7.12.2016 / TH VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO - HANKE Yhteenveto, Kouvola Innovation Oy, projektipäällikkö Tero Hasu Hankkeessa kehitettiin Kouvola Innovation Oy:n koordinoimana verkostotoimintatapaa, jossa kolmen yliopiston ja maakunnallisen ammattikorkeakoulun toimijat tarkasteltiin yhdessä sovituilla menettelyillä rakennuskohteen vähähiilisyyttä sekä elinkaarilaskentaa sekä kustannusten että ympäristökuormitusten osalta. Alustavasti tarkasteltiin myös puurakentamisen aluetalousvaikutusten mallinnusta. Tuloksia laskettiin sekä vaikutuksia tarkasteltiin todellisen paikallisen tapauskohteen avulla. Kohteena oli Kouvolan kaupungin rakennuttama vuonna 2014 valmistunut puurunkoinen moduulirakenteinen Korian päiväkoti. Kohteessa laskettiin: 1) kiinteistön hiilitase, rakennuksen rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt ja sitoutunut hiili 2) rakennuksen käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt 3) rakennuksen hiilidioksidipäästöt ja kierrätettävyys rakennuksen elinkaaren lopussa 4) rakennuksen, päiväkoti, elinkaarikustannukset 25 vuoden tarkasteluajanjaksolla 5) tietomallintamisen mahdollisuudet Kymenlaaksossa osahanke, kalvosarja 6) terveellinen, elvyttävä, parantava ja terapeuttinen suunnittelu osahanke, kalvosarja 7) julkisen puurakentamisen aluetalousvaikutusten selvitys (tulosyhteenveto toistaiseksi keskeneräinen) Hankkeen tarkemmat osaraportit ovat kokonaisuudessaan Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto hankkeen www-sivuilla tämän yhteenvedon yhteydessä.
KOUVOLA INNOVATION Oy HANKKEEN LYHYT YHTEENVETO EU:n strategialinjaukset, politiikka ja direktiivit tulevat ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä ja määräyksiä sekä ohjeita rakennusalalla kohti energiatehokkaampia, päästövapaampia ja resurssituottavampia ratkaisuja. Vuonna 2017 ympäristöministeriö tulee laatimaan ohjeet rakennushankkeiden ympäristökriteereistä, sekä julkisille puurakennuskohteille yhtenäiset hankintaohjeet. Ministeriön tavoitteena on sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin vuoteen 2025 mennessä. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2017-2020 rakentamisen suunnittelun ohjaus tulee perustumaan mahdollisimman paljon energiatehokkuuteen sekä elinkaariedullisuuteen. Ympäristöohjelman tavoitteena on pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia etenkin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Hanke tuotti hyvää kokemusta eri osapuolten valmiuksista tehdä yhteistyötä, elinkaaren aikaista laskentaa sekä koko investoinnin päästöjen laskennassa. Elinkaarikustannuslaskennassa ratkaisevaa ovat oikein tehdyt rajaukset sekä lähtötietojen kattavuus. Laskennan lähtötietojen saatavuus osoittautui elinkaarilaskennalle tyypilliseen tapaan vaikeaksi ja työlääksi. Hankkeen perusteella voidaan todeta, että asetusluonnosvaiheessa oleva uusi vuonna 2019 voimaanastuva energiatehokkuuslainsäädäntö ei tule kouvolalaisella osaamisella tuottamaan ongelmia tapaustutkimuskohteen kaltaisissa julkisen rakentamisen kohteissa. Olennaista tulevan edellä mainitun kansallisen lainsäädännön kanssa toimimisessa menestyksekkäästi on yleisesti se, että toteutettavan rakennushankeen koko elinkaarella, rakennuttajalla, suunnittelijalla ja käyttäjällä tai omistajalla on oltava yhteiset tavoitteet ja niiden pitää olla selvillä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Päätöksenteossa korostuvat tällöin aiempaa enemmän avoimuus ja läpinäkyvyys, ymmärrys elinkaaresta ja -kokonaisuuksista sekä yleisemmin ammatti- sekä johtamistaito. Kouvolan kaupungin Korian tehdasvalmisteinen puurunkoinen päiväkoti vähentää tulosten mukaan uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä, vähentää jätettä, prosessina nopeuttaa rakentamista sekä parantaa rakentamisen tuottavuutta. Puun käyttö rungossa ja verhousmateriaalina mahdollistaa EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamista sekä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja jätteiden määrää. Samalla se paikallista jalostusta käyttäen ja tehtaalla esivalmistettuna voi tukea paikallista työllisyyttä. Rakennusten tietomallinnusten työvälineet ja varsinkin niiden käyttäminen on vielä suurimmilta osin puutteellista ja usein vielä ilman todellista toteutushyötyä. Rakentamisen mukaan lukien talotekniikan yhdistävää mallintamista on käytössä, mutta tietomallintamisen hyödyntämisestä ei olekaan kysymys tästä, vaan tietomallista koko elinkaaren ajalle. Muun kuin rakentamisen ajan hyödyntämistä ei ole vielä kuin yksittäisissä huoltokirjaohjelmissa. Hankkeen ja tulevan lainsäädännön perusteella on suositeltavaa, että Kymenlaaksossa kehitetään edelleen vähähiiliseen rakentamiseen ja elinkaarilaskentaan läpinäkyviä työvälineitä ja menettelyjä. Samoin, edellä mainituin perustein Kymenlaaksossa on syytä toteuttaa julkisissa hankkeissa vähähiilistä ja resurssitehokasta suunnittelua ja rakentamista tilaajan asettamin tavoittein.
