K A N S A N A R K I S T O. Toimintakertomus 2012

K A N S A N A R K I S T O Toimintakertomus 2012 1

Toimintakertomuksessa esiintyvät merkit ovat Kansan Arkiston laajasta merkkikokoelmasta digitoituja. Merkkejä vietiin tietokantaan 800 kappaletta. Kannen kuva(peilikuva alkuperäisestä): Yrjö Lintunen. Uusia asukkaita muuttaa kerrostaloon, kerrostalon pihassa kaksi kuorma-autoa ja muuttotavaroita mm. hetekoita, lastenvaunut ja laatikoita. Mies kantaa mattoja, Herttoniemi, Siilitie 11, 1.10.1958.

Sisällysluettelo Kansan Arkiston vuosi 2012 4 1. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto 7 2. Kokoelmien kartunta 7 Asiakirja-aineisto 8 Ääni- ja kuvatallenteet 8 Käsikirjasto 8 3. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta 9 4. Kansan Arkiston digitoidut aineistot 10 5. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu 11 6. Kuva-arkisto 12 Akseli-kokoelmanhallintajärjestelmä 13 Julisteet ja merkit 13 7. Näyttelyt 14 8. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus 15 9. Arkisto- ja perinnealan yhteistyö 16 Yksityiset keskusarkistot ry 16 Työväen perinnelaitokset 16 Kansan Arkiston ystävät ry 18 Muut 19 10. Tilat 20 11. Hallinto 20 12. Henkilökunta 21 Liitteet 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2012 24 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2012 24 3. Kokoelmien kartunta 1976-2012 25 4. Asiakirja-aineiston kartunta 2012 uudet arkistonmuodostajat 26 5. Tutkijapalvelu 2012 29 8. Kansan Arkiston tunnusluvut 30 9. Asiakirjojen luokittelu takakansi 3

Kansan Arkiston vuosi 2012 Kansan Arkiston vuosi 2012 oli tuloksellinen, vilkas ja muutontäyteinen. Arkistotoimintamme vaikuttavuuden puolesta puhuu se tutkijajoukko, joka on uurastanut aineistomme parissa. Arkistoon tehtiin 1050 tutkijakäyntiä ja tutkijasaliin toimitettiin reilut 1500 arkistoyksikköä. Lisäksi aineistoamme käytettiin myös verkon kautta. Tietokannan aloitussivulla oli kuukaudessa keskimäärin 322 käyntiä. Kansan Arkiston aineistoja on käytetty monipuolisesti mitä erilaisimpaan tutkimukseen. Poliittisen historian ja yhteiskunnallisen tutkimuksen lisäksi aineisto on toiminut lähdemateriaalina kulttuuri- ja taidehistoriallisessa, kasvatustieteellisessä sekä urheilu- ja sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa. Myös eri taiteenalojen edustajat ovat löytäneet arkistomme kirkastamaan ajankuvaa. Vuonna 2012 tutkijoiden mielenkiinto kohdistui pääosin järjestöarkistoihin, joskin henkilöhistoriallisten aineistojen painoarvo on ollut jatkuvasti nousussa. Aineistoja ovat käyttäneet järjestöhistoriikkien, työväenyhdistysten, eläkeläisyhdistysten tai ammattiosastojen historiankirjoittajien lisäksi paikallishistorian tutkijat ja jopa rakennustutkijat. Vuoden 1918 sisällissota ja sen jälkeiset poliittiset tapahtumat kiinnostavat tutkijoita edelleen. Edellisvuonna aloitetun työajanseurannan mukaan eniten työaikaa kului käytettävyyden edistämiseen ja erityisesti aineiston järjestämistyöhön. Tehokkaan työn lopputulos: aineistoa järjestettiin 111 hyllymetriä ja seulottiin Kansan Arkiston etämakasiinit muutettiin toukokuussa uusiin, isompiin tiloihin. Varsinainen aineiston siirto kesti kolme viikkoa ja työllisti muuttofirman lisäksi koko arkiston henkilökun- 4

