muutos-, raukeamis- tai peruutushakemus on kesken. Siirtäjän toimenpiteet Siirtäjä aloittaa siirtohakemuksen voimalaitoksen pääsivulta. Siirtäjä valitsee pudotusvalikosta sen sähkön tuottajan (= siirron saaja), jolle kiintiöpäätös halutaan siirtää. Siirtohakemus on SATU-järjestelmässä yhdellä tietokortilla. Muilta osin kiintiöpäätöksen siirto tapahtuu vastaavasti kuin hyväksymispäätöksen siirto (ks. luku 7.2) pois lukien toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointiin liittyvät kohdat.

20 Seurantaohje 19 (60) 5 Hyväksymishakemus Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuuli-, biokaasu-, metsähake- tai puupolttoainevoimala, jolla on tuotantotukilain 7 11 :n mukaiset yleiset ja erityiset edellytykset järjestelmään hyväksymiselle. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos sillä on päätöksellä vahvistettu kiintiö tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista tai jos kyseessä on tuotantotukilain 9 :n tarkoittama merituulivoimalan kokeiluhanke. Jos voimalaitos on yhteisomistuksessa, SATU-järjestelmässä voimalaitos voi olla ainoastaan yhden sähkön tuottajan alla. Yhteistä hyväksymishakemusta ei voi jättää. Hyväksymispäätöksen voi kuitenkin myöhemmin siirtää toiselle sähkön tuottajalle. Hyväksymishakemus tehdään SATU-järjestelmässä. Hakemuksen voi aloittaa, kun voimalaitoksen pääsivu on luotu SATU-järjestelmään. Hyväksymishakemuksen tekeminen loppuun asti edellyttää todentajan valitsemista. Todentajan valitsemista käsitellään luvussa 2.4. Jos todentajaa ei ole valittu, hyväksymishakemusta ei voi täyttää loppuun asti. Lista todentajista on Energiaviraston kotisivuilla. Hyväksymishakemus on SATU-järjestelmässä neljällä tietokortilla. Tietokortilla 1 on tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot sekä tiedot valtiontuesta ja selvitys toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto tarkastaa tietokortilla 1 olevat tiedot. Tietokortilla 2 on tietoja, jotka todentaja varmentaa Sijaitseeko voimalaitos Suomessa tai Suomen aluevesillä? Onko se liitetty sähköverkkoon siellä? Onko generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho säädösten mukainen? Onko vuosituotantoarvio asianmukainen? Onko voimalaitos uusi eikä sisällä käytettyjä osia (myös biokaasulaitos)? Tuottaako se lämpöä hyötykäyttöön? Mikä on voimalaitoksen kokonaishyötysuhde? Onko voimalaitoksella kaasutin? Tietokortille 3 täytetään voimalaitoksen seurantasuunnitelma. Energiavirasto tarkastaa tietokortilla 3 olevat tiedot. Tietokortilla 4 on kysymys lomakkeen julkisuudesta, mahdollisuus jättää lisätietoja sekä allekirjoitus. Hyväksymishakemus voidaan jättää Energiavirastolle käsittelyyn, kun kaikki tietokortit on täytetty ja todentajan varmennus on jätetty. Tuulivoimalan hyväksymishakemuksen jättäminen Tuulivoimalan osalta hyväksymishakemuksen voi jättää vain, jos voimalaitoksella on voimassa oleva kiintiöpäätös. Hyväksymishakemuksen tulee koskea samaa yksilöityä voimalaitoskokonaisuutta, jota voimalaitoksen kiintiöpäätös koskee. Yksilöinnillä tarkoitetaan sitä, että hakemuksessa on määritelty hankkeelle turbiinien lukumäärä, niiden sijoittelu sekä yksittäisten turbiinien nimellistehoon perustuva generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho.