Rakennuksen elinkaarikustannuksista, osahanke Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kouvola Innovation Oy:n hankkeen Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto elinkaarilaskennan tulokset ja yhteenveto ovat: Yhteenveto Elinkaarikustannuslaskennan lähtötietojen perusteella, muihin julkisiin päiväkoti- ja kouluhankkeisiin verrattuna vähähiilinen rakentaminen vaikuttaisi olevan kustannustasoltaan muiden rakentamistapojen kanssa samalla tasolla. Elinkaarikustannuksista suurin osuus aiheutuu lainan lyhennyksistä. Seuraavaksi merkittävin kustannus muodostuu huoltokustannuksista, joiden osuus koko elinkaarikustannuksista on 19 %. Kunnossapito- ja energiakustannuksilla on kokonaisuudessa pienempi merkitys johtuen rakennuksen vähäisestä energiankulutuksesta ja arvioidusta käyttöajasta, jolle ei suunnitelmallisesti ajoitu perusparannus- eikä muita merkittäviä korjaustarpeita. Rakennuksen jäännösarvona (uusiokäyttö, muuntaminen tai purku) on oletuksena käytetty 30 % jälleenhankinta-arvosta. Rakennuksen 25 vuodeksi määritellyn käyttöajan lopussa rakennus oletetaan olevan siirrettävissä uudelle käyttöpaikalle. Siirtokustannuksena kokonaisuutena on arvioitu olevan tässä noin 10 % itse investoinnista. Elinkaarilaskennan herkkyystarkastelussa näemme, että suurin muutos elinkaaren kokonaisuuteen syntyy investointilainan korkotasolla. Lainan koron nosto yhdestä prosentista viiteen (5) nostaa elinkaaren mittaisia kustannuksia 39 %. Myös annuiteettitekijän muutos ±2 % muuttaa lopputulosta peräti 16 %. Sähkön hinnan, energiankulutuksen tai ylläpito- ja huoltokustannusten muuttaminen vaikuttaa lopputulokseen vähemmän. Useamman lähtötietona käytetyn parametrin samanaikainen muuttaminen vaikuttaa tulokseen merkittävästi. Rakennusjätteiden osalta sekä jätteiden väheneminen että korkea kierrätettävyysaste vähentävät elinkaarikustannuksia rakennuksen elinkaaren loppupäässä.
Hankkeen johtopäätökset elinkaarikustannuslaskenta - Kouvola Innovation Oy: Asetus uusien rakennusten energiatehokkuudesta (FInZEB) tullee Suomessa voimaan julkisten rakennusten osalta vuoden 2019 ja kaikkien rakennusten osalta vuonna 2021. Rakennusten energiatehokkuuden vaatimukset ovat osaksi primäärienergiakertoimien muutosten johdosta osin jopa laskeneet nykyisestä lainsäädännöstä. Muissa pohjoismaissa energiatehokkuusvaatimukset tullevat kiristymään Suomea huomattavasti tiukemmiksi. Kouvolan tavalla rakennuttaa julkisia päiväkotirakennuksia (2010 luvulla neljä (4) kappaletta) on muuntojoustavuuden lisäksi jo kiinnitetty huomiota rakentamisen energiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Elinkaarikustannuksiltaan Korian päiväkoti tulee osaksi käytetyn maalämmön ansiosta menestymään elinkaarivertailussa hyvin myös uuden lähes nollaenergialainsäädännön mukaisissa elinkaarilaskelmissa. Tämän projektin aikaisena huomiona Kouvolassa, vähintään suunnittelun osalta, olisi ollut jo keskimääräistä enemmän tietoa sekä taitoa soveltaa aiemmassa keväällä 2016 julkaistussa ensimmäisessä asetusluonnoksessa määritettyjä kireämpiä energiatehokkuusvaatimuksia. Nykyisellä ehdotetulla FInZEB asetusluonnoksella 2014 2015 kouvolalaisyritysten verkostolla vuosina 2014 2016 toteutetuissa julkisten palveluiden opetusrakennuksista lähes kaikki täyttävät jo nyt vuoden 2019 ehdotetut uudet energiatehokkuusvaatimukset. Lisäksi kohteiden energiasuunnittelijalla olisi