2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa. Velallinen ei saa olla konkurssissa. Kotipaikalla tarkoitetaan sitä, että velallinen asuu Suomessa ja hänellä on täällä varsinainen asuntonsa ja kotinsa. Velallisen kansalaisuudella ei ole merkitystä. Velkajärjestely voidaan näin ollen myöntää myös Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle. Vaikka velallinen työskentelisi osan vuodesta ulkomailla, mutta hänen kotinsa on kuitenkin Suomessa, ei ulkomailla työskentely 8 Velkajärjestelyn myöntäminen ei ole sidottu velallisen ikään. Näin ollen myös alaikäiselle voidaan myöntää velkajärjestely, jos velkajärjestelyn edellytykset muutoin täyttyvät. Velkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 25
estä velkajärjestelyn myöntämistä. 9 Velkajärjestelyn myöntämisen kannalta ei ole myöskään merkitystä sillä, mistä maasta velallinen on luottonsa saanut. Näin ollen esimerkiksi vakituisesti Suomessa asuvan henkilön Ruotsista ottamat lainat voidaan järjestellä VJL:n säännösten mukaisesti. 10 Ennen kuin velallinen voi hakea velkajärjestelyä, hänen tulee pyrkiä saamaan velkojien kanssa aikaan sellainen vapaaehtoinen järjestely, jolla hän pystyy selviytymään maksuvelvoitteistaan. Tällaisen vapaaehtoisen velkajärjestelyn tulee noudattaa virallisen velkajärjestelyn periaatteita. Jos velkoja suostuisi virallista velkajärjestelyä ankarammin ehdoin velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn, mutta velallinen ei suostu velkojan esitykseen, ei velkojan esitys tarkoita sitä, että velallinen ei olisi enää maksukyvytön. Ehdot tarkoittavat sekä velkojalle maksettavaa kuukausierää 11 että maksuohjelman pituutta. 12 KouHO 29.11.1995/2617, S 95/571 Velkojapankki oli esittänyt, että velallinen suorittaisi pankille 600 markkaa kuukaudessa. Koska velallisella ei ollut maksuvaraa laisinkaan, ei hän ollut velvollinen hyväksymään velkojapankin ehdotusta. Velallinen oli täten selvittänyt sovintomahdollisuudet velkojien kanssa. 9 Huomioi KotikuntaL 5.1, jonka mukaan henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa. 10 Niiranen s. 19. 11 Kuukausierän suuruus tulee laskea samojen periaatteiden mukaisesti kuin velallisen maksuvara lasketaan tuomioistuimen vahvistamassa velkajärjestelyssä. Velalliselta vaadittava kuukausierä voi näin olla enintään se määrä, jonka velallinen joutuisi maksamaan VJL:n säännösten mukaisesti. 12 Vakuudettomien velkojen maksuohjelman pituus on yleensä kolme vuotta. 26 VELKAJÄRJESTELY
HHO 24.3.2004/966, S 04/231 Hakijalla oli velkoja 238 532 euroa. Velkoja oli vastustanut hakemusta katsoen, että velkajärjestelylle ei ollut edellytyksiä, koska hakijaa ei voitu pitää maksukyvyttömänä. Velkoja oli nimittäin ehdottanut hakijalle, että tämä maksaisi velkojaan kahdeksan vuoden ajan. Velkoja katsoi, että hakija oli maksukyvytön ainoastaan siinä tapauksessa, jos tämä ei kykene maksamaan velkojan sovintoneuvotteluissa esittämää vapaaehtoista velkajärjestelykertymää. Koska hakijalla oli vain tavallisia velkoja, käräjäoikeus katsoi, että tällöin maksuohjelman kesto oli määrättävä niin, että ohjelman kesto oli viisi vuotta ja joissakin tapauksissa tätä lyhyempi. Se, että maksukyvytön velallinen ei suostunut lain määräämää maksuohjelmaa pidempään maksuohjelmaan, ei tehnyt häntä maksukykyiseksi. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Velallinen voi joissain tapauksissa saada itselleen vapaaehtoista rahoitusta, jolla hän pystyy maksamaan olemassa olevat velat kokonaisuudessaan. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, jos velallinen saa Takuu-Säätiön takauksen. 