21 Seurantaohje 20 (60) Energiaviraston tekemä kiintiöpäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, kuitenkin enintään saakka. Jos sähkön tuottaja hakee lainvoiman saaneen kiintiöpäätöksen nojalla ja sen voimassaoloaikana tuulivoimalan hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään tuotantotukilain 14 :ssä säädetyllä tavalla, sähkön tuottajalla on etuoikeus saada tuulivoimala hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Tuotantotukilain 14 :ssä säädetään, että tuulivoimalan hyväksymishakemukseen on liitettävä todentajan varmennus voimalaitoksen sijainnille ja verkkoliitännälle säädettyjen edellytysten täyttymisestä tuotantotukilain 7 :n mukaisesti sekä 9 :n 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä. Energiavirasto katsoo, että vaatimus täyttyy siinä vaiheessa, kun vireille tulleen hyväksymishakemuksen liitteenä olevan todentajan varmennuksen kaikkiin kysymyksiin on vastattu, että hyväksymishakemuksen 2. tietokortilla ilmoitetut tiedot ovat oikeita ja voimalaitos täyttää näiltä osin vaaditut edellytykset. Jos vireille tulleen hyväksymishakemuksen sisältämä todentajan varmennus on puutteellinen, kun kiintiöpäätöksen voimassaolo raukeaa, sähkön tuottaja menettää etuoikeutensa tulla hyväksytyksi syöttötariffijärjestelmään. Tuulivoimaloita koskeva tuotantotukiasetuksen muutos on astunut voimaan Tuotantotukiasetuksen 1 :n mukaan syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä ainoastaan tuulivoimala, joka on liitetty sähköverkkoon, kun hakemus syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten jätetään, ja jota koskevan hakemuksen liitteenä on luotettava selvitys tuuliturbiinien yhtäjaksoisesta ja keskeytymättömästä rakentamisaikataulusta. Tuulivoimalan katsotaan olevan liitetty sähköverkkoon, jos: 1) sähköasema on otettu käyttöön sähköturvallisuuslain (410/1996) 5 luvun 16 ja 17 :n mukaisesti ja se on jännitteinen liittymispisteestä vähintään päämuuntajalle, joka myös on jännitteinen, tai, jos tuulivoimalaa varten ei ole tarkoitus rakentaa omaa sähköasemaa, tuulivoimalaa koskeva varsinainen verkkoliitäntäsopimus on tehty ja verkkoon liittämispäivä on yksiselitteisesti varmistettavissa; ja 2) viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ainakin yksi tuuliturbiini on pystytetty ja liitetty sähköverkkoon niin, että yhteys tuuliturbiinilta sähköverkkoon on jännitteinen Tuotantotukiasetuksen muutoksen myötä tuulivoimalan hyväksymishakemukseen tulee liittää aiempaa enemmän liitteitä. Vaadittavista liitteistä kerrotaan tarkemmin luvussa Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot. Lisäksi tuotantotukilain 14 edellyttää, että hakemuksessa on esitettävä tarpeelliset selvitykset sähkön tuottajasta, voimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksesta sekä suunniteltu kaupalliseen käyttöön ottamisen ajankohta ja hakemukseen on liitettävä suunnitelma tukeen oikeuttavan sähkön tuotannon seurannasta. Näiden tietojen osalta Energiavirasto katsoo, että hyväksymistä on haettu 14 :ssä säädetyllä tavalla, kun vireille tulleessa hyväksymishakemuksessa on vastattu kaikkiin hakemuslomakkeen 1. ja 3. tietokorttien kysymyksiin. Näitä tietoja voidaan tarvittaessa täydentää normaalilla täydennysmenettelyllä myös kiintiöpäätöksen voimassaolon raukeamisen jälkeen.

22 Seurantaohje 21 (60) 5.1 TIETOKORTTI 1 (Hakemuksen ensimmäinen sivu) Kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja aikaisemmat tuet Lomakkeella on ensin sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot ja tieto voimalaitostyypistä. SATU-järjestelmä täyttää tietokortille 1 automaattisesti sähkön tuottajan ja voimalaitoksen perustiedot sekä voimalaitostyypin. Metsähakevoimalaitoksilta kysytään seuraavaksi kaupallisen käyttöönoton ajankohta ja kuuluuko tai onko metsähakevoimalaitos kuulunut syöttötariffijärjestelmään. Metsähakevoimalalta edellytetään, että se ei ole kuulunut aiemmin syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffijärjestelmällä tarkoitetaan tässä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilain mukaista syöttötariffijärjestelmää eikä aiemmin voimassa ollutta turvelauhdesähkön syöttötariffijärjestelmää. Aiemmin turvelauhdelaitosten syöttötariffijärjestelmään kuuluneet laitokset voivat saada syöttötariffia metsähakevoimalaitoksina metsähakkeen osalta. Puupolttoainevoimalaitoksena syöttötariffijärjestelmään liittynyt laitos ei voi hakeutua järjestelmään uudelleen metsähakevoimalaitoksena. Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä myös voimalaitos, joka otetaan useammassa vaiheessa uutena käyttöön, edellyttäen, että muut hyväksymiselle asetetut ehdot täyttyvät. Jos esimerkiksi biokaasulaitos valmistuu ja otetaan käyttöön ennen biokaasuvoimalaitosta, tulee hyväksymishakemus jättää ennen biokaasulaitoksen kaupallista käyttöönottoa. Otathan yhteyttä tapauskohtaisen ohjeistuksen saamiseksi Energiavirastoon jos voimalaitoshanke on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain. Vaikka hakemus olisi tehtävä ennen voimalaitoksen kaupalliseen käyttöön ottamista, on koetoiminta kuitenkin mahdollista ennen hakemuksen tekemistä. Tämän jälkeen hakemuksessa kysytään valtiontukiin liittyvät kysymykset. Voimalaitos (ei koske metsähakevoimalaitoksia), joka on saanut valtiontukea, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään. Tämä koskee myös biokaasuvoimalaitosten kohdalla biokaasulaitoksia. Valtiontukiasiasta on enemmän luvussa Valtiontuet Tuulivoiman kompensaatio Tuulivoimaloilta kysytään seuraavaksi tuulivoiman kompensaatioon liittyvät kysymykset. Kompensaatioalueella sijaitsevien tuulivoimaloiden tulee maksaa turbiinikohtainen tuulivoimamaksu. Laissa tuulivoiman kompensaatioalueista säädetään tuulivoiman kompensaatioalueista, tuulivoimaloiden rakentamisesta niille ja alueilla sijaitsevista tuulivoimaloista valtiolle perittävistä maksuista. Tällä hetkellä kompensaatioalueeksi on laissa säädetty Perämeren tuulivoima-alue. Kompensaatioalueella puolustusvoimien valvontajärjestelmää on kehitetty siten, että tuulivoimalan rakentaminen ja käyttöön otto eivät edellytä puolustusvoimien erillistä selvitystä. Mikäli voimala sijaitsee kokonaan tai osittain kompensaatioalueella, tuulivoiman tuottajan on tehtävä Energiavirastolle ilmoitus asiasta ennen voimalaitoksen kaupalliseen käyttöön ottamista. Myönteinen vastaus ensimmäiseen kysymykseen katsotaan Tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain (490/2013) 5 :n mukaiseksi ilmoitukseksi. Lisäksi sähkön tuottajan tulee myös ilmoittaa, millä kompensaatioalueella voimalaitos sijaitsee sekä voimalaitoksen turbiinien lukumäärä. Ensimmäinen tuulivoimamaksun maksuerä erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun em. ilmoitus on tehty. Toinen erä erääntyy

23 Seurantaohje 22 (60) maksettavaksi seuraavan kalenterivuoden 30. päivänä kesäkuuta ja muut erät vastaavana ajankohtana seuraavina vuosina. Tuulivoimamaksun suuruus on kaikkiaan euroa yhtä turbiinia kohti Sähkön tuottajan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Hakemukseen tulee liittää hankkeen kannattavuuslaskelma Excel-tiedostona ja muut toiminnallisiin ja taloudellisiin edellytyksiin liittyvät dokumentit pdf-tiedostoina. Toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä arvioidaan hyväksymishakemuksen yhteydessä samoilla periaatteilla kuin ennakkotietohakemuksen yhteydessä. Lisätietoja on seurantaohjeen luvussa 3.3, Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi ennakkotietohakemuksen yhteydessä Syöttötariffin hyväksymishakemuksen liitteenä toimitettavat tiedot Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, ja jonka voimalaitos on käyttöönotettu metsähakevoimalaitos, tulee hakemukseen liittää kahden viimeisimmän tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Sähkön tuottajan, jolla on näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, ja jonka voimalaitos on uusi, tulee laittaa hakemuksen liitteeksi kahden edellisen tilikauden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma (Energiaviraston Excel-pohja) kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä Sähkön tuottajan, jolla ei ole vielä näyttöä vakiintuneesta toiminnasta, tulee laittaa hakemuksen liitteeksi ensimmäisen tilikauden tilinpäätös, jos se on valmistunut. Jos se ei ole valmistunut, kuluvan tilikauden tilinpäätöstiedot, tai ensimmäisen tilikauden alustavat tiedot voimalaitoshankkeen kannattavuuslaskelma (Energiaviraston Excel-pohja) kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä Toimintakertomus tulee toimittaa hakemuksen liitteenä ainoastaan siinä tapauksessa, jos yhtiö laatii sellaisen. Lisäksi tuulivoimalan hyväksymishakemukseen tulee liittää: luotettava selvitys tuuliturbiinien yhtäjaksoisesta ja keskeytymättömästä rakennusaikataulusta o Tällainen luotettava selvitys voi olla esimerkiksi pystytysaikataulua koskeva sopimus. Jos aikataulu on varmennushetkellä viivästynyt sopimuksessa esitetystä pystytysaikataulusta, tulee hakemukseen liittää sopijaosapuolten yhteinen allekirjoitettu selvitys viivästyksistä sekä päivitetty rakennusaikataulu.

