Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen



Samankaltaiset tiedostot
Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä liikkeelle:

> 2x senioritason maailmanmestaruutta ratamelonnassa.

Seuran arvio oman toimintansa nykytilasta

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017

VALMENTAJUUS SEURASSA ITSEARVIOINTITYÖKALU Valmentajuus seurassa työpajan ohjeet

KIILAT HOCKEY STRATEGIA

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Koko yhteisön lupaus seuratoiminnan elinvoiman vahvistamisessa

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

SPV:n strategia

KANGASALAN MELOJAT RY

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

FC SCJ Strategia 2019

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Kokemuksia vuotiaiden harjoittelun kehittämisestä. hankepäivä

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Toimintasuunnitelmat Jyväskylän Hiihtoseura r.y.

LOUNAIS-SUOMEN SULKAPALLOYHDISTYS RY Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2019 HALLITUS

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Päivitetty

Sinettiseura uudistus etenee

Laatuseuratyön historia

Tavoite: Urheilijan tarpeiden huomioiminen Toimenpide Kumppanit Resurssit Mittari Aikataulu Aluetoiminnan ja - Valmennuksen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Urheilun johtaminen hyvässä seurassa Lappeenranta

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille.

Tähtiseura-ohjelma. Huippu-urheilun osa-alue

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Seurakehittäjien tapaaminen

Suomen Suunnistusliitto

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA

egroup 2014 Valmennusryhmä-info

TKL:n Organisaatiokaavio 2009

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Olympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous

Seurojen olosuhde- ja nuorisotoiminnan kyselyn tulokset. Nuorisotoiminnan kysymykset.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, Kokkola .

Tähtiseura-ohjelma Tähtiseura-päivät. Eija Alaja seuratoiminnan asiantuntija, Suomen Olympiakomitea

Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, Kokkola .

PALKATTU VALMENTAJA / VAPAAEHTOISET Kouvolan Suunnistajat

OKM:n seuratuen haku

Saaristomeren Melojat ry / Nuorisojaosto TIEDOTE loka- marraskuu 2014

Sanna Laine

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Esitys vuosikokoukselle

Valmentajuuden startti koulutuksen ja kokemuskortin suorittamisen jälkeen valmentaja voi hakeutua ikävaihekoulutuksiin.

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Seuraseminaari OKM:n seuratuen 2018 haku

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Seurakysely toimintavuodelta 2012

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY Hallinto-ohje

SJAL:n strategiatyö 2020 Visioista tekoihin Ellivuori

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Osaamisohjelma lajissa Valmennusosaamisen työpaja

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

Suomen Taekwondoliiton strategia Sisällys

Tähtiseura-ohjelma Suunnistusseminaari

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni

Tähtiseurakahvit. Elokuu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Keski-Pohjanmaan liikunta ry Seuramentor ohjaajien tukena hanke Hankekoordinaattori Samu Martinmäki Torikatu 16 A 2, Kokkola .

SEURATOIMINNAN STRATEGIA JA SEN TOTEUTTAMINEN. Jonna Talja Seurakehittäjä

Nurmijärven urheiluseurojen toiminta- ja tila-avustus hakemus

Nuorten seuravalmennus suunnistusseurassa Valmentajakoulutuksen taso 1. Suunnistusvalmennusseminaari Katri Lilja

Liite 1d - Ratamelonta EYOF- kilpailut 2017

Suomen Kaukalopalloliitto ry:n ja Suomen Ringetteliitto ry:n yhdistymisprosessi ja - aikataulu. Ehdotus syyskokoukselle

SUOMEN TAEKWONDOLIITON STRATEGIA VALMISTELU KYSELYN TULOKSIA. - Kysely seuroille. - Kysely valmentajille

Strategia Versio 1.0

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Suomen Suunnistusliitto

Tervetuloa Kisakallioon!

Muokkaa perustyylejä naps.

Jos viereisen sivun laatoitus saa sinut vaivaantuneeksi, puhumme samaa kieltä.

Helsingin miekkailijat. Vuosikokous 2014

Uimaliiton auditoinnit

JOEN YAWARA RY MAHDOLLINEN SEURATYÖNTEKIJÄN PALK- KAUS OPETUSMINISTERIÖN TUEN AVULLA

Tempaus-lehdessä julkaistujen artikkelien määrä, luentojen määrä piirileireillä ja valmentajatapaamisis sa

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille

VOK-hankkeen vaikuttavuus Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen arviointi 2010

valmis/lähes valmis Urheilijan polku - Nostamme kansainväliselle huipulle

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Suomen Suunnistusliitto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Transkriptio:

