TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos 27.6.2013 Anja Liukko Muistio Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Johdanto Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan 13.6.2012 strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan). BEMIP-hankkeen tavoitteisiin kuuluu Baltian maiden ja Suomen kaasuverkkojen yhdistäminen Euroopan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon sekä alueellisen Baltian maita ja Suomea palvelevan LNG-terminaalin rakentaminen Suomenlahden rannikolle. Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (jäljempänä rikkidirektiivi) muutoksella pannaan täytäntöön kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean hyväksymän MARPOL 73/78 -yleissopimuksen uudistettu VI liite, jolla rajoitetaan alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjä. Liitteen mukaan laivapolttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tulee laskea 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuoden 2015 alussa ns. erityisvalvonta-alueilla (jäljempänä SECA-alue), joihin kuuluu mm. Itämeri. Alusten vaihtoehdot velvoitteen toteuttamiseen ovat matalarikkisen polttoaineen (esim. MDO/MGO), nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG), biopolttoaineiden tai pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden (esim. rikkipesurit) käyttö. Matalarikkistä polttoainetta arvioidaan olevan riittävästi SECA-alueella vuonna 2015. Käytännössä LNG tulee lähinnä kysymykseen uusissa aluksissa, joihin on asennettu soveltuva moottori ja polttoainetankit, ja kiinteässä reittiliikenteessä sellaisten satamien välillä, joihin on rakennettu polttoainehuolto. Myös osa vanhoista aluksista voidaan mahdollisesti muuttaa teknis-taloudellisesti kannattavasti LNG-aluksiksi, mutta tähän kehityskulkuun liittyy epävarmuuksia. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNGterminaalien infrastruktuurin rakentamista sekä LNG-käyttöisten alusten hankintaa ja käyttöä tukevaa sääntelykehikkoa. Alusten LNG-tankkaukseen tarvitaan bunkrausinfrastruktuuri ja LNGtankkereita tarvitaan kuljettamaan LNG:tä terminaaleihin. Biopolttoaineita ei toistaiseksi ole laajamittaisessa meriliikennekäytössä. Rikkipesurit eivät sovellu kaikille aluksille, eikä niiden sijoittamien aluksiin ole aina teknisesti tai taloudellisista syistä mahdollista. Rikkisääntelyyn sopeutuminen -työryhmä (TEM raportteja 14/2013) esitti, että valtio ryhtyy tukemaan LNG-terminaalien ja tarvittavan jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Työryhmä esitti myös, että edistetään Gasumin Inkoon/Porvoon LNG-terminaalin rakennuttamista Suomeen EU:n BEMIPhankkeen alla ja toteutetaan pikaisesti ehdotus Suomen LNG-toimintaohjelmaksi. BEMIP-hankkeen tärkein tavoite on energiaeristäytyneisyyden purkaminen. Projects of Common Intrest -lista (PCI-lista) koostuu alueellisista hankkeista, joiden avulla mainittu on saavutettavissa.
