PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOINKOHTELUUN LIITTYVÄT LAINSÄÄDÄNTÖ JA JURIDISET KYSYMYKSET -KOULUTUS Aika: 25.8.2009 klo 8.30-16.00 Paikka: Seinäjoen keskussairaala, Hanneksenrinne 7, iso ja pieni auditorio Kohderyhmä: Pohjanmaan maakuntien sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatuksen ja opetuksen ammattihenkilöt klo 12.30 14.00 ja klo 14.20 15.00 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ja lasten kaltoin kohtelu rikoksena ja ko. rikosten selvittäminen sekä niihin liittyvä viranomaisyhteistyö poliisin työssä Veli Hukkanen ylikomisario, poliisipiirin johtaja Helsingin poliisilaitos, Itäkeskuksen poliisipiiri veli.hukkanen@poliisi.fi 071 877 4400, 040 507 1037 ( www.velihukkanen.net )
1. YLEISTÄ 2
Poliisin perustehtävä Poliisin toimivaltuudet ja toimimisvelvollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä -säännöksiä Väkivalta ja kaltoin kohtelu perheissä Perheväkivaltaan jälkikäteen puuttuvia ja auttavia tahoja Perheväkivallan varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tarvittavia tahoja Perheväkivalta kotihälytystehtävät Tutkimuksia ja selvityksiä kotihälytyksistä ja perheväkivallasta Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Lainmuutoksia 2000-luvulla 3
Poliisin perustehtävä Poliisilain (493/1995) 1 :ssä määritellään se tehtäväpiiri, jonka puitteissa poliisi voi käyttää sille poliisilaissa annettuja valtuuksia. Poliisin tehtävänä on; oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua 4
Poliisin perustehtävä - lähipoliisin toimintamalli 1 momentin tehtäväpiirin määrittelyssä korostetaan ennalta ehkäisevän toiminnan tärkeyttä turvallisuuden ylläpitämisessä - turvallisuus käsittää yleiset ja yksityiset paikat Yhteistoimintaan velvoittavassa 2 momentin säännöksessä käytetyllä ilmaisulla "toimii halutaan korostaa lähipoliisitoimintaan kuuluvan yhteistoiminnan olevan perustoimintamalli poliisin täyttäessä 1 momentissa säädettyä perustehtäväänsä Poliisin tehtävän menestyksellinen suorittaminen edellyttää yhä enemmän aloitteellista yhteistyötä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa Poliisin tehtävä voidaan nykyään nähdä turvallisuusalan asiantuntijan tehtäväksi, jossa pyritään edistämään turvallisuutta erilaisin keinoin ottamalla huomioon alueen ominaispiirteet sekä asukkaiden turvallisuustarpeet ja -odotukset Poliisin perustoiminnalla ja yhteistyöllä pyritään poistamaan arkipäivän rikollisuuden ja häiriöiden taustalla olevia syitä sekä vaikuttamaan niihin ennakoivasti kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin 5
Poliisin toimivaltuudet ja toimimisvelvollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä -säännöksiä Poliisilaki (493/1995) Poliisiasetus (1112/1995) Pakkokeinolaki (450/1987) Esitutkintalaki (449/1987) Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista (575/1988) Laki lähestymiskiellosta (898/1998) Järjestyslaki (612/2003) Tieliikennelaki (267/1981) ja -asetus (182/1982) Virka-apua antamaan velvoittavat säännökset Yhteistyöhön velvoittavat säännökset Valtion virkamieslaki (750/1994) 6