Lasten- ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen Konkreettisia ehdotuksia, mistä voi lähteä liikkeelle: Yleinen toteamus: Ei ole vetäjiä / valmentajia. 1. Seurojen johtokuntien päätöksellä luotava vahva kannuste jäsenille hakeutua valmentaja- ja ohjaajakoulutuksiin -> VOK 1 ja VOK 2 tason suorittaminen myös oleellinen osa urheilijana kehittymiselle (perustavat teoriatiedot valmennuksesta) -> Lasten- ja nuorten ohjaustoiminta voi olla osana urheilijan seuravelvoitetta, seuran tuen vastineeksi Yleisiä toteamuksia: Ei ole kalustoa, talven aikana junnut katoavat muihin lajeihin, seuralla kun ei oikein ole toimintaa talvella. 2. Seuroissa tehtävä olosuhdekehittäminen ja kalustonhankinnat niin että mahdollistetaan lasten- ja nuorten melonta ympärivuotisena harrastuksena -> Palloiluvuorot, kuntosalivuorot, uimahallivuorot, ergometritilat ja ergometrit, lasten- ja nuorten kalusto (myös miehistökalusto, seurantaveneet, sosiaalinen ympäristö, jne. -> Jokaisella seuralla omat nykyiset olosuhderealiteetit minkä kanssa toimitaan, seuran halu kehittyä ja kehittää olosuhteita, on ehkä kuitenkin oleellisin voimavara.

Yleinen toteamus: Seurassa ei ole haluja lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseksi. 3. Seuran johtokunnan vastuuttaminen laatimaan lasten- ja nuorten toiminnan kehittämissuunnitelma (strategia) Miten toimitaan jotta: - Lasten- ja nuorten melontakoulut saadaan seurassa pyörimään jatkuvasti vuodesta toiseen? - Miten taklataan alkeiskurssien jälkeiset johdetut harjoitukset (ohjaajien/valmentajien kannustimet?) - Sitoutetaan ohjaajat / valmentajat pitkäjänteisesti seuran valmennustoimintaan - Saadaan lasten- ja nuorten toiminta ympärivuotiseksi (tilat, ohjaajaresurssit, yhteistyö muiden paikallisten urheiluseurojen kanssa) - Saadaan toiminta jossain määrin kannustavaksi niin seuran kuin valmentajien/ohjaajien kannalta (kuukausi / valmennusmaksut?) 4. Seuran strategia pidemmällä tähtäimellä: Miten lasten- ja nuorten (sekä myös aikuisten) valmennustoiminta saadaan pitkäjänteisesti kestävälle pohjalle? Katsotaanko että valmennustoiminta on hamaan tulevaisuuteen asti vapaaehtoisvoimin tehtävää talkoo- toimintaa, vai onko tavoitteena jollain aikajänteellä työsopimuksella toimivat OTOvalmentajat, tai ehkä vakituinen palkattu valmennusvastaava/toiminnanjohtaja seurassa?

5. Seurojen välinen yhteistoiminta. Alueellinen ja kansallinen seurojen välinen yhteistoiminta. Yhteisleirejä, yhteisharjoituksia, paikallisia kilpailuja ym. joiden kautta lisävirikkeitä oman seuran valmennustoimintaan. Vaatii koordinointia ja paikallisten seurojen yhteistä tahtotilaa. Huom: seurojen välisen leiritystoiminta- osion hoitaa tällä hetkellä käytännössä SMSL -> SMSL nuorten leirit ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille jäsenseuroille 6. Valmennus/ohjaaja- osaamista yhteispalkkauksien kautta Onko alueella useampia melontaseuroja, voiko yhteispalkkaus olla mahdollisuus? Entä yhteistoiminta / yhteispalkkaukset muiden lajien kanssa (Hiihtoseura + melontaseura yhteispalkkaus? 7. Alueellinen valmennusyhteenliittymä (Tanskan malli) Onko alueella mahdollista lähteä kehittämään Kraftcenter tyyppistä toimintaa, jossa useampi seura + kunta/kaupunki + lajiliitto + Okm lähtee yhteisesti investoimaan lasten ja nuorten valmennusosaamiseen ja olosuhteisiin alueella? (Jotta olisi mahdollinen tulee paikalliset seurat olla elinvoimaisia ja koko ajan tuottaa uusia nuoria melojia, Kraftcenter malli ei voi toimia jos ei ole riittävästi urheilijoita.