21 hyllymetriä. Arkistoluovutuksia tuli toimintavuonna 107 kappaletta ja kokoelmat karttuivat 58 hyllymetrillä. Etämakasiinien muutto heijastui työajanseurannassa, koska se vei runsaasti voimavaroja varsinaiselta arkistotyöltä. Jo vuoden 2011 puolella aloitettu muuton valmistelu aineiston inventointeineen ja tarjouskilpailutuksineen jatkui koko alkuvuoden. Toukokuussa 2012 arkiston pitkä historia Kotkankatu 9:ssä päättyi kun etämakasiinit muuttivat Kalasatamaan. Muuton tarjouskilpailun voitti Grundell, jonka työntekijät siirsivät 2250 hyllymetriä aineistoa uusiin makasiineihin. Työn haastavuutta lisäsi se, että aineistonhallintaa parannettiin samalla. Aineisto sijoitettiin uusissa makasiineissa loogiseen, signumin mukaiseen järjestykseen. Muutostyö vaati saumatonta yhteistyötä arkisto- ja muuttoammattilaisten kesken. Muuton myötä tilojen arkistokelpoisuus parantui huomattavasti ja saatiin ratkaisu tilanpuuteongelmaan. Uusia makasiineja on entisen kahden sijaan kolme ja kasvunvaraa vuosiksi eteenpäin. Muuton yhteydessä myös selkeytettiin kokoelmapolitiikkaa ja luovutettiin arkiston viimeiset esinekokonaisuudet Työväenmuseo Werstaalle. Uusiin tiloihin hankittiin myös etäyhteys, joka mahdollistaa tietokannan päivitykset paikan päältä ja parantaa siten aineistonhallintaa. Toimistotilat, tutkijasali ja yksi makasiini ovat edelleen Vetehisenkujalla Hakaniemessä, jossa asiakaspalvelu toimii. Tutkijasali pidettiin avoinna koko muuton ajan. Muutto toteutettiin okm:n erillisellä apurahalla. Kansan Arkisto käytti resurssejaan myös yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Arkisto osallistui omalta osaltaan aktiivisesti Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kehittämiseen. Arkiston edustaja oli KDK-yhteistyöverkoston ja KDK-käytettävyystyöryhmän toiminassa. Vuoden aikana vastattiin kahteen laajempaan arkistosektorin kyselyyn, joissa selvitettiin arkistojen nykytilaa ja Kansallinen Digitaalinen Kirjasto (KDK) -yhteentoimivuutta. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin arkiston toiminnan strategisia linjauksia, sidosryhmiä sekä toiminnan keskeisiä tunnuslukuja. Toinen kysely keskittyi aineistonhallintaan ja käyttöpalvelun prosesseihin ja tallennusjärjestelmiin. KDK-yhteistyöverkoston kyselyllä hankittiin tietoa arkistosektorin nykytilasta suhteessa KDK-kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Arkistolaitos käytti samaisten kyselyiden aineistoa myös yksityisten valtionapuarkistojen toiminnan kokonaisselvityksen aineistona. Arkistolaitoksen tähtäimessä on yksityisten valtionapuarkistojen toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu, joka tähtää opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimaan kustannustehokkuuteen. Alkuvuonna Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö julkaisi Ei ihan teorian mukaan kirjan yhteistyössä Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seuran kanssa. Kirjan toimittivat Mikko Majander ja Kimmo Rentola. Kirjassa on 17 tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät lähinnä työväenliikettä ja kommunismia. Suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi kirjoittajia on Ranskasta, Britanniasta ja Norjasta. Kirja on kollegakirja ja kunnianosoitus 60 5

vuotta täyttäneelle historiantutkija Tauno Saarelalle, joka on Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön varsinaisen toiminnan kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 524 927 euroa. Arkiston talous perustuu valtionapuun, joka on enintään 80 % Kansallisarkiston hyväksymistä menoista. Vuonna 2012 arkiston tilinpäätös oli hieman tappiollinen. Säätiö on saanut arkistotoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä: Hertta ja Otto Wille Kuusisen säätiö, Kansan Arkiston ystävät ry, Kansan Sivistystyön Liitto ry, Kansan Uutiset, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Teuvan demokraattinen yhdistys, Vasemmistonuoret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs. Lämpimät kiitokset kaikille arkiston yhteistyökumppaneille, apurahojen antajille ja tutkijoille. Kiitos ahkeralle henkilökunnalle hyvästä tuloksesta ja erityinen kunniamaininta muuton onnistuneesta suunnittelusta ja hyvästä toteutuksesta! Helsingissä 13.3.2013 Arkistonjohtaja Marita Jalkanen Historiantutkija Tauno Saarelaa muistettiin merkkipäivänä 28.2.2012. Kuvassa Marita Jalkanen ja Pirjo Kaihovaara luovuttamassa lahjaa Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön hallituksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle. Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö julkaisi Ei ihan teorian mukaan kirjan yhteistyössä THPTS: n kanssa. Kirjan toimittivat Mikko Majander ja Kimmo Rentola. 6

1. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, jonka tehtävänä on oman vastuualueensa asiakirjaaineiston kokoaminen, säilyttäminen, järjestäminen ja luettelointi sekä aineiston tarjoaminen tutkijoille. Kansan Arkiston toiminta työväenliikkeen, työväestön ja kansalaisliikkeiden ja -toiminnan aineiston tallentajana on tärkeä osa kansallisen tutkimuksen infrastruktuuria. Vuonna 1945 perustetulle arkistolle on muotoutunut oma toimialue, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentunut. Arkistoon kerätään sekä asemansa vakiinnuttaneiden työväen- ja kansalaisjärjestöjen arkistoja että valtakulttuurin ulkopuolelle toimivien liikkeiden ja yhteisöjen sekä erilaisten vähemmistöjen arkistoja. Arkisto tähtää laajan ja monipuolisen lähdeaineiston tallentamiseen tältä kentältä. Kansan Arkisto antaa arkistonhoidollista neuvontaa ja koulutusta järjestöille ja yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Aineistoa kootaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan piiriin kuuluvat niin perinteiset paperiasiakirjat kuin monenlaiset erityisaineistot, kuten valokuvat, julisteet ja äänitteet sekä kasvavassa määrin sähköiset asiakirjat. Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkisto saa toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua. 2. Kokoelmien kartunta 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1980 1985 Kansan Arkiston kokoelmat hyllymetreinä 1980-2012 1990 1995 2000 2005 2010 Kansan Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityisten henkilöiden luovutusten kautta. Kertomusvuoden kokonaiskartunta oli 58 hyllymetriä. Luovutuksia saatiin 107 sekä valokuvaluovutuksia 36 kappaletta. Arkiston kokoelmien määrä on yhteensä 3 664 hyllymetriä. Kokoelmissa on 3 171 hyllymetriä asiakirja-aineistoa, 9 731 kappaletta ääni- ja kuvatallenteita, yli miljoona valokuvaa ja 6 749 julistetta sekä 227 hyllymetriä kirjallisuutta. Kokoelmien yhteenveto esitetään liitteissä 1 ja 2 ja tilasto kokoelmien kartunnasta vuosina 1980 2012 liitteessä 3. 7

