Vastaanottaja Maavoimien Esikunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.3.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI
AMPUMA- JA HARJOITUSALUEET MELULLE ALTISTUVIEN ANALYYSI Päivämäärä 26.3.2013 Laatija Hyväksyjä Jari Hosiokangas ja Tiina Kumpula Asko Parri Viite 82110340-32 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvityksen toteutus 1 2.1 Yleistä harjoitusalueiden melusta 1 2.1.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden suositusarvot 2 2.1.2 Ampumaratamelun ohjearvot 2 2.2 Lähtötiedot 3 2.3 Analysointi 3 3. Tulokset 4 4. Tulosten arviointi 6 LIITTEET 6 LÄHTEET 6
1 1. JOHDANTO Puolustusvoimilla on yli 70 käytössä olevaa ampuma- ja harjoitusaluetta eri puolilla Suomea. Tähän selvitykseen on otettu mukaan 38 aluetta, joita käytetään ampumatoiminnan harjoitteluun. Harjoitustoiminta sisältää ammuntoja pienikaliiberisilla ja raskailla aseilla sekä räjähteillä. Alueilla harjoitettava ampumatoiminta aiheuttaa ympäristöönsä melua, ja sille voidaan altistua alueiden ulkopuolellakin. Melulle altistuvien asukkaiden ja loma-asutuksen kokonaismäärää ei ole aikaisemmin selvitetty kokonaisvaltaisesti. Tällä selvityksellä puolustusvoimat täyttää ympäristönsuojelulain edellyttämää selvilläolovelvollisuutta toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Ympäristönsuojelulain uudistamisen (v.2000) jälkeen puolustusvoimien toiminnat tulivat luvanvaraisiksi. Ampuma- ja harjoitusalueiden osalta ympäristönsuojeluasetuksessa ei ole säädetty ympäristöluvan tarpeesta. Näin ollen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöluvan tarpeen ratkaisee ympäristölupaviranomainen YSL 28 :n 2 momentin perusteella. Toistaiseksi ympäristölupa on vaadittu kolmeen kohteeseen. Ympäristölupakäsittelyssä on tarpeen tietää toiminnan meluvaikutukset. Tässä selvityksessä on määritetty puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristömelulle altistuvien asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen (lomarakennusten) lukumäärä paikkatietopohjaisesti. Tietolähteinä on käytetty Väestörekisterikeskuksen tietoja sekä ampuma- ja harjoitusalueiden meluselvityksiä. Puolustushallinnolla on vuosina 2011-2015 edessä laaja uudistus, joka koskee puolustusvoimien rakenteita ja toimintatapoja. Uudistuksen seurauksena lakkautetaan joitain joukko-osastoja sekä ampumaratoja ja ampuma- ja harjoitusalueita. Altistuvien määrä päivitetään kun puolustusvoimauudistus on tullut voimaan ja siihen liittyvät toimenpiteet toteutuneet. Työ on tehty puolustusvoimien tilauksesta ja Maavoimien Esikunnan toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas ja suunnittelijana ins(amk) Tiina Kumpula. Tilaajan edustajana ja työn valvojana on toiminut meluasiantuntija ins (AMK) Asko Parri. 2. SELVITYKSEN TOTEUTUS Tässä selvityksessä altistuvien määrän arviointi tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla, jossa yhdistettiin ampuma- ja harjoitusalueille määritetyt melualueet, asukasmäärätiedot sekä vapaa-ajan asuntojen tiedot. 2.1 Yleistä harjoitusalueiden melusta Harjoitusalueilla ammutaan sekä pienikaliiberisilla että raskailla aseilla. Raskaiksi aseiksi luokitellaan kaikki > 20 mm kaliiperiset aseet ja räjähteet sekä välineet jotka sisältävät räjähdysainetta yli 60 g TNT:tä vastaavan määrän (Pääesikunta, 2005). Näitä ovat mm. tykit, raketinheittimet, kranaatinheittimet, singot, ohjukset, ilmatorjunta-aseet, räjähteet, miinat sekä erilaiset panokset.