2 Euroopan komissio voi myöntää tukea PCI-listalle hyväksytyille hankkeille. Suomen tavoitteena on saada suuren kokoluokan alueelliselle LNG-terminaalille tätä rahoitustukea. Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin yksi suuremman kokoluokan (300 000 m3) alueellinen LNGterminaali. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin, että kansallisten LNG-terminaalien investointeja tuetaan noin 100 milj. eurolla. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on uudella momentilla 32.60.41 (LNG-terminaalien investointituki) 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelu on kesken. Kansallisten LNG-terminaalien investointitukeen sovellettaisiin yleislakina valtionavustuslakia (688/2001). Lain 8 :n nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetuksenantovaltuuden nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. 1.2 EU:n valtiontukisääntely LNG-terminaalien investointituki on valtiontukea, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä. Artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää ennen täytäntöönpanoa komissiossa (artikla 108, kohta 3). Ilman ennakkoilmoitusta myönnetty tuki on laiton. Tällöin voidaan määrätä, että se peritään takaisin yritykseltä. LNG-terminaaleille myönnettävä investointituki ei ole perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen N:o 1998/2006 mukaista vähämerkityksellistä tukea (de minimis-tuki) eikä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 mukaista tukea. Valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen (2008/C 82/01) perusteella ei ole mahdollista perustella LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyttä. LNG-terminaalien investointituki edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta suoraan perussopimuksen nojalla ja komission hyväksyntää. Euroopan komissio on esim. vuonna 2008 tehnyt Puolan LNGterminaaliin liittyvästä julkisesta tuesta päätöksen suoraan perussopimuksen nojalla energian toimitusvarmuuteen liittyvien argumenttien pohjalta. LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioinnissa on keskeistä, että pystytään osoittamaan markkinapuute tuomalla esiin terminaali-infrastruktuurin mahdollistamat ympäristöhyödyt liikennesektorilla sekä tarkempien kannattavuuslaskelmien avulla todentamaan tuen kohdentuminen markkinapuutteeseen ja sen kannustava vaikutus. Energian toimitusvarmuuden arvioidaan olevan myös merkityksellinen tuen hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Sen sijaan yritysten kilpailukyvyn korostaminen viittaamalla LNG:n edullisuuteen polttoaineena ei arvion mukaan edistäisi tuen hyväksyttävyyttä. EU-rahoitukseen ei sovelleta EU:n valtiontukisääntöjä. Jos EU-rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella, joka kanavoidaan yrityksen toteuttamiin hankkeisiin (yritys saa selektiivisen edun), tulevat EU:n valtiontukisäännöt lähtökohtaisesti sovellettavaksi.
3 Euroopan komissio valmistelee valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen uudistamista. Voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että uusitut suuntaviivat sisältäisivät perusteet LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioimiseksi. 1.3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin useita pienemmän kokoluokan kansallisia LNGterminaaleja, joissa on tilavuudeltaan 5 000 70 000 m3:n LNG-säiliöt. Kansallisten LNGterminaalien investointituen suuruuden arvioidaan olevan noin 20 30 % investoinnista. Valtion vuoden 2013 lisätalousarvion momentille 32.60.41 on varattu 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa ja kehyspäätöksen mukaisesti myös valtion vuoden 2014 talousarvioon esitettäisiin valtuusmäärärahaa. Investointituen arvioidaan käynnistävän kansallisten LNG-terminaalien investointeja, joiden yhteenlaskettu arvo on arviolta noin 250 400 milj. euroa. Investointien voidaan arvioida jäävän toteutumatta ilman valtiontukea. Kilpailukykyvaikutukset Kansallisten LNG-terminaalien infrastruktuurin kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa suomalaisen teollisuuden ja energiantuotannon kilpailukykyä. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös putkiverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön. Monet teollisuuslaitokset (esim. metallienjalostuslaitokset) voivat korvata LNG:llä kalliimpien butaanin ja propaanin sekä Venäjältä tuotavaa kaasua edullisemmalla LNG:llä. LNG-terminaalien infrastuktuurin rakentaminen lisää kilpailua Suomen kaasumarkkinoilla. LNG-terminaalien infrastruktuuri ja LNG-käyttöiset laivat luovat hyvän perustan myös biokaasujen käytölle laivaliikenteessä pidemmällä aikavälillä. LNG:n vaikutukset kilpailukykyyn ovat erityisen positiiviset, jos Itämeren laivaliikenteen typpi- ja hiukkaspäästörajoja tiukennetaan tulevina vuosina. LNG:n avulla myös typpi- ja hiukkauspäästöille mahdollisesti tulevat päästöraja-arvot voidaan saavuttaa. LNG-terminaalien rakentaminen vie kuitenkin useita vuosia ja LNG:tä käyttäviä aluksia on vain vähän, joten myönteiset vaikutukset ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä on LNG-teknologiaan liittyvää osaamista. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet arktisille merialueille soveltuvia teknologioita liittyen LNG:n tuontiin, höyrystämiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen laivojen, energiantuotannon ja teollisuuden energianlähteenä. Alalla on syntynyt ja syntymässä uusia kotimaiseen käyttöön ja vientiin soveltuvia innovaatioita, joita investointituki voi osaltaan edistää. Ympäristö- ja terveysvaikutukset LNG:n käyttö pienentää laivojen päästöjä huomattavasti. Rikkioksidipäästöt (SOx) vähenevät lähes täysin, ja typenoksidipäästöt vähenevät merkittävästi. LNG pienentää lisäksi meriliikenteen hiukkaspäästöjä huomattavasti ja vaikuttaa vähentävästi laivojen polttoainepäästöihin. Polttoaineen rikkipitoisuus on suoraan yhteydessä polton rikkidioksidipäästöjen suuruuteen. Vähärikkisen, raskasta polttoöljyä puhtaamman polttoaineen käyttö vähentää näitä päästöjä sekä lisäksi noki- ja tuhkahiukkasten ja niihin kiinnittyneiden syöpävaarallisten, polysyklisten aromaattisten hii-
4 livetyjen (PAH) ja toksisten metallien (nikkeli, vanadiini) päästöjä. Rikkidioksidi reagoi muiden ilman epäpuhtauksien kanssa ja muodostaa nestemäisiä hiukkasia (PM), joita kutsutaan tällöin sekundaarisiksi hiukkasiksi. Euroopan komissio on arvioinut, että IMO:n vuoden 2008 päästövaatimukset vähentäisivät meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä SECA-alueilla yli 90 prosenttia ja EU:n muilla merialueilla yli 75 prosenttia. Hiukkaspäästöjen arvioidaan vastaavasti vähenevän SECA-alueilla yli 60 prosenttia ja muilla merialueilla 75 prosenttia. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien arvioidaan EU:n alueella vähentyvän vuodesta 2015 alkaen noin 12000 tapauksella vuodessa ja vuodesta 2020 alkaen noin 25000 tapauksella vuodessa verrattuna siihen, että IMO:n määräyksiä ei pantaisi täytäntöön. LNG-terminaalien investointituki on välillisesti merkityksellinen näiden vaikutusten toteutumisen kannalta pitkällä aikavälillä. Muut vaikutukset LNG-terminaalien avulla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua maakaasumarkkinoilla, kun maakaasua saadaan Venäjän lisäksi muista hankintalähteistä. Kaasun putkiverkkoon kytketyn LNG-terminaalin varastosäiliöistä voidaan höyrystettyä ja paineistettua maakaasua syöttää putkiverkkoon ja varmistaa kaasun riittävä saatavuus kaasun huippukulutustilanteissa. Lisäksi LNG-terminaalien avulla voidaan edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Asetusehdotus ei aiheuta organisaatiovaikutuksia eikä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. LNGterminaalien investointitukeen liittyvät hallinto- ja valvontatehtävät hoidettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston resurssien osittaisella uudelleen kohdennuksella. 1.4 Asian valmistelu Asetusehdotus ja siihen liittyvä muistio [ovat olleet lausunnolla 27.6. 16.8.2013]. Lausunto pyydettiin oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, työelämä- ja markkinaosastolta, työllisyys- ja yrittäjäosastolta, elinkeino- ja innovaatio-osastolta ja sisäiseltä tarkastukselta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:ltä ja Energiateollisuus ry:ltä. Asetusehdotus on lähetetty tiedoksi myös yritystukineuvottelukunnalle, mutta neuvottelukunnan lausuntokäsittelyä ei asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on tiedottanut lausuntopyynnöstä verkkopalvelussaan. Lausunnoissa.. 1.5 LNG-terminaalien investointituen suhde energiatukeen Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012), jäljempänä energiatukiasetus, nojalla energiatukea voidaan myöntää ilmasto- ja ympäristömyönteisiin uusiutuvan energian, energiansäästön tai energiatehokkuuden investointi- ja selvityshankkeisiin sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Energiatukiasetus on yleissäädös. Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista olisi energiatukiasetukseen nähden erityissäädös, jota sovellettaisiin energiatukiasetuksen sijaan, kun kyse on LNG-terminaalien investointituesta. Asetusten säännökset vastaisivat kuitenkin keskeisiltä osin toisiaan.