LAJILIITON VAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISEN SARALLA: Koulutustoiminta - Nuorten ohjaajakoulutukset (ON) - VOK 1 (ON) - VOK 2 (ON) - VOK 3 (Valmius järjestää on) - Tuomarikoulutus (?) - ADT koulutukset seurahenkilöille esim. syyskokousten yhteydessä (ON) - Seuratoimijakoulutukset (ON/EI) Ei omana SMSL koulutuksena mutta Opistojen ja Valon kautta Materiaalintuotanto (Esimerkkejä mitä lajiliitto voi tuottaa) - Lasten- ja nuorten Opi melomaan alkeiskurssipaketit seuroille: (EI OLE) - Yhtenäinen kirjattu alkeiskurssirakenne ja alkeiskurssipäivien sisällöt käytännön harjoituksineen. (EI OLE) - Yhtenäinen sertifikointi alkeiskurssien taitovaatimuksille. (EI OLE) - Brändi: Yhtenäinen alkeiskurssimateriaalien graafinen ulkoasu ja rekvisiitta esim. T-paidat kurssilaisille. (EI OLE) - Lasten- ja nuorten ohjaajamateriaalipaketit seuroille (EI OLE) - Valmennusmateriaalituotanto /myynti (lajiliiton oma tai välittäen eteenpäin esim. ICF:n tai VK- kustannuksen valmenusopuksia) (EI OLE) - Urheilijan polku (ratamelonta) (ON) - Voiman polku (rata/maratonmelonta) (Valmistuu 2015)

Tieto- taidon jakaminen - Muiden seurojen toimivat käytänteet jakoon (ON/EI OLE, eli puhelimitse toimistolta / harrastekoordinaattorilta kysyen) - Valon koulutukset, Seuratuki, ym. (ON, Sähköpostitse seuroille ja SMSL sivuille keskeiset infot) Seuratoiminnan kehittäjä (Development consult) - Tanskassa kolme Development consult henkilöä töissä DKF:ssä joiden tehtävä on edesauttaa seuroja (ja uusien seurojen perustamista) - esim. käydä seuroissa kun tarve on ja miettiä yhdessä seuran kanssa miten seura pääsisi eteenpäin nykytilasta - Seuran kanssa yhteydenpito kuntiin, kouluihin, sekä paikallisiin päättäjiin. - Näin jotta seura saa DKF:ltä osaamisen tukea kun esim. haluaa lähteä viemään melontaa paikallisten koulujen ohjelmaan tai seuralle tukea lähteä rakentamaan uutta vajaa. SMSL:ssä on yksi harrastekoordinaattori, jonka harteille lastattu erittäin isoja kokonaisuuksia suodun ja melonnan kaikilta alalajeilta ja toimintasektoreilta. Voidaan aina kysyä ja kyseenalaistaa työnkuva ja sen suorittamisen mahdollisuus, keskeistä on kuitenkin ymmärtää että yksi henkilö ei voi riittää kaikkeen. Näin tulee kyseeseen työn johtaminen ja priorisointi. Mikä on oikeasti tärkeää? (keskeisin päätäntävalta: hallitus + toiminnanjohtaja + seurat yleisten kokousten kautta). Mutta mikäli SMSL:ssä katsotaan että tämäntyyppiseen seuratoiminnan development consult henkilöstöön halutaan mennä, niin tulee myös olla ymmärrys että tämä maksaa.

Tanskassa jäsenmaksutuotto 300 000 + koulutustuotto 170 000 yhteensä noin 470 000. Näillä resursseilla voi jo palkata Development consultteja töihin, tai tuottaa useamman käden voimin esim. alkeiskurssi- materiaalia ja tuotepaketteja seuroille. SMSL:n seurapalveluiden määrä ja taso on lopulta hyvin riippuvainen siitä millä resursseilla niitä tuotetaan. SMSL jäsenmaksutuotto 2014: 45 500 SMSL koulutustuotto 2014: alle 10 000 LOPUKSI Lajiliiton Kepit ja Porkkanat - Lajiliitolla ei loppujen lopuksi ole kovin paljon työkaluja suoraan vaikuttaa siihen mitä seurassa tapahtuu (tai ei tapahdu). - Lajiliitto voi madaltaa tietyntyyppisen seuratoiminnan kehittymisen esteitä ja luoda siten toimintaedellytyksiä sille että seura voi kehittyä lajiliiton toivomaan suuntaan. - Seura toimii kuitenkin lopulta omien intressien mukaisesti ja niillä toiminnallisilla painotuksilla mitä seura sisäisesti päättää. - Lajiliiton seuroille kohdistettavat palvelut ovat pitkälti riippuvaisia taloudesta ja johtamisesta (millä taloudella ja työvoimalla tuotetaan / mitä priorisoidaan niillä resursseilla mitä on) - Seurat käyttää lajiliiton ylintä päätäntävaltaa syys- ja kevätkokouksissa ja määrittelevät näiden kautta viime kädessä lajiliiton strategiset linjaukset (Talousarviot ja toimintasuunnitelmat)