Väkivalta ja kaltoin kohtelu perheissä Vallankäytön dynamiikka ihmissuhteissa ja perheissä on hyvin samanlaista kaikkialla maailmassa - ihmiset ovat samanlaisia Monissa maissa vallitsee vuosituhansia vanha naisten ja perheen alistamista salliva miehen vallan ja väkivallankäytön kulttuuri Pahoinpitely yksityisellä paikalla tuli virallisen syytteen alaiseksi Suomessa vasta 1.10.1995 Kotiväkivalta ja muu kaltoin kohtelu on aina ollut Suomessa(kin) paljon yleisempää kuin mitä on haluttu uskoa ja mitä tilastoista näkyy Monelle suomalaiselle koti on turvattomampi paikka kuin katu Vain murto-osa kodeissa tapahtuneesta väkivallasta ja muusta kaltoin kohtelusta tulee viranomaisten tietoon (alle 10%) Laajamittainen keskustelu perheväkivallasta vakavana yhteiskunnallisena ongelmana Suomessa alkoi vasta 1990-luvun loppupuolella Lasten seksuaalisen hyväksikäytön yleisyys on ymmärretty vasta internetin käytön yleistymisen myötä 2000-luvulla Väkivaltaisuus ei ole sukupuolisidonnaista - vihaa, aggresiivisuutta ja muita tunteita on meissä kaikissa 7
Perheväkivaltaan akuutissa tilanteessa tai jälkikäteen puuttuvia ja auttavia tahoja Hätäkeskus Poliisi Ensihoidon yksiköt ja terveyskeskukset Turvakodit Sosiaalitoimi Syyttäjät Tuomarit Sovittelutoiminta Kirkko, diakoniatyö Kolmas sektori Väkivallan katkaisuohjelmat Rikosuhripäivystys 8
Perheväkivallan ja muun kaltoin kohtelun ennalta estämiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tarvitaan Naapurit, yhteisöt Sukulaiset, muut läheiset, ystävät Lääkärit, muu terveydenhoitohenkilöstö Neuvolat Päiväkodit Koulut Sosiaalitoimi Nuorisotoimi Maahanmuuttajien järjestöt Muut yhdistykset, järjestöt, seurat, kerhot KOKO YHTEISKUNTA 9
Perheväkivalta kotihälytystehtävät Kotihälytystehtävät ovat aina vaativia ja vaarallisia - joka kodissa on veitsiä, puukkoja ym. välineitä Henkilöt ovat yleensä päihtyneitä ja aggressiivisia - poliisin tulo lisää joskus aggressiivisuutta Tilanne usein kaoottinen - henkilöiden kertomukset ristiriidassa keskenään Poliisin tärkein tehtävä on akuutin tilanteen rauhoittaminen - ihmisten hengen, terveyden ja ruumiillisen koskemattomuuden turvaaminen Tehtävänä on selvittää, onko syytä epäillä rikosta sekä näytön hankkiminen esitutkintaa varten Kaikkien perheenjäsenten turvallisuudesta tulee huolehtia - pakkokeinolain tai poliisilain mukaiset kiinniotot Turvallisuus varmistettava myös jatkossa - turvakoti, perheen sisäinen lähestymiskielto, muiden viranomaisten tukitoimet Lapset tulee erityisesti huomioida - tarvittaessa sosiaalityöntekijä paikalle - lastensuojeluilmoitus joka kotikeikalta, jos lapsia 10
Tutkimuksia ja selvityksiä kotihälytyksistä ja perheväkivallasta poliisin näkökulmasta Poliisi kotikeikalla - Perheväkivalta kotihälytysten näkökulmasta. Sisäasiainministeriön (SM) poliisiosaston ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteistyönä tehty selvitys 1999 Helsingin poliisilaitoksen (HPL) Malmin poliisipiirissä. SM:n julkaisu 5/2000 (Hannele Törrönen) Tehtävä 361 - Kotikeikka työpaikkakoulutuspilotti HPL:n Itäkeskuksen poliisipiirissä. Loppuraportti on SM:n poliisiosaston julkaisu 2001 (Hukkanen -Törrönen) Perheväkivalta poliisin painajainen -tutkielma Poliisiammattikorkeakoulu 2002 (Ari-Pekka Lehtinen) Poliisi ja perheväkivalta. Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viranomaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 24 (Marja-Liisa Laapio 2005) Parisuhdeväkivaltaan puuttuminen - Erityisesti poliisin näkökulmasta. Rikosoikeuden Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Johanna Niskakoski 2008. 11
Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Perheväkivalta-pahoinpitelyjuttu on usein näytöltään hankala; uhrin ja tekijän kertomukset ristiriitaisia harvoin todistajia rikosilmoituksia tehdään jälkikäteen Uhri ei aina uskalla puhua totta koston pelossa Rikoksesta epäillyt painostavat ja uhkailevat Osallisia on vaikea saada kuulusteluihin Asianomistajat eivät aina vaadi rangaistusta, eivätkä mitään muutakaan pyytävät, että juttua ei lähetettäisi syyttäjälle toivovat, että syyttäjä tekisi päätöksen olla syyttämässä heidän asiassaan Ongelmallisia ovat myös tapaukset, joissa vanhemmat ovat eroamassa ja ryhtyvät huoltajuuskiistan yhteydessä tekemään toisistaan rikosilmoituksia 12