Asiakirja-aineisto Asiakirja-aineistoa vastaanotettiin yhteensä 69 hm. Uusia järjestöarkistoja saatiin 77 kappaletta. Järjestöarkistoja, mukaan lukien lehtien arkistot, oli vuoden lopussa yhteensä 6 650 kappaletta. Luettelo uusista arkistonmuodostajista esitetään liitteessä 4. Arkistoluovutuksia saatiin mm. Jupperin Yhteistupayhdistykseltä Espoosta, Loimaan työväentalolta sekä Salon ja Sallan järjestötaloilta. Nämä luovutukset sisälsivät yli 60 järjestön asiakirjoja vuosilta 1944 2006. Osa näistä oli uusia arkistonmuodostajia, osa täydennystä jo ennestään olevaan arkistoon. Määrällisesti suurimpia aineistoluovutuksia olivat Vasemmistoliiton ja sen piirijärjestöjen sekä kunnallisjärjestöjen ja Kansan Sivistystyön liiton luovutukset. Aineistoluovutuksia saatiin myös Suomen Demokratian Pioneerien liitolta, Vasemmistonuorilta, Parasta Lapsilta ry:ltä ja Yrjö Sirolan säätiöltä. Kokkolan seudun Rakennusliiton osastojen arkistoja saatiin viideltä osastolta. Vuonna 2012 tulleita uusia arkistonmuodostajia olivat mm. Oranssi ry, Turun Kiikurit ja Kemin Kameraseura. Uusia henkilöarkistoja saatiin yhdeksän kappaletta, yhteensä 83 kansiota. Joukossa olivat mm. Inna Ilivitzkyn, Erkki Kauppilan, Joni Krekolan, Pekka Peltolan, Lars Junttilan ja Vesa Peipisen arkistot. Lisäksi aineistolisiä saatiin 14 jo kokoelmissa olevaan henkilöarkistoon. Henkilöarkistoja oli vuoden lopussa yhteensä 417 kappaletta. Ääni- ja kuvatallenteet Audiovisuaalista aineistoa, ääni- ja kuvatallenteita saatiin lisää 460 kappaletta. Äänitekokoelmassa on yhteensä 9 731 kappaletta tallenteita, joista 7 108 kappaletta on luetteloitu. Kansan Arkiston ääni- ja kuvatallennekokoelma koostuu työväen muistitietoa ja perinnettä sisältävistä haastatteluista ja muistelmista, kokouksien ja tilaisuuksien äänitteistä, äänilevyistä ja videonauhoista. Käsikirjasto Käsikirjasto karttui vuoden 2012 aikana 145 niteellä. Kirjaston kokonaismäärä on 13 886 nidettä, yhteensä 227 hyllymetriä. Käsikirjasto koostuu pääasiassa asiakirjakokoelmien tutkimusta tukevasta kirjallisuudesta. Aihepiireinä ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuurihistoria, työväenliike, henkilöhistoria, taiteet ja kaunokirjallisuus. Käsikirjaston kartuntavuosilta 1945 1996 on tutkijoiden käytettävissä vanha manuaalinen kirjastokortisto. Internetissä on Arjenhistoria-portaalin kautta selattavissa kartunta vuodesta 1997 alkaen. 8

3. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta Kertomusvuoden aikana arkistojen järjestäminen ja luettelointi tietokantaan jatkui. Kaikkiaan uusia tai muutettuja luetteloita tehtiin 265 arkistomuodostajasta. Järjestämistyö on kohdistunut mm. SKDL:n hallinnollisen jaoston aineistoon, SKDL:n kulttuurijaoston, Helsingin Vasemmistoliiton, Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön, Metallin Vasemmistoryhmän, Ohjelmakeskuksen, Ohjelmatyön, Suomen Spartakiadien, Turun Kiikurien, Suomen Demokratian Pioneerien liiton, Suomen Ympäristökasvatuksen seuran, Tringan - Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen, Toveri -lehden ja Rakennusliiton osastojen arkistoihin, joista laadittiin sarjakohtaiset arkistoluettelot. Inventointiluettelot tehtiin Vapaa-ajattelijain liiton, SNDL:n Oulun piirijärjestön ja Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestön arkistoista. Arkistotietokantaan päivitettiin myös Rakennusliiton oikeusapuosaston aineistoa. Suomen Rauhanpuolustajain aineiston järjestäminen jatkui. Ulkomaisen ja kotimaisen kirjeenvaihdon lisäksi järjestettiin END-konventioihin liittyvä yhden hyllymetrin laajuinen kokonaisuus, jossa on kiinnostavaa aineistoa E.P. Thompsonin vetoomuksesta käynnistyneestä ydinaseidenriisuntakampanjasta Euroopassa vuosina 1980 1993. Henkilöarkistoista järjestettiin Inna Ilivitzkyn, Erkki Kauppilan, Panu Saukkosen arkistot. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia pienehköjä järjestö- ja henkilöarkistoja. Muutossa erityisaineiston siirto tapahtui käsityönä. Kuvassa erityisaineistoon kuuluva 9