13 Jos velallisella on mahdollisuus velkojensa vapaaehtoiseen järjestelyyn, ei häntä voida pitää maksukyvyttömänä. Velallinen ei voi tällöin saada velkajärjestelyä. HHO 14.11.1995/6078, S 95/998 Hakijan maksuvara oli noin 2 500 markkaa kuukaudessa ja velkojen lainapääomien yhteismäärä oli noin 200 000 markkaa. Hakijan oman ilmoituksen mukaan hänellä olisi ollut mahdollisuus saada Takuu-Säätiöltä takaus ja näin velallinen olisi pystynyt lainojen uudelleen järjestelyllä suoriutumaan olemassa olevista lainoistaan. Hakijan velat eivät yhteismäärältään ja hakijan ikä huomioon ottaen olleet sellaiset, ettei hakija olisi pystynyt suoriutumaan niistä uudella lyhennysohjelmalla. Lisäksi osa veloista oli sellaisia, joista hakija oli yhtenä takaajana vastuussa. Maksettuaan ko. takausvelat hakijalla oli oikeus periä takaisin jokaiselta toiselta yhteistakaajalta tämän osuus ko. velasta. Hakija ei näin ollen ollut maksukyvytön, 13 Tietoja Takuu-Säätiön takauksesta löytyy osoitteesta www.takuu-saatio.fi. Velkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 27
jonka vuoksi käräjäoikeus hylkäsi velkajärjestelyhakemuksen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Velkajärjestely voidaan VJL 9 :n mukaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön, jos: 1. maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä on velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä (sosiaalinen suoritus este); tai 2. velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn, eikä velallinen kohtuudella kykene parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista. 2.1.2 Maksukyvyttömyys Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan VJL 3.1 :n 2 kohdan mukaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Velallisen maksukyvyttömyyttä arvioidaan näin ollen sen mukaisesti, onko velka erääntynyt vai ei. Mikäli velat eivät ole vielä erääntyneet, velallisella ei ole maksukyvyttömyyttä. Myöskään sellainen maksuvelvollisuus, joka saattaa tulevaisuudessa syntyä, mutta joka ei vielä ole ajankohtaistunut, ei riitä tekemään velallista maksukyvyttömäksi. VHO 27.12.1995/2004, S 95/782 Hakija oli maksukykyinen omiin velkoihinsa nähden. Hänellä oli säännölliset kuukausitulot ja maksuvara riitti hänen omien velkojensa kuukausittaisiin hoitomenoihin. Hän oli pankkitakauksen vastatakaajana entisen miehensä 300 000 markan lainassa. Ko. lainapääoma erääntyi maksettavaksi vasta 1.10.1996. Ennen ko. ajankohtaa lainasta erääntyi maksettavak- 28 VELKAJÄRJESTELY
si korkoeriä, joita velottiin pankkitakauksen edunsaajalta sekä takauksen vastatakaajilta. Pankki ei ollut vielä ryhtynyt oikeudellisiin toimiin erääntyneiden korkoerien velkomiseksi hakijalta. Velkajärjestelyhakemus oli tehty ennenaikaisesti, eikä hakija ollut vielä maksukyvytön. Lisäksi hakijan oli ennen velkajärjestelyhakemuksen tekemistä yritettävä päästä velkojien kanssa sovintoratkaisuun asiassa. Käräjäoikeus hylkäsi velkajärjestelyhakemuksen edellytysten puutteen takia. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisua. Arvioitaessa sitä, miten velallinen kykenee selviytymään veloistaan aiheutuvista menoista, otetaan huomioon VJL 4 :ssä olevat määräykset maksukyvyn arvioinnista. Kyseisen lainkohdan mukaan velallisen maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon 1. velallisen varallisuuden rahaksi muuttamisesta saatavat varat; 2. velallisen tulot sekä hänen ansaintamahdollisuutensa ottaen huomioon hänen ikänsä, työkykynsä ja muut olosuhteet; 3. velallisen välttämättömät elinkustannukset; 4. velallisen elatusvelvollisuus; sekä 5. muut velallisen taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat. Muu kuin velallisen perusturvaan kuuluva varallisuus tulee aina käyttää velkojen maksuun. Tämä tarkoittaa käytännössä tällaisen omaisuuden realisointia ja realisointituloksen käyttämistä velkojen maksuun. Mikäli velallisella on perustuvaan kuulumatonta varallisuutta vähintään yhtä paljon kuin hänellä on velkaa, ei velallinen ole maksukyvytön. Tällöin kuitenkin edellytetään, että omaisuus voidaan suhteellisen nopeasti muuttaa rahaksi. Mikäli omaisuus on poikkeuksellisesti sellaista, että sen realisointi kestää kauan, voidaan velalliselle myöntää velkajärjestely. 14 14 Koskelo Lehtimäki s. 39 40. Tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa velallinen ottaa yleensä yhteyttä velkojiinsa ja pyrkii sopimaan asiat niin, että velkojat saavat maksusuorituksen heti, kun omaisuus on myyty. Näin vältytään velkajärjestelyltä. Velkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 29
Mikäli velallinen ei pysty säilyttämään omistusasuntoaan velkajärjestelyssä, asunto on realisoitava. Asunnon arvo saattaa joissakin tilanteissa myös olla niin suuri, että realisointituloksella pystytään kattamaan kaikki velallisen velat. Tällöin velallinen ei täytä velkajärjestelylain mukaista maksukyvyttömyyden kriteeriä, eikä hänelle näin ollen voida myöntää velkajärjestelyä. HHO 3.4.2003/398, S 02/269 Käräjäoikeudelle toimitetuista asiakirjoista ja maksuohjelmaehdotuksesta selvisi, että hakija ei pystynyt suorittamaan tavallisia velkojaan VJL 32 :ssä mainittua vähimmäiskertymää vastaavaa määrää. Mikäli asunto olisi muutettu rahaksi, hakija olisi pystynyt maksamaan velkansa täysimääräisesti eikä hän tällöin olisi ollut VJL 9 :n edellyttämällä tavalla maksukyvytön. Maksukyvyttömyyttä oli siten pidettävä tilapäisenä. Käräjäoikeus hylkäsi hakijan velkajärjestelyhakemuksen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Velallisen maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon sekä velallisen tosiasialliset tulot että hänen ansaintamahdollisuutensa. Velallisen maksukyvyn arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko tulo veronalaista vai ei, tai voidaanko tuloja ulosmitata. Velallisen tuloja ovat säännöllisen palkan lisäksi palkkiot ja muut rahana suoritettavat etuudet. Velalliselle työstä aiheutuneista kuluista suoritettavat etuudet tai korvaukset voivat olla tuloja vain, mikäli ne ovat todellisia menoja suuremmat. Velallisen tuloa on myös eläke sekä tulon menetyksen korvaukseksi suoritettavat etuudet, kuten esimerkiksi työttömyyskorvaus, työttömyyskassa-avustus tai päiväraha. Elinkeinotuloa ovat puolestaan elinkeinotoimintaa harjoittavan velallisen kaikki toiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot, joista on vähennetty tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot ja menetykset vastaavassa laajuudessa kuin elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään. Erilaiset sosiaaliset etuudet ja avustukset otetaan huomioon velallisen tuloina, jos niillä 30 VELKAJÄRJESTELY
on tosiasiallista vaikutusta velallisen maksukykyyn. Tällaisia avustuksia ovat esimerkiksi opintoraha, asumistuki ja lapsen kotihoidon tuki. Sen sijaan taloudellisesti vähämerkitykselliset avustukset, kuten äitiysavustus, eivät vaikuta velallisen taloudelliseen asemaan siinä määrin, että ne otettaisiin huomioon velallisen tuloina. 