2 Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista sekä paineaalto voi aiheuttaa äänen lisäksi tärinää ja räminää. Äänen merkittävin taajuussisältö on usein välillä 10-300 Hz Ampumatoiminnan melun arvioinnissa käytetään taajuuspainotuksia, joista yleisimmät ovat A- ja C-painotukset. A-painotus jäljittelee ihmisen kuulon herkkyyttä eri taajuuksille, ja siksi se on pääasiallinen arviointisuure. A-painotusta käytetään myös yleisesti muidenkin ympäristömelulähteiden, kuten liikennemelun, arviointiin. Raskaiden aseiden ja räjähteiden arvioinnissa on lisäksi käytössä C-taajuuspainotus, joka ottaa A-painotusta enemmän huomioon pienitaajuista melua. Pienikaliiberisten aseiden (esim. kiväärit ja pistoolit) melu on suuritaajuisempaa, ja sitä arvioidaan A-taajuuspainotettuna enimmäistasona. Pienikaliiberisten aseiden melulla on yleensä vähäisempi merkitys ampuma- ja harjoitusalueiden melussa verrattuna raskaisiin aseisiin ja räjähteisiin. 2.1.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden suositusarvot Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun sallituista tasoista ei ole olemassa lainsäädäntötasoista ohjeistusta. Tällä hetkellä niiden ympäristömelua arvioidaan yleensä puolustusvoimien sisäisen ohjeen Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohje mukaisesti (Pääesikunta, 2005). Ohjeessa on annettu suositusarvot ympäristömelutasoille kolmella eri arviointisuureella: o L Aeq 7-22, eli kaikkien melutapahtumien aiheuttama keskimääräinen melutaso A- taajuuspainotettuna klo 7-22 väliselle ajalle jaettuna. o L CE, eli C-taajuuspainotettu äänialtistustaso yhdelle melutapahtumalle. Äänialtistustaso kuvaa äänitasoa jossa äänienergia vapautuu 1 sekunnin aikana. o L Cpeak, eli melutapahtuman huipputaso C-taajuuspainotettuna. Suositusarvot: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama ympäristömelu ei saa ylittää asuntojen pihaalueilla seuraavia arvoja: kaikkien melutapahtumien aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22 55 db. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 db ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. yhden melutapahtuman L CE 100 db yhden melutapahtuman L Cpeak 115 db 2.1.2 Ampumaratamelun ohjearvot Mikäli ampuma- ja harjoitusalueella on pienikaliiberisten aseiden ampumarata, sen meluun sovelletaan VNp 53/97 mukaisia ampumaratamelun ohjearvoja. Joissain selvityksissä ohjearvoja on käytetty myös harjoitustoiminnan paukkupatruuna-ammunnan melun arviointiin, koska se on luonteeltaan ampumaratamelua vastaavaa. Valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaan ampumaradan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määriteltynä seuraavia arvoja (taulukko 2.1).
3 Taulukko 2.1. Ampumaratamelun ohjearvot (VNp 53/97) Alue Ohjearvo, L AImax, db Asumiseen käytettävät alueet 65 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 db Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä 60 db läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 db Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db Luonnonsuojelualueet 60 db Ohjearvoja sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä, tosin niitä sovelletaan yleisesti myös ympäristölupamenettelyssä. 2.2 Lähtötiedot Yhteensä tutkittuja ampuma- ja harjoitusalueita oli 38 kpl, joiden melualueet saatiin puolustusvoimilta. Melualueet perustuvat tehtyihin meluselvityksiin, joissa meluvyöhykkeet on määritetty melun laskentamallilla (Kragh ym, 1982). Melualueet perustuvat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta toiminnan aiheuttamaan impulssikorjattuun (+9dB) keskiäänitasoon L Aeq7-22. Tällöin ne ovat vertailukelpoisia esimerkiksi tieliikennemelulle tehtyihin selvityksiin. Meluselvityksissä on laskentamallilla otettu huomioon tärkeimmät melun leviämiseen liittyvät seikat, kuten ampumasuunta, aseen suuntaavuus, vallit ja muut maaston muodot. Kasvillisuuden vaikutusta ei ole otettu huomioon, koska kasvillisuuden määrä ja laatu vaihtelee vuosien ja vuodenaikojen mukaan. Raskaiden aseiden ja räjähteiden melu on myös pienitaajuista, jota kasvillisuus ei juuri vaimenna. Laskentamallilla määritetyistä meluvyöhykkeistä on muodostettu melualueet kuvaamaan selkeällä tavalla melun leviämistä ja sen vastaavuutta ympäristössä mitattaviin melutasoihin. Esimerkiksi pienipiirteiset polveilut meluvyöhykkeissä on suoristettu ja erilliset pienet saarekkeet jätetty pois. Asukastiedot tilattiin Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä (RHR), ja ne ovat huhtikuun 2012 tilanteen mukaisia. Rekisteritieto sisälsi koordinaattipisteinä mm. rakennuskohtaisesti asukkaiden määrän sekä rakennuksen käyttötarkoituksen (mm. vapaa-ajan asunnot, tilastokeskuksen luokka 041 ). 2.3 Analysointi Melualueet sekä asukas- ja lomarakennustiedot vietiin ArcView paikkatieto-ohjelmistoon. Ohjelmistossa analysoitiin asukkaiden ja lomarakennusten lukumäärät eri melualueilla. Kuvassa 2.1 on esitetty esimerkki näkymästä paikkatieto-ohjelmaan, jossa on melualuekäyrästö, asukaspisteet sekä loma-asuntopisteet. Liitteenä 1 on esitetty kohdekohtaiset karttakuvat analyysin pohjana olleista melualueista. Karttoja vertailtaessa on huomioitava, että mittakaava on Hukkakeron ja Rovajärven kartoissa muita suurempi johtuen niiden melualueiden koosta.