Järjestelyn kohteeksi otettiin vuoden aikana noin 111 hyllymetriä. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat noin 21 hyllymetriä. Arkistotietokannassa oli vuoden 2012 lopussa 6 604 arkistoluetteloa ja 299 inventointiluetteloa. Tietokannassa on myös perustiedot 371 arkistosta, joita ei ole järjestetty tai joiden luetteloa ei ole viety kantaan. Tietokanta löytyy Kansan Arkiston kotisivuilta, osoitteesta www.kansanarkisto.fi/tietokanta.htm. Hakuja voi tehdä arkiston nimen, toimialan, kotipaikan ja rajavuosien mukaan. Arkiston tutkijapalvelussa voi tehdä sisältöhakuja yhtaikaa kaikkiin tietokannassa oleviin luetteloihin. Hyllymetreinä mitattuna noin 63 % aineistosta on luettelo tietokannassa. Tietokannan ulkopuolella olevia luetteloita pääsee selaamaan arkiston tiloissa. Arkiston erillisessä henkilötietokannassa, joka on käytettävissä vain arkiston intranetissä, on viitetiedot eri arkistokokonaisuuksissa (henkilöarkistot, muistelmat, biograficakokoelmat, erikoiskokoelmat) olevista henkilöhistoriallisista aineistoista. Tässä tietokannassa oli kertomusvuoden lopussa 4 325 nimeä. Äänitetietokantaan vietiin tiedot 36 äänitteestä. Äänitetietokannassa on yhteensä 6 757 tallenteen tiedot, joista 1 822 on haastatteluja. 4. Kansan Arkiston digitoidut aineistot Kansan Arkiston aineistoa on digitoitu erilaisten projektien puitteissa sekä omana työnä. Asiakirjoja on digitoitu n. 170 000 sivua. Osa digitoidusta aineistosta on jo liitetty pdf-muotoisena arkiston tietokantaan kunkin arkistonmuodostajan yhteyteen. Tietokantaan on viety mm. SKP:n diaareita, edustajakokousten pöytäkirjat 1944 1990, puolueneuvoston pöytäkirjat 1945 1951 ja keskuskomitean pöytäkirjat 1951 1988 sekä mm. SKDL:n perustamisasiakirjat, liittokokouspöytäkirjat 1946 1985 ja liittoneuvoston pöytäkirjat 1945 1967. Myös SKDL:n eduskuntaryhmän pöytäkirjoja on jo liitetty tietokantaan. Arkiston www-sivulla on taulukko, josta selviää, mitkä asiakirjat on jo liitetty tietokantaan ja mitkä vielä odottavat vuoroaan. Arkiston digitoidut valokuvat, julisteet ja merkit ovat selattavissa Akselitietokannassa arkiston tiloissa sekä rajoitetusti Arjenhistoria-portaalin kautta internetissä. Digitoituja äänitteitä on yli 10

800 tuntia ja niitä on mahdollisuus kuunnella arkiston tiloissa esim. arkiston tutkijasalin koneella tai mp3-soittimilla. Liikkuvaa kuvaa on digitoitu joitain kappaleita. 5. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu Kertomusvuonna arkistoon tehtiin 1050 tutkijakäyntiä. Edellisvuoteen verrattuna tutkijakäynnit lisääntyivät runsaalla sadalla käynnillä. Kansan Arkiston asiakirjakokoelmat, käsikirjasto ja kuva-arkisto ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muita arkiston palvelumuotoja ovat kaukolainaus ja jäljennepalvelu sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva tietopalvelu. Tutkijapalvelutilasto esitetään liitteessä 5. 1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 1B Suomen Kommunistinen Puolue 1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 1D Kansandemokraattiset järjestöt, Vasemmistoliitto 1E Ammatilliset järjestöt 1F Muut järjestöt 2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3 Erikoiskokoelmat 4 Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 5 Henkilöarkistot 6 Muistelmat Asiakirjakokoelmista tehtyjen tutkijasalitilausten kokonaismäärä oli 458 kappaletta. Tilauksia toimitettiin tutkijasaliin yhteensä 1 086 arkistoyksikköä. Valokuvavedoksia oli näistä 41 yksikköä. Valokuvia selataan entistä enemmän sähköisessä muodossa. Arkistoaineistosta toimitettiin yhteensä kymmenen kaukolainatilausta tutkijoille maakunta-arkistoihin sekä pitempiaikaisia asiakirjalainoja arkistoaineiston luovuttajille historiankirjoitusta varten. Asiakirja-aineistosta tilattiin valokopioita ja pdf-tiedostoja yhteensä 1 452 kappaletta. Tutkijoiden digikameralla ottamien kopioiden määrää ei tilastoida. Arkistoaineistoon kohdistuvat tiedonhaut työllistivät arkiston tutkijapalvelua. Sähköpostitse tapahtuva tiedonvälitys on yleistynyt. Asiakirjoja koskeviin tie- 11