15 Olemassa olevien tulojen lisäksi velallisen maksukykyä arvioitaessa otetaan huomioon velallisen ansaintamahdollisuudet. Niillä tarkoitetaan sekä sellaisia uusia toimia, joita velalliselta voidaan edellyttää tulojen saamiseksi että toimia nykyisen tulotason säilyttämiseksi. Opiskelijalta voidaan yleensä edellyttää, että opiskelun päätyttyä hän menee työhön ja osa-aikatyötä tekevältä sitä, että hän pyrkii siirtymään kokoaikatyöhön. Velallisella ei ole ilman erityistä syytä oikeutta vaihtaa työtään tai ammattiaan huonommin palkattuun työhön tai ammattiin. Velalliselta voidaan yleensä myös edellyttää, että hän säilyttää sivutyönsä tai tekee mahdollisuuksien mukaan ylitöitäkin, jollei sellaisesta luopumiseen ole perusteltua syytä. Ansaintamahdollisuuksien huomioon ottamiseen kuuluu myös se, että velallinen hakee itselleen sellaisia taloudellisia avustuksia ja etuuksia, joihin hän on oikeutettu. 16 Velallisen maksukykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös velallisen välttämättömät elinkustannukset. Elinkustannuksia ovat asumismenot sekä jokapäiväisen toimeentulon turvaamiseen tarvittavat varat. Asumismenot otetaan huomion todellisen suuruisina. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten tarvittavan rahamäärän suuruus selvitetään aina tapauskohtaisesti, kuitenkin niin, että oikeusministeriön asetuksessa 17 on määritelty yhtenäiset periaatteet rahamäärän laskemiseksi. 18 15 HE 183/1992 s. 42. 16 HE 183/1992 s. 42. 17 Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä 30.3.2001/322. 18 Ks. tarkemmin luku 7.1.2. Velkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 31
Velallisen maksukykyyn vaikuttaa myös velallisen mahdollinen elatusvelvollisuus. Mikäli velallinen on avioliitossa, on hän avioliittolain 46 :n mukaan velvollinen ottamaan osaa toisen puolison elatukseen. Lapseen nähden elatusvelvollisia ovat hänen vanhempansa. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaisesti. Elatusvelvollisuuteen kuuluu lapselle tai puolisolle maksettava elatusapu. Elatusapu otetaan huomioon sen suuruisena kuin velallinen sitä maksaa. Tarvittaessa velalliselta voidaan edellyttää, että hän käyttää hyväkseen mahdollisuutensa saada elatusavun määrä alennetuksi, jos elatusavun määrä on kohtuuttoman suuri. Velallisen maksukykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muut kuin edellä mainitut seikat, jos niillä on merkitystä maksukyvyn arvioinnissa. Tällaisesta tilanteesta voi olla kyse silloin, kun velallisen kanssa samassa taloudessa asuu henkilöitä, joiden voidaan edellyttää osallistuvan osaltaan asumis- ja muihin elinkustannuksiin, mutta joiden osuudesta velallinen on huolehtinut. Näitä voivat olla muun muassa avopuoliso tai täysi-ikäinen lapsi. Myös velallisen vanhempien maksukyvyllä voi olla merkitystä silloin, jos velkajärjestelyä hakee alaikäinen lapsi. KKO:1997:166 Velkajärjestelyä hakenut lapsi oli velkaantunut vanhempiensa toimenpiteiden johdosta. Vanhempien taloudellinen asema otettiin huomioon arvioitaessa lapsen maksukykyä. Kun vanhemmat olivat pysyvästi ylivelkaantuneita, heillä ei ollut sellaista maksukykyä, joka olisi estänyt velkajärjestelyn myöntämisen lapselle. 2.1.3 Sosiaalinen suorituseste VJL 9 :n 1 kohdan mukaan maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä tulee olla sosiaalinen suorituseste. Sosiaalisella suoritus esteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa velallisen maksukyvyn heikentyminen johtuu sellaisesta yllättävästä seikasta tai tapahtumasta, johon 32 VELKAJÄRJESTELY