jo ollut tiedossa tarvittavat lähtökohdat ja toimenpiteet edellisten kireämpienkin vaatimusten saavuttamiseksi. Ympäristöministeriön tilaamassa energiatehokkuuden vertailulukujen laskentaselvityksessä eri rakennusten käyttötarkoituksissa periaatteessa päästään tulevien raja-arvojen alle pienemmissä rakennuksissa pelkästään kauko- tai maalämmöllä, hyvillä tai todella hyvillä (hyötysuhde 72 75 %, puhallintehoilla 1,2 1,6) ilmanvaihtokoneilla, vakiopaineventtiileillä, LED-valaistuksella, tiiviillä tai normaalia tiiviimmällä ( 1,0) rakennuksella sekä energiatehokkaalla arkkitehtuurilla. Tässä mielessä lähes nollaenergiarakentamisen asetusluonnoksen luonnoksen vaatimustasojen lasku syksyllä 2016 erityisesti puuta runkorakenteena käyttävien rakennusten ja kouvolalaisen suunnitteluosaamisen osalta oli projektin tavoitteiden kannalta lievä pettymys. Rakentamisessa, niin julkisessa kuin perustajaurakoinnissakin, tulee joka tapauksessa kansallisesti tapahtumaan painottumista elinkaarivastuuseen, hankkeet verkostoineen monimuotoistuvat ja toteuttajayritykset tarvitsevat uutta osaamista. Elinkaarihankkeissa molemmat osapuolet, toteuttaja/ylläpitäjä ja tilaaja/käyttäjä lähtökohtaisesti toteuttaisivat tällöin kiinteistöjen ylläpitoa tarkoituksenmukaisemmin. Rakentajien vastuullisuus ja eettisyys tulevat korostumaan ja yrityskulttuuriaan näin edistävät tulevat menestymään kilpailuissa. Rakennuksen ylläpitoa on tulevaisuudessa delegoitava enemmän molemmille osapuolille, omistaja/käyttäjälle sekä ylläpitoyritykselle tavoitteellisilla sopimusmalleilla. Energiatehokas suunnitteluratkaisu on kytkettävä energia- ja kustannustehokkaaseen ylläpitoratkaisuun. Elinkaarikustannuslaskennan yleistymiseksi kaikilla elinkaaren aikaisilla toimijoilla on oltava yhteiset tavoitteet energiatehokkuudelle ja elinkaarikustannusten pienentämiseksi. Tämä on oltava tiedossa laajaalaisesti jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, joka edellyttää julkisen ja jaetun omistuksen taloissa valvontaa lupaviranomaisen toimesta, ja että jo rakennuslupa-asioihin jollakin tavoin kytketään rakennuksen käytön energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Kouvolan kaupungin hyväksytyn ympäristöohjelman 2017-2020 tavoitteena on kaupunkiorganisaation oman energiankulutuksen pienentäminen 1 % / vuosi. Ohjelma ohjaa kaupungin tilapalveluiden uudisrakentamisen ja korjausten
suunnittelua siten, että toteutusvaihtoehdot energiatehokkuuden osalta on punnittu ja tekniset sekä järjestelmävalinnat perustuvat mahdollisimman paljon elinkaariedullisuuteen ja energiatehokkuuteen. Uusi hankintalaki elinkaariajatteluineen on täyttänyt tehtävänsä, kun kilpailutilanteessa laatu sekä ympäristö- ja työllisyysnäkökulmat korostuvat. Puuinfon puukerrostalokyselyssä elo-syyskuussa 2016 rakennuttajien (18) lisätiedontarpeista ensimmäisellä sijalla, ennen rakennuskustannuksia, nousivat elinkaarikustannukset. Kaakkois -Suomen Ammattikorkeakoulun rakennustekniikan opiskelija osaa tulevan uuden puurakentamisen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti toimia kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti ja tehdä rakennusten ympäristövaikutusarviointeja jo toisena opiskeluvuonnaan. Ympäristöministeriöllä kestävän rakentamisen pääindikaattorina on resurssituottavuus ja makrotason tavoitteina elinkaarilaskentaa ajatellen optimaalinen elinkaarikustannus ja arvo.