donhakupyyntöihin annettiin selvityksiä puhelimitse 152 ja sähköpostitse ja kirjeitse 106 kappaletta. Valokuvakokoelmia koskevia tiedonhakuja oli 110 kappaletta. Kansan Arkiston kotisivut ovat osoitteessa http://www.kansanarkisto.fi. Kotisivulla on yhteystietojen lisäksi tietoja mm. arkiston toiminnasta, kokoelmista, palveluista, aineiston keruusta ja Kansan Arkiston ystävät ry:stä. Kotisivuilta löytyvät myös linkit arkistotietokantaan ja Arjenhistoria-portaaliin sekä verkkonäyttelyt. Edellä mainittujen lisäksi kotisivuilla on taulukko arkiston digitoidusta asiakirjoista sekä tieto siitä, onko aineisto vapaasti selattavissa verkon kautta. Kuva-arkistolla on oma esittelysivustonsa, jolla kerrotaan yleisesti kuvien luokituksesta ja aihepiireistä ja kuva-arkiston toiminnasta sekä annetaan ohjeet valokuvien tilaamista varten. Tilastojen mukaan arkiston kotisivuilla käy hieman alle 200 kävijää päivässä. Kotisivujen haetuin yksittäinen aihe on kansalaissota. 6. Kuva-arkisto Kansan Arkiston kuva-arkiston laajimman aineistokokonaisuuden muodostavat valokuvat, joita on yli miljoona kappaletta. Kuva-aineiston kartunta tapahtuu lahjoitusten kautta. Kaikkiaan kuvaluovutuksia saatiin 36, joissa kuvia 47 766 kpl, 4 hyllymetriä. Valokuvaluovutusten lisäksi kuvakokoelma karttuu vuosittain myös omilla kuvauksilla. Kuvaluovutuksia saadaan vielä perinteisesti vedoksina, mutta yhä enemmän kuvaluovutukset tulevat digitaalisina cd- tai dvd-levyillä. Oma kuvaustoiminta on kokonaan digitaalista. Kuva-arkiston kokoelmat Helsingin nuorisofestivaaleista tuli kuluneeksi 50 vuotta. Muistelun merkeissä järjestettiin useita tapahtumia ja julkaistiin festivaaleista kertova teos ja useita artikkeleita, joissa käytettiin runsaasti arkiston kuvia. Kuva festivaa- koostuvat työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvästä kuva-aineistosta, jota on karttunut vuodesta 1945 lähtien. Vanhimmat yksittäiset kuvat ovat 1800-luvun lopulta. Ajallinen painopiste on 1950 1980-luvuilla. Kuva-arkisto on muotoutunut suurelta osin eri työväenlehtien kuva- arkistoista tai niiden osista. Kokoelmat sisältävät huomattavan valokuvaaja Yrjö Lintusen negatiivikokoelman. 12

Kertomusvuosi oli Helsingin nuorisofestivaalien merkkivuosi. Festivaaleista tuli kuluneeksi 50 vuotta. Muistelun merkeissä järjestettiin useita tapahtumia ja julkaistiin festivaaleista kertova teos ja useita artikkeleita, joissa käytettiin runsaasti arkiston kuvia. Kansan Arkiston festivaalikuvat antoivat myös taustatietoa festivaaleista tehtävään elokuvaan. Tuttuun tapaan kuva-arkistosta kysyttiin runsaasti myös vuoteen 1918 liittyvää kuvamateriaalia. Akseli-kokoelmanhallintajärjestelmä Kuva-arkiston työkaluna toimii internet-pohjainen tietokantajärjestelmä. Yhteistyössä Työväen Arkiston, Työväenmuseo Werstaan sekä muutaman muun museon kanssa toteutettu järjestelmä rakentuu kahdesta osasta: organisaatiokohtaisena sisäisenä luettelointi- ja tiedonhakuvälineenä toimivasta Akseli-tietokannasta, jossa kukin organisaatio näkee vain omat kokoelmansa. julkisesti internetissä selailtavasta Arjenhistoria-verkkoportaalista, jossa näkyvät kaikkien mukanaolijoiden kuvat ja esineet, joita voi selata yhdellä haulla. Yhden haun käytäntöä tukee mm. yhdenmukaistettu asiasanoitus. Kuvien ja esineiden tai niiden kuvailutietojen näyttämistä internetissä rajaavat henkilötieto- ja tekijänoikeuslaki. Kaikki Arjenhistorian kuvat on digitaalisesti vesileimattu väärinkäytösten estämiseksi. Vesileimasta käy ilmi lähdeorganisaatio, josta kuvan voi tilata painokelpoisena. Kuvien tilaaminen on mahdollista suoraan Arjenhistorian kautta. Hakujen ja tilausten lisäksi käyttäjä voi lähettää palveluun omia kommenttejaan sekä tietojaan kuvista. Arjenhistoria (www.arjenhistoria.fi) sisältää yli 17 000 Kansan Arkiston kuva- ja esinetietuetta. Valokuva-aineistosta digitoitiin mm. Satakunnan Työn valokuvia, nuorisofestivaalikuvia, työttömyyteen ja työttömyystöihin liittyviä kuvia sekä Rakennusliiton kuvia. Kansan Arkistossa Akseli-kuvatietokantaan luetteloitiin vuonna 2012 kuvia 2959 kpl ja vuoden päättyessä luetteloituja kuvia oli yhteensä 22 534 kpl. Kuva-arkistosta tehtiin vuoden 2012 kuluessa 110 tiedustelua. Yhteensä kuva-arkistosta tilattiin 748 kuvaa. Tietokannasta tehtyjä hakuja ei ole erikseen kirjattu. Julisteet ja merkit Julistekokoelma karttui 139 julisteella. Julistekokoelmassa on 6749 julistetta, joista yli puolet luetteloituja. Julisteiden digitointi ja niiden esittäminen tekijänoikeuslain puitteissa Arjenhistoria-verkkopalvelun kautta on avannut julistekokoelman suurelle yleisölle. Kansan Arkiston julisteita käytetään mm. kuvituskuvina julkaisuissa ja koulujen oppikirjoissa. Kansan Arkiston julisteet ja merkit luetteloidaan tietokantajärjestelmän esineet-osioon. Vuonna 2012 jatkettiin aiemmin kuvattujen julistediojen skannausta ja kuvat liitettiin järjestelmässä jo olleiden julisteiden viitetietoihin. 13