Lainmuutoksia 2000-luvulla Yksityisellä paikalla tapahtunut pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi 1.10.1995. Samaan aikaan lisättiin rikoslain 21 lukuun 17, ns. vakaan tahdon. Sen mukaan syyttäjällä oli oikeus jättää syyte nostamatta, jos asianomistaja omasta vakaasta tahdostaan sitä pyysi. Luopumispyyntö tuli tehdä vapaaehtoisesti ilman minkäänlaista painostusta ja tietää päätöksensä oikeudelliset vaikutukset. Syyte oli kuitenkin nostettava, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaati Vakaan tahdon pykälä ei toiminut. Esimerkiksi vuonna 2001 jätettiin 4200 tapausta syyttämättä tuon säännöksen nojalla. Se kumottiin 1.10.2004 (712/2004) 1.1.2005 tuli voimaan perheen sisäinen lähestymiskielto. Kielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Edellytykset ovat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon. Kielto voidaan määrätä enintään 3 kuukaudeksi ja ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi. Lisäksi edellytetään korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen 13
Perheväkivaltarikos poliisin näkökulmasta Asiat usein arkaluontoisia - perheen sisäisten asioiden paljastuminen hävettää. Yleensä yhteiselämää jatketaan vielä esitutkinnan ja rikosprosessin jälkeen. Sovittelu voi silloin olla käyttökelpoinen vaihtoehto Usein jutun lähtiessä purkautumaan kerrotaan vuosikausia kestäneestä väkivallasta. Esitutkinta laajenee silloin yhdestä rikoksesta rikossarjaksi Perheväkivaltarikosten selvittämistä vaikeuttaa lähisukulaisten oikeus kieltäytyä todistamasta. Todistajat muuttuvatkin usein yhteistyöhaluttomiksi kuulusteluissa. Jos todistaja käyttää kieltäytymisoikeuttaan, tapahtumapaikalla suoritettuja alustavia puhutteluja ei voida käyttää esitutkinnassa Jos rikoksen asianomistajana on lapsi ja rikoksesta epäiltynä toinen vanhempi, lapselle tarvitaan edunvalvoja Monilla maahanmuuttajilla on erilainen käsitys siitä, mitä kaikkea perheen sisällä saa tehdä ja millaista kohtelua tulee sietää. Usein osapuolet eivät enää suostu yhteistyöhön ja käyttävät kieltäytymisoikeuttaan kuulusteluvaiheessa. Ainoaksi näytöksi saattaa jäädä poliisipartion ottamat valokuvat vammoista tms Läheskään kaikkiin rikoksiin ei saada riittävää näyttöä syyteharkintaa tai tuomiota varten, varsinkaan aikaisempina vuosina tapahtuneisiin Tärkeintä on pyrkiä katkaisemaan väkivallan kierre yhteiskunnan tukitoimin sekä ohjata kaikki osapuolet tarvitsemansa tuen ja avun piiriin 14
2. PERHEVÄKIVALTA- JA LASTEN KALTOIN KOHTELU RIKOKSENA JA KO. RIKOSTEN SELVITTÄMINEN POLIISIN TYÖSSÄ 15
Esitutkintaprosessin vaiheet Rikosepäily tulee viranomaisen tietoon Rikosilmoitus - kirjaamisvelvollisuus Syytä epäillä - esitutkintakynnys ylittyy Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Esitutkinnassa selvitettävät asiat Tutkintasuunnitelma Esitutkinnan aloittaminen Lastensuojelulaki 25 Kuulustelut - perheväkivalta Näytön hankkiminen Avun ja tuen piiriin ohjaaminen Sovittelu Lähestymiskielto Lasten kuulustelut Esitutkinnan päättäminen Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16
Rikosepäily tulee viranomaisen tietoon Kotihälytystehtävällä ollut partio kirjaa rikosilmoituksen Uhri tulee itse tekemään rikosilmoituksen poliisiasemalle Uhri kertoo kuulustelun yhteydessä myös muista tapauksista Tieto tulee toiselta viranomaiselta tai muulta yhteistyökumppanilta (Monika Naiset, RIKU) Poliisille osoitettu tutkintapyyntö. Lapsiin kohdistuneessa perheväkivallassa yleisin tapa on sosiaaliviraston tekemä tutkintapyyntö 17