Rakentamisen, ylläpidon ja muutosten vähähiilisyydestä, osahanke Aalto - yliopisto Yhteenveto Osatutkimuksen mukaan Kouvolan kaupungin rakennuttama Korian päiväkoti edustaa nykyistä energiatehokasta julkista rakentamista. Sen arvioidun elinkaaren päästöistä valtaosa muodostuu
rakennusmateriaalien valmistuksesta. Tällä toteutustavalla työmaan ja purkuvaiheen päästöt ovat pienet verrattuna muihin elinkaaren vaiheisiin. Työmaatoiminnot vastaavat vain noin 1 % ja purkuvaihe 2 % päiväkodin koko elinkaaren päästöistä. Kun Korian päiväkodin resurssitehokkuutta tarkastellaan suhteessa komission ehdottamiin rakentamisen resurssitehokkuusindikaattoreihin: - rakennuksen keveydellä on myönteinen vaikutus rakenteen optimointiin (ehdotettu indikaattori 2.1) sekä materiaalien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöihin (ehdotettu indikaattori 1.2). - tällä keveydellä voi olla vaikutuksia rakennuksen ylikuumenemisen riskiin, mutta etenkin pohjoisessa ilmastossa riski voi olla marginaalinen - päiväkodin perustukset on tehty kevein rakenteellisin ratkaisuin, jolla voidaan välttää sekä materiaalien kulutusta että valmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Pilariperustus vaikuttaa olevan helpommin purettavissa kuin yleisemmin käytetty maavarainen betonilaatta. Tämä täyttää purettavuuden ja siirrettävyyden kriteerit (ehdotettu indikaattori 2.3) - kohde on tilaelementtirakenteinen, joka voidaan tarvittaessa siirtää sellaisenaan uuteen käyttöpaikkaan. Vaikka siirron valmistelusta aiheutuukin arviolta 10...20 % lisä rakennuskustannuksiin, mahdollistavat tilaelementit muuntojoustavuuden (ehdotettu lisäindikaattori 2.2). Lisäksi alueellisen palvelurakenteen kustannustehokkaan ylläpidon kannalta tämä voi olla merkittävä etu Vähähiilisen rakentamisen suosituksia toimijoille Kymenlaaksossa - alueelle muodostetaan vähähiiliseen suunnitteluun ja rakentamiseen erikoistuva toimijaverkosto. - toteutetaan vähähiilisen rakentamisen pilottikohteita. Valituissa julkisissa hankkeissa sovelletaan vähähiilistä suunnittelua, lupaehtoja ja rakentamista siten, että tilaaja asettaa tavoitteet joihin muu toteutusketju vastaa - kehitetään palvelurakennusten siirrettävyyttä ja muuntojoustavuutta, kuten talotekniikan helppoa purettavuutta ja päivitettävyyttä. Materiaalien luettelointi ja tuotetietojen sisällyttäminen osaksi kohteen tietomallia auttaisi siirtovaiheen suunnittelua ja toteutusta - kehitystoimiin liitetään viestintä. Kouvolan seudulla tehtävän kehitystyön kaupallistamiseksi olisi tärkeää, että vähähiilisen rakentamisen viestintää pidetään yllä. Kouvolan seudun rakennus- ja jätealan yritykset voisivat profiloitua edelläkävijöiksi resurssitehokkaassa kiertotaloutta toteuttavassa rakentamisessa Vertailu verrokkipäiväkoteihin osoittaa, että Korian päiväkodin valmistusvaiheen hiilijalanjälki on pienin. Mikäli määräluettelon kattavuudesta mahdollisesti johtuvat erot suljetaan pois, on todennäköisin selitys erolle rakennuksen kevyessä perustus- ja alapohjaratkaisussa. Verrokkikohteissa alapohja on toteutettu maanvaraisella betonilaatalla sekä osin paalutuksilla. Näiden rakenteiden valmistusvaiheen hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi, kuin Korialla käytetty kevyt puurakenteinen tuulettuva alapohja teräspaaluilla. Korian päiväkodin hiilivarasto on myös vertailukohteita suurempi. Tämä johtuu pääasiassa rakennuksen rungossa käytetystä sahatavarasta sekä yksinkertaisista puutuotteista. Osien valmistuksen päästöt ovat paljon syntyvää hiilivarastoa pienemmät. Tästä syystä Korian päiväkodin runkoon on väliaikaisesti varastoitunut merkittävä määrä ilmakehän hiilidioksidia.
Kuva 17. Korian päiväkotirakennuksen purkamisesta ja jätejakeiden kierrätyksestä aiheutuvat CO -ekv. päästöt. 2 Yhteenveto Korian päiväkodin purkujätteen kierrätyksen CO 2 ekvivalenttien päästöjen kannalta merkittävimmät jätejakeet ovat muovi, kipsi ja rakennussekajäte. Myös kuljetusvaiheen päästöt erottuvat taulukosta selvästi. Lisäksi voidaan havaita, että betonin kierrätyksen päästöt 2 merkittävimmän osan kierrätysvaiheen päästöistä vertailtavien päiväkotien osalta. Suurempi muodostuva jätemäärä purkuvaiheessa kasvattaa myös jätteiden kuljetuksesta aiheutuvaa päästövaikutusta. Päiväkodit ovat pintaalaltaan erikokoisia (Koria: 1177 m 2, vertailupäiväkoti 1: 497 m 2 ja vertailupäiväkoti 2: 1495 m 2 ), mikä tulee huomioida tuloksia tulkittaessa. Kun kierrätyksen kokonaispäästöt jaetaan rakennusten neliömäärillä, aiheutuu Korian päiväkodin tapaan rakennetun päiväkodin purkujätteistä kasvihuonekaasupäästöjä 17,2, vertailupäiväkoti 1:n purkujätteistä 83,5 ja vertailupäiväkoti 2:n purkujätteistä 185,9 kgco 2/m2. Korian päiväkodissa käytetyistä materiaaleista muodostuu pienempi rakennusjätemäärä kuin muista tarkastelluista päiväkodeista. Toisaalta kierrätyskelvottoman jätteen osuus on Korialla käytetyssä rakentamistavassa suurempi. Kaatopaikkajätteestä valtaosa koostuu mineraalivillajätteestä.