Vuonna 2012 arkiston merkkikokoelmasta digitointiin mm. rauhanliikkeen merkkejä, vuoteen 1918 liittyviä merkkejä, eri vaaleihin liittyviä merkkejä, naisjärjestöjen merkkejä sekä SKP:n ja SKDL:n merkkejä. Digitoituja merkkejä vietiin tietoineen tietokantaan noin 800 kappaletta. 7.Näyttelyt Tammikuussa Kansan Arkisto oli Työväen Historian ja Perinteentutkimuksen Seuran ja Työväenliikkeen kirjaston kanssa järjestämässä Raoul Palmgren 100 vuotta -seminaaria. Valmistimme Työväenliikkeen kirjastossa järjestettyyn seminaariin powerpoint-esityksen Palmgrenin valokuvista ja asiakirjanäyttelyn Raoul Palmgrenin laajan henkilöarkiston esittelemiseksi. Näyttelyssä oli esillä Palmgrenin arkiston vuoden vaihteessa päivitetty arkistoluettelo ja kirjeenkirjoittajarekisteri. Näyttely oli kirjastossa avoinna 12.1. 1.3. Seminaariin osallistui 120 henkilöä. Tilaisuus sai laajaa julkisuutta, mikä on osoitus kasvaneesta kiinnostuksesta työväenliikkeen sivistyneistöä kohtaan. Palmgren -näyttely täydennettynä valokuvilla ja Vaasaan liittyvillä asiakirjoilla oli lisäksi esillä marras-joulukuussa Vaasan kaupunginkirjastossa. Työväenliikkeen kirjaston kanssa järjestettiin yhdessä keväällä Tapio Tapiovaaran suunnittelemien kirjankansien näyttely. Kansan Arkistossa olevasta Tapiovaaran henkilöarkistosta oli näyttelyssä kirjojen li- Työväenliikkeen kirjastossa oli esillä Elvi Sinervo -aiheinen näyttely. Kahdessa vitriinissä oli esillä valokuvia, runoja ja Sinervon elämään liittyviä esineitä, kuten vankilavihko ja vankilassa tehty nukke. Kuvassa Sinervo- se- 14

Työväenliikkeen kirjaston kanssa tehtiin vuoden aikana näyttelyyhteistyötä. Mm. Niilo Jokisen linoleikkauksia oli esillä Työväenliikkeen kirjastossa. Kuvassa taiteilija Niilo Jokinen ja Ritva Heinänen vierailulla Kansan Arkistossa 21.8.2012. säksi lainassa 27 kirjankansien alkuperäistä luonnosta. Näyttely oli esillä kirjaston tiloissa pari kuukautta. Kirjastossa oli lisäksi esillä kuusi Niilo Jokisen linoleikkausta. Työväenliikkeen kirjastossa oli myös esillä Kansan Arkiston kokoama Elvi Sinervo -aiheinen näyttely, joka avattiin Sinervo-seminaarissa 6.5.2012. Kahdessa vitriinissä oli esillä valokuvia, runoja ja Elvi Sinervon elämään liittyviä esineitä, kuten vankilavihko ja vankilassa tehty nukke. Näyttelyä jatkettiin marraskuuhun 2012 asti. Arkiston kotisivuilla oli toimintavuonna viisi verkkonäyttelyä: Vasen silmä -näyttely valokuvaaja Yrjö Lintusen tuotannosta (2003), Punalippu Suomen työväenliikkeen alkutaipaleella (2002), 1918 kansalaissodan kuvia (1999), Villit vuodet Koiton Näyttämö 1906 1933 (1999) sekä Veljet, toverit. Matkalla 1920-luvun Neuvostoliitossa (1999). 8. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus Kansan Arkisto neuvoo ja opastaa järjestöjä niiden arkistotoimen hoitamisessa. Neuvonnan ja ohjauksen myötä varmistetaan aineiston säilyvyys. Neuvonnan myötä aineistoista saadaan paremmin hallittavia ja helpotetaan päätearkistoon luovuttamisen prosessia. Vuonna 2012 tehtiin ohjaavaa kenttätyötä mm. Vasemmistoliiton, KSL:n ja Rakennusliiton parissa. 15