24 Seurantaohje 23 (60) päämuuntajan käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja (jos voimalaa varten rakennetaan sähköasema) verkonhaltijan lausunto siitä, että päämuuntaja on jännitteinen (jos voimalaa varten rakennetaan sähköasema) o o Lausunto tulee tehdä Energiaviraston internetsivuilla olevalle mallipohjalle. Lausunto sisältää tietoja verkonhaltijasta, liittymästä ja sähköasemasta. verkkoliitäntäsopimus Jos tuulivoimalaa varten ei ole tarkoitus rakentaa omaa sähköasemaa, tulee hakemukseen liittää verkonhaltijan lausunto liittämisajankohdasta, mikäli tämä ei selviä verkkoliitäntäsopimuksesta Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi hyväksymishakemuksen yhteydessä Arviointi tapahtuu hyväksymishakemuksen yhteydessä samoilla periaatteilla kuin ennakkotietohakemuksen yhteydessä (lisätietoja luvussa 3.3 Toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten arviointi ennakkotietohakemuksen yhteydessä). Kuvaus voimalaitoshankkeen etenemisestä ei tarkoita kokonaista hankesuunnitelmaa. Tässä liitteessä sähkön tuottajalta pyydetään suppeampaa kuvausta siitä, mitä on tehty, mikä tilanne on tällä hetkellä ja miten tästä edetään. Tässä liitteessä sähkön tuottajan tulee selvittää seuraavia asioita: vuosituotantoarvio ja saavutettavissa oleva huipunkäyttöaika, laitoksen sijainti, kattilan/generaattorin/turbiinin tyyppi generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho yksiköissä kva ja kw kuvaus sähköverkkoliitynnän toteutuksesta (liittyminen jakelu-/kantaverkkoon) Milloin voimalaitoshanke on aloitettu? Onko voimalaitos valmis? Jos ei ole, niin millaisessa vaiheessa voimalaitos on? Onko koekäyttö tehty? Jos koekäyttö on aloitettu, niin milloin koekäyttö on tarkoitus saada valmiiksi? Millä aikataululla voimalaitos on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön? Onko hankkeen rahoitus kunnossa? Jos hankkeelle ei ole haettu ennakkotietoa, tai ennakkotietovaiheessa on jäänyt avoimia kysymyksiä rahoituksen osalta, selvitetään soveltuvin osin samat asiat kuin kohdan mukaisessa hankesuunnitelmassa. Voimalaitoshankkeen tilannekuvauksen perusteella viranomaisen tulee vakuuttua siitä, että hankkeen valmistuminen näyttää uskottavalta. 5.2 TIETOKORTTI 2 (Todentajalla varmennettavat tiedot) Voimalaitoksen sijainti ja nimellisteho Tietokortilla 2 kysytään kysymykset liittyen voimalaitoksen sijaintiin ja generaattoreiden yhteenlaskettuun nimellistehoon (kva). Nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksiköissä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai

25 Seurantaohje 24 (60) asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Jos generaattorin kilvessä on useampi arvo generaattorin nimellisteholle, tulee arvoista valita hyväksymishakemukseen se, joka on lähimpänä generaattorin tehokäyrän maksimia. Jos generaattorin tehokerroin on ilmoitettu vaihteluvälinä, käytetään sitä arvoa, joka tuottaa suurimman nimellistehon. Jos väli on avoin, kuten esimerkiksi < 0,95, käytetään raja-arvoa 0,95. Huomioitavaa on, että voimalaitos, joka ei sijaitse Suomessa tai Suomen aluevesillä tai joka ei ole liitetty sähköverkkoon tai joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen uutuus Tuuli-, puupolttoaine- ja biokaasuvoimalaitoksilta kysytään kysymykset liittyen voimalaitoksen uutuuteen. Voimalaitos, joka sisältää käytettyjä osia, ei voi hakeutua syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoksella tarkoitetaan tässä yhteydessä järjestelmää, jolla energialähdettä muunnetaan sähköenergiaksi. Uutuusvaatimus koskee myös biokaasuvoimalaitoksiin biokaasua tuottavia biokaasulaitoksia. Uutuusvaatimuksen laajuus määritellään tuotantotukiasetuksen 1 :ssä. Vastaavia uutuusvaatimuksia sovelletaan myös biokaasulaitosten jätevedenpuhdistamoiden ja kompostointilaitosten osalta sekä muiden voimalaitostyyppien esim. metsähakevoimalaitosten osalta. Energiaviraston linjauksia Tuulivoimalaitoksen tornin katsotaan liittyvän kiinteästi turbiinin energiateknisiin ominaisuuksiin. Se luetaan voimantuotantoon kiinteästi liittyväksi tekniseksi rakenteeksi, jonka tulee