velallinen ei ole voinut itse vaikuttaa. Sosiaalinen suorituseste johtuu jostakin erityisestä tapahtumasta, joka vaikuttaa velallisen taloudelliseen tilanteeseen siten, että hänen tulo- ja varallisuustasonsa laskee tai hänen maksunsa kasvavat. Lopputuloksena on näin ollen velallisen maksukyvyn heikkeneminen. 19 Jotta kyseessä olisi sosiaalinen suorituseste, olosuhteiden muutokselta vaaditaan yllätyksellisyyttä. Tämän vuoksi olosuhteiden muutos ei saa olla etukäteen velallisen tiedossa. Jos velallinen on velkaa tehdessään tiennyt häntä kohtaavasta epäedullisesta tapahtumasta ja hänen olisi pitänyt ymmärtää esteen vaikuttavan maksukykyynsä siten, että hän ei selviä velvoitteistaan, ei velallinen voi vedota sosiaaliseen suoritusesteeseen. 20 2.1.3.1 Sairaus ja työkyvyttömyys Velallisen yllättävä sairaus ja siitä mahdollisesti aiheutuva työkyvyttömyys on seikka, johon velallinen ei ole pystynyt itse vaikuttamaan. Sairaus tai työkyvyttömyys voi lyhytaikaisenakin olennaisesti heikentää velallisen maksukykyä. Jos velallinen ei kuitenkaan sen johdosta tule maksukyvyttömäksi, velkajärjestely ei tule kysymykseen. Sairauden tulee olla niin pitkäaikainen, että siitä aiheutuu velallisen maksukyvyttömyys. Näin voi olla tilanne esimerkiksi silloin, jos velallisen tulonhankintamahdollisuudet ovat estyneet sairauden takia tai silloin, jos sairauden hoito on vaatinut kallista lääkehoitoa tai sairaalassaoloa, josta on aiheutunut huomattavia kustannuksia. 21 Sairaudesta johtuvaa sosiaalista suoritusestettä ei voida rajoittaa pelkästään velalliseen. Yllättävä ja vakava sairaus voi kohdata myös velallisen puolisoa, lasta tai muuta samassa taloudessa asuvaa 19 Tolonen s. 86, Saarnilehto Hemmo Kartio s. 174 ja Uitto s. 46. 20 Saarnilehto Hemmo Kartio s. 175, Wilhelmsson s. 298 299 ja Uitto s. 47. 21 Wilhelmsson s. 297, Wilhelmsson, Social s. 194, HE 183/1992 s. 48 ja Uitto s. 47. Velkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 33
henkilöä, johon nähden velallisella on elatusvelvollisuus. Tällöin perheen käytössä oleva varallisuus käytetään tämän sairastuneen henkilön hoitoon. Toisin sanoen myös muun kuin velallisen sairaus on otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko velallista kohdannut sosiaalinen suorituseste vai ei. 22 2.1.3.2 Työttömyys Velallisen työolosuhteet voivat muuttua merkittävästikin ilman, että hän voi niihin itse vaikuttaa. Esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa on ollut viime aikoina trendi siirtää tuotantoa halvemman kustannusten maihin ja lähemmäs loppukäyttäjää. Suomessa on voitu lopettaa koko tehdas ja siirtää tuotanto Kiinaan. Myös metsäteollisuuden myllerrysten yhteydessä kokonaisia tehtaita on suljettu, vaikka niiden toiminta sinänsä on ollut kannattavaa. Tavanomaisimmin työolosuhteisiin vaikuttaa yleinen taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Tällöin velallisen työsuhde voidaan irtisanoa tai hän joutuu tekemään lyhennettyä työviikkoa. Lisäksi velallisen mahdollisuus tehdä ylitöitä kuten aikaisemmin yleensä pienenee taloudellisen tilanteen heiketessä. Velallisen lisäksi työolosuhteiden muutos voi koskettaa myös hänen puolisoaan tai muuta samassa taloudessa asuvaa henkilöä. Koska perheen tulot käytetään yleensä perheen yhteiseksi hyväksi, toisen puolison työttömyys voi vaikuttaa huomattavasti perheen kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Edellä mainitut tilanteet voivat johtaa sosiaalisen suoritusesteen syntymiseen. Mikäli velallinen tai muu hänen kanssaan samassa taloudessa asuva on itse aiheuttanut sen syyn, jonka johdosta työsuhde irtisanotaan tai puretaan, sosiaalista suoritusestettä ei luonnollisestikaan synny. 23 22 Niemi-Kiesiläinen s. 139 140, HE 183/1992 s. 48 ja Uitto s. 47. 23 Wilhelmsson s. 297, Wilhelmsson, Social s. 194, Niemi-Kiesiläinen s. 140, HE 183/1992 s. 48 ja Uitto s. 47 48. 34 VELKAJÄRJESTELY