Rikosilmoitus - kirjaamisvelvollisuus Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 1 Kirjaaminen Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava. 18
Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Esitutkintalaki 2 Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. 19
Syytä epäillä - esitutkintakynnys ylittyy Käytännössä perheväkivaltarikoksissa syytä epäillä kynnys ylittyy kun asianomistajan ilmoituksen tueksi on muutakin näyttöä tapahtuneesta kuin asianomistajan kertomus Tällaista näyttöä voi olla esim. poliisin havainnot tapahtumapaikalla, asianomistajan yksityiskohtainen kertomus tapahtumien kulusta, epäillyn puhuttelussa saadut tiedot, vammojen syntymekanismit (väite kaatumisesta pöydänkulmaan) jne. 20
Esitutkinnassa selvitettävät asiat Esitutkintalaki 5 Yleiset periaatteet Esitutkinnassa selvitetään: 1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat; 2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 3 luvun 9 :n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; 3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöönpanemiseksi; sekä 4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa ROL:n 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn. 21
Tutkintasuunnitelma Tyypillinen perheväkivaltajutun tutkintasuunnitelma voi sisältää seuraavia asioita: Asianosaisten taustatietojen selvittäminen Tapahtumapaikalla olleiden poliisien ja todistajien puhuttelu Tapahtumapaikan tutkiminen jälkikäteen tarvittaessa, esim. tiettyjen väitteiden tarkistaminen/kumoaminen Asianosaisten saaminen vammojen ja niiden synnyn selvittäminen Tarkoituksenmukaisten pakkokeinojen käyttö; kuulusteluun nouto, kiinniotto, pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä, takavarikko jne. Kuulustelujen toteuttamisjärjestyksestä sopiminen Asianomistajan ja esim. sosiaalitoimen kanssa turvallisuustilanteen selvittäminen sekä turvallisuussuunnitelman laatiminen 22
Esitutkinnan aloittaminen - toimenpiteitä Asianosaisten taustojen selvittäminen; aikaisemmat rikosilmoitukset, etsintäkuulutukset, ase ja muut turva-alan luvat, henkilörekisteröinti Selvitetään onko perheessä lapsia - jos on, tehdään lastensuojeluilmoitus aina, vaikka lapset eivät olisikaan olleet tapahtuma-aikaan kotona Piirin sosiaalityöntekijään yhteys perheen taustojen selvittämiseksi. Tieto vireillä olevista huoltajuuskiistoista, huostaanotoista ynnä muista seikoista saattaa helpottaa tutkintaa huomattavasti Jos kyseessä lapsiin kohdistunut rikos ja lapset on otettu huostaan, yhteys lasten sijoituspaikkaan Tekninen näyttö; valokuvat vammoista ja tapahtumapaikasta, tekovälineen takavarikko ym. Lääkärinlausunnon tilaus jos uhri on käynyt lääkärissä ja on suostunut lausunnon tilaamiseen Selvitetään mitä kieltä asianosaiset puhuvat. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kuulustelut suoritetaan normaalisti, muutoin tarvitaan tulkkia Lapsettomien pariskuntien väliset pahoinpitelyt ovat pääsääntöisesti kantaväestöön kuuluvien välisiä (mutta esim. Itä-Helsingissä perheväkivaltarikoksissa noin puolessa jutuista joko toinen tai molemmat asianosaiset ovat ulkomaalaistaustaisia) Yhteys ulkomaalaispoliisiin, jos asianosaisten maassaolon edellytykset ovat epäselvät 23
