KONTTISUON TUULIVOIMA- PUISTO, SOINI MELUMALLINNUS

Vastaanottaja UPM Wind Holdings Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.2.2015 Viite 1510011135 KONTTISUON TUULIVOIMA- PUISTO, SOINI MELUMALLINNUS

KONTTISUON TUULIVOIMAPUISTO, SOINI MELUMALLINNUS Päivämäärä 11.2.2015 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Meluselvitys tuulivoimahankkeen kaavoitusta varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2013 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510011135 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melunlaskenta 4 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 4 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 4.1 Mallinnuksen tulokset 5 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 5 4.3 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 6 4.4 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 6 4.5 Pienitaajuinen melu 6 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot Meluvyöhykekartta: L WA = 106,0 db; HH = 141 m Meluvyöhykekartta: L WA = 107,5 db; HH = 137 m

MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ UPM Wind Holdings Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Konttisuolle Soiniin. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on kaavoitusta varten tehtävä selvitys, joten meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamalli oli ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkasteltiin melutasoja ympäristössä kahden vaihtoehtoisen laitosmallin melutietojen pohjalta. Tässä vaiheessa suunnittelua laitosvalintaa ei ole vielä lopullisesti tehty. Työ on tehty UPM Wind Holdings Oy:n toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä oli Sirpa Korhonen. Rambollissa meluselvityksestä on vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT Melun huomioimista tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on ohjeistettu ympäristöministeriön julkaisussa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, jossa on annettu tuulivoimalaitosten melulle suunnitteluohjearvot. Valtioneuvoston päätös 993/1992 koskee melutason yleisiä ohjearvoja. Valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melusta on valmisteilla. 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Taulukossa 2.2.1 on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukossa 2.2.2 on esitetty pienitaajuisen melun ohjearvot. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta YVA- ja kaavoitusvaiheessa seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Mallinnukset tehtiin kahdella eri tuulivoimalamallilla, Vestas V126-3.3MW ja Nordex N117/3000. Laitosten sijainnit mallinnettiin 13.1.2015 päivätyn kaavaehdotuksen mukaan. Tuulivoimaloiden tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1. Taulukossa 3.1.1 on esitetty tuulivoimalaitosten suunniteltujen sijaintien koordinaatit sekä maanpinnan korkeus suunnitellulla sijaintipaikalla. Taulukko 3.1.1. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Maanpinnan korkeus N / lat E / lon Z 1 6958298 369040 223 2 6958287 368575 220 3 6958170 370781 235 4 6958153 371320 231 5 6958133 370267 232 6 6958063 367968 216 7 6957652 371587 227 8 6956711 371359 223 Tuulivoimalamallin Nordex N117 laitoksella napakorkeutena käytettiin on 141 metriä. Valmistajan ilmoittama voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 106,0 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Tuulivoimalamallin Vestas V126-3.3MW laitoksella napakorkeutena käytettiin on 137 metriä. Valmistajan ilmoituksen mukaan Vestas V126-3.3MW -laitoksen voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 107,5 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan 1/1 -oktaavikaistoittain voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin laitosmallin ilmoitettuihin 1/3 oktaavikaista tietoihin perustuen. Laitosvalmistajat ovat antaneet molempien laitosten kokonaisäänitehotasolle takuun. Jos ilmoitettuja melupäästöarvoja ei saavuteta tietyllä tuulennopeudella, voidaan yleensä tuulivoimalan kierrosnopeutta rajoittaa ja roottorin lapakulmia säätää siten, että arvoihin päästään. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon.

