Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV 5.10.2009
Erikoissairaanhoitolaki 31 3 momentti Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. 2
Paremman säätelyn toimintaohjelman periaatteet 1. Säädösvalmistelun ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja avointa. Sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava. 2. Sääntelyn on oltava hallittavaa ja ymmärrettävää. 3. Lainsäädännön on oltava sisällöltään joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää. 4. Sääntelyn on edistettävä oikeusvarmuutta ja luottamusta. Lainsäädännön tulee johtaa tarkoitettuihin vaikutuksiin. 5. Suhteellisuuden tulee toteutua toimijoiden velvoitteissa ja viranomaisvalvonnassa nykyistä laajemmin. 6. Sääntelyn eri osa-alueiden on vaikutettava toisiinsa johdonmukaisella tavalla. 7. Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Muita ohjauskeinoja tulee käyttää aktiivisesti. 8. Lainsäädännön tulee tukea osaamisen muodostumista ja edistää työoloja ja työhyvinvointia. 9. Lainsäädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta. 10. Lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana sekä luoda suomalaiselle elinkeinotoiminnalle kilpailuetuja. 11. Lainsäädännöllä tulee osaltaan huolehtia julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. 3
Paremman säätelyn periaatteet ja hyvinvointipalvelut Perusoikeusuudistus 1995 => perustuslaki 2000 riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut säädetään lailla subjektiivinen oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16 ) järjestämisvastuu kunnilla, valtion turvattava edellytykset => valtio osallistuu rahoitukseen Laadukas lainsäädäntö tärkeä kansalaisten perusoikeuksien toteuttamisen väline 4
Paremman säätelyn toimintaohjelma Tavoite: lainsäädännön tavoitteet ja vaikutukset toteutuvat myös käytännössä A. Selkeys, ymmärrettävyys ja avoimuus on tarkkaan selvillä, missä on harkintaa ja mitkä ovat sen rajat yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta kansalaiset voivat helposti arvioida palvelujen laatutasoa rahoitus on läpinäkyvää ja takaa kunnille tosiasialliset edellytykset toteuttaa laissa säädetyt palvelut B. Oikeusvarmuus ja luottamus: palveluiden toteuduttava laissa tarkoitetulla tavalla myös käytännössä; tyhjä lupaus ei käy! kyse myös muustakin kuin lainsäädännöstä; ohjausmuodot ja välineet, tiedot palvelujen saatavuudesta ja laadusta 5
Paremman säätelyn toimintaohjelma C. Toiminnan tuottavuus ja taloudellinen tehokkuus (kansantaloudellinen näkökulma) työurien pidentäminen työolot, työhyvinvointi ja osaamisen edistäminen julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä huomioon (hyvinvointipalveluilla suuri ja kasvava BKT-osuus) 6
Lainsäädännön laatu /hyvinvointipalvelut (1/3) Tuloksellisuustarkastusten näkökulma ja kriteeristö: tavoiteasettelun selkeys ja ohjaavuus: viitekehyksenä julkisen talouden rahoituksen riittävyys, kuntien itsehallinto sekä kansalaisten yhdenvertaisuus näiden tasapaino ja avoin esittäminen lainsäädännössä Tarkastusaineisto ( 6/2009): (Hoitotakuu, Työterveyshuolto, Nuorten syrjäytymisen ehkäisy 2007, Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta 2005) Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen valtionosuusjärjestelmän läpinäkyvyys Perusopetuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveyspalveluja ohjaavan lainsäädännön toimivuus VTV:n Eduskunnalle antamaan kertomukseen K 15/2009 vp. sisällytetty kvalitatiivinen analyysi paremman sääntelyn periaatteiden toteutumisesta hyvinvointipalveluita koskevassa lainsäädännössä Tuloksellisuustarkastukset ja lausuntoaineisto, finanssipolitiikan tarkastuksen aineistot 7
Lainsäädännön laatu/hyvinvointipalvelut (2/3) Kannanotot: puitelainsäädäntö yhtäältä väljää ja yleispiirteistä, toisaalta hajanaista ja pirstaleista negatiiviset vaikutukset toiminnan ohjaavuuteen, organisointiin, kustannustehokkuuteen palveluiden saajan näkökulmasta väljä puitelainsäädäntö ei välttämättä takaa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimusta kenen asiana tulkita ja määritellä tätä ja priorisoida palveluita? Ei selvää vastausta lainsäädännössä puite- ja tavoitelainsäädäntöä käytetään kompromissina hyvinvointipalveluiden tavoitteiden ja taloudellisten realiteettien välillä => yhdenvertaisuus kärsii, mutta liikkumavara kasvaa => pitäisi priorisoida paremmin kuntien itsehallinnon, rahoituksen riittävyyden ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden tavoitteiden keskinäiset suhteet valtionosuusrahoituksen läpinäkymättömyys; monimutkainen laskenta, useat muutokset valvontalainsäädännön kehittämisen tilanne 8
Lainsäädännön laatu/hyvinvointipalvelut (3/3) valtioneuvoston paremman sääntelyn toimintaohjelman periaatteet (avoimuus, oikeusvarmuus, luottamus, taloudellisuuden ja tuottavuuden edistäminen) eivät ole toteutuneet yksittäisiin palvelutuotannon ongelmakohtiin puuttuminen lainsäädännön keinoin ei aina tarkoituksenmukaista huomio kiinnitettävä selkeisiin, palvelun käyttäjän näkökulmasta määriteltyihin toimintakokonaisuuksiin sääntely-ympäristö kokonaisuudessaan, mukaan lukien informaatio-ohjaus kaipaa arviointia (huom. paremman sääntelyn toimintaohjelman tavoitteet ) - osa säädöksistä olisi kirjoitettava kokonaan uudelleen (esim. mielenterveyslaki, ks. VTV:n tuloksellisuustarkastuskertomus 194/2009) 9
Kansanterveyslaki 15 b 1 ja 2 momentit Terveyskeskuksen tulee järjestää toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Kiireelliseen hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito tulee järjestää potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa annettava, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. 10