PÄÄTÖS Helsinki 9.10.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-314-119 No YS 1240 ASIA Päätös vesientarkkailuohjelmasta. TOIMINNAN HARJOITTAJA TOIMINTA Componenta Karkkila Oy PL 40 03601 Karkkila Y-tunnus: 0114490-3 Suljettu Karhunpäänsuon teollisuuskaatopaikka Haukkamäentie Karkkila RN:o 224-404-2-95 Kiinteistön omistaja: Finsilva Oyj, PL 314, 33101 Tampere Y-tunnus: 1943058-8 TARKKAILUOHJELMAN ESITTÄMISEN PERUSTE Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksen No YS 147/14.2.2001 lupamääräys 16. Ympäristönsuojelulaki 46 ASIAN VIREILLE TULO Tarkkailuohjelma on tullut vireille 6.7.2009 Uudenmaan ympäristökeskuksessa. MAKSU 440 A14-119-AT114 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (12) AIEMPI TARKKAILU Kaatopaikan vesien tarkkailusta on määrätty seuraavissa päätöksissä: - Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 8.12.1992 päivätty tarkkailuohjelman hyväksymiskirje - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 147/ 14.2.2001 - Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 43/10.1.2003 pohjavesitarkkailun hyväksymisestä. Kaatopaikan eteläpuolisen pintavesiojan vedessä on todettu kaatopaikan toiminnasta peräisin olevaa vaikutusta. Kuormitusta ilmentävät veden kohonneet sähkönjohtavuuden ja biologisen hapenkulutuksen arvot sekä ravinnepitoisuudet, kuten kokonaisfosforipitoisuus (Yhteenveto Karhunsuon kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuodelta 2008. Componenta Karkkila Oy.Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2009. Tutkimusraportti 153/2009. 1.3.2009). Kaatopaikan eteläpuolisten kalliopohjavesiputkien KVP1 ja KVP2 vedessä on todettu viitteitä fenolista (Lausunto. Karhunpäänsuon kaatopaikka, kalliopohjavesinäytteet. Ramboll Finland Oy. 18.6.2009). TARKKAILUOHJELMA Toteutus Kaikista näytepisteistä otetaan vesinäytteet huhti-toukokuussa ja syyslokakuussa. Perusanalyysit tutkitaan jokaisella näytteenottokerralla. Täydentävät analyysit tehdään syksyn näytteenottokierroksella. Pintavesien täydentävät analyysit A toteutetaan parillisina vuosina ja täydentävät analyysit B parittomina vuosina. Ensimmäisellä näytteenottokerralla vesinäytteistä analysoidaan kemiallinen hapenkulutus COD Cr ja COD Mn. Tulosten perusteella arvioidaan parhaiten soveltuva menetelmä, jota käytetään jatkossa. Jos tuloksissa havaitaan edellisvuosiin verrattuna merkittäviä haittaaineiden pitoisuuksien nousua, ilmoitetaan asiasta heti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan ympäristöviranomaiselle. Tarkkailua jatketaan toistaiseksi. Kaatopaikan sisäinen vesi Veden laatua tarkkaillaan putkesta PVKP01. Näytteenottojen yhteydessä mitataan veden pinnankorkeus putkista PVKP01 ja PVKP02. Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat ph, väriluku ja sähkönjohtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemiallisen hapenkulutuksen, BOD 7 :n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet.
Kaatopaikkavesi Pintavesi Pohjavesi 3 (12) Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Tarkkailupisteenä on selkeytysaltaan veden poistolinjan tarkkailukaivo. Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat ph, väriluku ja sähkönjohtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemiallisen hapenkulutuksen, BOD 7 :n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet. Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Vesinäytteet otetaan Karhunsuon ojan alussa sijaitsevasta pisteestä PIN- TA1/08 ja kaatopaikka-alueelle pohjoisesta laskevasta purosta PIN- TA2/08. PINTA2/08 on taustapiste, josta puron vesitilannetta seurataan. Pisteen paikkaa vaihdetaan, jos purosta ei saada vesinäytettä. Pisteestä PINTA1/08 mitataan veden virtaama jokaisella näytteenottokerralla. Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat ph, väriluku ja sähkönjohtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, kemiallisen hapenkulutuksen, BOD 7 :n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet. Täydentävissä analyyseissä A tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet. Täydentävissä analyyseissä B tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, syanidin, öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Veden laatua ja pinnankorkeutta tarkkaillaan kalliopohjavesiputkista KVP1 ja KVP2. Näytteenottojen yhteydessä mitataan putkien veden pinnan korkeudet. Perusanalyysissa tutkittavia ominaisuuksia ovat ph, väriluku, sameus ja sähkönjohtavuus. Lisäksi analysoidaan kiintoaineksen, hapen, kemiallisen hapenkulutuksen, BOD 7 :n, fluoridin, kloridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, raudan, mangaanin ja fenolien pitoisuudet.