Arkiston tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaus ja neuvonta sekä esitelmien pito arkistoalan seminaareissa, historia- ja perinnetieteiden kurssilaisille ja muille perinteentallennuksesta kiinnostuneille. Vuonna 2012 arkistossa kävi kolme opiskelijaryhmää. 9. Arkisto- ja perinnealan yhteistyö Yksityiset keskusarkistot ry Yksityiset keskusarkistot ry, YKA, on enintään 80-prosenttista lakisääteistä valtionapua nauttivien yksityisten arkistojen yhteistoimintajärjestö, jossa oli vuonna 2012 yhdeksän jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä yhteyksiä arkistolaitokseen ja muihin arkistoihin, seurata alan kehitystä ja tehdä sen pohjalta aloitteita ja esityksiä, pitää yllä yhteyksiä arkistoalaa lähellä oleviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä edistää arkistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kansan Arkistolla oli edustaja Yka:n hallituksessa. Yksityiset keskusarkistot ry vietti Pohjoismaista arkistojen päivää 8.11. esittelemällä Helsingin Yliopiston päärakennuksen aulassa jäsenarkistojensa aineistoja ja toimintaa. Tilaisuutta mainostettiin mm. museoposti- ja arkistolistalla sekä Facebookissa. Yhdistyksellä oli esittelypöytä Vantaan seudun sukututkijoiden 13. 14.10. järjestämässä Kuulutko sukuuni -tapahtumassa. Suuren suosion saavuttaneessa esittelyssä olivat paikalla Elkan, Suomen Urheiluarkiston ja Kansan Arkiston edustajat. Yhdistys järjesti 10.9. arkistojen työntekijöille yhteisen virkistyspäivän Tamminiemen museoon. Tapahtumaan osallistui 23 henkilöä. Työväen perinnelaitokset Työväenperinnelaitosten kokoelmayhteistyö toimii siten, että museo vastaa esineistä, arkistot asiakirjoista ja Työväenliikkeen kirjasto painetusta kirjallisuudesta. Toukokuussa 2012 Kansan Arkiston siirsi Työväenmuseo Werstaaseen Tampereelle runsaan 800 esineen luovutuksen. Esineet olivat osa Kansan Arkiston yhteydessä toimineen Työväenaatteen museon kokoelmia. Lakkautetun museon esineistä suurin osa oli luovutettu Werstaalle jo aiemmin. Arkistoon oli jäänyt enää Kansalaissota 1918 ja Poliittiset vangitsemiset 1919 1944 kokoelmat. Luovutetut esineet ovat arvokasta esineellistä kulttuuriperintöä, jonka säilymisen ja saatavuu- 16

den varmistaminen on erityisen tärkeää. Työväenmuseo Werstas on digitoinut aineiston ja on siirtänyt sen Arjenhistoria.fi -verkkoportaaliin, jossa esineet kuvineen ja tietoineen ovat vapaasti selattavissa. Työväenperinne Arbetartradition ry jatkoi Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kanssa työväenperinteen ja -kulttuurin tutkimukseen ja tallennukseen liittyviä yhteisiä projekteja. Vuonna 2012 kuvaprojektissa jatkettiin Akseliin vietyjen kuvien ja esineiden kuvailutietojen tarkistamista. Tietokannassa oli edelleen konversion jäljiltä sellaisia epätarkkuuksia, jotka haluttiin korjata. Ne liittyivät esim. tietojen konvertoitumiseen vääriin kenttiin. Samoin joitain kuvia oli merkitty mahdollisiksi näyttää internetin kautta, vaikka se ei henkilötietolain perusteella ollut sopivaa tai toisinpäin: kuvaa tarkastellessa todettiin, että sen julkiselle selailulle ei ole rajoitteita. Tietojen tarkistaminen oli aikaa vievää. Se tehtiin yksitellen, kuva kuvalta. Projektissa työskenteli Auli Ollikka. Työväen perinnelaitosten ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran julkaisema sekä Työväenperinne ry:n kustantama Työväentutkimusvuosikirja ilmestyi syksyllä. Kuvatoimittajana toimi Reetta Laitinen. Kansan Arkistossa järjestettyihin Kansan Arkiston Ystävien tilaisuuksiin osallistui yhteensä 289 henkilöä. Kuvassa Erkki Kauppilan kirjatilaisuuden yleisöä 14.2.2012. 17

Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskustelutilaisuutta. Kirjailija Rosa Liksom esitteli romaaniaan Hytti nro 6 15.11.2012. Toimittaja Veli-Pekka Leppänen johdatti keskustelua. Muu yhteistyö Kansan Arkiston ystävät ry Kansan Arkiston ystävät ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena koota yhteen työväenliikkeen aatteellisista, sivistyksellisistä ja järjestöllisistä perinteistä ja historiasta kiinnostuneita kansalaisia, kehittää ja tukea Kansan Arkiston toimintaa sekä syventää työväenperinnetyön tuntemusta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Leppänen ja johtokunnan jäseniä olivat Kauko Aaltonen, Helena Hölttä, Arja Mäntyniemi, Pentti Laine, Taisto Terävä ja Jaakko Tiainen. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 20.3.2012. Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 142 henkilöjäsentä. Yhdistyksen jäsenet ovat tukeneet arkiston keruutoimintaa. Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskustelutilaisuutta. Kansan Arkistossa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 289 henkilöä. Yleisömenestys oli professori Osmo Jussilan Neuvostoliiton tragedia -kirjatilaisuus, johon osallistui ennätykselliset 70 henkilöä. Tilaisuuksista tiedotettiin kirjeitse ja sähköpostilla sekä ilmoituksilla Kansan Uutisissa ja Helsingin Sanomissa. Myös arkiston Facebook-sivustolla mainostettiin tilaisuuksia. Kevät: 14.2. Noora Kauppila ja Pekka Tuominen Erkki Kauppila lehtimies ja eurokommunisti, 20.3. Matti Rönkä Viktor Kärppä -sarja, 24.4. Pekka Tarkka Joel Lehtosen elämänkerta osa II, 15.5. Joni Krekola Maailma kylässä 1962. Helsingin nuorisofestivaalit. Syksy: 13.9. Pekka Laiho Poika ja kapakkasaatana, 18.10. Osmo Jussila Neuvostoliiton tragedia,15.11. Rosa Liksom Hytti nro 6, 11.12. Markku Kuisma ja Teemu Keskisarja Erehtymättömät. Keskusteluja veti Kansan Arkiston ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen. 18