Lastensuojelulaki 25 - ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisia ovat; Sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisotoimet, poliisi sekä seurakunnan tai muun uskonnollisen yhteisön palveluksessa olevat (poikkeus rippisalaisuus) sekä luottamustoimessa olevat Ilmoitusvelvollisuus on myös seuraavilla; muu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta, hätäkeskustoiminta (112), koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, terveydenhuollon ammattihenkilöt Em. virkamiesten tai palveluksessa olevien henkilöiden on viipymättä, salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava sosiaalitoimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää LAPSESTA, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä Ilmoituksen voi tehdä muukin henkilö salassapitosäännösten estämättä 24
Lastensuojelulaki 25 - ilmoitusvelvollisuus Sosiaalitoimen ilmoitusvelvollisuus poliisille (5 mom.): Lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ILMOITETTAVA POLIISILLE, jos on perusteltua syytä epäillä, että Lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään 2 vuotta vankeutta Käytännössä kaikki seksuaalirikokset, pahoinpitelyt ja mm. törkeät rikokset Vrt. asiakaslaki 18 2 ja 3 momentit 25
Poliisin ilmoitusvelvollisuus Lastensuojelulaki 25 poliisitoimen palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 26
Kuulustelut - perheväkivalta Asianomistajan (uhri) kuulustelu ensin aina kun mahdollista, vähintään puhuttaminen puhelimessa; - uhrin kuulustelussa tulee usein ilmi aiempia pahoinpitelyjä tai muita rikoksia, jotka eivät vielä ole tiedossa - epäilty yrittää toisinaan vaikuttaa asianomistajan kertomukseen Epäillyn kuulustelussa otettava huomioon ja kysyttävä myös aiemmista tapahtumista, vaikka asianomistaja ei olisi niistä (vielä) kertonutkaan Väkivalta on usein ollut molemmin puolista, jolloin kummankin asianosaisen asema saattaa olla sekä epäilty että asianomistaja Todistajat on usein järkevää kuulla ensimmäisenä. Sen pohjalta on hyvä esittää kysymyksiä epäillylle. Kuulustelut suoritetaan kuitenkin aina tilanteen ja henkilöiden tavoitettavuuden mukaan; - perheväkivaltarikoksissa on harvoin ulkopuolisia todistajia - jos uhri ei halua kertoa tapahtumasta, näyttöä voidaan saada kuulemalla esimerkiksi naapureita, havaituista vammoista, melusta ym. Piirin sosiaalityöntekijä otetaan mukaan varsinkin asianomistajan kuulusteluun. Sosiaalityöntekijä tai tutkija kertoo uhrille RIKUsta, turvakodista tai muista auttavista tahoista 27
Näytön hankkiminen Partion ottamat valokuvat paikalla; yleiset olosuhteet asunnossa, rikkoutuneet paikat, näkyvät vammat jne. Partion havainnot, alustavat puhuttelut, puhuttelujen videointi tai muu taltiointi jne. Partion ottamat näytteet, haltuun otetut esineet todisteina Lääkärinlausunto (myös rikoksesta epäillyn vammoista) Kehonkartta (ei ole vähentänyt lääkärintodistuksen tarvetta) Valokuvat vammoista Todistajat Epäillyn ja asianomistajan kuulustelut Historia - aikaisemmat pahoinpitelyt ja väkivaltaisuus 28
Avun ja tuen piiriin ohjaaminen Turvakoti RIKU Lyömätön linja Naisten linja Tukinainen Seurakunta Kirkon perheasiain neuvottelukeskus Nuorten kriisipiste Väestöliitto Suomen mielenterveysseura Ensi- ja turvakotien liitto Monika Naiset SPR Sosiaaliviranomainen jne. 29
Sovittelu Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 13 2 momentin mukaan vain poliisi ja syyttäjä voi tehdä sovittelua koskevan aloitteen silloin, - kun kyseessä on väkivaltaa sisältävä rikos, - joka on kohdistunut tästä rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen Sosiaaliviranomaisella ei aloiteoikeutta ole, mutta käytännössä suositellaan, että ennen sovittelualoitteen tekemistä poliisi tai syyttäjä on yhteydessä sosiaaliviranomaiseen tilanteen selvittämiseksi Poliisi lähettää perheväkivaltajuttuja sovitteluun vain tarkan harkinnan jälkeen. Lähinnä kyseeseen tulevat aikuisten väliset, ensimmäistä kertaa tapahtuvat verrattain lievät pahoinpitelyt Tutkinnanjohtaja johtaa tutkintaa ja tekee päätöksen sovitteluun menevistä väkivaltajutuista 30