4 Kuva 2.1. Näkymä paikkatieto-ohjelmaan, jossa karttapohjalla melualuekäyrät ja pistemäiset asukas- ja lomarakennusobjektit. 3. TULOKSET Paikkatietoanalyysin tulokset on esitetty taulukossa 3.1. Tuloksena on esitetty kohdekohtainen melulle altistuvien asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärä. Altistumisen raja-arvona on käytetty suositusarvo-oppaan mukaista päivän keskiäänitasoa L Aeq7-22 55 db, paitsi Hukkakerossa, jossa raja-arvona on ollut L CE 100 db. Tämä johtuu siitä että Hukkakerossa syntyy vain yksi tai kaksi voimakasta melutapahtumaa yhden päivän aikana.
5 Taulukko 3.1. Melulle altistuvien määrä kohteittain Alue Asukkaita L Aeq7-22 >55 db Vapaa-ajan asuntoja L Aeq7-22 >55 db Gyltö 7 87 Hyvinkään lentokenttä - - Hälvälä 361 18 Hämeenkangas - - Hätilä 110 0 Ilveskallio - - Isosaari 3 4 Jaamankangas 145 12 Kassunkuru 24 2 Katajaluoto - - Keuruu 247 30 Kiikalan lentokenttä - - Kyläjärvi 503 35 Kymin lentokenttä 3 1 Lelun Teirikallio 56 2 Lohtaja 4 88 Mustamaa - - Mäkiluoto 1 16 Pahkajärvi 135 335 Palolampi 3 14 Pohjankangas 436 3 Raasi 1 18 Reila 304 441 Rovajärvi 61 193 Russarö 1 0 Santahamina 1454 37 Sotinpuro 5 6 Syndalen 45 54 Säkylä 75 27 Taipalsaari 12 52 Upinniemi 250 447 Utti - - Valkjärvi 55 5 Vallanjärvi 0 0 Vuorisjärvi 8 2 Vuosanka 6 6 Örö 1 42 YHTEENSÄ (LAeq) 4316 1977 L CE >100 db L CE >100 db Hukkakero (LCE) 0 7 - = melualuetta ei ole määritetty
6 4. TULOSTEN ARVIOINTI Tulosten perusteella puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ampumamelulle altistuu reilut 4 300 asukasta. Tulos koostuu 31 alueen tiedoista, ja se suurenee kun jatkossa analysoidaan jäljellä olevat 7 aluetta joista melualuetieto puuttuu. Vertailun vuoksi puolustusvoimien ampumaratojen L AImax melualueilla on aiemmin tehdyn selvityksen mukaan noin 2500 asukasta (Ramboll Finland Oy, 2011). Ympäristöministeriön laatiman vuoden 2003 tilanteeseen perustuvan arvion (Liikonen, 2005) mukaan siviiliampumaratojen melulle altistuisi noin 2000 4000 asukasta. Vastaavasti esimerkiksi yleisten teiden melualueilla on arvioitu asuvan 350 000 ja katujen melualueilla 400 000 asukasta. Yhteensä ohjearvot ylittävälle melulle arvioidaan altistuvan 838 000 asukasta. Ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden melulle altistuvien osuus on tästä näin ollen alle 1%. Ampuma- ja harjoitusalueiden yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melualueilla olevien vapaa-ajan asuntojen lukumäärä on vajaa 2000. Tällä on merkitystä siihen, että vilkkaimpana loma-aikana melulle altistuvien ihmisten määrä on suurempi kuin lomakausien ulkopuolella. Tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska alueista on tehty maastomallin huomioiva melumallinnus, ja altistuvien asukkaiden ja lomarakennusten sijaintitieto on ajantasaista. Tulokset ovat myös vertailukelpoisia esimerkiksi liikennemeluselvitysten kanssa, koska mallinnusmenetelmät ovat samankaltaisia. Erona liikennemeluun, ampuma- ja harjoitusalueilla melu on ajoittaista eikä yleensä ajoitu yöaikaan. LIITTEET Liite 1. Kartat kohdekohtaisista melualueista, 6 s. LÄHTEET Ympäristöministeriö, 2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Liikonen, 2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa. Tilannekatsaus 2005. Suomen ympäristö 809, Ympäristöministeriö 2005. Ramboll Finland Oy, 2011. Puolustusvoimien ampumaradat. Melulle altistuvien analyysi. Kragh, J ym, 1982. Environmental Noise from Industrial Plants. General Prediction Method. Report n:o 32. Danish Acoustical Institute, Lyngby, Denmark, 1982
Liite 1. Melualuekartat, 6 sivua