MELUMALLINNUS 4 3.2 Melunlaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskenta neljään tuulivoimaloita lähinnä olevaan pisteeseen, josta käy ilmi tarkat keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistaja toimittamia 1/3-oktaavikaistatietoja Nordex N1170 -laitoksen enimmäisäänitehotasolle (L WA = 106,0 db) sekä Vestas V126 laitoksen enimmäisäänitehotasolle (L WA = 107,5 db). Suunnitteilla olevan tuulipuiston aiheuttamaa pienitaajuista melua tarkasteltiin puistoa lähinnä olevien vakituisten asuintalojen kohdalla (4 tarkastelupistettä), missä meluvyöhykelaskennan mukaan on voimakkain melutaso. Tarkastelupisteet on esitetty kuvassa 3.2.1. Rakennusten sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Kuva 3.2.1. Tarkastelupisteiden (1-4) sijainnit. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään lasken-

MELUMALLINNUS 5 tamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Melukartoissa esitetyt rakennusten käyttötiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 2 ja 3. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 8 m/s tai enemmän 10 m korkeudella maanpinnasta. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Taulukossa 4.1.1 on esitetty melulle eniten altistuvien kohteiden sijainnit sekä melulaskennassa saatu kokonaisäänitaso (taajuuskaistalla 25 10 000 Hz) tarkastelupisteissä. Taulukko 4.1.1. A-painotetut melutasot eniten melulle altistuvien kohteiden kohdalla (ulkomelutaso) Reseptori N / lat E / lon Z / m L Aeq / db Nordex N117, L WA 106,0 db (liite 2) Vestas V126, L WA 107,5 db (liite 3) 1 6959610 367666 223 31,0 33,0 2 6959490 370243 234 34,0 36,0 3 6956871 368817 227 33,7 35,7 4 6957136 369819 239 36,1 38,2 Liitteessä 2 esitetyn Nordex N117 (L WA 106,0 db) laitoksella tehdyn mallinnuksen 35 40 db:n meluvyöhykkeelle jää suunnitellun tuulivoimapuiston eteläpuolella yksi vakituinen asuinrakennus. Muiden vakituisten asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso on mallinnuksen mukaan alle 35 db. Liitteessä 3 esitetyn Vestas V126 (L WA 107,5 db) laitoksella tehdyn mallinnuksen mukaan kolme vakituista asuintaloa on 35 40 db:n meluvyöhykkeellä. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso on mallinnuksen mukaan alle 35 db. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavavaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Vestas V126-3.3MW ja Nordex N117/3000 laitosmallit eivät käytettävissä olevien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen.

MELUMALLINNUS 6 4.3 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat molemmilla laitosmalleilla vakituisen asutuksen kohdalla ja lomaasutusalueilla melutason yleiset ohjearvot. 4.4 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja käyttäen valmistajan takaamaa melupäästöarvoa tai laitokselle määritettyä tunnusarvoa (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuu-/tunnusarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Nordex N117 (L WA 106,0 db) laitosmallilla tehdyn laskennan mukaan (liite 2) melutaso alittaa vakituisen asutuksen luona päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db sekä yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Kaikkien loma-asuntojen kohdalla melutaso on alle päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 35 db. Vestas V126 (L WA 107,5 db) laitosmallilla tehdyn laskennan mukaan (liite 3) melutaso on vakituisten asuintalojen kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db sekä yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Loma-asutusalueilla alitetaan päiväajan suunnitteluohjearvo 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvo 35 db. 4.5 Pienitaajuinen melu Nordex N117 laitoksella laskettuna Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojen yöohjearvoihin verrattuna, suurin rakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on 80 Hz:n ja 100 Hz:n terssikaistoilla noin 3 4 db (tarkastelupiste 4). Muilla taajuusalueen 50 200 Hz välisillä terssikaistoilla vaadittava vaimennus on tätäkin pienempi. Kaikissa tarkastelupisteissä vaadittava ulkovaipan ääneneristävyys on hyvin vähäinen, ts. heikomminkin ääntä eristävä rakenne riittää vaimentamaan melutason alle ohjearvojen. Pienitaajuinen ulkomelu 1 2 3 4 Asumisterveysohjeen mukainen ohjearvo sisämelulle 80 70 60 50 L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.5.1. Pienitaajuisen ulkomelun laskentatulokset reseptoripisteissä, Nordex N117