olla uusi tuotantotukilain tarkoittamassa merkityksessä. Biokaasulaitoksen lietteen jalostamisen katsotaan kuuluvan tämän uutuuskäsitteen piiriin, koska kyse on biokaasulaitoksen biokaasureaktorin esikäsittelyjärjestelmiin liittyvistä laitteista. Jätevedenpuhdistamon ei lähtökohtaisesti katsota olevan energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen, koska jätevedenpuhdistamo ei tuota sähköä osana biokaasuvoimalaitosta. Biokaasuvoimalaitoksen osalta uutuusvaatimusta sovelletaan kuitenkin jätevedenpuhdistamon osalta, jos jätevedenpuhdistamo rakennetaan yhtä aikaa tai myöhemmin kuin biokaasuvoimalaitos, sitä käyttää ainoastaan kyseinen biokaasuvoimalaitos, se sijaitsee samalla voimalaitosalueella kuin biokaasuvoimalaitos, ja jätevedenpuhdistamo on energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen. Biokaasuvoimalaitoksen osalta uutuusvaatimusta sovelletaan biokaasuvoimalaitoksen kompostointilaitokseen, jos kompostointilaitos on rakennettu samaan aikaan tai myöhemmin kuin biokaasuvoimalaitos, se sijaitsee voimalaitosalueella biokaasuvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, sitä käytetään ainoastaan kyseisen biokaasuvoimalaitoksen jätteiden kompostointiin ja kompostointilaitos on energiateknisessä yhteydessä biokaasuvoimalaitokseen eli kompostointilaitos ei ole esim. prosessiteknisesti erotettavissa biokaasuvoimalaitoksesta. Biokaasuvoimalaitos, joka liitetään olemassa olevaan laitoskokonaisuuteen, voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään. Voimalaitoksen ja biokaasulaitoksen tulee olla kokonaan uusia ja laajennukset olemassa olevaan laitokseen tulee tehdä uusilla osilla ja komponenteilla. Voimalaitos voi liittyä olemassa oleviin sähkö- ja automaatiojärjestelmiin, kunhan laajennukset järjestelmiin

26 Seurantaohje 25 (60) tehdään uusilla osilla ja komponenteilla. Esimerkiksi biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos voidaan rakentaa olemassa olevan kompostointilaitoksen yhteyteen, kunhan biokaasuvoimalaitos ja biokaasulaitos ovat uusia ja laajennukset kompostointilaitokseen tehdään uusilla osilla ja komponenteilla Biokaasulaitosten tiedot Biokaasuvoimalaitoksien tulee lisätä tietokortille 2 tiedot kaikista biokaasulaitoksista. Biokaasulaitoksen tietoja pääsee syöttämään kun painaa Lisää uusi -painiketta. Biokaasulaitoksilta kysytään seuraavat tiedot: Biokaasulaitoksen nimi Biokaasulaitoksen suunniteltu kaupallinen käyttöönottopäivä Biokaasulaitoksen sijaintiosoite o Osoite o Postinumero o Postitoimipaikka Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) o N/lat o E/lon Lämpöpreemion hakeminen Biokaasuvoimalaitokselta kysytään myös hakeeko se lämpöpreemiolla korotettua syöttötariffia. Biokaasuvoimalaitos voidaan tuotantotukilain 10 :n mukaisesti hyväksyä syöttötariffijärjestelmään lämpöpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos: 1) se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä 2) sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 prosenttia tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 megavolttiampeeri, vähintään 75 prosenttia. Lämpöpreemion hakemisesta seuraa hyötysuhteen määritysvelvollisuus, johon liittyy sekä hyötylämmön että polttoaineen energiasisällön seurantavelvoite (ks. tuotantotukiasetus 8-11 ). Puupolttoainevoimalaitokselta ja lämpöpreemiota hakevalta biokaasuvoimalaitokselta kysytään myös tarkentava kysymys lämmön hyötykäytöstä Voimalaitoksen vuosituotantoon liittyvät tiedot Kohdassa Arvio voimalaitoksen vuosituotannosta (tukeen oikeutettu sähkön tuotanto, MWh/a) arvioitavalla vuotuisella sähköenergiamäärällä tarkoitetaan tukikelpoisen energianlähteen avulla kyseisen voimalaitoksen generaattorissa tuotetun sähkön määrää (pätöenergia), josta vähennetään voimalaitoksen omakäyttölaitteiden kuluttama sähköenergiamäärä (ks. myös luku Sähköenergian mittausjärjestelmä). Vuosituotantoarvion tulee olla mahdollisimman realistinen tuotantoennuste. Tukeen oikeuttavan sähkön määrä saadaan selville vähentämällä tuotetun sähkön määrästä: omakäyttö ei-tukeen oikeuttavien polttoaineiden osuus