Lähestymiskielto Poliisi voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon. Sitä käytetään kuitenkin melko vähän mm. siitä syystä, että; akuutissa tilanteessa muut turvaamistoimet ovat ensisijaisia ja niiden avulla saadaan useimmiten riittävä turva molemmat osapuolet pitää kuulla ennen kiellon määräämistä, ellei tarpeetonta jos epäiltyä ei ole rikoksen johdosta otettu kiinni, häntä ei voida kuulla ja antaa tiedoksi kieltoa. Kiellon rikkomisesta ei voida rangaista kieltoon määrättyä, jos sitä ei ole annettu tiedoksi usein yhtä nopeaa hakea lähestymiskieltoa käräjäoikeudelta Kokemus on myös osoittanut, että jos suojan tarvitsija hakee itse lähestymiskieltoa käräjäoikeudelta, niin sekä kieltoon määrätty henkilö että hakija noudattavat kieltoa paremmin 1.1.2005 tuli voimaan perheen sisäinen lähestymiskielto. Kielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa Perheen sisäisiä lähestymiskieltoja määrätään suhteellisen harvoin. Useimmiten tilanteeseen löytyy muunlainen ratkaisu 31
Kuulustelut - lapsi Etenkin pieniin lapsiin kohdistuneissa rikoksissa todistajan rooli voi olla tärkeä, esim. jos lapsi on kertonut väkivallasta päiväkodissa Helsingin poliisilaitoksen sisäisen tehtäväjaon mukaan rikososaston väkivaltarikosyksikkö tutkii lapsiin kohdistuneet törkeät rikokset kuten törkeät pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset. Poliisipiirien tutkintayksiköt tutkivat tekomuodoiltaan lievemmät rikokset Alle 15-vuotiaan lapsen ollessa esitutkinnassa asianomistajana tai todistajana kuulustelu suoritetaan kouluikäisten - noin 6-15 vuotiaat - osalta videokuulusteluna. Tällöin lasta ei enää tarvitse kuulla oikeudessa, vaan tallenne korvaa henkilökohtaisen kuulemisen Epäillyllä on oikeus tutustua videoon ennen oikeudenkäyntiä, ja pyytää poliisia esittämään lapselle tarkentavia kysymyksiä. Työtä helpottaa jos video voidaan näyttää jo epäiltyä ensimmäistä kertaa kuultaessa Jos rikos on tuore ja uhri kykenemätön itse hankkimaan apua, perheen luokse voidaan lähteä henkilökohtaisesti, viedä käymään lääkärillä ja tuoda kuulusteluun ym. Jos vanhemmat ovat haluttomia tuomaan lapsia kuulusteluun, voidaan lapset puhuttaa kotonaan (tai vastaavassa paikassa) ja tallentaa se videokameralla 32
Lasten esitutkinnassa huomioitavaa Lapsi tarvitsee edunvalvojan, jos hän on uhri ja epäilty on toinen huoltajista. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, toinen vanhempi ei voi lain mukaan edustaa lasta rikosasiassa Edunvalvojat haetaan Helsingissä keskitetysti sosiaaliviraston lakimiesyksikön kautta - edunvalvojan määrää käräjäoikeus (maistraatti) Edunvalvojan tarvetta voidaan muutoinkin joutua harkitsemaan tapauskohtaisesti, esim. yksinhuoltaja saattaa olla esteellinen edustamaan lastaan johtuen läheisestä suhteesta epäiltyyn Lapsiin kohdistuneissa rikoksissa tehdään syyttäjälle Sakarijärjestelmän kautta ilmoitus esitutkinnan alkaessa - syyttäjä voi ottaa kantaa lapsen kuulemisen tarpeellisuuteen ja vaikuttaa lapselle esitettäviin kysymyksiin - syyttäjän kanssa pidetään avoimina olevista jutuista palaveri n. 1,5 kuukauden välein tai useamminkin tarpeen vaatiessa Huoltajuusriitojen värittämien rikosten tutkinnassa on yleistä, että molemmat osapuolet haluavat sekä avustajan kuulusteluun että antaa asiasta loppulausunnon 33