Hankkeen johtopäätökset rakentamisen ja ylläpidon vähähiilisyydestä - Kouvola Innovation Oy: Tulevassa lähes nollaenergialainsäädännön nähtävillä olevassa asetusluonnoksessa hyvää vähähiilisyyden sekä sisäilmaston kannalta on suomalaisen hirsitalo-osaamisen markkinoiden varmistaminen, muuna kuin lomarakennuksena käytettävän massiivihirsirakentamisen asetuksessa saamat lievennykset. Yleisesti rakentamisen kannalta hyvää luonnoksessa on rakenteellisen energiatehokkuuden kriteerien käyttömahdollisuus, mikä sekään ei tietysti automaattisesti lainsäädännöllä tule todetuksi käytönaikaisilla todellisilla energiankulutusluvuilla, osaamisen ja työn laadun varmistamiseksi. Huonoa asetusluonnoksessa on hankkeen tapaustutkimuksen sekä kehittyneimpien yritysten osaamisen kannalta julkisen rakentamisen vaatimustason laskeminen verrattuna aikaisempaan luonnokseen. Ympäristöministeriö tulee kesällä 2017 laatimaan ohjeet julkisten rakennushankkeiden ympäristövaatimuksista. Ohjeilla tasoitetaan tietä vähähiilisyydelle julkisessa rakentamisessa ja korjaustöissä. Myös julkisille puurakennuskohteille luodaan yhtenäiset hankintaohjeet. Ympäristöministeriön tavoitteena on sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin vuoteen 2025 mennessä. Kouvolan kaupungin hyväksytyn ympäristöohjelman 2017-2020 tavoitteena, välillisesti vaikuttaen vähähiilisyyteen, kaupunki hyödyntää kiinteistöissään kustannustehokkaita lämmön talteenoton ratkaisuja sekä energiatehokkaita valaistusratkaisuja. Suorina tavoitteina ympäristöohjelmassa laadukkaan ympäristön osalta on mm. luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen sekä uusiutuvien ja alueellisten luonnonvarojen hyödyntävien tuotannon ja palveluiden edistäminen. Ympäristöystävällisen kaupungin osalta on ympäristöohjelman tavoitteena pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia etenkin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Toteutetun ja tutkitun kohteen perusteella valtaosa elinkaaren päästöistä muodostuu rakennusmateriaalien valmistuksesta. Kohteen toteutustavalla työmaatoiminnot vastaavat vain noin 1 % ja rakennuksen purkuvaihe 2 % päiväkodin koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi verrokkipäiväkoteihin verrattuna Kouvolan kohteen valmistusvaiheen hiilijalanjälki on ylivoimaisesti pienin, kuten myös elinkaaren lopussa syntyvä rakennusjätemäärä Vuonna 2017 ympäristöministeriö tulee laatimaan ohjeet julkisten rakennushankkeiden ympäristövaatimuksista, sekä julkisille puurakennuskohteille yhtenäiset hankintaohjeet. Ministeriön tavoitteena on sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin vuoteen 2025 mennessä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2017 2020 tavoitteena on pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia etenkin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä Kouvolassa on vähintään osassa sen rakennushankkeita ministeriötä nopeammat valmiudet vähähiilisyyden määrittelyyn rakentamisen osalta vähähiiliseen suunnitteluun ja rakentamiseen on syytä muodostaa alueelle toimijaverkosto osahankkeessa suositelluin tehtävin
Rakennuksen käytön vähähiilisyydestä, osahanke Aalto - yliopisto Yhteenveto Hankkeessa rakennuksen energian kulutus on vähähiilisyyden laskennassa laskettu energiatodistuksen pohjalta, ja Korian päiväkodin energiankulutus laskettiin käyttäen Energiateollisuus ry:n energian vähähiilisyyden skenaariota. Skenaarion mukaan sähköntuotannon hiilijalanjälki laskee asteittain vuoteen 2050 mennessä. Todellisuudessa alueelliset ratkaisut voivat vähentää sähkön hiilijalanjälkeä entisestään. Korian päiväkoti edustaa nykyaikaista energiatehokasta julkista rakentamista, jossa sen elinkaaren päästöistä valtaosa muodostuu rakennusmateriaalien valmistuksesta. Kouvolan sähköntuotannon ensimmäisenä vuosikymmenenä käytetty hiilijalanjälki 0.1995 kgco 2e/kWh on hieman pienempi kuin Suomen keskitaso. Seuraavina vuosikymmeninä on oletettu, että sähköntuotannon CO 2-päästöt (kgco 2e/kWh) alenevat em. energiateollisuuden raportissa oletetuin kertoimin: 0.1330 > 0.0886 > 0.0443 > jne. Tapauskohteessa on käytössä maalämpö.