27 Seurantaohje 26 (60) Arvion laadinta tuulivoiman vuosituotannosta Hyväksymishakemukseen laaditaan arvio voimalaitoksen keskimääräisestä vuosittaisesta tukeen oikeutetun sähköenergian määrästä. Sähkön tuottaja laatii arvion voimalaitoksen keskimääräisestä vuosituotannosta. Todentaja tarkastaa vuosituotantoarvion lähtökohdat ja toteutuksen. Todentajalle tulee esittää tiedot, joihin vuosituotantoarvion laatiminen on perustunut. Sähkön tuottajan tulee ottaa seuraavat asiat huomioon vuosituotantoarviota laadittaessa: voimalaitos (valmistaja, malli) o voi olla useita (tuulipuisto, yksiköt yksilöitävä) mihin tuulimittaustietoihin tai -arvioihin tuotantoarvio perustuu (mm. käytetyt tietolähteet, korkeudet ja mittausajanjaksot) voimalaitoksen tehokäyrä suhteessa tuulen nopeuteen ja sen avulla tehdyn tuotantoennusteen laadinta läpinäkyvästi ja arvio ennusteen epävarmuudesta voimalaitoksen nimellisteho ja maksimiteho roottorin halkaisija ja keskipisteen korkeus Sähkön tuottaja voi myöhemmin panna vireille hyväksymispäätöksen muutoksen sähkön tuotannon kokonaismäärän korottamiseksi. Energiavirasto tarkastaa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä, ettei hyväksymispäätöksen mukainen tukeen oikeuttavan sähkön tuotannon kokonaismäärä (pääsääntöisesti 12 x vuosituotantoarvio) ylity. Tuen maksatuksiin ei ole vaikutusta, jos vuosituotantoarvion mukainen tuotanto ylittyy yksittäisenä vuonna. Jotta Energiavirasto saa kohtuullisen tuotantoarvion budjetointia varten, tulee tuotantoennusteen olla tehty asianmukaisesti. Tämä edellyttää laadukkaita tuulimittauksia hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä, mittaustulosten laadukasta analysointia sekä maastoa kuvaavan resurssiarviomallin käyttämistä arvion tekemiseen. Mittaukset voi tehdä hakija itse tai teettää ulkopuolisilla tahoilla. Mittausjakson pituudelle ei ole asetettu aikarajaa. Lyhyt mittausjakso kasvattaa tuotantoennusteen epävarmuutta pitkään verrattuna. Tuulimittausten sijaan tai niiden lisäksi on myös mahdollista hyödyntää olemassa olevien voimaloiden tuotantotietoja, mikäli ne sijaitsevat hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä Hyötylämpö Seuraavaksi tietokortilla 2 kysytään arviota hyötylämmön vuosituotannosta (MWh/a). Kysymys kysytään vain puupolttoainevoimalaitoksilta ja lämpöpreemiota hakevilta biokaasuvoimalaitoksilta. Tällä arvioitavalla vuotuisella lämpöenergiamäärällä tarkoitetaan tuotantotukiasetuksen 10 :n mukaisesti hyötykäyttöön tuotettavaa hyötylämpöä, joka tuotetaan samanaikaisesti ja samassa prosessissa sähkön tuotannon kanssa ja joka täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys- tai jäähdytystarpeen. Lämmön tuottamisella hyötykäyttöön tarkoitetaan voimalaitokselta kaukolämpö- tai prosessihöyryverkkoon sekä vastaavaan hyötykäyttöön luovutettua lämpömäärää. Tuotantotukilaki ei tunne voimalaitoksen omakäyttölämpöä (vrt. omakäyttösähkö). Kaikki voimalaitoksella lämmitys- tai jäähdytystarpeen täyttämiseen käytetty lämpö lasketaan hyötylämmöksi. Hyötylämpö on pääsääntöisesti määritettävä mittaamalla. Mikäli kulutuskohde ei ole voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä, lämpö mitataan sen lähtiessä voimalaitokselta.

28 Seurantaohje 27 (60) Tarve on taloudellisesti perusteltavissa, jos se ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja jos se muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti muilla energian tuotantotavoilla (ks. luku Lämpöenergian määritysjärjestelmä). Hyötylämmön vuosituotantoarviota käytetään hyötysuhdekriteerin täyttymisen arviointiin Lämmöntuotannon korotettu tuki ja kokonaishyötysuhde Tietokortilla 2 kysytään arviota voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta (%). Kysymys kysytään vain puupolttoainevoimalaitoksilta ja lämpöpreemiota hakevilta biokaasuvoimalaitoksilta. Hakemuksessa annetaan voimalaitoksen kokonaishyötysuhteesta arvio, joka edustaa tilannetta 12 kk:n pituisen jakson aikana laitoksen toimiessa suunnitellulla tavalla. Tuotantotukiasetuksen 11 :n mukaisesti kokonaishyötysuhde määräytyy sähkön määrän ja lämmön summana