MELUMALLINNUS 7 Pienitaajuinen sisämelu 1 2 3 4 Asumisterveysohjeen mukainen ohjearvo sisämelulle 80 70 60 50 L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.5.2. Pienitaajuisen sisämelun laskentatulokset reseptoripisteissä, Nordex N117 Vestas V126-3.3MW laitosmallilla lasketut pienitaajuisen melun tasot (L Leq ) ovat sitä luokkaa, että Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojen yöohjearvoihin verrattuna suurin rakennuksen ulkovaipan vaadittava äänitasoero L on 100 ja 125 Hz:n terssikaistoilla noin 3 4 db (tarkastelupiste 4). Kaikissa tarkastelupisteissä vaadittava ulkovaipan ääneneristävyys on hyvin vähäinen, ts. heikomminkin ääntä eristävä rakenne riittää vaimentamaan melutason alle ohjearvojen. Pienitaajuinen ulkomelu 1 2 3 4 Asumisterveysohjeen mukainen ohjearvo sisämelulle 80 70 60 50 L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.5.3. Pienitaajuisen ulkomelun laskentatulokset reseptoripisteissä, Vestas V126

MELUMALLINNUS 8 Pienitaajuinen sisämelu 1 2 3 4 Asumisterveysohjeen mukainen ohjearvo sisämelulle 80 70 60 50 L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.5.4. Pienitaajuisen sisämelun laskentatulokset reseptoripisteissä, Vestas V126 DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot yöajan ohjearvot selvästi molemmilla laitosmalleilla. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen selvästi melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta.

MELUMALLINNUS 9 Kuva 4.6.1. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta tuulipuiston kohdalta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös etelä- ja länsituulet ovat kuvan 4.6.1 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen etelä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 11. päivänä helmikuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija

Liite 1 1/4 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 11.2.2015 Hankevastaava: Hankealue: UPM Wind Holdings Oy Konttisuo, Soini Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.1 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Nordex N117/3000 Tuulivoimalan valmistaja: Nordex Nimellisteho: 3 MW Tyyppi: N117/3000 Napakorkeus: 141 m Sarjanumero: - Roottorin halkaisija: 117 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 106,0 db Suurin äänitehotaso L WA : 106,0 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): 120 100 80 Takuuarvo Takuuarvo L WA, db 60 40 20 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 yht Taajuuskaista, Hz Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä

Liite 1 2/4 Vestas V126-3.3MW Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Vestas V126-3.3MW - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3,3 MW 137 m 126 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 107,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 107,5 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): 120 100 80 Takuuarvo Takuuarvo L WA, db 60 40 20 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 10000 yht Taajuuskaista, Hz Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä

Liite 1 3/4 Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmittauslaitos 2,5 m 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Suunnitteluohjearvot ylittävälle melulle altistuvat kohteet Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Nordex N117 Vestas V126 Asuinrakennukset 0 kpl 0 kpl Lomarakennukset 0 kpl 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset 0 kpl 0 kpl Virkistysalueet 0 kpl 0 kpl Luonnonsuojelualueet 0 kpl 0 kpl Melulle altistuvat rakennukset ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Nordex N117 Vestas V126 Asuinrakennukset - kpl - kpl Lomarakennukset - kpl - kpl Hoito- ja oppilaitokset - kpl - kpl Virkistysalueet - kpl - kpl Luonnonsuojelualueet - kpl - kpl

Liite 1 4/4 Pientaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pientaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Nordex N117 Reseptori 1 Reseptori 2 Reseptori 3 Reseptori 4 Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db 20 46 48 48 50 25 46 48 48 49 31,5 44 46 46 48 40 43 45 45 47 50 42 45 44 46 63 39 42 41 43 80 39 41 41 43 100 38 40 40 42 125 34 36 36 38 160 31 33 33 35 200 28 31 31 33 Vestas V126 Reseptori 1 Reseptori 2 Reseptori 3 Reseptori 4 Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db 20 49 51 51 53 25 48 50 50 52 31,5 43 45 45 47 40 41 43 43 45 50 41 43 43 45 63 40 42 42 44 80 38 40 40 42 100 37 40 39 41 125 36 38 38 40 160 30 32 32 34 200 27 30 29 31

Liite 2

Liite 3