4 (12) Täydentävissä analyyseissä tutkittavia ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, öljyhiilivetyjen (C 10 C 40 ) ja PAH yhdisteiden pitoisuudet. Raportointi Jokaisesta tarkkailuvuodesta tehdään vuosiraportti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raporttiin sisältyvät muun muassa: - selvitys veden laadussa ja muissa ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista - Karhunsuonojaan purkautuvan veden näytteenottoajankohtien vesimäärä (m 3 /d) ja kuormitustiedot (kg/d ja kg/a, COD Cr tai COD Mn, NH 4, kok, N, ja kok. P) - tulokset taulukoituna ja graafisesti esitettynä - käytetyt näytteenotto- ja mittausmenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta - poikkeamat näytteenotossa tai mittausmenetelmissä - sääolosuhteet (vähintään vuoden keskisadanta ja keskilämpötila). Kolmen vuoden välein tehdään erillinen selvitys veden laadussa tapahtuneista muutoksista. Selvitys esitetään erillisenä liitteenä vuosiraportissa. Selvityksessä esitetään: - kaikki aikaisemmat tulokset taulukoituina ja graafisena esityksenä - tulosten sanallinen arviointi - arvio tarkkailuohjelman ajanmukaisuudesta ja muutosehdotuksista. Tarkkailuraportin muutosehdotukset esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä. Jos ohjelmaa muutetaan, tehdään siitä päivitetty suunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tarkkailupisteet ja tarkkailutiheys, näytteenotto- ja näytteiden analyysimenetelmät. Suunnitelma toimitetaan tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Karkkilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ASIAN KÄSITTELY Ohjelmasta tiedottaminen Lausunnot Tarkkailuohjelman vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla 27.7. 25.8.2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Karkkilan kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Karkkilan ympäristölautakunta huomauttaa 26.8.2009 päivätyssä lausunnossaan, että tarkkailuohjelmassa esitetään kaatopaikka-alueelta purkautuvien pintavesien laadun tarkkailua ainoastaan yhdestä pisteestä. Piste sijaitsee kaatopaikan eteläpuolella.
5 (12) Lautakunnan käsityksen mukaan ainakin osa kaatopaikan pohjois- ja koillispuolille valuvista lähialueen pintavesistä purkautuu koilliseen. Tässä suunnassa on asutusta noin 400 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Lautakunta esittää, että koilliseen purkautuvia vesiä tulee tarkkailla ainakin yhdestä pisteestä. Piste voidaan sijoittaa esimerkiksi kaatopaikkaalueelle pohjoisesta laskevan puron ja kaatopaikalle johtavan Haukkamäentien risteyskohtaan. Lautakunta toteaa, että tarkkailuohjelman mahdolliset muutossuunnitelmat ja tarkkailutulokset tulisi toimittaa ympäristönsuojeluviranomaisten lisäksi terveydensuojeluviranomaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Tarkkailuohjelmasta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1072/7.9.2009 Componenta Karkkila Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetusta lausunnosta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Componenta Karkkila Oy huomauttaa 15.9.2009 päivätyssä vastineessaan, että vuonna 2008 rakennettiin Karhunpäänsuon kaatopaikan pohjoispuolille oja, joka johtaa pohjoisen suunnalta tulevat valumavedet ja pohjoispuolelta laskevan puron vedet kaatopaikan ohitse alueen koillisreunalta itään lähtevään purkureittiin. Tällä hetkellä oja on hyvin lähellä jätetäytön reunaa, mutta kaatopaikan sulkemisen jälkeen jätetäytön ja ojan välimatka tulee olemaan nykyistä pidempi. Kaatopaikan sulkemistyön yhteydessä tullaan rakentamaan jätetäyttöä ympäröivä niskaoja. Oja johtaa kuivatuskerroksesta purkautuvan veden selkeytysaltaan ohitse Karhunsuonojaan. Vanhan ojan kohdalle rakennetaan salaojalinja, joka johtaa kaatopaikan suotovedet selkeytysaltaan kautta Karhunsuonojaan. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Componenta Karkkila Oy esittää, että Karkkilan kaupungin lausunnossa esittämää ojan veden tarkkailua jatkettaisiin kaatopaikan sulkemiseen asti. Sulkemisen valmistuttua tarkkailua tehdään kahden vuoden ajan, jotta varmistutaan, että kaatopaikkavesiä ei enää kulkeudu koillisen suuntaan. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan tarkkailun jatkamistarvetta ja esitetään tarvittaessa muutoksia tarkkailuohjelmaan. PÄÄTÖS Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyy Karhunpäänsuon kaatopaikan vesientarkkailuohjelman seuraavin määräyksin:
6 (12) Näytteenotto 1. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailumääräykset Laaja näytteenotto on toteutettava ensimmäisellä tämän päätöksen mukaisella näytteenottokierroksella. Formaldehydin jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä. Kaatopaikkavesi 2. Kaatopaikkaveden laatua on tarkkailtava selkeytysaltaan purkuvesien tarkkailukaivosta (KV1). Purkuojaan johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja määrää on seurattava ensimmäisenä tarkkailuvuotena kolmen kuukauden välein ja tämän jälkeen vähintään puolivuosittain. Jos vesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla sivulla 3. esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö, haju, TOC ja sameus. Lisäksi on analysoitava kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet. Täydentävät analyysit on tehtävä sivulla 3. esitetyn mukaisesti lisättynä formaldehydin tutkimisella. Kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana on tutkittava metallien kokonaispitoisuudet ja liukoiset metallit. Viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa on esitettävä selvitys jatkossa käytettävästä metallien analyysimenetelmästä. Kaatopaikan sisäinen vesi 3. Jätetäytön sisäisen veden pinnan tasoa on seurattava puolivuosittain putkista PVKP01 ja PVKP02. Putkesta PVKP01 on otettava vesinäyte vähintään kerran vuodessa. Näytteistä on tutkittava sivulla 2. esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö ja haju sekä formaldehydin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet.
Pohjavesi 7 (12) Tämän päätöksellä sivulla 3. esitetyt täydentävät analyysit on tutkittava vesinäytteistä ensimmäisellä laajalla näytteenottokerralla ja tämän jälkeen vähintään kolmen vuoden välein. 4. Pohjaveden laatua on seurattava kalliopohjavesiputkista KVP1 ja KVP2 sekä pohjavesiputkesta PO1U. Putkista KVP1 ja KVP2 vesinäytteet on otettava vähintään puolivuosittain. Putkesta PO1U vesinäytteenotto on toteutettava ainakin kerran vuodessa kolmen vuoden ajan. Pintavesi Pohjavesiputkien KVP1 ja KVP2 vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla sivulla 3. esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri ja alkaliteetti. Lisäksi on analysoitava ainakin kokonaisfosforin ja sinkin pitoisuudet. Kiintoaineksen ja BOD 7 :n analysointi ei ole tarpeen. Lisäksi putkien KVP1 ja KVP2 vesinäytteistä on tehtävä täydentävät analyysit sivulla 4. esitetyn mukaisesti lisättynä formaldehydin ja syanidin pitoisuuksien tutkimisella. Formaldehydin ja syanidin pitoisuuksien jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä. Pohjavesiputken PO1U vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, happi, ph, alkaliteetti ja sähkönjohtavuus. Lisäksi on analysoitava vähintään sulfaatin, kloridin, fluoridin, COD Mn :n, ammoniumtypen, kokonaistypen, formaldehydin ja fenolien pitoisuudet. Jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä. Pohjaveden tarkkailussa olevien putkien veden pinnan tasot on mitattava näytteenottojen yhteydessä. 5. Pintaveden laatua on tarkkailtava pisteistä Pinta1/08 ja Pinta2/08 Lisäksi kaatopaikan koillispuolelta itään purkautuvaan ojaan on perustettava piste Pinta3/09. Pisteen Pinta1/08 virtaama on mitattava. Pisteiden Pinta2/08 ja Pinta3/09 veden virtaama on mitattava tai arvioitava. Mittaukset ja näytteenotto on tehtävä vähintään puolivuosittain. Jos pintavesinäytettä ei voida ottaa kuivuuden takia ohjemaan merkittynä ajankohtana, on näytteet otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Pisteen Pinta3/09 veden laadun jatkotarkkailutarve on arvioitava kolmen vuoden näytteenottotulosten perusteella. Selvitys on liitettä-