jaettuna kaikkien polttoaineiden energiasisältöjen summalla. Energiasisällöllä tarkoitetaan käytettävän polttoaineen tehollista lämpöarvoa (biokaasulaitoksessa biokaasua, ei reaktorin syötemateriaaleja) kerrottuna polttoaineen määrätiedolla. Polttoaineiden energiasisältöjen määrä vastaa kaikkien voimalaitoksella käytettävien polttoaineiden yhteenlaskettua energiasisältöä. Energiasisältöön ei lasketa käynnistys-/sytytyspolttoaineita, joiksi voidaan lukea voimalaitoksen käynnistykseen käytetty polttoaine, jonka energiasisältö tariffijaksolla on alle 2,5 % voimalaitoksen käyttämien polttoaineiden energiasisältöjen summasta. Mikäli samassa voimalaitoksessa on sähkön tuotannon tai sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi erillistä lämmöntuotantoa, tuettavan voimalaitoksen polttoainekäytöt on eriytettävä seurannassa lämpökattiloiden polttoainekäytöstä. Biokaasuvoimalan polttoaineen energiasisällöllä tarkoitetaan keskimääräistä/oletettavaa biokaasun tehollista lämpöarvoa (joka riippuu oletettavasta metaanipitoisuudesta) kerrottuna vuotuisella arvioidulla kaasun käyttömäärällä (ks. luku Polttoaineiden energiasisältöjen määritysjärjestelmä). Kokonaishyötysuhdearvion perusteena oleva sähkön määrä vastaa tuotetun sähkön määrää vähennettynä omakäyttölaitteiden kuluttamalla sähköenergialla. (ks. luku Sähköenergian mittausjärjestelmä) Arvion perusteena oleva lämmön määrä vastaa edellä arvioitua hyötylämmön määrää. (ks. luku Lämpöenergian määritysjärjestelmä) Todellinen hyötysuhde esim. puupolttoainevoimalaitoksille ja biokaasuvoimalaitoksille tiedetään vasta jälkeenpäin, joten etukäteen tehtävän tuotantoarvion teossa sallitaan suunnitteluarvojen käyttäminen. Huom: Koska on mahdollista, että hyötysuhteen arvioiminen yllämainitulla tavalla johtaa suureen epävarmuuteen eikä luotettavia tietoja kaikista tarvittavista asioista välttämättä ole etukäteen saatavissa, hyväksytään se, että sähkön tuottaja arvioi voimalaitoksen kokonaishyötysuhteen omien menetelmiensä mukaisesti esimerkiksi hetkellisiä tietoja, laitteiden tai komponenttien hyötysuhdetietoja ja vuotuista hyötylämmön tarpeen suunnitteluarvoa hyödyntämällä. Vaikka hakemusvaiheessa sallitaan suunnitteluarvojen ja arvioiden käyttö, seurannassa ei sallita oletus- tai kattilan takuuhyötysuhteen käyttöä vaan seurannan on perustuttava mittauksiin.

29 Seurantaohje 28 (60) Kokonaishyötysuhdekriteerin täyttymisen seurantaan liittyvässä laskennassa on käytettävä seurantasuunnitelmassa yksilöidyin mittausjärjestelmin ja määrityksin rekisteröityjä arvoja. Kokonaishyötysuhdetarkastelu tehdään kaikki seurantasuunnitelmassa ilmoitetut polttoaineet huomioon ottaen. 5.3 TIETOKORTTI 3 (Seurantasuunnitelma) Seurantasuunnitelma on sähkön tuottajan laatima suunnitelma, jonka mukaisesti toimimalla sähkön tuottaja tuottaa tiedon tukeen oikeutetun sähköenergian määrästä tariffijaksolla ja osoittaa tarvittaessa hyötysuhdekriteerin täyttymisen. Seurantaa varten tarvitaan luotettavat, aukottomat ja varmennettavissa olevat tiedot tukeen oikeuttavasta sähkön tuotannosta, käytettyjen polttoaineiden energiasisällöstä sekä hyötylämmöstä (riippuen laitoksesta ja polttoaineista). Sähkön tuottaja on velvollinen järjestämään näiden osalta luotettavan kirjanpidon Voimalaitoksen rajaaminen Mikäli laitokseen kuuluu sekä sähköä, että pelkästään lämpöä tuottavia kattiloita, tulee pystyä määrittämään mittaamalla sähköntuotantoon osallistuvien kattiloiden käyttämät polttoainemäärät. Ainoastaan siinä tapauksessa että sähkö- ja lämpökattiloihin menee täsmälleen samaa polttoaineseosta koko ajan, voidaan myös lämpökattilan polttoainetiedot syöttää maksatushakemukseen, koska tukeen oikeuttavan polttoaineen osuus säilyy silti samana. Kattilan katsotaan osallistuvan sähköntuotantoon ainoastaan silloin, kun se tuottaa korkeapainehöyryä turbiinille. Kattilat tai kaasuturbiinit jotka osallistuvat sähköntuotantoon mutta eivät käytä tukeen oikeuttavaa polttoainetta voidaan joko ottaa mukaan seurantasuunnitelmaan tai jättää siitä pois. Mikäli näistä kattiloista tai kaasuturbiineista menee lämpövirtoja