Lasten kohtelu esitutkinnassa Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 11 Lasten kohtelu esitutkinnassa Lasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lapselle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä. Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisimiesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen kohdistaa tutkintatoimenpiteitä. Viittätoista vuotta nuoremman lapsen kuulustelemisesta säädetään 14 :ssä. 34
Alle 15-vuotiaat epäillyt Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 14 Kuulusteleminen ja tutkinta, kun epäilty on viittätoista vuotta nuorempi Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. Teon johdosta voidaan myös toimittaa tutkinta sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos sosiaalilautakunta sitä pyytää. Tutkinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on säädetty. 35
Esitutkinta - sosiaaliviranomainen Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista 15 Ilmoitus kuulustelusta ja pöytäkirjan toimittaminen sosiaalilautakunnalle Kun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain 15 :n 2 momentin (?) perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Esitutkintaviranomaisen on viipymättä toimitettava kuulustelupöytäkirja sosiaalilautakunnalle. 36
Videointi, muut seikat Esitutkintalaki 39 a Asianomistajan ja todistajan kuulustelu on tallennettava videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen, jos kuulustelukertomusta on tarkoitus käyttää todisteena oikeudenkäynnissä eikä kuultavaa tämän nuoren iän tai henkisen toiminnan häiriintyneisyyden vuoksi todennäköisesti voida siinä haittaa kuulusteltavalle aiheuttamatta kuulla henkilökohtaisesti. Kuulustelussa on otettava huomioon kuulusteltavan kehitystason asettamat erityisvaatimukset kuulustelumenetelmille, kuulusteluun osallistuvien henkilöiden määrälle ja muille kuulusteluolosuhteille. Tutkinnanjohtaja voi päättää, että muukin kuin esitutkintaviranomainen voi kuulustelijan valvonnassa esittää kysymykset kuulusteltavalle. Rikoksesta epäillylle on varattava mahdollisuus esittää kysymyksiä kuulusteltavalle. Jos rikoksesta epäilty niin pyytää, hänen kysymyksensä saa esittää myös asiamies tai avustaja. Kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että kysymykset on esitettävä kuulustelijan välityksellä kuulusteltavalle. 37
Esitutkinnan päättäminen: Esitutkintalaki 43 Esitutkinnan valmistuttua asia on toimitettava syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten. Esitutkinta lopetetaan kuitenkin saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, jos: 1) tutkinnassa on käynyt selville, - ettei rikosta ole tehty tai - ettei asiassa voida nostaa ketään vastaan syytettä tai - ettei asiassa voida esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta; tai 2) esitutkintaviranomainen on tutkinnan aloittamisen jälkeen päättänyt 4 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla perusteella luopua enemmistä toimenpiteistä. Esitutkintaviranomainen voi 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa antaa rikokseen syyllistyneelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen. 38