5 1.6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan [15 päivänä lokakuuta] 2013. Tukea voidaan hakea, kun asetus on tullut voimaan.
6 ASETUSEHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. LNG-terminaalien investointituki on valtionavustuslaissa tarkoitettu valtiontuki, johon lakia sovelletaan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä investointituen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Investointitukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentilta 32.60.41 (LNG-terminaalien investointituki). Pykälä sisältäisi myös nesteytetyn maakaasun terminaalin (LNG-terminaali) määritelmän, ja sillä tarkoitettaisiin nesteytetyn maakaasun tuontiin, purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettyä vastaanottoasemaa ja siihen liittyvää laitteistoa. 2. Euroopan unionin valtiontukisääntely. Pykälä tarkoituksena on selventää investointituen suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointituen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisi, että Euroopan komissio on hyväksynyt tämän tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tuen myöntämistä koskeva päätös voitaisiin kuitenkin tehdä ehdollisena ennen komission hyväksymistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvästä maksatuksen keskeyttämisvelvoitteesta. Euroopan komissio edellyttää, että jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään valtiontuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä yhteismarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea, kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin koko sääntöjenvastaisen tuen sekä siitä perittävän koron. Kyseessä on niin sanottu Deggendorf-ehto, jota on selostettu kohdassa 4.2 komission tiedonannossa sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (2007/C272/05). Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä säädetään kansallisesta menettelystä Suomessa, kun komissio tekee päätöksen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä. Lissabonin sopimuksen voimaantultua kyseisessä lainkohdassa tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainittua tukea. Komission päätös on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. Investointituen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 6.3 :ssä, 19 :n 3 kohdassa ja 22.3 :ssä. Lain 6.3 :n nojalla valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää EU:n tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Lain 19 :n 3 kohdan nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos EU:n lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä. Lain 22.3 :n nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos EU:n lainsäädännössä sitä edellytetään. 3. Valtionapuviranomainen. Pykälän nojalla työ- ja elinkeinoministeriö olisi LNG-terminaalien investointituen osalta valtionapuviranomainen sekä päättäisi tuen myöntämisestä ja hoitaisi muut asetuksessa säädetyt tehtävät.
7 4. Investointituen myöntämisen edellytykset. Pykälän nojalla LNG-terminaalien investointitukea voidaan myöntää yritykselle, jos pykälän mukaiset tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Investointituki on kuitenkin harkinnanvarainen tuki, ja sitä voidaan myöntää enintään valtiontalousarviossa olevan valtuuden mukaan. Tästä rajoituksesta seuraa muun muassa, että kaikille pykälän mukaiset edellytykset täyttäville hankkeille ei mahdollisesti voida myöntää investointitukea. Pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että LNGterminaalista voidaan toimittaa nesteytettyä maakaasua laiva- ja muun liikenteen polttoaineeksi. Investointituen tavoitteena on erityisesti edistää alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjen vähentämistä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että kolmannella osapuolella on nesteytetyn maakaasun terminaaliin käyttöoikeus sen mukaan kuin maakaasumarkkinalaissa (508/2000) säädetään. Edellytyksen taustalla on maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY mukainen velvoite, jonka kansallinen voimaansaattaminen on tarkoitus toteuttaa maakaasumarkkinalain muutoksella (HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi; HE 20/2013 vp). Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälä 1 momentin 3 kohdan nojalla investointituen myöntäminen edellyttäisi, että LNGterminaalin investoinnin toteutuminen edellyttäisi valtionavustusta, jotta tuella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus. Tukea myönnettäisiin terminaalille, jonka toteuttaminen ilman valtiontukea ei olisi taloudellisesti kannattavaa tai jonka läpiviemiseen liittyy huomattava taloudellinen riski. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 4 kohdan nojalla tuettavan LNG-terminaalin investoinnin tulisi edistää kustannustehokkaasti maakaasun toimitusvarmuutta, polttoaineen hankinnan monipuolistamista ja kilpailua maakaasumarkkinoilla. Investointituen tavoitteena on myös lisätä kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien luottamus kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Samalla paranisi maakaasun toimitusvarmuus ja kilpailu maakaasumarkkinoilla. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan nojalla LNG-terminaalin investointi tulisi myös vähentää kokonaisuutena arvioiden ympäristöhaittoja. Edellytys täydentää 1 kohdan mukaista edellytystä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 2 momentissa tarkennetaan valtionavustuslain 6.1 :ää. Tuen saajan olisi rahoitettava hankkeesta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Poikkeuksena tästä olisivat kuitenkin kunnan pääosin omistaman yrityksen hankkeet.