Muut Kirjasto-, arkisto ja museokenttä jatkoi juridista yhteistyötä. Kam-juridiikkaryhmä on perustettu terävöittämään muistiorganisaatioiden profiilia niin opetusministeriön kuin oikeudenhaltijajärjestöjen suuntaan. Yhteistyön tarve on erityisen polttava tekijänoikeuden alalla, mutta yhteistyötä on tehty myös julkisuuslainsäädäntöön, tietosuojaan ja kokoelmien omistussuhteita koskeviin kysymyksiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on myös informaation ja olemassa olevan osaamisen tehokkaampi jakaminen eri muistiorganisaatioiden välillä. Monissa asioissa on löydettävissä yhteinen kanta, jonka selkeämpi esille tuominen parantaa vaikutusmahdollisuuksia. Ryhmä kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Marita Jalkanen toimi ryhmässä Arkistoyhdistyksen edustajana. Kansallisarkiston vetämä Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkosto jatkoi toimintaansa. Verkoston toiminta-ajatuksena on mm. edistää KDK:n toiminnassa mukana olevien arkistojen keskinäistä yhteistyötä ja tuottaa niiden yhteinen näkemys KDK-palveluiden kehittämiseen. Yhteistyöverkosto yhtenä toimintamuotonaan järjestää erilaisia asiaa koskevia seminaareja. Verkosto on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös arkistosektorin kokonaisarkkitehtuurikuvauksen sekä kuvailu- ja luettelointisääntöjen uudistamisen. Kansan Arkisto osallistui yhteistyöverkoston ohjausryhmän toimintaan. Muuton myötä etämakasiinitilojen arkistokelpoisuus parantui ja säilytystilaa saatiin vuosiksi eteenpäin. Kuvassa Reetta Laitinen esittelee uudenlaisia joustavia hyllyratkaisuja. 19

Kansan Arkisto osallistui myös KDK:n käytettävyystyöryhmän toimintaan. Käytettävyystyöryhmän tavoitteena on tuoda KDK-asiakaskäyttöliittymän suunnittelu- ja toteutusprosessiin käyttäjälähtöisiä näkökulmia hankkeen eri vaiheissa. 10. Tilat Kansan Arkisto toimii kahdessa eri toimipisteessä. Toimistotilat ja tutkijasali sekä 120 m2 suuruinen arkistomakasiini sijaitsevat Vetehisenkuja 1:ssä. Lisäksi kaksi etämakasiinia sijaitsivat Kotkankadulla. Toukokuussa 2012 etämakasiinitilat muuttivat Kalasatamaan, kolmeen Kansallisarkiston entiseen makasiiniin. Makasiinitilaa on muuton jälkeen yhteensä 585 m2, jossa on lisäystä entiseen 178 m2. Muutto toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän muuttoapurahan turvin. 11. Hallinto Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön valtuuskunnan muodostavat kaksikymmentä henkilöjäsentä. Vuonna 2012 valtuuskunnan jäseninä ovat toimineet: Työnohjaaja Liisa Aura, toimitsija Oiva Björkbacka, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, toimistosihteeri Soile Hyvärinen, markkinontipäällikkö Loviisa Itäkannas, päätoimittaja Jouko Joentausta, sopimussihteeri Marjo Katajisto, toiminnanjohtaja Sirpa Kerman, tutkija Joni Krekola, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, koulutustuottaja yhteisöpedagogi Ari Myllyviita, tutkija Raimo Parikka, opintojohtaja Leo Partanen, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, historiantutkija dosentti Tauno Saarela, VTM Riikka Taavetti, lehtori Tutta Tallgren, järjestösihteeri Ira Techtolin ja tutkija Reijo Viitanen. Valtuuskunnan puheenjohtajana 18 vuotta toiminut Reijo Viitanen lopetti valtuuskunnassa. Pois jäivät myös Ari Myllyviita ja Ira Techtolin. Uusina jäseninä valtuuskuntaan valittiin VTM Riku Ahola, opiskelija Heidi Auvinen ja järjestösihteeri Tanja-Riikka Knyazev ja kunnallissihteeri Aulis Ruuth. Puheenjohtajaksi valittiin Aulis Ruuth ja varapuheenjohtajana jatkaa Soile Hyvärinen. Valtuuskunta piti vuosikokouksensa 16.4.2012. Säätiön asioita hoitaa ja edustaa hallitus. Arkistosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimi Tauno Saarela ja jäseninä Sirpa Kerman, Joni Krekola, Laura Lodenius, Raimo Parikka, Jorma Pikkarainen ja Riikka Taavetti. Hallituksen sihteerinä on toiminut Pirjo Kaihovaara. Arkistosäätiön asiamiehenä sekä esittelijänä hallituksen kokouksissa on ollut Marita Jalkanen. Säätiön kirjanpitäjänä on toiminut Kirsti Vilén ja tilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy, jossa vastuullisena henkilönä on HTM-tilintarkastaja ekonomi Timo Vilén. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa on käsitelty säätiön talous- ja henkilöstöasioita ja Kansan Arkiston toiminnan kehittämistä. 20