Elinkaaren CO 2-päästöihin sekä materiaalien elinkaariin sisältyy kuitenkin useita indikaattoreita, jotka voivat joskus olla keskenään ristiriitaisia. Lisäksi niillä voi tapauskohtaisesti olla hyvin erilainen vaikutus rakentamisen hinnanmuodostukseen. Resurssitehokkuuden indikaattorien käyttöönotto ei vaikuta mahdolliselta, ellei suunnittelukäytäntöjä kehitetä edelleen eri alojen varhaisempaa yhteistyötä kohden. Hankkeen johtopäätökset rakennuksen käytön vähähiilisyydestä - Kouvola Innovation Oy: Kuten jo mainittuna johtopäätöksenä elinkaarikustannuksissa, energiatehokas suunnitteluratkaisu on ulotettava energia- ja kustannustehokkaaseen ylläpitoratkaisuun. Käytönaikaisen ylläpitokustannusten optimoimiseksi kaikilla elinkaaren toimijoilla on oltava yhteiset tavoitteet. Nämä olisi oltava tiedossa ja pureksittavana käyttäjälle ja ylläpitäjälle jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Elinkaarikustannuksista eritoten käyttökustannukset olisi otettava kilpailutuksen kriteereiksi pelkkien investointikustannusten rinnalle. Tämä aiheuttaa tilaaja- ja rakennuttajille organisaatioiden sisällä muutoksia, sillä asiat on perusteltava eri tavoin. Päätöksenteossa tulevat korostumaan entistä enemmän avoimuus, kokonaisuuksien ymmärtäminen, toiminnan läpinäkyvyys ja vankka ammatti- sekä projektinjohtamistaito. Euroopan komission vähähiilisen talouden tiekartta edellyttää kokonaisuutena kasvihuonekaasujen päästöjen leikkausta 40 prosentilla vuoteen 2030 ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvan energian osuus Euroopan sähköntuotannossa on oltava 50 prosenttia, ja resurssitehokkuuden tiekartan mukaan uusiutuvan energian käyttö on oltava 27 prosenttia vuonna 2030. Kouvolan kaupungin hyväksytyn ympäristöohjelman 2017-2020 tavoitteena uusiutuvan energian osuus Kouvolan alueen energiatuotannosta kasvaa. Kaupunki korvaa omalta osaltaan, ja osaltaan myötävaikuttaa mahdollisimman monen kiinteistön öljylämmityksen korvaamista uusiutuvaa energiaa käyttävällä järjestelmällä. Monien suurimpien yritysten strategiassa on jo esimerkiksi elinkaaren aikaisten päästöjen pienentäminen esim. uusiutuvilla polttoaineilla. Kymenlaakson on huomioitava tämä mahdollisesti alueelle sijoittuvien yritysten osalta. Vain yhtenä esimerkkinä, esimerkiksi Restel Oy suorittaa jo vuosittain jokaisessa hotellissaan säännöllisen hiilijalanjälkimittauksen CO 2 / hlö / yö ja yleisemmin ympäristöjohtamisen seurantaa. Suomen ympäristöministeriöllä on kestävän rakentamisen suunnittelun ohjeissa pääindikaattorina resurssituottavuus ja makrotason tavoitteena käytön vähähiilisyyttä ajatellen optimaalinen rakennuksen elinkaaren energiankulutuksen kasvihuonepäästöt. Tapauskohteessa on muista Kouvolan vastaavista kohteista poikkeuksellisesti käytössä maalämpö, primäärienergiana sähkö. Maalämpö tulee kaukolämmön ohella primäärienergiakertoimineen olemaan entistä vahvempi uudisrakentamisen sijoittumisen perusta tulevan uuden energialainsäädännön perusteella. Kaukolämpökohteen käytön kustannuksia eikä sen vähähiilisyyttä ei hankkeessa käsitelty. Kouvolan paikallisen sähköntuotannon ensimmäisenä vuosikymmenenä käytetty hiilijalanjälki on hieman Suomen keskitasoa pienempi, ja energian tuotannon päästöjen suunta on aleneva.