Tarkkailuohjelma 8 (12) vä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraporttiin erillisenä liitteenä. Näytteistä on tutkittava kaikilla näytteenottokerroilla sivulla 3. esitetyn perusanalyysin lisäksi vähintään yleinen ulkonäkö ja haju. Täydentävät analyysit A ja B on tehtävä sivulla 3. esitetyn mukaisesti. Analyysi B:hen on sisällytettävä formaldehydin pitoisuuden tutkiminen. Kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden aikana on analysoitava metallien kokonaispitoisuudet ja liukoiset metallit. Viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa on esitettävä selvitys jatkossa käytettävästä metallien analyysimenetelmästä. 6. Tarkkailuohjelma on päivitettävä tämän päätöksen mukaisesti. Päivitetty ohjelma on toimitettava Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle 30.11.2009 mennessä. Raportointi Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella. 7. Kaatopaikan vesientarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä muun muassa sadantatiedot, kaatopaikan sisäisen veden ja pohjaveden pintatiedot + -tasoina ja graafisesti esitettyinä, yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista ja selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta. Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: - pinta- ja pohjaveden laatutiedot sekä kuvaus kaatopaikan vaikutuksesta vesien laatuun - kaatopaikan sisäisen veden tarkkailua koskevat tiedot ja selvitys jätetäytön sisäisestä tilasta. Kaatopaikkavesien osalta on esitettävä analyysitulosten lisäksi vähintään: - näytteenottoajankohtina purkuojaan johdettu vesimäärä (m 3 /d) - arvio kaatopaikan aiheuttamasta kuormituksesta (kg/a), vähintään COD, kok. N, kok. P., metallit, joiden pitoisuudet ovat alueen pintavesien luontaista pitoisuustasoa korkeammat, ja analyysimenetelmän määritysrajan ylittäneet orgaaniset haittaaineet. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille
9 (12) 8. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. Veden laadussa tapahtuneista muutoksista on tehtävä selvitys vähintään kolmen vuoden välein. Selvitys on esitettävä vuosiraportin erillisenä liitteenä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (Määräys 1.) "Karhunpäänsuon kaatopaikan riskinarviointi. Componenta Karkkila Oy. 19.3.2007" raportin mukaan kaatopaikan sisäisessä vedessä on todettu PAH-yhdisteitä, mineraaliöljyä, fenolia ja syanidia sekä selvästi kohonneita kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuuksia että korkea fluoridipitoisuus. Lisäksi kaatopaikan eteläpuolisen purkuojan vesinäytteissä on ajoittain todettu formaldehydiä. Vesinäytteistä analysoitavien laatuominaisuuksien luetteloa on tarkennettu kaatopaikan sisältämän kuormituspotentiaalin vuoksi. (Määräykset 2. 5.) Kaatopaikkavesinäytteistä on edellytetty tutkittavaksi kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet jokaisella näytteenottokerralla kolmen vuoden ajan, koska kyseisiä metalleja esiintyy kohonneina pitoisuuksina. Muut lisätyt laatuominaisuudet kuvaavat veden yleistä laatua. (Määräys 2.) Kaatopaikkavesinäytteet on edellytetty otettavaksi ensimmäisenä tarkkailuvuotena neljästi vuodessa, sillä kaatopaikalta ei ole aiempaa luotettavaa tutkimustietoa avo-ojaan johdettavan kaatopaikkaveden laadusta. Kaatopaikan ympäristön pintavedet ja kaatopaikkavesi ovat ennen kaatopaikan sulkemista sekoittuneet keskenään, eivätkä aiemmin saadut vesitulokset kuvaa kaatopaikan todellisesta ympäristökuormituksesta. Kaatopaikkaveden laadun tarkkailutulosten ja veden virtaamatietojen perusteella saadaan selvitettyä kaatopaikasta pintaveteen aiheutuva kuormitus. Tarkkailutulosten ja kuormituslaskelmien perusteella voidaan arvioida kaatopaikkaveden käsittelytarve ennen veden avo-ojaan johtamista. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksen N:o 861/1997 liitteessä 3 edellytetään kaatopaikan sisäisen veden pinnan korkeuden seuraamista puolivuosittain. (Määräys 3.) Jätetäytön sisäisestä vedestä on edellytetty seurattavaksi keskeisiä jätetäytön sisäisten prosessien etenemistä kuvaavia ominaisuuksia. Muiden ominaisuuksien tarkkailua on harvennettu esitetystä. Jos tuloksissa havaitaan kuitenkin merkittäviä laatupoikkeamia, kuten ph:n laskemista tai kohoamista tai ravinnepitoisuuksien kohoamista, voidaan tällöin täyden-