Esitutkintalaki 4 Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä -jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia Jos viranomainen sen perusteella, mitä muussa laissa säädetään, jättää ryhtymättä toimenpiteisiin rikokseen syyllisen saattamiseksi syytteeseen, esitutkinta toimitetaan vain erityisestä syystä. Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan (tj) esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se lopetetaan, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 tai 8 :n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tulisi jättämään syytteen nostamatta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista Kustannusperusteella esitutkinnan lopettaminen tj:n esityksestä 39
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 812/22.9.2000 ns. asiakaslaki voimaan 1.1.2001 sosiaalitoimen ja poliisin yhteistyön kannalta keskeisimpiä ovat 18, 20 ja 22 :t 40
18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta eräissä muissa tilanteissa 2 momentti: Sosiaalitoimen tulee pyydettäessä antaa asiakkaan suostumuksesta riippumatta tieto salassa pidettävästä asiakirjasta poliisille...: jos se on tarpeen rikoksen selvittämiseksi ja kyseessä on rikoslain 15 luvun 10 :ssä mainittu rikos tai rikos, josta enimmäisrangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta 41
18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan suostumuksesta riippumatta 3 momentti: Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa oma-aloitteisestikin tiedon, kun epäillään edellä 2 momentissa tarkoitettua rikosta jonkun syyllistyneen siinä mainittua vähäisempään rikokseen, jos sosiaalitoimi arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi 42
20 Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja Valtion ja kunnan viranomainen ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamiseksi. 43
22 Sosiaalihuollon viranomaisen oikeus saada virka-apua Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta. Virka-avun antajan tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmaista sosiaalihuollon viranomaiselle virka-aputehtävän edellyttämät tiedot. 44
3. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN JA LASTEN KALTOIN KOHTELUUN LIITTYVÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖ POLIISIN TYÖSSÄ 45
Yhteiskunnan strategioita ja linjauksia väkivallan ehkäisyssä Poliisin strategioita, toimenpideohjelmia ym. Poliisihallinnon ohjeita, määräyksiä Valtakunnallisia suosituksia Ohjeita ja oppaita Helsingissä Strategioiden jalkauttaminen poliisissa Yhteiskunnan tehtävä, valmiudet ja keinot torjua väkivaltaa Turvallisuussuunnittelu ja -yhteistyö Itä-Helsingin turvallisuusyhteistyömalli Perheväkivalta ja lastensuojelu yhteistyö KUNNIAVÄKIVALTA 46
Yhteiskunnan strategioita ja linjauksia väkivallan ehkäisyssä Turvallisuustalkoot - Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Oikeusministeriö, Rikoksentorjunnan neuvottelukunta 1998/1999 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Arjen turvaa 2004. Sisäasiainministeriön (SM) julkaisuja 44/2004 Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen. Työryhmämuistio. SM:n julkaisuja 19/2006. (www.intermin.fi/julkaisut) Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelut. Työryhmämuistio. SM:n julkaisuja 39/2006. (www.intermin.fi/julkaisut) Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi, Oikeusministeriö, Rikoksentorjuntaneuvosto 2005, Valtioneuvoston periaatepäätös 14.12.2006 Neljä kertomusta paikallisesta turvallisuussuunnittelusta. SM:n julkaisuja 8/2008 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallinen elämä jokaiselle. SM:n julkaisuja 16/2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus. SM:n julkaisuja 26/2008 Sisäministeri Anne Holmlundin kirje kunnanjohtajille 15.10.2008: Kansalaisten turvallisuus kunnan toiminnan keskiössä 47