Kouvolan päiväkodin energiankulutus on laskettu käyttäen Energiateollisuus ry:n energian vähähiilisyyden skenaariota. Käytönaikaisen ylläpitokustannusten optimoimiseksi kaikilla elinkaaren toimijoilla on oltava yhteiset tavoitteet ja tämä on oltava esillä omistajalle, käyttäjälle ja ylläpitäjälle jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Monen suuryrityksen tavoitteena on jo kiinteistöjen elinkaaren aikaisten päästöjen pienentäminen esimerkiksi uusiutuvilla polttoaineilla ja ympäristöministeriön makrotason tavoitteena käytön vähähiilisyyttä ajatellen optimaaliset rakennuksen elinkaaren energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Kouvolan kaupungin hyväksytyn ympäristöohjelman 2017-2020 tavoitteena uusiutuvan energian osuus Kouvolan alueen energiatuotannosta kasvaa, ja kaupunki tulee omalta osaltaan myötävaikuttamaan mahdollisimman monen kiinteistön öljylämmityksen korvaamista uusiutuvaa energiaa käyttävällä järjestelmällä
Tietomallintamisesta, osahanke Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Materiaalit Visualisoinnit Mitat, määrät ja massat Simuloinnit ja analyysit Kommunikointi BIM Piirustukset Raportit Asennusjärjestys Aikataulut Yhteenveto Hankkeessa tuotettiin opinnäytetyönä BIM Tietomallien mahdollisuudet ja käyttö Kymenlaaksossa selvitys. BIM tietomallissa ennen fyysistä rakentamista rakennus rakennetaan digitaalisesti. Oikein käytettynä tietomalliteknologia tehostaa koko rakennuksen elinkaaren prosesseja aina suunnittelun aloittamisesta purkamiseen asti. Suuri ongelma tietomallin hyväksikäytössä on tarvittavan tiedon määrittämisen löyhyys ja osaamisen puute. Nämä asiat kuitenkin korjaantuvat todennäköisesti, kun BIMpohjainen työskentely saadaan vakiinnutettua rakennusalalle ja ohjelmistot hallitaan kunnolla. Haastatteluaineiston ja eri lähteistä kerätyn tiedon pohjalta teknologiaa käytetään tällä hetkellä Kymenlaakson alueella vielä vähän. Tietomallintamisen rakennusalalle tuomien hyötyjen sekä suurten toimijoiden siihen jo nyt panostaman ajan ja rahan vuoksi se tulee kuitenkin varmasti lisääntymään tulevaisuudessa. Rakentamisen vähähiilisyyden edistämiseen tietomalleilla on hyvin paljon potentiaalia. Paitsi että tarkan suunnittelun ansiosta rakennusten materiaalitehokkuus paranee, mahdollistavat tietomallit rakennusten ympäristöanalyysien tekemisen nykyistä aikaisemmassa vaiheessa rakennushanketta. Vaikka BIM tehostaakin jo nyt hiililaskelmia, vielä tällä hetkellä ei juuri ole tarjolla puhtaasti tietomallipohjaisia hiililaskureita. Puutteistaan huolimatta ArchiCAD ja sen EcoDesigner-laajennus ovat kuitenkin hyvä esimerkki siitä, mitä vähähiilisen rakentamisen suunnittelun tulisi olla, ja millaista se varmasti tulevaisuudessa onkin. Hankkeen johtopäätökset tietomallintamisesta - Kouvola Innovation Oy: Tietomallintaminen koko rakennuksen elinkaaren osalle tuotuna toimijoiden käyttöön vaatii tietenkin kokonaisvaltaisen suunnittelu- ja ylläpitojärjestelmän nykyaikaisilla ja ennen kaikkea yhteensopivilla kommunikaatiovälineillä sekä suunnittelijoiden, toteuttajien, käyttäjien että sirpaloituneiden ylläpitoorganisaatioiden käyttöön. Helpoin osuus tässä on suunnittelujärjestelmä, joka onkin jo suurimmilla suunnittelutaloilla käytössään.
Että eri ohjelmistot ovat yhteensopivia, ja käyttö toteutettavissa ja seurattavissa myös käyttäjä- ja ylläpitoportaissa, onkin vielä paljon pidemmässä varressa. Ainoa todellinen vaihtoehto, että tietomallintamisen laajenemiseen ja hyötyjen ulosmittaukseen aina rakennuksen käyttö- ja ylläpitokustannusten, tulevien laajennus- ja muutostöiden valmisteluun sekä rakennuksen siirron tai lopullisen purkamisen jätteiden ennakointiin, on että tilaajille/rakennuttajille kehittyy oma tietohallinnan alihankintaverkosto tai uusi oma asiaan perehtynyt henkilöstö. Yksityiskohtana, jo tiedostokoot yksittäisestä rakennuksesta tulevat tiettävästi kokonaisuuden huomioonottavissa 3D - tietomallisovelluksissa olemaan gigan ja gigoja. Tietomalli ehkä parhaimmassa ominaisuudessaan insinöörin katsantokannalla palvelee tietenkin rakennuksen muutos- tai korjaushankkeessa tilaajalle, suunnittelijalle että käyttäjälle hahmottamalla helposti tulevan muuttuneen rakennuksen. Rakentamisen vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden laskentaan sekä esimerkiksi puurakentamisen edistämiseen tietomalleilla on epäilemättä potentiaalia. Täydellisellä mallinnuksella hankkeiden materiaalitehokkuus paranee, ja tietomallit rakennusten suunnitteluvaiheessa mahdollistaa ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä materiaalien että käytön osalta. puhtaita kokonaisvaltaisia tietomallinnustyökaluja ei vielä ole, suunnitteluyrityksille rakentamisen ja talotekniikan mallinnuksia ja yhteensopivuuttakin on, mutta kysymys ei olekaan tästä, vaan koko elinkaaresta. Peruspuute kestää kauan, ennen kuin hyötyjä.