niihin prosesseihin, jotka osallistuvat sähköntuotantoon, tulee lämpövirrat mitata. Jos lämpövirtoja on paljon, on usein yksinkertaisempaa pitää myös nämä kattilat tai turbiinit mukana seurantasuunnitelmassa Mittausjärjestelyt Tietokortin 3 ensimmäinen kysymys koskee mittausjärjestelyjä. Mittausjärjestelyjä kuvaavat kuvat ja kaaviot liitetään SATU-järjestelmään pdf-tiedostona (huom! vain yksi pdf-tiedosto, mutta siinä voi olla useammalla sivulla kuvia ja kaavioita). Kuvasta tai kaaviosta tulee selvitä seurannan kannalta olennaiset laitoksen energiatekniset pääprosessit (seurattavat polttoainevirrat, kattila, höyry- tms. turbiinit, generaattori, polttoainevarastot) suhteessa tukikelpoisen sähkön seurannassa tarvittaviin mittauksiin, mittausten tunnisteet ja paikat suhteessa tarkkailtaviin energiavirtoihin (ja mahdolliset määritykset, näytteenottopisteet, vaaitukset) tunnisteineen. Kaaviosta pitää käydä ilmi sähkön tuotannossa käytettävän tukikelpoisen energialähteen "kulutuskohteet" (kattilat, moottorit, polttokennot tai useiden tuulivoimalaitosten väliset mittauskytkennät tms.). Mittapisteiden tunnisteina kaaviossa käytetään SATU-järjestelmään kirjattavia mittausten tunnistekoodeja, jotka tulee yksilöidä mahdollisimman yksinkertaisesti esim. M1, M2 jne. Mittarin valmistenumeroa tms. ei tule käyttää. Samoja tunnistekoodeja tulee käyttää myöhemmin tietokortilla sekä esitettävissä laskentakaavoissa. Kaikkien laitosten osalta tarvitaan sähköverkkoa kuvaava kaavio, josta selviävät tukikelpoisen tuotetun sähköenergian määrittämisessä tarvittavat mittaukset. Puupolttoainevoimalaitokseen

30 Seurantaohje 29 (60) ja biokaasulaitokseen, joka saa lämpöpreemioita, kohdistuu hyötysuhteen määritysvaatimus ja kaaviotiedot tarvitaan myös lämpöverkon tai höyryverkon energiamittauksista sijainteineen. Jos laitokseen kohdistuu hyötysuhteen määritysvaatimus tai kyseessä on monipolttoainekattila, pyydetään myös kaavio polttoaineiden energiasisältöjen määrityksiin liittyvistä mittauksista ja mahdollisista näytteenottopisteistä. Jos monipolttoainekattilan polttoaineita varastoidaan, tulee varastojen sijainti kuvata suhteessa polttoainekulutuksen seurantamittaukseen. Sähkö-, lämpö- ja polttoainevirtojen kaaviot voivat olla samassa kaaviossa tai kaaviot voivat olla erillisiä, mutta samassa pdf-tiedostossa. Kuvissa 1 3 on annettu kolme esimerkkikaaviota mittausjärjestelyjen hahmottamisen helpottamiseksi. KUVA 1 BIOKAASUVOIMALA LÄMPÖPREEMIOLLA, MITTAUSJÄRJESTELY MITTAPISTEINEEN.

31 Seurantaohje 30 (60) KUVA 2 METSÄHAKEVOIMALA, JOSSA VAIN TOINEN GENERAATTORILOHKO (G1) KÄYTTÄÄ TUKI- KELPOISTA METSÄHAKETTA; ENERGIAOSUUS EROTETTAVA JA EI-MITATTU VOIMALAITOKSEN OMA- KÄYTTÖ JAETAAN YKSIKÖILLE TUOTANTOJEN SUHTEESSA.

32 Seurantaohje 31 (60) KUVA 3 ESIMERKKI TUKIKELPOISEN SÄHKÖENERGIAOSUUDEN MITTAUSJÄRJESTELYÄ SELKIYTTÄ- VÄSTÄ KAAVIOSTA. OMAKÄYTTÖ JA MUU KULUTUS ON PYSTYTTÄVÄ EROTTAMAAN MITTAUSJÄRJES- TELYLLÄ TUKIKELPOISTA OSUUTTA MÄÄRITETTÄESSÄ Generaattorin tietokortti Kun generaattori lisätään SATU-järjestelmään, sille luodaan oma tietokortti, jolle kirjoitetaan generaattorin tiedot. Jokaiselle generaattorille tehdään oma tietokortti. Generaattorin tunnistekoodi on vapaavalintainen tunniste, esim. G1, jota käytetään sähköntuotantoyksikön (generaattorin) yksilöinnissä mm. mittausjärjestelykaaviossa. Generaattorin tunnistekoodin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Generaattorin nimellisteho -kohtaan kirjataan kyseisen generaattorin nimellisteho, ei yhteenlaskettua generaattoreiden nimellistehoa. Nimellisteho ilmoitetaan näennäistehon yksiköissä kva eli kilovolttiampeereina. Tieto käy ilmi sähkögeneraattorin kylkeen asennetusta arvokilvestä tai sellaisen puuttuessa suunnittelu- tms. asiakirjoista. Jos generaattorin nimellisteho on arvokilvessä tai asiakirjoissa annettu vain pätötehona (P, yksikkö W) ja tehokertoimena cos(phii), tulee se muuttaa näennäistehoksi (S, yksikkö VA) yhtälöllä S=P/cos(phii). Generaattoritehoja koskevat voimalaitostyyppikohtaiset minimi- ja maksimivaatimukset on annettu tuotantotukilain 8-11 :issä.