10 (12) tävillä analyyseillä selvittää tarkemmin muutosten vaikutus metallien liukenemiseen ja muihin veden laatuominaisuuksiin. (Määräys 3.) Kalliopohjavedestä 26.5.2009 otetuissa vesinäytteissä todettiin kohonnut sinkkipitoisuus. Kaatopaikan pintavesinäytteissä puolestaan on todettu muun muassa kohonnut kokonaisfosforin pitoisuus. Siten ne on sisällytetty jokaisella näytteenottokerralla tutkittavaksi ominaisuudeksi. Täydentäviin analyyseihin on lisätty formaldehydin ja syanidin pitoisuuksien seuranta, sillä yhdisteitä on todettu kaatopaikan sisäisessä vedessä. (Määräys 4.) Pohjavesitutkimuksiin on lisätty kaatopaikan eteläpuolella sijaitseva, ja aiemmin tarkkailussa ollut pohjavesiputki. Putken veden laadun seuranta on tarpeen, jotta saadaan varmistettua, onko kaatopaikalta pohjavesiyhteyttä kalliopohjaveden ruhjeen kautta jätetäyttöalueen eteläpuoliseen maaperän pohjaveteen. Ratkaisussa on huomioitu, että vuonna 2009 kaatopaikan eteläpuolelle asennetuista kalliopohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä todettiin fenolia. (Määräys 4.) Pintaveden laadun tarkkailu on hyväksytty pääsääntöisesti tarkkailuohjelmassa ja Componenta Karkkila Oy:n vastineessa esitetyn mukaisena. Formaldehydi on lisätty tutkittaviin ominaisuuksiin, sillä sitä esiintyy kaatopaikan sisäisessä vedessä. (Määräys 5.) Tarkkailuohjelma on edellytetty päivitettäväksi tämän päätöksen mukaisesti, jotta ohjelmaan edellytetyt muutokset tulevat selkeästi kirjatuksi. (Määräys 6.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada muun muassa toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailutiedot ja muut valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tarpeelliset tiedot. Tarkkailutulosten perusteella viranomainen valvoo kaatopaikan ympäristövaikutuksia. (Määräykset 7. ja 8.) Vuosiraportointi, vesitarkkailutulosten toimittaminen näytteenottotulosten valmistumisen jälkeen ja määräajoin tehtävä selvitys vesitarkkailutuloksissa tapahtuneista muutoksista ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Vesientarkkailuraportissa esitettäviä oleellisia tietoja ovat myös kirjaukset putkien kunnosta ja toimivuudesta ja havaintopisteiden läheisyydessä tehdyt metsän harvennukset, ojitukset ja muut olennaiset vesien tarkkailuun vaikuttavat seikat. (Määräykset 7. ja 8.) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. (YSL 101 ) Tarkkailun keskeytymätön jatkuminen on välttämätöntä, jotta kaatopaikan sulkemisvaiheen mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjaveteen saadaan luotettavasti todennettua. Lisäksi on tärkeää seurata selkeytysaltaalta käsittelemättömänä avo-ojaan johdettavan kaatopaikkaveden laatua ja
Korvautuvat päätökset 11 (12) ympäristökuormitusta. Aiempi tarkkailuohjelma poikkeavaa merkittävästi tässä päätöksessä hyväksytystä eikä se ole riittävä kaatopaikan sulkemisen jälkeiseen kaatopaikan sisäisen veden ja kaatopaikkaveden sekä pinta- ja pohjaveden laadun seurantaan. Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kieltää täytäntöönpanon. (101 a ). Kun tämä päätös on saanut lainvoiman, korvaa se Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 8.12.1992 hyväksymän, Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 147/14.2.2001 määrätyn ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 43/10.1.2003 hyväksymän vesitarkkailun. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 46, 53, 54, 56, 101, 108 Jätelaki (1072/1993) 6 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 440 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätös maksaa 440 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Componenta Karkkila Oy PL 40 03601 Karkkila Jäljennös päätöksestä Karkkilan kaupunginhallitus Karkkilan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Finsilva Oyj, PL 314, 33101 Tampere
12 (12) Tieto päätöksestä Ilmoittaminen kunnassa Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. esitetyille henkilöille ja tahoille. Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Karkkilan kaupungin ilmoitustaululla. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Ilmoitus päätöksestä Liite 2. Valitusosoitus