8 5. Investointituen hakeminen. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointitukea haettaisiin työ- ja elinkeinoministeriöltä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tukihakemuksen ajankohdasta. Investointitukea olisi haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamisella tarkoitetaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekemistä. Jos tuen hakija on tehnyt lopullisen päätöksen investoinnin suorittamisesta ennen tuen hakemista, ei tuen myöntäminen olisi enää mahdollista. Tuen hakijan tulisi siis ennen hakemuksen jättämistä tehdä päätöksensä investoinnin aloittamisesta ainoastaan ehdollisena. Pykälän 3 momentin nojalla tukihakemus olisi tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Lisäksi momentissa säädettäisiin tiedoista, jotka tulisi ilmetä tukihakemuksesta ja sen liitteistä. Vaaditut hakijaa ja hanketta sekä tuen kannustavaa vaikutusta koskevat tiedot ovat tarpeen, jotta investointitukihakemus voidaan käsitellä ja muun muassa arvioida tuen myöntämisen hyväksyttävyyttä EU:n valtiontukisääntelyn kannalta. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on 33 milj. euron valtuus LNG-terminaalien investointitukea varten ja samoin vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. Tukihakemukset olisi siten tehtävä vuonna 2013 asetuksen tultua voimaan tai vuonna 2014. Tukisitoumuksia olisi mahdollista tehdä 33 milj. euron edestä vuonna 2013. Jos vuonna 2013 saapuneiden hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää mainitun summan, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin kokonaisvaltaisesti ja niiden keskinäiseen vertailuun ottaen erityisesti huomioon, mitä 4 :ssä säädetään. Jos vuonna 2013 saapuneelle hakemukselle ei voida valtiontalousarvioon liittyvistä rajoituksista myöntää tukea enää vuonna 2013, siirretään hakemus tai hakemukset käsiteltäväksi vuonna 2014. Jos vuonna 2014 käsittelyssä olevien hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää vuoden 2014 valtion talousarvioon otetun valtuuden, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin ja keskinäiseen vertailuun vastaavasti kuin vuonna 2013. 6. Investointituen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momentin nojalla tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voisi investointihankkeissa olla enintään 40 prosenttia. Tukiprosentti arvioitaisiin kuitenkin aina hankekohtaisesti, ja pääsääntöisesti olisi tarkoitus myöntää tukea 20 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikä vastaisi energiatukiasetuksen nojalla myönnettäviin energiatukiin sovellettavia tukiprosentteja. EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvat rajoitukset on otettava huomioon enimmäisprosenttimääriä harkittaessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyväksyttävistä kustannuksista, ja ne liittyisivät välittömästi LNG-terminaalin investointiin. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu- ja suunnittelukustannukset, rakennuksista aiheutuvat kustannukset sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat myös välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta sekä raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kuitenkin hyväksyä vain siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
9 Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hyväksyttäviin kustannuksiin liittyvästä ajallisesta rajoituksesta. Kustannukset voitaisiin hyväksyä vain siltä kuin ne ovat syntyneet sen jälkeen kun investointitukea on haettu. Pykälän 4 momentin nojalla hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi tuen saajan maksamat palkat, yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut (esim. ympäristöluvasta perittävä maksu) eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot, vaikka ne liittyisivät välillisesti tai välittömästi 2 momentissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin. 7. Tuen maksaminen. Pykälän 1 momentin nojalla tuki maksettaisiin hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä. Viimeinen maksuerä olisi vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi kuitenkin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä hyväksyä muun suuruisen viimeisen maksuerän. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamista koskevasta hakemuksesta (lopputilitilitys). Lopputilityksessä tulisi tehdä kustannusselvitys koko hankkeen toteutuneista kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi erityisestä syystä myöntää jatkoaikaa lopputilityksen toimittamista varten, jos tätä koskeva hakemus toimitetaan ennen määräajan päättymistä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamisesta ja investointituen lopullisesta määrästä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset ovat pienemmät kuin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä mainittu määrä, lopullisen tuen suuruudeksi tulisi hyväksytyn tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 8. Maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentin nojalla maksatushakemus ja lopputilitys tulisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksatushakemuksen yhteydessä vaadituista lausunnoista ja selvityksistä. Pykälän 3 momentin nojalla säädettäisiin lopputilitystä koskevasta tilintarkastajan lausunnosta, jossa tulisi ottaa kantaa siihen, antaako lopputilitys oikeat ja riittävät tiedot hankkeesta viimeisen maksuerän maksamista varten. 9. Tuki koordinaattorille. Tarkoitus on, että LNG-terminaalien investointituki myönnettäisiin yritykselle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti tuki myönnettäisiin siten suoraan tuen saajalle sen omaan investointitoimintaan. Eräissä tapauksissa on kuitenkin toiminnallisesti perusteltua myöntää tuki käytettäväksi jonkin muun tahon toimintaan tai hankkeeseen. Tällainen tilanne saattaisi tulla kyseeseen esim. silloin, kun hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys. Tällöin tuki voitaisiin myöntää ja maksaa yritykselle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen. Tässä tapauksessa on kyse niin sanotusta koordinaattorille myönnettävästä tuesta. Koordinaattori
10 olisi velvollinen tekemään valtionavustuslain 7.2 :ssä tarkoitetun sopimuksen hankkeen toteuttavien tahojen kanssa. 10. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälän 1 momentin nojalla investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus olisi viisi vuotta. Määräaika alkaisi kulua tuen viimeisen erän maksamisesta. Käyttö- ja luovutusrajoituksen voimassaoloaikana omaisuutta ei saisi luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Pykälän 2 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä rajoituksista. Poikkeaminen edellyttäisi erityistä syytä, ja tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että tukivaikutus omaisuuden luovutus- tai siirtotapauksessa siirretään omaisuuden mukana. Työ- ja elinkeinoministeriö ei antaisi asiaa koskevia ennakkopäätöksiä. 11. Tuen saajan ilmoitus- ja selvitysvelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saajan olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Saatuaan ilmoituksen ministeriö voi arvioida, onko kyse 10.1 :ssä tarkoitetusta tilanteesta. Samanaikaisesti ilmoituksen kanssa tuen saaja voi myös tehdä 10.2 :ssä tarkoitetun hakemuksen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajalle velvollisuus toimittaa selvitys hankkeen vaikutuksista kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. Lopputilityksen yhteydessä ei useinkaan ole vielä riittävästi käyttökokemusta, jotta toteutuneita vaikutuksia voitaisiin arvioida. Yleensä vasta noin vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta on mahdollista laatia arvio hankkeen vaikutuksista. Selvitys hankkeen vaikutuksista on tarpeellinen, jotta LNG-terminaalien investointituen kohdentumista ja toteutuneita vaikutuksia voidaan seurata riittävän järjestelmällisesti. 12. Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saaja olisi velvollinen pitämään hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Pykälän 2 momentin nojalla tuen saajan olisi säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti. Säännöksellä on pyritty turvaamaan se, että hankkeeseen liittyvät menot pystytään riittävän luotettavasti todentamaan. 13. Tuen ehdot. Pykälän nojalla tuen saaja olisi velvollinen noudattamaan, mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään sekä tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. 14. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan [15 päivänä lokakuuta] 2013 ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2020. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on valtuus LNG-terminaalien investointitu-
kea varten, ja vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. LNG-terminaalien investointituen myöntämistä koskevat päätökset olisi siten tehtävä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Ottaen huomioon investointituen maksamiseen tarvittava aika sekä tuen käyttöä koskeva valvontatarve asetus olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. 11