Terveellisestä, elvyttävästä ja terapeuttisesta suunnittelusta, osahanke Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Hankkeessa tuotettiin opiskelijoille suunnattu kalvosarja - Restoratiivinen suunnittelu - perusteet ja suhde vähähiilisyyteen. Yhteenvedossa todetaan vähähiilisen rakentamisen ei välttämättä olevan samalla restoratiivista, mutta tavoitteet ovat mahdollista yhdistää. Restoratiivinen suunnittelu kuitenkin on yleensä samalla vähähiilistä, sillä siinä hyödynnetään luonnonmateriaaleja, luonnonvaloa, käyttäjälähtöistä suunnittelua, ja parannetaan ihmisten hyvinvointia. Puu materiaalina toteuttaa näitä molempia tavoitteita, visuaalisena elementtinä ja sisäilman laadun kautta suoraan sekä rakenteellisena elementtinä esim. rakentamisen laadun ja muuntojoustavuuden kautta. Hiilijalanjäljen laskenta ja rakennusten ympäristöluokitukset tulevat olemaan osa rakennusprosessia. Tapauskohteena olleen Kouvolan kaupungin Korian päiväkodin sisätilojen suunnittelussa päähuomio on kiinnitetty hyvään sisäilmaan ja tilojen käytettävyyteen. Restoratiivisuus lopputuloksessa määräytyy suurelta osin suunnitteluvaiheessa ja tämä korostaa tilaajiin kohdistuvan informaation levittämisen tärkeyttä. Luotettavalla ja tutkitulla tiedolla voidaan ohjata materiaalivalintoja restoratiiviseen suuntaan. Luonnonmateriaalipohjaiset ratkaisut ovat voimakkaasti kasvava kansainvälisen tutkimuksen suuntaus, jonka alle restoratiivinen suunnittelu ja vähähiilinen puurakentaminen kuuluvat. Restoratiivisuuden osalta olisi mahdollista kehittää innovatiivinen uusi menetelmä sisäympäristön tai rakennetun ympäristön ominaisuuksien arviointiin suhteessa ihmisen fysiologiaan ja psykologisiin vaikutuksiin. Ympäristöministeriöllä kestävän rakentamisen pääindikaattorina ovat resurssituottavuus ja makrotason tavoitteena tätä restoratiivista sisustussuunnittelua ajatellen terveelliset ja viihtyisät tilat.
Julkisen puurakentamisen aluetalousselvityksestä, osahanke Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti Osahankkeen yhteenveto ja johtopäätökset myöhemmin. Puurakentamisesta, puu runkorakenteena hankkeessa yleisesti Kouvola Innovation Oy Yhteenveto Tässä raportissa puutuotteelle on laskettu ainoastaan fossiiliset CO 2 päästöt. Eloperäinen osa hiilijalanjäljestä on jätetty huomiotta, koska tase on nolla koko elinkaaren aikana tarkasteltuna. Kouvolan kaupungin Korian päiväkoti edustaa nykyistä energiatehokasta julkista rakentamista. Uusien energiatehokkaiden rakennusten vähähiilisyys toteutuu parhaiten silloin, kun rakennusmateriaalien valmistus aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa kotimaiset puutuotteet, joiden puuaines on kuivattu uusiutuvalla energialla ja joiden kuljetusmatkat ovat lyhyet. Energiatehokkuus on olennainen tekijä sekä päästöjen että kustannusten vähentämisessä. Korian päiväkodin esivalmistettu rakentaminen voi vähentää raaka-aineiden tarvetta, vähentää jätettä, nopeuttaa rakennushankkeita sekä parantaa rakennussektorin tuottavuutta. Puun käyttö rakentamisessa mahdollistaa EU:n kiertotaloustavoitteita sekä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja jätteiden määrää. Samalla se voi tukea alueellista työllisyyttä. Uuden jätedirektiivin mukaan 70 prosenttia purkujätteestä on kierrätettävä. Rakennusjätteen osalta Suomen tavoitteena on saavuttaa sama 70 prosentin kierrätysaste materiaalikierrätyksenä vuonna 2020. Ympäristöministeriöllä kestävän rakentamisen pääindikaattorina ovat resurssituottavuus ja makrotason tavoitteena puurakentamista ajatellen resurssitehokkaat materiaalien elinkaaret. Ympäristöministeriön mukaan edellä mainitussa materiaalien resurssitehokkuudessa rakentamisessa on otettava huomioon rakenteellinen, sekä muodon että materiaalien, optimointi, rakennuksen muuntojoustavuus, purettavuus sekä rakennus- ja purkujätteen minimointi